Johan Albert Nilsson (12. syyskuuta 1878 Halmstad – 7. tammikuuta 1936 Lund) oli ruotsalainen kirjallisuushistorioitsija, joka toimi Lundin yliopiston professorina vuodesta 1923. Nilssonin väitöskirja vuodelta 1913 käsitteli Kantin ja Schillerin vaikutusta Esaias Tegnérin näkemyksiin.
