| 1640 Nemo | |
|---|---|
 |
|
| Löytäminen | |
| Löytäjä | Sylvain Arend |
| Löytöpäivä | |
| Löytöpaikka | Royal Observatory of Belgium (käännä suomeksi) |
| Muut nimet | 1951 QA ja A906 UA |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Pyörähdysaika | 5 h |
| Absoluuttinen magnitudi | 13,3 ja 13,46 |
| Asteroidiluokka | S-tyypin asteroidi (SMASS-luokitus (d)) |
| Kiertorata | |
| Kiertokohde | Aurinko |
| Asteroidiryhmä | Luettelo Marsin radan leikkaavista pikkuplaneetoista ja asteroidivyöhyke |
| Eksentrisyys | 0,34 , 0,342785 tai 0,34327633315461 |
| Inklinaatio | 7,10803 astetta tai 7,1101501899248 astetta |
| Keskianomalia | 77,27601 astetta tai 154,23185068972 astetta |
| Nousevan solmun pituus | 355,46129 astetta tai 355,35731720808 astetta |
| Kiertoaika | 3,46 vuotta tai 1 264,2272090368 vuorokautta |
| Periapsis | 1,5041955 au tai 1,5026821874467 au |
| Apoapsis | 3,073 au tai 3,0736175967988 au |
| Radan isoakselin puolikas | 2,288742 au tai 2,2881498921228 au |
| Epookki | 21. marraskuuta 2025 (d) |
| Aiheesta muualla | |
| Minor Planet Center | |
| JPL Small-Body Database | |
1640 Nemo (1951 QA) on keskikokoinen asteroidi, jonka kiertorata leikkaa Marsin kiertoradan. Asteroidi kiertää Auringon ympäri 1 270 päivässä (noin 3,48 vuotta) kiertoradalla, joka on lähimmillään 1,5 astronomisen yksikön ja etäisimmillään 3,07 astronomisen yksikön päässä Auringosta. Kirkkauden ja valon heijastumisen perusteella asteroidi on läpimitaltaan todennäköisesti 5,788 kilometriä – 12,943 kilometriä. Asteroidin pyörähdysaika akselin ympäri on 5 tuntia ja sen spektrityyppi on S-luokkaa (SMASSII).
Asteroidi on nimetty Jules Vernen fiktion mukaan.
