Akhetaten

Akhetaten
𓈌𓏏𓉐𓇋𓏏𓈖𓇳
Akhetatenin Pohjoispalatsin rauniot.
Akhetatenin Pohjoispalatsin rauniot.
Sijainti

Akhetaten
Koordinaatit 27°39â€Č03″N, 30°53â€Č52″E
Valtio Egypti
Paikkakunta El-Amarna (al-‘amārnah/Tall Bani Umran), Al-Minya
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso Amarna-kausi n. 1347–1332 eaa.
Valtakunta muinainen Egypti
Alue Wenet, Thebais, Egypti
Aiheesta muualla

Akhetaten Commonsissa

Akhetaten tai Akhetaton (egypt. 𓈌𓏏𓉐𓇋𓏏𓈖𓇳, êœąáž«t-Jtn, Akhet-Aten) oli muinaisen Egyptin lyhytikĂ€inen pÀÀkaupunki Amarna-kaudella. Sen rakennutti 18. dynastian aikana elĂ€nyt faarao Akhenaten, ja sen nimi tarkoittaa Atonin taivaanrantaa. Akhetaten sijaitsi YlĂ€-EgyptissĂ€. Sen arkeologinen kohde tunnetaan nimellĂ€ Amarna (Tell el-Amarna), joka on perĂ€isin paikalla nykyisin olevan kylĂ€n nimestĂ€ el-Amarna (arab. Ű§Ù„ŰčÙ…Ű§Ű±Ù†Ű©â€Žâ€Ž, al-‘amārnah‎).

Maantiede

Akhetaten sijaitsi Niilin itÀrannalla etelÀÀn Hermopolis Megalesta (Khemenu) ja myöhemmÀn, roomalaiskautisen Antinoopoliin kaupungin paikasta. Sijainti oli keskellÀ EgyptiÀ suunnilleen Memfiin ja Theban puolivÀlissÀ, toisin sanoen nykyisten Kairon ja Luxorin puolivÀlissÀ. Kaupunki kuului YlÀ-Egyptin 15. nomokseen (Wenet, myöhempi Hermopolites). Nykyisin paikka on Al-Minyan kuvernoraatin alueella.

Akhetatenin raunioita.

Kaupunki oli rakennettu tasangolle NiilissÀ olevan mutkan kohdalle. Joki noudatti kyseisessÀ kohdassa suunnilleen samaa reittiÀ kuin nykyisinkin. Tasangon pituus on pohjois-etelÀsuunnassa noin kymmenen kilometriÀ ja suurin leveys itÀ-lÀnsisuunnassa noin viisi kilometriÀ. Tasankoa rajaa itÀpuolelta noin 100 metriÀ korkeammalla olevan aavikkoylÀtasangon reuna, joka kiertyy lÀhelle joen rantaa sekÀ kaupungin pohjois- ettÀ etelÀpuolella. Reunan halkaisevat laaksot ja kuivat joenuomat eli wadit.

Historia

Muinaishistoria

Faarao Akhenaten esitetty sfinksinÀ Akhetatenista löydetyssÀ korkokuvassa.

Faarao Akhenaten (myös Ekhnaton) aloitti uuden valtakunnan aikana monoteistisen uskonnollisen uudistuksen, jossa auringonjumala Atonista (myös Aten) tehtiin ainoa sallittu jumala. Akhenaten rakennutti ensimmÀisen Atonin temppelin Karnakiin, joka oli osa vanhaa pÀÀkaupunkia Thebaa. ViidentenÀ hallintovuonnaan noin vuonna 1347 eaa. hÀn pÀÀtti kuitenkin rakennuttaa kokonaan uuden pÀÀkaupungin, jossa ei olisi vanhojen jumalten kulttien painolastia. EgyptilÀistÀ kulttipapistoa Àrsytti suunnattomasti Akhenatenin pÀÀtös luopua vanhoista jumalista ja ryhtyÀ palvelemaan pelkÀstÀÀn aurinkoa ainoana jumalana.

NÀin Akhetaten rakennettiin uudeksi pÀÀkaupungiksi ja Akhenatenin palatsin paikaksi. Tuolloinen ajanjakso eli Amarna-kausi on saanut nimensÀ paikan nykyisestÀ nimestÀ. Akhetaten rakennettiin kiireellÀ: sen rakennustyöt kestivÀt noin vuoden ajan, minkÀ jÀlkeen koko kuninkaallinen hovi muutti uuteen kaupunkiin. Kuninkaallisen perheen lisÀksi kaupungissa asuivat Akhenatenin appivanhemmat Ay ja Tiy sekÀ kuninkaallisen aarrekammion valvoja Ramose.

