| 470 Kilia | |
|---|---|
| Löytäminen | |
| Löytäjä | Luigi Carnera |
| Löytöpäivä | |
| Löytöpaikka | Heidelberg-Königstuhlin observatorio |
| Muut nimet | 1901 GJ, 1932 TA, A902 RB ja A901 HC |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Halkaisija | 27,75 km |
| Pyörähdysaika | 296,2 h |
| Albedo | 0,148 |
| Absoluuttinen magnitudi | 10,05 |
| Asteroidiluokka | S-tyypin asteroidi (Tholen-luokitus (d) ja SMASS-luokitus (d)) |
| Kiertorata | |
| Kiertokohde | Aurinko |
| Asteroidiryhmä | Asteroidivyöhyke |
| Eksentrisyys | 0,096053923851484 |
| Inklinaatio | 7,2339423890843 astetta |
| Keskianomalia | 137,58874220387 astetta |
| Nousevan solmun pituus | 173,18853265164 astetta |
| Kiertoaika | 1 361,4136491821 vuorokautta |
| Periapsis | 2,1730529376493 au |
| Apoapsis | 2,6348730990632 au |
| Radan isoakselin puolikas | 2,4039630183563 au |
| Epookki | 21. marraskuuta 2025 (d) |
| Aiheesta muualla | |
| Minor Planet Center | |
| JPL Small-Body Database | |
470 Kilia (A901 HC) on suuri päävyöhykkeen asteroidi, joka kiertää Marsin ja Jupiterin välisellä vyöhykkeellä. Asteroidi kiertää Auringon ympäri 1 360 päivässä (noin 3,72 vuotta) kiertoradalla, joka on lähimmillään 2,17 astronomisen yksikön ja etäisimmillään 2,63 astronomisen yksikön päässä Auringosta. Asteroidi on läpimitaltaan noin 27,8 kilometriä. Pyörähdysaika akselin ympäri on 296,20 tuntia. Asteroidin spektrityyppi on S-luokkaa.
| Edeltäjä: 469 Argentina |
Luettelo pikkuplaneetoista | Seuraaja: 471 Papagena |