Adolf Ziegler (16. lokakuuta 1892 Bremen, Saksan keisarikunta – 18. syyskuuta 1959 Varhnalt, Länsi-Saksa) oli saksalainen taidemaalari ja natsipoliitikko. Ziegler toimi natsi-Saksan Valtakunnankulttuurikamarin kuvataideosaston (Reichskammer der bildenden Künste) johtajana vuosina 1936–1943 sekä Preussin kuvataideakatemian puheenjohtajana vuodesta 1937 lähtien.
Ziegler liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen sen varhaisessa vaiheessa 1920-luvun alussa. Ziegleristä tuli Adolf Hitlerin suosikki, sillä hänen aihepiiriinsä kuuluivat arjalaistyyppiset alastomat naisfiguurit, joista Hitler piti. Kun Hitlerin sisarentytär Geli Raubal kuoli, Hitler tilasi tästä muotokuvan Ziegleriltä. Hän myös osti Zieglerin keskeisiä töitä Münchenin asuntonsa seinille. Taiteilijakollegat kutsuivat aihepiiriltään rajoittunutta Ziegleriä pilkkanimellä Meister des gekräuselten Schamhaars – kiharan häpykarvoituksen mestari.
Zieglerin taidepolitiikka keskittyi taiteen arjalaistamiseen. Kansallissosialistien ”rappiotaiteeksi” nimeämät modernistiset taidesuunnat tukahdutettiin ja Ziegler johti viisimiehistä komissiota, joka pakkolunasti ja takavarikoi heinäkuun 1937 alussa kaikkiaan yli 1 100 modernistien teosta 30 museosta. Hän organisoi vain muutamassa viikossa 19. heinäkuuta 1937 Münchenissä avatun modernistisen taiteen kiertonäyttelyn nimellä Entartete ”Kunst” Austellung – (Rappio "taiteen" näyttely), jossa oli esillä noin 600 työtä. Hän valitsi itse näyttelyssä esitetyt maalaukset, samalla kun kuvanveistäjä Arno Breker valitsi veistokset. Vuosina 1937–1939 takavarikoitiin yhteensä yli 16 000 – 20 000 modernistista taideteosta, jota edisti vuonna 1938 säädetty laki, joka takasi sen ettei yksityiskokoelmista takavarikoitua taidetta pitänyt korvata niiden omistajille.
Toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 Zieglerin ura kääntyi dramaattiseen laskuun. Hänet pidätettiin ja vaikka pidätykseen johtaneista syistä ei ole täyttä varmuutta, hänen on sanottu esittäneen julkisesti epäilyksiä Hitlerin menestyksestä sotapäällikkönä. Hänet lähetettiin Dachaun keskitysleirille. Hitler kuitenkin armahti Zieglerin ja määräsi tämän eläkkeelle. Häntä ei enää saanut mainita lehdistössä ja hänen teoksensa asetettiin esityskieltoon. Sodan jälkeen Ziegler ei saanut uraansa enää nousuun, vaan eli ja kuoli hiljaisuudessa Varnhaltin kaupungissa.
