1936

Tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Lieksan taajaväkinen yhdyskunta erotettiin itsenäiseksi kauppalaksi Pielisjärven kunnasta.
• 7. tammikuuta – Rannikkotykistön hinaaja B 6 kaatui ja upposi Hangon edustalla, jolloin kahdeksan ihmistä hukkui.
• 10. tammikuuta – Kansanrintamahallitus sääti Ranskassa lain, jonka perusteella presidentti voi määrätä hajotettavaksi aseelliset ryhmät ja yksityismilitiat. Sitä käytettiin aluksi lakkauttamaan kolme monarkistien järjestöä, myöhemmin Croix de feu -puolue ja fasistisia järjestöjä.
• 17. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi alkoholistilain, irtolaislain ja lastensuojelulain.
• 20. tammikuuta – Edvard VIII nousi Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi sekä Intian keisariksi isänsä, Yrjö V:n kuoleman jälkeen.
• 23. tammikuuta – Suomessa sisäministeriö kielsi nuorisojärjestö Sinimustien toiminnan.
• 23. tammikuuta – Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtaja Vilho Helanen asetettiin syytteeseen osallistumisesta vallankaappausyrityksen valmisteluun Virossa.
• 25. tammikuuta – Lahden yleisradioasema vihittiin käyttöön.
• 6. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa. Ne päättyivät 16. helmikuuta. Eniten mitaleita sai Norja - 15 mitalia, joista 7 kultamitalia.
• 8. helmikuuta – Jawaharlal Nehru valittiin Intian kongressipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi ja Mohandas Gandhin seuraajaksi.
• 13. helmikuuta – Action française-liikettä kannattaneet opiskelijat hyökkäsivät vasemmistopoliitikko Léon Blumin kimppuun haavoittaen häntä. Samana iltana Ranskan hallitus kielsi Action française, Camelots du Roi ja Fédération nationale des étudiants d'Action française-järjestöjen toiminnan.
• 16. helmikuuta – Vasemmistopuolueiden koalitio voitti Espanjan parlamenttivaalit. Uusi hallitus vapautti 21. helmikuuta 34 000 poliittista vankia.
• 17. helmikuuta – Mustanaamio-sarjakuva alkoi ilmestyä.
• 20. helmikuuta – Alexander Kordan ohjaaman ja H. G. Wellsin käsikirjoitukseen perustuneen tieteiselokuvan Tulevia aikoja (Things to Come) ensi-ilta oli Englannissa.
• 21. helmikuuta – Eduskunta hyväksyi lain, joka kielsi kansa- ja oppikoulujen oppilaiden osallistumisen poliittisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaan.
• 26. helmikuuta – Helmikuun 26. päivän välikohtaus : Tokiossa vaativat hallintorakennuksia vallanneet 1 400 sotilasta kenraali Kazushige Ugakin pidätystä ja Sadao Arakin nimitystä Kwantungin armeijan johtoon. Hirohito määräsi 123 salaliittolaista pidätettäviksi, joista 19 teloitettiin heinäkuussa.
• 5. maaliskuuta – Supermarine Spitfire-hävittäjäkone teki ensilentonsa.
• 7. maaliskuuta – Natsi-Saksa miehitti Reininmaan demilitarisoidun vyöhykkeen Versailles’n rauhansopimuksen vastaisesti ja irtisanoi Locarnon sopimuksen.
• 27. maaliskuuta – Eduskunta äänesti Kivimäen hallituksen esityksen tasavallan suojelulaiksi yli vaalien.

Huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Itävallassa astui voimaan yleinen asevelvollisuus.
• 5. huhtikuuta – Kaksi eri tornadoa iski Tupeloon, Mississippiin ja Georgian Gainesvilleen surmaten kahdessa päivässä 233 ja 203 ihmistä.
• 7. huhtikuuta – Cortes erotti Espanjan presidentin Alcala Zamoran.
• 12. huhtikuuta – Valentin Vaalan elokuva Vaimoke sai ensiesityksensä. Pääosissa olivat Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Elokuva perustui Hilja Valtosen samannimiseen romaaniin.
• 20. huhtikuuta – Abessinia evakuoi Addis Abeban.
• 28. huhtikuuta – Egyptin kuningas Fuad I kuoli. Hänen seuraajakseen tuli hänen poikansa Faruk I.
• 2. toukokuuta – Keisari Haile Selassie pakeni Adeniin.
• 5. toukokuuta – Italia valloitti Addis Abeban.
• 9. toukokuuta – Italia liitti virallisesti Etiopian itseensä. Italian kuningas Viktor Emanuel III julistettiin Abessinian keisariksi ja marsalkka Pietro Badoglio nimitettiin Abessinian varakuninkaaksi.
• 18. toukokuuta – Japanilainen prostituoitu geisha Sada Abe murhasi rakastajansa Kichizō Ishidan ja leikkaisi Ishidan siittimen ja kivekset irti piilottaen ne kimonoonsa. Abe tuomittiin murhasta 6 vuoden vankeusrangaistukseen ja hän vapautui vankilasta toukokuussa 1941. Murhasta tehtiin 1976 japanilainen elokuva Aistien valtakunta.
• 23. toukokuuta – Tukholman Bromman lentoasema vihittiin käyttöön.
• 27. toukokuuta – Porthan-Seura perustettiin Turussa.
• 28. toukokuuta – Alan Turing lähetti tietojenkäsittelyopin keskeisen teoksen On Computable Numbersin julkaistavaksi.
• 3. kesäkuuta − Ruotsin kuningas Kustaa V vieraili presidentti P. E. Svinhufvudin luona Naantalin Kultarannassa. Svinhufvud vakuutti, ettei Suomen valtiojohto tukenut Suur-Suomi-hankkeita.
• 4. kesäkuuta − Sosialistipoliitikko Léon Blumista tuli Ranskan kansanrintamahallituksen pääministeri.
• 7. kesäkuuta – Seitsemän asuinrakennuksen taloryhmä ulkorakennuksineen tuhoutui tulipalossa Lapuan kirkonkylässä.
• 8. kesäkuuta − Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Henri de Baillet-Latour muurasi Helsingin olympiastadionin peruskiven. Stadionin vihkiäiset pidettiin 12. kesäkuuta 1938.
• 9. kesäkuuta − Mussolinin 33-vuotias vävy Galeazzo Ciano tuli Italian ulkoministeriksi.
• 9. kesäkuuta − Tukholmasta Amsterdamiin lennolla ollut AB Aerotransportin nelimoottorinen Fokker F.XXII-matkustajakone Lappland (SE-ABA) törmäsi koneen moottorien sammuttua rakennukseen ollessaan nousemassa Bulltoftan lentokentältä Malmössä Ruotsissa. Koneessa oli 13 henkilöä, joista onnettomuudessa kuoli 2. Loukkantuneista kaksi oli suomalaisia.
• 15. kesäkuuta − Tallinnan lähellä Männikussa tapahtuneessa ammusvarastojen räjähdyksessä sai surmansa 60 henkilöä.
• 16. kesäkuuta − Bergenistä Tromsöön lennolla ollut Det Norske Luftfartselskap-lentohtiön Junkers Ju-52 matkustajalentokone Havørn (LN-DAE) törmäsi Lihesten-vuoren rinteeseen Hyllestadissa Vestlandin alueella Norjassa. Onnettomuudessa, joka oli Norjan ensimmäinen kuolonuhreja vaatinut lento-onnettomuus kuoli 7 koneessa ollutta henkilöä.
• 17. kesäkuuta − Saksassa Heinrich Himmler nimitettiin koko valtakunnan poliisipäälliköksi sisäministeri Wilhelm Frickin alaisuudessa.
• 25. kesäkuuta − Suomi-Filmin Helsingissä Vironkatu 9:n ullakkokerroksessa sijainnut filmistudio tuhoutui tulipalossa.
• 25. kesäkuuta − Douglas DC-3 teki ensimmäisen kaupallisen lentonsa.
• 25. kesäkuuta − Ensimmäinen käyttökelpoinen helikopteri saksalainen Focke-Wulf Fw 61 teki ensilentonsa.
• 30. kesäkuuta − Etiopiasta paennut keisari Haile Selassie piti Genevessä Kansainliiton kokouksessa puheen, jossa hän kertasi toukokuussa päättyneen sodan vaiheita ja arvosteli Kansainliittoa tehottomasta toiminnasta. Poliisi joutui poistamaan istuntosalista puhetta häirinneet italialaiset lehdistön kirjeenvaihtajat.

Heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. Vaaleissa sosiaalidemokraatit saivat viisi lisäpaikkaa, suurin häviäjä oli Edistyspuolue, joka menetti neljä paikkaa.
• 4. heinäkuuta – Kansainliitto poisti äänestyksen jälkeen Italiaan Abessinian sodan vuoksi kohdistuneet talouspakotteet.
• 4. heinäkuuta – Kaksi kertausharjoituksissa ollutta reserviläislentäjää sai surmansa kun Smolik SM 154-koulukone törmäsi radiomastoon Kauhavalla.
• 4. heinäkuuta – Tukholmasta Sundsvallin kautta Vaasaan matkalla ollut ruotsalainen matkustajahöyrylaiva S/S Carl XV ajoi karille ja jäi hylyksi Vaasan saaristossa Storkallegrundissa Norrskärin ja Rönnskärin välillä. Kaikki laivassa olleet pelastuivat.
• 6. heinäkuuta − Norjan kruununprinssi Olavi ja prinsessa Märtha saapuivat viikon pituiselle vierailulle Suomeen.
• 9. heinäkuuta − 168 ihmisen ilmoitettiin kuolleen edellisen viikon aikana Yhdysvaltain keskiosia koetelleessa helleaallossa.
• 10. heinäkuuta − Hallitus teki päätöksen Lapin läänin perustamisesta vuoden 1938 alussa.
• 12. heinäkuuta − Kotkan satamassa tulipalo tuhosi kaupungin omistaman tavarasuojan, Cadenius & Grahnin puutavaravaraston ja Kotkan Puutavara Oy:n konttorirakennuksen. Lisäksi tuhoutui 16 rautatievaunua ja niihin lastatut 160 tonnia paperia. Palon vahingot olivat noin kaksi miljoonaa markkaa.
• 14. heinäkuuta – Äystön junaonnettomuus : Suupohjan radalla puolen kilometrin päässä Teuvan rautatieasemasta tavarajuna ajoi työjunan perään. Henkilövahinkoja ei tullut mutta tavarajunasta murskautui veturi ja seitsemän tavaravaunua sekä työjunasta kolme vaunua.
• 15. heinäkuuta – Kansainliitto lakkautti Italiaa vastaan Abessinian sodan vuoksi marraskuussa 1935 asetetut talouspakotteet.
• 15. heinäkuuta – Englannin kuningas Edvard VIII:ta vastaan tehtiin murhayritys hänen poistuessaan joukkojen katselmuksesta Lontoon Hyde Parkista.
• 17. heinäkuuta – Espanjan sisällissota: kapina Marokossa. Francisco Franco ja muut kenraalit liittyivät vallankaappaukseen vasemmistohallitusta vastaan.
• 18. heinäkuuta – Francon joukot nousivat maihin Marokossa ja Barcelonassa.
• 20. heinäkuuta – Sveitsin Montreux'ssä pidetty kansainvälinen konferenssi päätti palauttaa Turkille Dardanellien omistusoikeuden, jonka se oli menettänyt ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Turkki sai linnoittaa Dardanellit ja Bosporin salmen, mutta sopimus takasi rauhan aikana kaikkien maiden laivoille vapaan läpikulun näistä salmista.
• 31. heinäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1940 kesäkisat Japanin pääkaupungille Tokiolle.
• 31. heinäkuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud ja pääministeri Toivo Kivimäki puolisoineen lähtivät huvipursi Auralla neljän päivän vierailulle Viroon riigivanem Konstantin Pätsin luo Orun linnaan. Koillis-Virossa Toilassa sijainnut, vuonna 1899 rakennettu Orun linna toimi Viron tasavallan presidentin kesäasuntona 1935–1940.
• 1. elokuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Berliinissä, ne päättyivät 16. elokuuta.
• 2. elokuuta – Suomalaiset saivat kolmoisvoiton 10 000 metrin juoksussa Berliinin olympialaisissa. Voittaja oli Ilmari Salminen, toiseksi tuli Arvo Askola ja kolmanneksi Volmari Iso-Hollo. Japanin Kōhei Murakoso jäi tiukassa kamppailussa neljänneksi. Suomen koko mitalisaalis oli kahdeksan kulta-, kuusi hopea- ja kuusi pronssimitalia. Kisojen yksittäisistä urheilijoista herätti eniten huomiota Yhdysvaltain Jesse Owens, joka voitti neljä kultamitalia.
• 5. elokuuta – Sotilasvallankaappaus Kreikassa, Ioánnis Metaxás nousi valtaan.
• 7. elokuuta – Gunnar Höckert ja Lauri Lehtinen voittivat kultaa ja hopeaa Berliinin olympialaisten 5 000 metrin juoksussa. Kolmas suomalainen Ilmari Salminen oli saamassa pronssia ja tuomassa Suomeen kolmoisvoiton, mutta kaatui 750 metriä ennen maalia ja jäi kuudenneksi.
• 8. elokuuta – Volmari Iso-Hollo voitti Berliinin olympialaisten 3 000 metrin estejuoksun uudella maailmanennätysajalla 9.03,8.
• 11. elokuuta − Joachim von Ribbentrop nimitettiin Saksan Britannnian suurlähettilääksi.
• 13. elokuuta − Espanjan sisällissota : Vapaaehtoisina maahan tulleet saksalaiset lentäjät lensivät ensimmäisen taistelulentonsa pommittaessaan tasavaltalaisten ristelijää kahdella Junkers Ju 52-koneella.
• 16. elokuuta – Moskovassa alkoi ”kuudentoista oikeudenkäynti”, joka päättyi 24. elokuuta. Muiden muassa Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev tuomittiin kuolemaan ”kansanvihollisina”.
• 16. elokuuta – Dharampurin maharadja Shri Vijaydeji saapui yksityisvierailulle Suomeen.
• 19. elokuuta − Espanjan sisällissota : Kansallismieliset ampuivat runoilija Federico García Lorcan lähellä Granadaa.
• 22. elokuuta – Hinaaja Primuksen uppoaminen : Neljä henkilöä hukkui kun Suomen Höyrylaiva Oy:n hinaaja Primus kaatui avomerellä Suomenlinnan edustalla jouduttuaan liian lähelle englantilaisen Royal Mail Lines Ltd:n Atlantis-matkustajalaivan keulaa. Atlantis oli tuomassa 440 englantilaista matkailijaa päivän kestävälle vierailulle Helsinkiin ja suomalaisten Hercules- ja Primus-hinaajien oli tarkoitus avustaa laiva satamaan.
• 24. elokuuta − Saksassa pidennettiin asevelvollisuusaika kahteen vuoteen.
• 26. elokuuta − Britannia tunnusti Egyptin itsenäisyyden ja suostui vetämään joukkonsa maasta Suezin kanavavyöhykettä lukuun ottamatta.
• 26. elokuuta − BBC esitti ensimmäisen televisio-ohjelmansa varieteeshown Here’s Looking at You.
• 4. syyskuuta − Espanjan sisällissota : Kansallismieliset valtasivat Baskimaassa Ranskan rajallla sijaitsevan Irunin kaupungin.
• 5. syyskuuta − Espanjan sisällissota : Robert Capan kuuluisa valokuva Kaatuva sotilas otettiin. Kuva julkaistiin 23. syyskuuta 1936 ranskalaisessa Vu-lehdessä.
• 7. syyskuuta – Tiettävästi viimeinen pussihukka kuoli Hobartin eläintarhassa, ja laji kuoli sukupuuttoon.
• 8. syyskuuta – Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) 8. puoluepäivillä Nürnbergissä vaadittiin Saksan varustautumisen lisäämistä.
• 13. syyskuuta – Espanjan sisällissota : Kansallismieliset valtasivat Baskimaassa San Sebastianin.
• 14. syyskuuta – 74 ihmistä sai surmansa Pohjois-Norjassa sattuneessa maanvyörymässä. Onnettomuus tapahtui Nordfjordin pitäjässä, missä 300 metrin levyinen Ravne-tunlurin osa vyöryi Loen-järveen aiheuttaen valtavan hyökyaallon. Onnettomuudessa kaksi kylää hävisi miltei olemattomiin.
• 20. syyskuuta – Sosialidemokraatit voittivat Ruotsin valtiopäivävaalit ja Per Albin Hansson tuli uudelleen Ruotsin pääministeriksi 28. syyskuuta.
• 20. syyskuuta – Vasaramäen linja-autoturma tapahtui Turussa, turmassa kuoli kolme henkilöä ja 11 loukkaantui.
• 25. syyskuuta – Pääministeri T. M. Kivimäki esitti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen, kun eduskunta oli hylännyt hallituksen esityksen rauhanaikaisen kuolemanrangaistuksen palauttamisesta. Kivimäen hallitus oli noussut Suomen pitkäikäisimmäksi istuttuaan kolme vuotta, yhdeksän kuukautta ja 22 päivää.
• 29. syyskuuta – Valtion lentokonetehdas Tampereella luovutettiin virallisesti käyttöön.

