Ammattiyhdistysliike

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Ammattiyhdistysliike (lyh. ay-liike) tarkoittaa toimintaa työntekijöiden aseman vahvistamiseksi työntekijöihin liittyvien asioiden yhteydessä sekä työelämän kehittämistä.

Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimmät toimijat ovat ammattiliitot. Ammattiyhdistysliikkeen tarkoituksena on koota palkanansaitsijat järjestölliseen yhteistoimintaan työntekijäin etujen valvomiseksi. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimuksia työnantajaliittojen kanssa; lisäksi ammattiliitot muun muassa valvovat työehtosopimuksien noudattamista ja toimivat ristiriitatilanteissa työntekijän apuna.

Suomessa ammattiliitot ovat jäseninä keskusjärjestössä: Suomen Ammattijärjestöjen Keskusjärjestö SAK:ssa, STTK:ssa tai Akavassa. Keskusjärjestöt osallistuvat työelämän lainsäädännön kehittämiseen, ja niiden perinteisenä tehtävänä on ollut vaikuttaa keskitettyihin sopimuksiin kuten tupo-neuvotteluihin. Keskusjärjestöt ovat jäseninä Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestössä ITUC:ssa.

Ammattiyhdistysliikkeen järjestäytyminen noudattaa kahta päälinjaa: ammattijärjestöjä on perustettu joko soveltamalla niin sanottua teollisuuslinjaa, jolloin saman työpaikan työntekijät ammattiinsa katsomatta kuuluvat samaan liittoon, tai noudattamalla niin sanottua ammattiliittolinjaa, jolloin samantapaista työtä tekevät tai tietyn tutkinnon suorittaneet kuuluvat työpaikkaansa katsomatta samaan liittoon. Suomen ammattiyhdistysliike toimii pääosin teollisuusliittoina, mutta koulutuksen ja ammattialan puitteissa järjestäydytään myös.

Yleistä

Työnantajan ja työntekijän suhdetta voidaan pitää markkinasuhteena: työnantaja ja työntekijä ovat kuin ostaja ja myyjä, ja kaupan kohteena on työntekijän työpanos. Ostajan edun mukaista on saada hinta mahdollisimman alhaiseksi ja myyjän edun mukaista saada hinta mahdollisimman korkeaksi. Työmarkkinat ovat kuitenkin varsin epätäydellisesti kilpaillut: ilman ammattiyhdistysliikettä työnantajalla on yleensä paljon vahvempi asema suhteessa yksittäiseen työntekijään neuvottelussa työehdoista.

Työnantajan ja työntekijän allekirjoittaessa työsopimuksen, he sitoutuvat samalla noudattamaan toimialalla käytössä olevaa työnantajaliiton ja ammattiliiton neuvottelemaa työehtosopimusta.

Historiaa

Katso myös Ammattiliitto – Historia, Toimihenkilö – Toimihenkilöiden historia

Euroopassa ammattiyhdistysliike syntyi teollisen vallankumouksen aikana maataloustöiden vähentyessä ja teollisuustyön kasvaessa. Tuolloin ammattiyhdistysliike kohtasi alussa suurta vastustusta.

Tärkeitä tapahtumia Suomessa

Ammattiyhdistysliikkeen ja työmarkkinakehityksen tärkeitä tapahtumia:

