| 142 Polana | |
|---|---|
 |
|
| Löytäminen | |
| Löytäjä | Johann Palisa |
| Löytöpäivä | |
| Löytöpaikka | Pulan observatorio |
| Muut nimet | 1954 BH, 1956 XZ, 1963 SA, A923 WA ja A875 BA |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Halkaisija | 54,812 km |
| Pyörähdysaika | 9,764 h |
| Albedo | 0,045 ja 0,047 |
| Absoluuttinen magnitudi | 10,54 |
| Asteroidiluokka | F-tyypin asteroidi (Tholen-luokitus (d)) B-tyypin asteroidi (SMASS-luokitus (d)) |
| Kiertorata | |
| Kiertokohde | Aurinko |
| Asteroidiryhmä | Asteroidivyöhyke |
| Eksentrisyys | 0,13276333286503 |
| Inklinaatio | 2,237 astetta tai 2,2425694631164 astetta |
| Keskianomalia | 311,14012292254 astetta |
| Nousevan solmun pituus | 291,05895602556 astetta |
| Kiertoaika | 1 374,3305433063 vuorokautta |
| Periapsis | 2,0979709939112 au |
| Apoapsis | 2,7403184221536 au |
| Radan isoakselin puolikas | 2,4191447080324 au |
| Epookki | 21. marraskuuta 2025 (d) |
| Aiheesta muualla | |
| Minor Planet Center | |
| JPL Small-Body Database | |
142 Polana (A875 BA) on suuri päävyöhykkeen asteroidi, joka kiertää Marsin ja Jupiterin välisellä vyöhykkeellä. Asteroidi kiertää Auringon ympäri 1 370 päivässä (noin 3,75 vuotta) kiertoradalla, joka on lähimmillään 2,09 astronomisen yksikön ja etäisimmillään 2,74 astronomisen yksikön päässä Auringosta. Asteroidi on läpimitaltaan noin 54,8 kilometriä. Pyörähdysaika akselin ympäri on 9,76 tuntia. Asteroidi on spektrityypiltään F- tai B-luokkaa (SMASSII), joka viittaa sen sisältävän vetyä, typpeä, ammoniakkia ja rautaa.
142 Polana on 1:2 kiertorataresonanssissa Marsin kanssa ja on suurin noin 1500:stä samassa resonanssissa olevan ryhmän asteroidista.
Asteroidi on nimetty Adrianmeren luona olevan Pulan kaupungin mukaan, joka on kuulunut Italiaan ja Jugoslaviaan (nykyisin Kroatiaan).
Asteroidi kuuluu Nysa–Polana- tai Hertha-ryhmään.