Lokakuu–joulukuu

• 1. lokakuuta – Franco nimitettiin Jefe del Estadoksi Burgosissa.
• 4. lokakuuta – Cable Streetin taistelu : Antifasistiset vastamielenosoittajat estivät Lontoon East Endin kaupunginosassa Oswald Mosleyn British Union of Fascists-puolueen juutalaisvastaisen marssin halki East Endin, jossa asui 60 000 juutalaista.
• 5. lokakuuta – 200 työtöntä aloitti Englannissa nälkämarssin Jarrowin kaupungista Lontooseen esittääkseen vetoomuksen hallitukselle Jarrowin telakkateollisuuden pelastamisesta. Marssijat saapuivat Lontooseen 31. lokakuuta.
• 7. lokakuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud myönsi eron Toivo Kivimäen hallitukselle ja nimitti Kyösti Kallion hallituksen. Kivimäen hallituksesta tuli Suomen siihen asti pitkäikäisin (1393 vuorokautta), ja hallitusten ikätilaston ennätys säilyi sen nimissä yli 50 vuotta, vuoteen 1987 saakka.
• 13. lokakuuta – Säännöllinen lauttaliikenne alkoi Doverin ja Calaisin välillä.
• 23. lokakuuta – Saksan Kondorilegioona liittyi Espanjan falangisteihin.
• 24. lokakuuta – Viisi terijokelaista kalastajaa hukkui Kuolemanjärven Muurilan Kyrönniemessä kahden veneen kaaduttua myrskyssä.
• 25. lokakuuta – Solmittiin Italian ja Saksan ystävyyssopimus, ”Rooman-Berliinin akseli”.
• 3. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt valittiin uudelle kaudelle Yhdysvaltain presidentiksi hänen voitettuaan vaaleissa Alf Landonin.
• 3. marraskuuta – Helsingin keskustassa Heikinkatu 16:n piharakennuksessa sijainneessa Lauri Karin metalliverstaassa tapahtui räjähdysonnettomuus, jossa kuoli kaksi henkilöä ja loukkaantui 11 henkilöä. Verstaassa valmistettiin paukkusignaaleja valtion rautateille.

• 6. marraskuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi nimitettiin Suomen lähettilääksi Tukholmaan.
• 16. marraskuuta – Edvard VIII ilmoitti pääministerille aikovansa naida Wallis Simpsonin.
• 23. marraskuuta – Kuvajournalismistaan tunnetun yhdysvaltalaisen Life-aikakauslehden ensimmäinen numero ilmestyi.
• 25. marraskuuta – Saksa ja Japani solmivat anti-komintern-sopimuksen Neuvostoliittoa vastaan. Italia liittyi sopimukseen 1937.
• 29. marraskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon jäsen, NKP:n Leningradin piirin sihteeri Andrei Ždanov varoitti Suomea ja Baltian maita ”seikkailupolitiikasta”. Ulkoministeri Maksim Litvinov selitti Ždanovin viitanneen siihen mahdollisuuteen, että Saksa käyttäisi näitä maita hyväkseen Neuvostoliiton vastaisissa pyrkimyksissään.
• 30. marraskuuta – Lontoon vuoden 1851 maailmannäyttelyä varten rakennettu Kristallipalatsi tuhoutui tulipalossa.
• 1. joulukuuta – Neuvostoliitossa tuli voimaan ”Stalinin perustuslaki”.
• 9. joulukuuta – Hollantilaisen KLM-lentoyhtiön Douglas DC-2 matkustajakone PH-AKL syöksyi maahan kohta Lontoon Croydonin lentokentältä nousun jälkeen. Onnettomuudessa kuoli 15 henkilöä ja siinä menehtyivät Ruotsin entinen pääministeri amiraali Arvid Lindman, espanjalainen autogiron keksijä Juan de la Cierva sekä suomalainen insinööri Magnus Wegelius.
• 10. joulukuuta – Edvard VIII luopui kruunusta.
• 12. joulukuuta – Yrjö VI kruunattiin Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi.
• 12. joulukuuta – Xi’anin välikohtaus: kenraalit kaappasivat Tšiang Kai-šekin pakottaakseen hänet liittoon kommunistien kanssa Japania vastaan.
• 15. joulukuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud täytti 75 vuotta.
• 16. joulukuuta – Malmin lentoasema Helsingissä otettiin väliaikaiseen käyttöön.
• 26. joulukuuta – Kirjailija George Orwell saapui Barcelonaan raportoidakseen Espanjan sisällissodasta mutta hän liittyi sitten vapaaehtoisena tasavaltalaisten puolella trotskilaisen POUMin miliisijoukkoihin. Orwell julkaisi vuonna 1938 sotakokemuksistaan kirjan Katalonia, Katalonia (Homage to Catalonia).

Tuntematon päivämäärä

• Voimakkaat kevättulvat aiheuttivat suuria aineellisia vahinkoja Loimijoen ja Kokemäenjoen varrella sekä Pohjanmaalla.
• Maalis-toukokuussa Keski-Suomessa ja Savossa oli pilkkukuume-epidemia, joka vaati 17 kuolonuhria. Vaatetäiden välityksellä levinnyt epidemia sai alkunsa maaliskuussa Kangasniemeltä. Taudin oli Suomeen tuonut romaniseurueeseen Pieksämäellä lyöttäytynyt, Venäjältä saapunut valkolaismies.
• Pohjois-Suomessa ja itärajalla oli viimeinen Suomessa ilmennyt isorokkoepidemia. Ensimmäinen tautitapaus todettiin Puolangalla ja Oulun diakonissalaitoksella hoidetun potilaan kautta isorokko levisi myös Ouluun, Inariin ja Utsjoelle. Tautitapauksia oli kaikkiaan 36. Puolangalla ja lähiseudulla määrättiin pakkorokotus, jossa rokotettiin 48 000 henkilöä.

Tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Kalevi Lehtinen, suomalainen pappi ja kirjailija (k. 2011)
• 2. tammikuuta – Kjell Opseth, norjalainen poliitikko (k. 2017)
• 3. tammikuuta – Georgina Spelvin, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. tammikuuta – Stephen E. Ambrose, yhdysvaltalainen historioitsija (k. 2002)
• 10. tammikuuta – Robert Woodrow Wilson, vuoden 1978 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, toinen kosmisen taustasäteilyn löytäjistä
• 13. tammikuuta – Brian Barry, brittiläinen filosofi (k. 2009)
• 20. tammikuuta – Matti Heinivaho, suomalainen muusikko (k. 2024)
• 22. tammikuuta – Alan J. Heeger, vuoden 2000 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti
• 22. tammikuuta – Juliette Mayniel, ranskalainen näyttelijä (k. 2023)
• 22. tammikuuta – Ong Teng Cheong, Singaporen presidentti 1993–1999 (k. 2002)
• 26. tammikuuta – Théo Sarapo, ranskalainen laulaja ja näyttelijä (k. 1970)
• 26. tammikuuta – Tom Vraalsen, norjalainen diplomaatti ja poliitikko (k. 2021)
• 27. tammikuuta – Barry Barish, vuoden 2017 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
• 27. tammikuuta – Samuel Chao Chung Ting, vuoden 1976 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kiinalais-yhdysvaltalainen fyysikko
• 28. tammikuuta – Ismail Kadaré, albanialainen kirjailija (k. 2024)
• 28. tammikuuta – Raimo Roiha, suomalainen viihdemuusikko, pianisti ja säveltäjä (k. 1991)
• 29. tammikuuta – Väinö Kirstinä, suomalainen kirjailija (k. 2007)
• 7. helmikuuta – Håkan Malm, suomalainen poliitikko (k. 2018)
• 9. helmikuuta – Clive Swift, englantilainen näyttelijä (k. 2019)
• 11. helmikuuta – Burt Reynolds, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2018)
• 18. helmikuuta – Jean M. Untinen-Auel (”Jean M. Auel”), amerikansuomalainen kirjailija
• 18. helmikuuta – Raad ibn Zeid, Irakin entisen hallitsijasuvun jäsen
• 20. helmikuuta – Kerstin Widgren, ruotsalainen näyttelijä
• 21. helmikuuta – Mikael Stierncreutz, suomalainen kuvataiteilija (k. 1976)
• 22. helmikuuta – J. Michael Bishop, vuoden 1989 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen immunologi ja mikrobiologi (k. 2026)
• 22. helmikuuta – Seija Lampila, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2021)
• 22. helmikuuta – Henny Moan, norjalainen näyttelijä (k. 2024)
• 29. helmikuuta – Tauno Satomaa, suomalainen kuoronjohtaja (Candomino-kuoron perustaja)
• 3. maaliskuuta – Georg Andersson, ruotsalainen poliitikko ja virkamies
• 5. maaliskuuta – Lars Roar Langslet, norjalainen kirjailija, toimittaja ja poliitikko (k. 2016)
• 7. maaliskuuta – Georges Perec, ranskalainen kirjailija ja elokuvantekijä (k. 1982)
• 9. maaliskuuta – Jane Erkko, suomalainen taitoluisteluvaikuttaja ja Sanoma Oyj:n hallituksen jäsen (k. 2014)
• 9. maaliskuuta – Elina Salo, suomalainen näyttelijä (k. 2025)
• 11. maaliskuuta – Harald zur Hausen, vuoden 2008 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen virologi (k. 2023)
• 14. maaliskuuta – Bob Charles, uusiseelantilainen golfaaja
• 14. maaliskuuta – Bruce Hood, kanadalainen liikemies, poliitikko ja National Hockey League tuomari.
• 15. maaliskuuta – Francisco Ibáñez, espanjalainen sarjakuvataiteilija (k. 2023)
• 17. maaliskuuta – Juha Leiviskä, suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko (k. 2023)
• 18. maaliskuuta – Frederik Willem de Klerk, vuoden 1993 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Etelä-Afrikan presidentti (k. 2021)
• 19. maaliskuuta – Ursula Andress, sveitsiläinen näyttelijä
• 21. maaliskuuta – Roberta Corti (”Betty Curtis”) italialainen laulaja (k. 2006)
• 22. maaliskuuta – Roger Whittaker, brittiläinen laulaja ja lauluntekijä (k. 2023)
• 24. maaliskuuta – Carl-Olaf Homén, suomalainen lakimies ja urheilujohtaja
• 28. maaliskuuta – Mario Vargas Llosa, vuoden 2010 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut perulainen kirjailija ja poliitikko (k. 2025)

Huhtikuu–kesäkuu

• 6. huhtikuuta – Kalevi Nyqvist, suomalainen harmonikkataiteilija, viihdesäveltäjä ja -sovittaja (k. 2018)
• 9. huhtikuuta – Valerie Solanas, yhdysvaltalainen radikaalifeministi (k. 1988)
• 14. huhtikuuta – Astrid Nøklebye Heiberg, norjalainen poliitikko ja psykiatrian professori (k. 2020)
• 14. huhtikuuta – Kenneth Mars, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2011)
• 17. huhtikuuta – Ralf Friberg, suomalainen suurlähettiläs ja toimittaja (k. 2026)
• 19. huhtikuuta – Martti Joenpolvi, suomalainen kirjailija
• 20. huhtikuuta – Arto Sipinen, suomalainen arkkitehti ja professori (k. 2017)
• 22. huhtikuuta – Ilkka Hakalehto, suomalainen poliitikko ja historiantutkija (k. 2009)
• 23. huhtikuuta – Roy Orbison, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1988)
• 24. huhtikuuta – Jill Ireland, brittiläinen näyttelijä (k. 1990)
• 25. huhtikuuta – Arvi Paasikoski, suomalainen juristi ja oikeusneuvos
• 27. huhtikuuta – Kalevi Oikarainen (”Susi-Kalle”), suomalainen hiihtäjä, maailmanmestari ja olympiamitalisti (k. 2020)
• 29. huhtikuuta – Jacob Rothschild, brittiläinen liikemies ja filantrooppi (k. 2024)
• 17. toukokuuta – Joaquim Gonçalves, portugalilainen katolinen piispa (k. 2013)
• 2. toukokuuta – Arnold George Dorsey (”Engelbert Humperdinck”), englantilais-intialainen laulaja
• 2. toukokuuta – Liisi Tandefelt, suomalainen näyttelijä ja teatteripuvustaja
• 9. toukokuuta – Glenda Jackson, englantilainen näyttelijä ja poliitikko (k. 2023)
• 10. toukokuuta – Pentti Kuula, suomalainen kirkkomuusikko ja musiikkiarvostelija
• 11. toukokuuta – Zdravko Mršić, kroatialainen poliitikko ja ministeri
• 12. toukokuuta – Jukka Sipilä, suomalainen ohjaaja ja näyttelijä (Kiljusen herrasväki) (k. 2004)
• 14. toukokuuta – Jens Bilgrav-Nielsen, tanskalainen poliitikko
• 14. toukokuuta – Bobby Darin, yhdysvaltalainen laulaja, muusikko, lauluntekijä ja näyttelijä (k. 1973)
• 14. toukokuuta – Matti Luttinen, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2009)
• 17. toukokuuta – Lars Gustafsson, ruotsalainen kirjailija (k. 2016)
• 17. toukokuuta – Dennis Hopper, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja (Easy Rider – matkalla) (k. 2010)
• 17. toukokuuta – Ole Vig Jensen, tanskalainen poliitikko (k. 2016)
• 21. toukokuuta – Günter Blobel, vuoden 1999 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen biologi (k. 2018)
• 23. toukokuuta – Ester Larsen, tanskalainen poliitikko (k. 2025)
• 27. toukokuuta – Juha Tanttu, suomalainen toimittaja, pakinoitsija ja kirjailija (k. 1998)
• 1. kesäkuuta – Bekim Fehmiu, jugoslavianalbanialainen näyttelijä (k. 2010)
• 3. kesäkuuta – Paavo Tolonen, suomalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (k. 2009)
• 6. kesäkuuta – Olli Mennander, suomalainen diplomaatti (k. 2012)
• 7. kesäkuuta – Pippo Baudo, italialainen televisiojuontaja (k. 2025)
• 8. kesäkuuta – Kenneth Geddes Wilson, vuoden 1982 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2013)
• 9. kesäkuuta – Åke Lundqvist, ruotsalainen näyttelijä (k. 2021)
• 10. kesäkuuta – Heikki Aarva, suomalainen laulaja ja toimittaja (k. 2020)
• 14. kesäkuuta – Irmelin Sandman Lilius, suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija
• 17. kesäkuuta – Nils Wilhjelm, tanskalainen poliitikko (k. 2018)
• 18. kesäkuuta – Eeva Ahtisaari, Suomen presidentti Martti Ahtisaaren puoliso
• 18. kesäkuuta – Barack Obama vanhempi, kenialainen virkamies ja ekonomisti, Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman isä (k. 1982)
• 21. kesäkuuta – Helena Notkonen, suomalainen näyttelijä (k. 2007)
• 23. kesäkuuta – Esko Koivusalo, suomalainen kielitieteilijä ja kulttuurivaikuttaja (k. 2012)
• 25. kesäkuuta – Jusuf Habibie, Indonesian presidentti 1998–1999 (k. 2019)
• 29. kesäkuuta – Kigeli V Ndahindurwa, Ruandan viimeinen kuningas (k. 2016)
• 30. kesäkuuta – Flemming Flindt, tanskalainen tanssija ja koreografi (k. 2009)

Heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Ron Masak, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2022)
• 5. heinäkuuta – Shirley Knight, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2020)
• 5. heinäkuuta – James Mirrlees, vuoden 1996 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut skotlantilainen taloustieteilijä (k. 2018)
• 6. heinäkuuta – Stellan Olsson, ruotsalainen ohjaaja ja kirjailija (k. 2022)
• 7. heinäkuuta – Níkos Xyloúris, kreikkalainen säveltäjä, laulaja ja muusikko (k. 1980)
• 9. heinäkuuta – Liisa Pohjola, suomalainen pianisti ja pianopedagogi (k. 2021)
• 10. heinäkuuta – Jorma Palo, suomalainen lääkäri, neurologian professori ja kirjailija (k. 2006)
• 11. heinäkuuta – Sulo Aittoniemi (”Suti”), suomalainen SMP:läinen poliitikko ja komisario (k. 2016)
• 17. heinäkuuta – Laurits Tørnæs, tanskalainen poliitikko
• 22. heinäkuuta – John Albrechtsson, ruotsalainen kilpapurjehtija ja olympiavoittaja (k. 1985)
• 24. heinäkuuta – Finn Kristensen, norjalainen poliitikko
• 25. heinäkuuta – Erkki Kairamo, suomalainen arkkitehti (k. 1994)
• 26. heinäkuuta – Mary Millar, englantilainen näyttelijä (k. 1998)
• 29. heinäkuuta – Roberto Augusto DaMatta, brasilialainen antropologi
• 29. heinäkuuta – Rolf Presthus, norjalainen juristi ja poliitikko (k. 1988)
• 30. heinäkuuta – Aarno Aitamurto, suomalainen ammattiyhdistyspoliitikko (k. 2008)
• 1. elokuuta – Helge Hurum, norjalainen jazzmuusikko
• 1. elokuuta – Markku Lahtela, suomalainen kirjailija (k. 1980)
• 1. elokuuta – Yves Saint-Laurent, ranskalainen muotisuunnittelija (k. 2008)
• 1. elokuuta – Esko Rahkonen, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2007)
• 3. elokuuta – Gösta Ågren, suomalainen runoilija (k. 2020)
• 5. elokuuta – Timo Roos, suomalainen erityisopettaja ja poliitikko (k. 2023)
• 13. elokuuta – Maj-Lis Lööw, ruotsalainen poliitikko
• 17. elokuuta – Margaret Hamilton, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä ja järjestelmäinsinööri (k. 2026)
• 17. elokuuta – Martti Linkola, suomalainen kansatieteilijä, toimittaja ja Museoviraston intendentti (k. 2011)
• 18. elokuuta – Robert Redford, yhdysvaltalainen näyttelijä, tuottaja ja Oscar-palkittu ohjaaja (Tavallisia ihmisiä) (k. 2025)
• 20. elokuuta – Hideki Shirakawa, vuoden 2000 Nobelin kemianpalkinnon saanut japanilainen kemisti (k. 2026)
• 21. elokuuta – Wilt Chamberlain, yhdysvaltalainen koripalloilija (k. 1999)
• 26. elokuuta – Risto Hannula, suomalainen toimittaja ja kriitikko (k. 2008)
• 27. elokuuta – Martti Kuisma, suomalainen näyttelijä (k. 2000)
• 29. elokuuta – John McCain, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko, senaattori ja presidenttiehdokas (k. 2018)
• 31. elokuuta – Matti Klinge, suomalainen historiantutkija, filosofian tohtori, professori ja kirjailija (Keisarin Suomi) (k. 2023)
• 31. elokuuta – Otelo Saraiva de Carvalho, portugalilainen upseeri ja poliitikko (k. 2021)
• 1. syyskuuta – Valeri Legasov, neuvostoliittolainen ydinfyysikko (k. 1988)
• 3. syyskuuta – Zine el-Abidine Ben Ali, Tunisian presidentti 1987–2011 (k. 2019)
• 7. syyskuuta – Charles Hardin Holley (”Buddy Holly”), yhdysvaltalainen rock-muusikko (k. 1959)
• 14. syyskuuta – Ferid Murad, vuoden 1998 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen fysiologi ja farmakologi (k. 2023)
• 14. syyskuuta – Juhani Pallasmaa, suomalainen arkkitehti
• 17. syyskuuta – Pentti Lasanen, suomalainen viihdemuusikko (k. 2021)
• 19. syyskuuta – Anna Karen, eteläafrikkalaissyntyinen englantilainen näyttelijä (k. 2022)
• 22. syyskuuta – Art Metrano, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021)
• 24. syyskuuta – Jim Henson, yhdysvaltalainen nukentekijä, elokuva- ja televisiotuottaja (Muppettien luoja) (k. 1990)
• 24. syyskuuta – Jouni Lompolo (”Origo”), suomalainen pakinoitsija ja kirjailija (k. 2010)
• 24. syyskuuta – Inkeri Luoma-aho, suomalainen näyttelijä (k. 2015)
• 29. syyskuuta – Silvio Berlusconi, italialainen mediahenkilö ja Italian pääministeri (k. 2023)
• 30. syyskuuta – Pertti Tolla, suomalainen kenraaliluutnantti