• 1889 asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat
• 1895 tapaturmakorvauslaki
• 1917 kahdeksan tunnin työaikalaki
• 1922 työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää
• 1923 työehtosopimuslaki
• 1939 vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää
• 1946 työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14-päiväiseksi.
• 1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
• 1948 lapsilisälaki ja tapaturmavakuutuslaki
• 1958 työturvallisuuslaki
• 1959 yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa.
• 1960 vuosilomalain muutos, vuosiloma 18 - 24 päivää; työttömyysvakuutuslaki
• 1964 valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki
• 1965 siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
• 1966 irtisanomissuojasopimus ja valtion eläkelaki
• 1967 lomapalkkasopimus ja uusi ammattitautilaki
• 1968 ensimmäinen tulopoliittinen sopimus eli niin sanottu Liinamaa I ja Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
• 1969 luottamusmiessopimus
• 1970 työsopimuslain uudistus; toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli niin sanottu Liinamaa II ja erorahajärjestelmä; julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus
• 1971 sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta eli niin sanottu UKK-sopimus; koulutussopimus ja tiedotussopimus; vähimmäispalkkalaki; julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset; valtion sektorin luottamusmiessopimus
• 1972 tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli niin sanottu Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 prosenttia lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen
• 1973 vuosilomalain uudistus ja työsuojelunvalvontalaki.
• 1974 tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli niin sanottu Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu
• 1976 työsuojelusopimus ja ryhmähenkivakuutus
• 1977 talviloma
• 1978 yhteistoimintalaki, työterveyshuoltolaki, talviloma vuosilomalakiin, isyysloma 12 päivää.
• 1979 talvilomaoikeuden laajennus
• 1980 opintovapaalaki; äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma; ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaan lapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä
• 1981 keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu eli niin sanottu Pekkanen I; ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoissa
• 1984 tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli niin sanottu Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986, ansiosidonnainen työttömyysturva, laki irtisanomismenettelystä
• 1985 laki kotihoidon tuesta
• 1987 työturvallisuuslainsäädännön uudistus, työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa, aikuisten opintotuki, tasa-arvolaki
• 1988 Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset, henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittinen selvitystoimikunta asetetaan.
• 1989 työttömyysturvalain muutos, uusi yhdistyslaki
• 1990 henkilörahastolaki
• 1991 laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto, vuosilomalain muutos, ammattikoulutusraha
• 1995 ulkomaisten työntekijöiden työehdot, vuorotteluvapaa, työaikalaki
• 1996 päivähoitolaki, työaikalain kokonaisuudistus, epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva, vuosilomalain osittaisuudistus, ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot, henkilöstörahastolain uudistus, yhteistoimintalain uudistus
• 1998 työttömyysvakuutusrahaston perustaminen
• 2000 sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002
• 2001 uusi työsopimuslaki, neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta, aikuiskoulutustuki
• 2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
• 2003 tulopoliittinen kokonaisratkaisu, valtion palkkaohjelman jatko Valpas II, työttömyysturvalain uudistus, uusi työturvallisuuslaki, tapaturma- ja ammattitautilain uudistus, perhevapaa-järjestelmän uudistus
• 2004 työeläkeuudistus, ammatillisen koulutuksen uudistus
• 2005 tulopoliittinen kokonaisratkaisu, vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin, työaikapankkijärjestelmä ja etätyöohjeet, työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
• 2006 sairausvakuutusjärjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus, muutoksia työttömyysturvalakiin, koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia, perhevapauksiin muutoksia
• 2007 liittosopimukset, laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta
• 2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin tehdään muutoksia.
• 2009 aikuiskoulutustuen uudistus, muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia
• 2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.

Katso myös

• Ammattiosasto
• Toimihenkilö
• Työväenliike

Lähteet

• SAK:n saavutuksia 2.11.2006. SAK. Viitattu 5.3.2007.
• SAK:n historia 23.4.2004. SAK. Viitattu 5.3.2007.
• Ammattiyhdistysliikkeen ABC Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava

Kirjallisuutta

• Helander, Mika (toim.): Going Global: Ay-liikkeen menestysresepti globaalissa ajassa? Minerva: Jyväskylä 2008.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ammattiyhdistysliike.

• SAK:n yksityiskohtaisempi historia (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
• Ammatillinen järjestäytyminen Suomessa vuodesta 2002 (Arkistoitu – Internet Archive) Tilastokeskus
• Taistelu sosiaaliturvasta. Ammattiyhdistysväen toiminta sosiaaliturvan puolesta 1950–1960.