| Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Ammattiyhdistysliike (lyh. ay-liike) tarkoittaa toimintaa työntekijöiden aseman vahvistamiseksi työntekijöihin liittyvien asioiden yhteydessä sekä työelämän kehittämistä.
Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimmät toimijat ovat ammattiliitot. Ammattiyhdistysliikkeen tarkoituksena on koota palkanansaitsijat järjestölliseen yhteistoimintaan työntekijäin etujen valvomiseksi. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimuksia työnantajaliittojen kanssa; lisäksi ammattiliitot muun muassa valvovat työehtosopimuksien noudattamista ja toimivat ristiriitatilanteissa työntekijän apuna.
Suomessa ammattiliitot ovat jäseninä keskusjärjestössä: Suomen Ammattijärjestöjen Keskusjärjestö SAK:ssa, STTK:ssa tai Akavassa. Keskusjärjestöt osallistuvat työelämän lainsäädännön kehittämiseen, ja niiden perinteisenä tehtävänä on ollut vaikuttaa keskitettyihin sopimuksiin kuten tupo-neuvotteluihin. Keskusjärjestöt ovat jäseninä Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestössä ITUC:ssa.
Ammattiyhdistysliikkeen järjestäytyminen noudattaa kahta päälinjaa: ammattijärjestöjä on perustettu joko soveltamalla niin sanottua teollisuuslinjaa, jolloin saman työpaikan työntekijät ammattiinsa katsomatta kuuluvat samaan liittoon, tai noudattamalla niin sanottua ammattiliittolinjaa, jolloin samantapaista työtä tekevät tai tietyn tutkinnon suorittaneet kuuluvat työpaikkaansa katsomatta samaan liittoon. Suomen ammattiyhdistysliike toimii pääosin teollisuusliittoina, mutta koulutuksen ja ammattialan puitteissa järjestäydytään myös.
Työnantajan ja työntekijän suhdetta voidaan pitää markkinasuhteena: työnantaja ja työntekijä ovat kuin ostaja ja myyjä, ja kaupan kohteena on työntekijän työpanos. Ostajan edun mukaista on saada hinta mahdollisimman alhaiseksi ja myyjän edun mukaista saada hinta mahdollisimman korkeaksi. Työmarkkinat ovat kuitenkin varsin epätäydellisesti kilpaillut: ilman ammattiyhdistysliikettä työnantajalla on yleensä paljon vahvempi asema suhteessa yksittäiseen työntekijään neuvottelussa työehdoista.
Työnantajan ja työntekijän allekirjoittaessa työsopimuksen, he sitoutuvat samalla noudattamaan toimialalla käytössä olevaa työnantajaliiton ja ammattiliiton neuvottelemaa työehtosopimusta.
Katso myös Ammattiliitto – Historia, Toimihenkilö – Toimihenkilöiden historia
Euroopassa ammattiyhdistysliike syntyi teollisen vallankumouksen aikana maataloustöiden vähentyessä ja teollisuustyön kasvaessa. Tuolloin ammattiyhdistysliike kohtasi alussa suurta vastustusta.
Suomessa ammattiyhdistysliike nousi nykyiseen asemaansa vasta vuonna 1940 tammikuun kihlauksen myötä, kun työnantajien valtakunnallinen järjestö STK hyväksyi Suomen ammattiyhdistysten keskusliiton eli SAK:n edeltäjän työläisten edustajaksi ja neuvotteluosapuoleksi.
Ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus solmittiin vuonna 1945. Jo 1800-luvun lopulta alkaen oli kuitenkin sovittu paikallisia ja alakohtaisia sopimuksia eli palkkatariffeja.
Ammattiyhdistysliikkeen ja työmarkkinakehityksen tärkeitä tapahtumia: