| 1719 Jens | |
|---|---|
 WISEn ottama kuva, jossa 1719 Jens kulkee ohi (kelta-vihreät pisteet lähellä kuvan keskiosaa). |
|
| Löytäminen | |
| Löytäjä | Karl Wilhelm Reinmuth |
| Löytöpäivä | |
| Löytöpaikka | Heidelberg-Königstuhlin observatorio |
| Muut nimet | 1939 PP, 1939 TD, 1941 BB, 1948 RQ, 1948 RS1, 1948 TS1, 1950 DP, 1961 TZ1 ja A922 SC |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Halkaisija | 19,914 km |
| Pyörähdysaika | 5,87 h |
| Albedo | 0,1489 ja 0,137 |
| Absoluuttinen magnitudi | 11,7 ja 11,67 |
| Kiertorata | |
| Kiertokohde | Aurinko |
| Asteroidiryhmä | Asteroidivyöhyke |
| Eksentrisyys | 0,220009 , 0,2227392 tai 0,22181046429116 |
| Inklinaatio | 14,27791 astetta, 14,28212 astetta tai 14,27430039353 astetta |
| Keskianomalia | 98,28851 astetta tai 284,91229848625 astetta |
| Nousevan solmun pituus | 323,42763 astetta tai 323,39391157945 astetta |
| Kiertoaika | 4,33 vuotta tai 1 582,5216242305 vuorokautta |
| Periapsis | 2,064375 au tai 2,0681698567049 au |
| Apoapsis | 3,248 au tai 3,2471672476962 au |
| Radan isoakselin puolikas | 2,6559617 au tai 2,6576685522006 au |
| Epookki | 21. marraskuuta 2025 (d) |
| Aiheesta muualla | |
| Minor Planet Center | |
| JPL Small-Body Database | |
1719 Jens (1950 DP) on suuri päävyöhykkeen asteroidi, joka kiertää Marsin ja Jupiterin välisellä vyöhykkeellä. Asteroidi kiertää Auringon ympäri 1 580 päivässä (noin 4,33 vuotta) kiertoradalla, joka on lähimmillään 2,07 astronomisen yksikön ja etäisimmillään 3,25 astronomisen yksikön päässä Auringosta. Asteroidi on läpimitaltaan noin 19,9 kilometriä. Pyörähdysaika akselin ympäri on 5,87 tuntia.