NimensÀkin mukaisesti Akhetaten oli omistettu Atonille, ja siellÀ oli vain Atonin temppeleitÀ. Kaupungissa ei ollut slummeja ja rikkaiden asuinalueita erikseen, vaan köyhien majat kohosivat parempiosaisten palatsien vieressÀ. Kaupungin vÀkiluvuksi on arvioitu noin 30 000 henkeÀ.

Yksi Amarna-kirjeinÀ tunnetuista savitauluista.

Akhenaten kuoli 17. hallitusvuonnaan noin vuonna 1336 eaa. Koko Amarna-kausi, mukaan lukien Akhenatenin monoteistinen oppi Aton-jumalasta, vaipui unholaan pian tÀmÀn jÀlkeen. Unhoon jÀi myös hovista kokonaan riippuvainen Akhetaten, sillÀ seuraaja Tutankhamon siirsi hallinnon Memfiihin. Akhetaten muuttui nopeasti aavekaupungiksi. SitÀ purettiin tarkoituksella Horemhebin aikana hereetikoksi tuomitun Akhenatenin muiston hÀivyttÀmiseksi, ja rakennusten kiviÀ vietiin uudelleenkÀytettÀviksi erityisesti Hermopolis Megalehen. Akhenatenin paikalla oli jonkin verran asutusta myöhÀisellÀ roomalaisella kaudella.

Uudelleenlöytyminen ja kaivaukset

EnsimmĂ€isenĂ€ lĂ€nsimaalaisena kaupungin löysi Niilin laakson lĂ€pi matkustanut ranskalainen jesuiittapappi Claude Sicard vuonna 1714. Muita vierailijoita olivat vuosina 1798–1799 Napoleonin joukot, jotka valmistivat Amarnan kartan, joka julkaistiin vuosina 1821–1830. TĂ€mĂ€n jĂ€lkeen John Gardner Wilkinson kartoitti kaupungin jÀÀnteet. Robert Hay ja G. Laver tallensivat reliefit vuonna 1833. Kopiot ovat British Libraryssa.

Preussilaista ryhmÀÀ johti Karl Lepsius, joka vieraili alueella 1843–1845. HĂ€n tallensi nĂ€kyvĂ€t monumentit ja Amarnan topografian kahdentoista pĂ€ivĂ€n aikana kĂ€yttĂ€mĂ€llĂ€ piirroksia ja paperikÀÀröjĂ€. Tulokset on julkaistu teoksessa DenkmĂ€ler aus Ægypten und Æthiopien vuosina 1849–1913, ja ne sisĂ€ltĂ€vĂ€t kaupungin kartan.

Kaupungin varsinaiset arkaologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1892 ja jatkuivat keskeytyksin vuoteen 1936 saakka. Tuossa vaiheessa oli kaivettu kuninkaallinen palatsi ja noin puolet asuinkortteleista. Kaivaukset ovat jatkuneet uudestaan vuodesta 1977 lÀhtien. Alueella on suoritettu myös kunnostustöitÀ.

Nykyisin Akhetaten on yksi merkittĂ€vimpiĂ€ lĂ€hteitĂ€ egyptilĂ€isen kaupunkirakentamisen ja kaupunkiyhteiskunnan tutkimisen kannalta. TĂ€hĂ€n ovat syynĂ€ se, ettĂ€ paikka kĂ€sittÀÀ kokonaisen kaupungin jÀÀnnökset niin, ettĂ€ se antaa hyvin laajan kuvan koko yhteiskunnasta, eikĂ€ paikalla ole ollut myöhempÀÀ asutusta laajassa mittakaavassa, toisin sanoen arkeologisia ”hĂ€iriötekijöitĂ€â€ on vĂ€hemmĂ€n kuin tyypillisissĂ€ egyptilĂ€isissĂ€ rauniopaikoissa. JÀÀnnökset voidaan myös ajoittaa hyvin tarkkaan.

Rakennukset ja löydökset

Akhetatenin tÀrkeimpiÀ kohteita:
1. Pohjoishautausmaa 2. EtelÀhautausmaa 3. Aavikon pyhÀköt 4. Pohjoiskaupunki 5. Pohjoispalatsi 6. Maru-Aten 7. EtelÀinen esikaupunki 8. Suuri Atonin temppeli 9. Kom el-Nana 10. TyölÀisten kylÀ 11. TyölÀisten hautausmaa 12. Kuninkaallinen wadi 13. Akhenatenin hauta U. Rajasteela U V. Rajasteela V

