| 2042 Sitarski | |
|---|---|
| Löytäminen | |
| Löytäjä | Cornelis Johannes van Houten, Ingrid van Houten-Groeneveld ja Tom Gehrels |
| Löytöpäivä | |
| Löytöpaikka | Palomarin observatorio |
| Muut nimet | 1971 BQ ja 4633 P-L |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Pyörähdysaika | 2,63 h |
| Absoluuttinen magnitudi | 12,7 ja 12,81 |
| Asteroidiluokka | S-tyypin asteroidi (SMASS-luokitus (d)) |
| Kiertorata | |
| Kiertokohde | Aurinko |
| Asteroidiryhmä | Asteroidivyöhyke |
| Eksentrisyys | 0,15 , 0,1495579 tai 0,15317337719705 |
| Inklinaatio | 5,32114 astetta tai 5,3150797358272 astetta |
| Keskianomalia | 155,26042 astetta tai 39,334998560622 astetta |
| Nousevan solmun pituus | 17,20225 astetta tai 17,024763363232 astetta |
| Kiertoaika | 4,58 vuotta tai 1 668,2592879468 vuorokautta |
| Periapsis | 2,3441146 au tai 2,3311555462256 au |
| Apoapsis | 3,169 au tai 3,1744709502811 au |
| Radan isoakselin puolikas | 2,7563481 au tai 2,7528132482533 au |
| Epookki | 21. marraskuuta 2025 (d) |
| Aiheesta muualla | |
| Minor Planet Center | |
| JPL Small-Body Database | |
2042 Sitarski (4633 P-L) on keskikokoinen päävyöhykkeen asteroidi, joka kiertää Marsin ja Jupiterin välisellä vyöhykkeellä. Asteroidi kiertää Auringon ympäri 1 670 päivässä (noin 4,57 vuotta) kiertoradalla, joka on lähimmillään 2,33 astronomisen yksikön ja etäisimmillään 3,17 astronomisen yksikön päässä Auringosta. Kirkkauden ja valon heijastumisen perusteella asteroidi on läpimitaltaan todennäköisesti 7,056 kilometriä – 15,778 kilometriä. Asteroidin pyörähdysaika akselin ympäri on 2,63 tuntia ja sen spektrityyppi on Sq-luokkaa (SMASSII).
| Edeltäjä: 2041 Lancelot |
Luettelo pikkuplaneetoista | Seuraaja: 2043 Ortutay |