3753 Cruithne

3753 Cruithne
	; 3753 Cruithne
Löytäminen
Löytäjä	Duncan Waldron
Löytöpäivä	10. lokakuuta 1986
Löytöpaikka	Siding Spring Observatory
Muut nimet	1983 UH ja 1986 TO
Fyysiset ominaisuudet
Massa	1,3E14 kg
Tiheys	2 grammaa per kuutiosenttimetri
Halkaisija	5 km ja 2,071 km
Pyörähdysaika	27,4 h ja 27,3099 h
Albedo	0,365
Näennäinen magnitudi	16,46
Absoluuttinen magnitudi	15,6 ja 15,44
Asteroidiluokka	Q-tyypin asteroidi (en) (SMASS-luokitus (d))
Kiertorata
Kiertokohde	Aurinko
Asteroidiryhmä	Aten-asteroidit ja asteroidivyöhyke
Eksentrisyys	0,515 , 0,5148077 tai 0,51487573944378
Inklinaatio	19,81 astetta, 19,80562 astetta tai 19,802297129509 astetta
Keskianomalia	130,86008 astetta tai 344,36394225679 astetta
Nousevan solmun pituus	126,22442 astetta tai 126,18916716623 astetta
Kiertoaika	1 vuosi tai 364,04509946901 vuorokautta
Periapsis	0,4840735 au tai 0,48405068089468 au
Apoapsis	1,511 au tai 1,5115233204537 au
Radan isoakselin puolikas	0,9976941 au tai 0,9977870006742 au
Epookki	21. marraskuuta 2025 (d)
Luettelointitunnukset
	1986 TO; 1983 UH
Aiheesta muualla
	Minor Planet Center
	JPL Small-Body Database
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

3753 Cruithne on aurinkoa hevosenkenkäradassa kiertävä asteroidi. Se kuuluu Maan lähelle tulevien Aten-asteroidien ryhmään. Sen kiertoaika on vain hieman alle vuoden. Vaikka se kuuluu Maan läheisiin asteroideihin, se ei voi koskaan törmätä maahan. Sen läpimitta on noin viisi kilometriä ja lähimmillään Maata se käy noin 15 miljoonan kilometrin etäisyydellä . Cruithne löydettiin vuonna 1986, mutta sen erikoinen kiertorata vahvistettiin vasta 1997. J. D. Waldron löysi Cruithnen vuonna 1986. Ennen nimeämistään asteroidi tunnettiin tunnuksella 1986 TO.

Mitat ja rata

Cruithnen halkaisija on noin viisi kilometriä, ja sen lähin lähestymistapa Maahan on 12 miljoonaa kilometriä (0,080 AU), mikä on noin kolmekymmentä kertaa Maan ja Kuun välinen etäisyys. Vuodesta 1994 vuoteen 2015 Cruithne lähestyi maata joka vuosi joka marraskuu.

Vaikka Cruithnen kiertoradan ei uskota olevan vakaa pitkällä aikavälillä, Wiegertin ja Innanen laskelmat osoittivat, että se on todennäköisesti ollut synkronoitu Maan kiertoradan kanssa pitkään. Ei ole vaaraa törmäyksestä Maahan miljooniin vuosiin, jos koskaan. Sen kiertorata ja Maan rata eivät kohtaa, ja sen kiertoratataso on tällä hetkellä kallistettu Maan tasoon 19,8°. Cruithne, jonka suurin lähellä Maan magnitudia on +15,8, on Plutoa himmeämpi ja vaatisi vähintään 320 millimetrin (12,5 tuumaa) heijastavan kaukoputken nähdäkseen.

Cruithne on normaalilla elliptisellä kiertoradalla Auringon ympäri. Sen kiertoaika Auringon ympäri, noin 364 päivää 2000-luvun alussa, on lähes yhtä suuri kuin Maan. Tämän vuoksi Cruithne ja Maa näyttävät "seuraavan" toisiaan polullaan Auringon ympäri. Tästä syystä Cruithnea kutsutaan joskus "Maan toiseksi kuuksi". Se ei kuitenkaan kiertä Maata eikä ole kuu. Vuonna 2058 Cruithne on 0,09 AU:n (13,6 miljoonan kilometrin tai 8,5 miljoonan mailin) etäisyydellä Marsista.

Galleria

Cruithne ja Maa näyttävät seuraavan toisiaan 1:1 orbitaalisella resonanssilla Aurinkoon nähden.
Cruithne näyttää tekevän pavun muotoisen kiertoradan Maan näkökulmasta.
Esimerkki hevosenkengän kiertoradalta
Keltainen = Aurinko, Sininen = Maa, Magenta = (419624) 2010 SO16.
Cruithnen etäisyys Maahan (sininen) ja Aurinkoon (keltainen) piirrettynä 500 vuoden (ylhäällä) ja 10 vuoden (alhaalla) ajalta.
Suunnitelma, joka näyttää mahdolliset radat gravitaatiokäyrillä (ei mittakaavassa).