Akhetatenin rauniot levittÀytyvÀt noin kuuden kilometrin matkalle joen varrelle, niiden leveyden ollessa suurimmillaan kaupungin keskellÀ noin kilometrin. Kaupungin keskiosa sijaitsi suunnilleen tasangon keskellÀ. Aikanaan rakennukset ulottuivat joen rantaan saakka, mutta maanviljely on myöhemmin tuhonnut kaupungin lÀnsiosan jÀÀnteet. Kaupungin paikka on hyvin tasainen, eivÀtkÀ jÀÀnteet muodosta varsinaista telliÀ eli rauniokumpua. Rakennusten jÀÀnteet ovat pÀÀosin hiekan peittÀmÀt ja pahoin kuluneet. Erityisesti palatseista ja temppeleistÀ on sÀilynyt vain vÀhÀn hienompaa työtÀ olevia kiviosia, sillÀ ne purettiin uudelleenkÀytettÀviksi muualla. JÀljelle jÀÀneet osat ovat pÀÀosin savitiiltÀ, jota kÀytettiin sekÀ tavallisten rakennusten ettÀ myös palatsien seinissÀ.

Kaupungin osat

Tutkimuksessa kaupungin jÀÀnteet on jaettu osiin, jolle on annettu nykyaikaiset nimet. Keskikaupunki kÀsitti kuninkaallisen palatsin, Aton-jumalan temppelit sekÀ hallintorakennukset, ja voidaan nÀhdÀ yhdessÀ erÀÀnlaisena palatsinakokonaisuutena. Sen etelÀpuolella sijaitsi Ydinkaupunki, jossa oli tiivisti rakennettuja asuinrakennuksia. Sen etelÀpuolella oli hieman harvemmin rakennettu niin kutsuttu EtelÀinen esikaupunki. Keskikaupungin pohjoispuolella pienen vÀlimatkan pÀÀssÀ sijaitsi Pohjoinen esikaupunki. Sen pohjoispuolella sijaitsi erilleen muista rakennettu Pohjoispalatsi, ja sen pohjoispuolella rinteen reunalla Pohjoiskaupunki.

Suuri palatsi

Akhenatenin tyttÀret. Yksityiskohta erÀÀstÀ Akhenatenin palatsin seinÀmaalauksesta.

Kuninkaallinen palatsi eli niin kutsuttu Suuri palatsi sijaitsi Keskikaupungin lĂ€nsiosassa lĂ€hellĂ€ joen rantaa. Rakennuskokonaisuuden pituus pohjois-etelĂ€suunnassa oli noin 580 metriĂ€. Palatsi koostui useista osista, sisĂ€pihoista ja puutarhoista. Kokonaisuuden etelĂ€osassa oli niin kutsuttu Kruunajaissali, jonka koko oli noin 130 × 135 metriĂ€. Muita osia olivat muun muassa haaremi, hovivĂ€en asunnot, palvelijoiden asunnot ja varastotilat.

YhdeksĂ€n metriĂ€ leveĂ€ silta yhdisti varsinaisen palatsin erilliseen niin kutsuttuu Kuninkaan taloon. Sen koko oli noin 138 × 120 metriĂ€. Se koostui puutarhapihasta, asuinhuoneistoista sekĂ€ varastotiloista. Palatsirakennukset oli koristeltu pylvĂ€in, kaiverruksin ja seinĂ€maalauksin, joista on sĂ€ilynyt vain osasia. ErĂ€s seinĂ€maalaus esitti Akhenatenia ja NefertitiĂ€ tyttĂ€riensĂ€ seurassa. Palatsin samoin kuin koko Keskikaupungin alueen kaivaukset suoritettiin 1930-luvulla.

Suuri Atonin temppeli

Suurta Atonin temppeliĂ€ ympĂ€röi tiilimuuri, joka sulki sisÀÀnsĂ€ noin 800 × 300 metrin kokoisen alueen. Sen sisĂ€puolen etuosassa sijaitsi temppelirakennus eli niin kutsuttu PitkĂ€ temppeli, jonka koko oli noin 190 × 33 metriĂ€. Se koostui kuudesta avoimesta pihasta, joita erottivat monumentaalisisÀÀnkĂ€ynnit. Muurin ympĂ€röimĂ€n alueen takaosassa oli erillinen pyhĂ€kkörakennelma, jonka koko oli noin 48 × 32 metriĂ€. Myös se oli ylhÀÀltĂ€ avoin ja koostui kahdesta osasta, joita erotti pylon-porttirakennelma. Rakennuksista on löydetty suuri mÀÀrĂ€ uhritauluja, temppelistĂ€ noin 750 ja pyhĂ€köstĂ€ noin 150.

Pieni Atonin temppeli

Pieni Atonin temppeli Akhetatenissa.

