| 191 Kolga | |
|---|---|
| Löytäminen | |
| Löytäjä | Christian Heinrich Friedrich Peters |
| Löytöpäivä | |
| Löytöpaikka | Litchfield-observatorio |
| Muut nimet | 1949 YP ja A878 SB |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Halkaisija | 94,536 km |
| Pyörähdysaika | 17,604 h |
| Albedo | 0,041 ja 0,046 |
| Absoluuttinen magnitudi | 9,09 |
| Asteroidiluokka | X-tyypin asteroidi (Tholen-luokitus (d)) C-tyypin asteroidi (SMASS-luokitus (d)) |
| Kiertorata | |
| Kiertokohde | Aurinko |
| Asteroidiryhmä | Asteroidivyöhyke |
| Eksentrisyys | 0,087022496788732 |
| Inklinaatio | 11,51 astetta tai 11,521267848597 astetta |
| Keskianomalia | 286,81201439079 astetta |
| Nousevan solmun pituus | 159,16596832504 astetta |
| Kiertoaika | 1 800,5754950269 vuorokautta |
| Periapsis | 2,6444499297033 au |
| Apoapsis | 3,1485732727345 au |
| Radan isoakselin puolikas | 2,8965116012189 au |
| Epookki | 21. marraskuuta 2025 (d) |
| Aiheesta muualla | |
| Minor Planet Center | |
| JPL Small-Body Database | |
191 Kolga (A878 SB) on suuri päävyöhykkeen asteroidi, joka kiertää Marsin ja Jupiterin välisellä vyöhykkeellä. Asteroidi kiertää Auringon ympäri 1 800 päivässä (noin 4,93 vuotta) kiertoradalla, joka on lähimmillään 2,64 astronomisen yksikön ja etäisimmillään 3,15 astronomisen yksikön päässä Auringosta. Asteroidi on läpimitaltaan noin 94,5 kilometriä. Pyörähdysaika akselin ympäri on 17,60 tuntia. Asteroidin spektrityyppi on XC- tai Cb-luokkaa (SMASSII).
