Kirkon muoto ja historia
Rakennusurakoitsijana toimi Jalo Syvähuoko. Kirkko vihittiin 14. huhtikuuta 1935.
Kirkko on muurattu punatiilestä. Torni on sisäänkäyntipäässä Tehtaankadun puolella. Kirkon yhteydessä on kolmikerroksinen siipirakennus tontilla olevan pienen sisäpihan ympärillä.
Mikael Agricolan kirkon torni, jonka seinät kaartuvat alaosastaan hiukan ulospäin, kohoaa 97 metrin korkeuteen, 103 metriin merenpinnasta. Tornin 30-metrisen piikin voi tarpeen vaatiessa laskea alas, sillä se mahtuu tornin sisälle. Näin tehtiin talvi- ja jatkosodassa, ettei kirkko olisi toiminut selvänä maamerkkinä vihollispommittajille.
Kirkkosali on kolmilaivainen, sivulaivat ovat hyvin kapeat. Kirkon kuoriosa on muuta kirkkosalia ylempänä, kuorin ja kirkkosalin välissä on alun perin ollut kaari. Muun muassa sivulaivojen pylväiden ja poistetun alttarikaaren koristelu on klassistista.
Kirkon nykyiset urut ovat 40-äänikertaiset, ne on rakentanut Veikko Virtasen urkurakentamo. Urut on hankittu vuonna 1968 tehdyn korjauksen yhteydessä. Kirkko on peruskorjattu myös vuosina 2003–2004.
Alttariveistoksen on tehnyt Bruno Tuukkanen, samoin kuin sivulaivojen holvikaarimaalaukset. Arvo Muroma on suunnitellut kirkon messinkiset kolmikerroksiset kattokruunut. Kirkossa on muun muassa Dora Jungin, Greta Skogster-Lehtisen ja Päikki Prihan suunnittelemia kirkkotekstiilejä. Gunilla Jung on suunnitellut ehtoollisvälinesarjan. Kirkossa on myös votiivilaiva.
Kirkko tunnetaan sekä Tuomasmessun että nuorille suunatun Agricolamessun kotipaikkana. Kirkon seurakuntasalin tiloissa toimi aiemmin lounaskahvila Cafe Agricola. Myös Suomen Anglikaaninen kirkko toimii Mikael Agricolan kirkon tiloissa.