PientĂ€ Atonin temppeliĂ€ ympĂ€röi myös tiilimuuri, ja sen alueen koko oli noin 191 × 111 metriĂ€. Se oli jaettu kolmeen sisĂ€pihaan, joiden sisÀÀnkĂ€ynnit olivat pylon-porttien kautta. Toisella sisĂ€pihalla oli niin kutsuttu Papin talo ja kolmannella sisĂ€pihalla pyhĂ€kkö, joka muistuttaa Suureen Atonin temppeliin kuulunutta pyhĂ€kköÀ. Myös tĂ€mĂ€n temppelin alueelta on löydetty suuri mÀÀrĂ€ uhritauluja. Yksi temppelin pylvĂ€istĂ€ on kunnostettu.

Pohjoispalatsi

Pohjoispalatsi sijaitsi Pohjoisen esikaupungin ja Pohjoiskaupungin vĂ€lissĂ€. Se koostui pitkĂ€nomaisesta aukiosta, jonka kolmella sivulla oli huoneita. PerĂ€llĂ€ oli pieni valtaistuinsali. Rakennuksessa oli mahdollisesti kaksi kerrosta. Palatsi on ollut tarkoitettu alun perin Nefertitille tai Kiyalle ja myöhemmin Akhenatenin tyttĂ€relle Meritatenille. Palatsin kaivaukset suoritettiin vuosina 1923–1924 sekĂ€ 1990-luvulla.

Kaupungin ympÀristössÀ

Akhenatenin rajasteela U.

Kaupungin rajat Akhenaten oli merkkauttanut rajakivillÀ, niin kutsutuilla Akhenatenin rajasteeloilla, jotka ovat kallioon kaiverrettuja tauluja ja veistoksia. NiitÀ on yhteensÀ 16. Steelojen perusteella kaupunkiin kuului alue myös joen lÀnsipuolella, jossa on kolme steelaa.

Kaupungin itĂ€puolella sen ja ylĂ€tasangon rinteen vĂ€lissĂ€ sijaitsivat erilliset työmiesten ja kivenhakkaajien kylĂ€t. YlĂ€tasangon rinteessĂ€ kaupungin koillisuolella sijaitsevat kallioon kaiverretut Pohjoishaudat ja kaakkoispuolella EtelĂ€haudat. Ne oli tarkoitettu faaraon hovi- ja virkamiehille. Kuninkaallinen hauta sijaitsee wadissa kauempana kaupungin itĂ€puolella. Paikka vaikuttaa tarkoitetun uudeksi ”Kuninkaiden laaksoksi”.

Esinelöydöt

Kaupungista on löydetty rakennusten koristeosien sirpaleita sekÀ joitakin taide- ja kÀyttöesineitÀ. Suuri osa siirrettÀvÀstÀ esineistöstÀ vaikuttaa kuitenkin viedyn pois kaupungin hylkÀÀmisen yhteydessÀ, mikÀ kertoo sen suunnitelmallisuudesta. Vuonna 1887 paikallinen nainen löysi kaupungista yli 300 nuolenpÀÀkirjoitusta sisÀltÀvÀÀ savitaulua, jotka tunnetaan Amarna-kirjeinÀ.

MyöhemmÀssÀ kulttuurissa

Akhetatenin eli ”Taivaankorkeuden kaupungin” nousu ja tuho kuvataan Mika Waltarin romaanissa Sinuhe egyptilĂ€inen, joka sijoittuu Amarna-kaudelle.

LĂ€hteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 Stevens, Anna: The Archaeology of Amarna Oxford Handbooks. Viitattu 7.12.2020.
  2. ↑ Schweitzer, Simon D.: êœąáž«.t-Jtn Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 7.12.2020.
  3. ↑ The Official Website of the Amarna Project Amarna Project. Arkistoitu 8.10.2008. Viitattu 7.12.2020.
  4. 1 2 Amarna Pleiades. Viitattu 7.12.2020.
  5. 1 2 3 El-Amarna Trismegistos. Viitattu 7.12.2020.
  6. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Amarna the Place Amarna Project. Viitattu 7.12.2020.
  7. 1 2 3 Map Amarna Project. Viitattu 7.12.2020.
  8. ↑ Salonen, Armas: ItĂ€maisia hallitsijoita ja kansanjohtajia, s. 88. Porvoo: WSOY, 1956.
  9. 1 2 Mapping Amarna Amarna Project. Arkistoitu 8.10.2008. Viitattu 7.12.2020.
  10. ↑ The Robert Hay Drawings in the British Library Astene. Viitattu 1.10.2008.
  11. 1 2 3 4 The Central City Amarna Project. Viitattu 7.12.2020.
  12. ↑ Map: Great Aten Temple Amarna Project. Viitattu 7.12.2020.
  13. ↑ North Palace Amarna Project. Viitattu 7.12.2020.
  14. ↑ Boundary Stelae Amarna Project. Viitattu 7.12.2020.

Aiheesta muualla