Lokakuu–joulukuu

• 3. lokakuuta – Matti Lukkari, suomalainen eversti, päätoimittaja ja sotahistorioitsija (k. 2012)
• 4. lokakuuta – Bjarne Mørk-Eidem, norjalainen poliitikko (k. 2022)
• 4. lokakuuta – Hannu Salama, suomalainen kirjailija (Juhannustanssit)
• 5. lokakuuta – Václav Havel, tšekkiläinen kirjailija ja Tšekin presidentti (k. 2011)
• 10. lokakuuta – Gerhard Ertl, vuoden 2007 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti
• 15. lokakuuta – Kari Rydman, suomalainen muusikko ja säveltäjä (Niin kaunis on maa)
• 16. lokakuuta – Seija Karkinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 16. lokakuuta – Andrei Tšikatilo, neuvostoliittolainen sarjamurhaaja (k. 1994)
• 18. lokakuuta – Markku Mannerkoski, suomalainen metalliopin professori, Oulun yliopiston ent. rehtori
• 22. lokakuuta – Lauri Väärä, suomalainen teatterinjohtaja, teatteriohjaaja ja näyttelijä (k. 2021)
• 23. lokakuuta – Pasi Rutanen, suomalainen toimittaja ja diplomaatti
• 24. lokakuuta – David Nelson, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2011)
• 24. lokakuuta – William George Perks (”Bill Wyman”), brittiläinen rockmuusikko, Rolling Stonesin ent. basisti
• 27. lokakuuta – Dave Charlton, eteläafrikkalainen F1-kuljettaja (k. 2013)
• 28. lokakuuta – Charlie Daniels, yhdysvaltalainen country-muusikko (k. 2020)
• 28. lokakuuta – Anja Haahdenmaa, suomalainen näyttelijä
• 31. lokakuuta – Michael Landon, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 1991)
• 1. marraskuuta – Mimmo Wåhlander, ruotsalainen näyttelijä (k. 1992)
• 2. marraskuuta – Ilkka Kortesniemi, suomalainen radiotoimittaja ja laulunsanoittaja (k. 1996)
• 2. marraskuuta – Christian Rovsing, tanskalainen insinööri, liikemies ja europarlamentaarikko (k. 2025)
• 4. marraskuuta – Didier Ratsiraka, Madagaskarin presidentti 1997–2002 (k. 2021)
• 5. marraskuuta – Arto Seppälä, suomalainen kirjailija
• 6. marraskuuta – Juhani Koppelomäki, suomalainen kirjailija ja shakkitehtävien laatija (k. 1980)
• 6. marraskuuta – Jacques Charrier, ranskalainen näyttelijä ja kuvataiteilija (k. 2025)
• 9. marraskuuta – Pertti Mutka, Savonlinnan oopperajuhlien toiminnanjohtaja (k. 2011)
• 10. marraskuuta – Izumi Tateno, japanilais-suomalainen pianisti
• 16. marraskuuta – Antonio Gades, espanjalainen flamencotanssija ja koreografi (k. 2004)
• 19. marraskuuta – Yuan T. Lee, vuoden 1986 Nobelin kemianpalkinnon saanut taiwanilainen kemisti
• 23. marraskuuta – Mats Traat, virolainen prosaisti ja runoilija (k. 2022)
• 28. marraskuuta – Théodore-Adrien Sarr, senegalilainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali
• 29. marraskuuta – Christina Andersson, suomenruotsalainen kirjailija, kuvittaja ja keramiikkataiteilija
• 29. marraskuuta – Reidun Brusletten, norjalainen poliitikko
• 2. joulukuuta – Peter Duesberg, yhdysvaltalainen biologi (k. 2026)
• 8. joulukuuta – David Carradine, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2009)
• 13. joulukuuta – Karim Aga Khan, uskonnollinen johtaja (ismailiittišiiojen nizari-lahkon imaami) (k. 2025)
• 16. joulukuuta – Katinka Faragó, ruotsalainen elokuvatuottaja (k. 2024)
• 17. joulukuuta – Franciscus (oik. Jorge Mario Bergoglio), roomalaiskatolisen kirkon 266. paavi (k. 2025)
• 22. joulukuuta – Olli Mäki, suomalainen nyrkkeilijä (k. 2019)
• 24. joulukuuta – Klaus Järvinen, suomalainen musiikkipedagogi ja musiikkineuvos (k. 2020)
• 28. joulukuuta – Han Seung-soo, eteläkorealainen poliitikko ja diplomaatti
• 30. joulukuuta – Seela Sella, suomalainen näyttelijä (k. 2026)

Tammikuu–maaliskuu

• 2. tammikuuta – Harry B. Smith, yhdysvaltalainen sanoittaja, käsikirjoittaja ja kirjailija (s. 1860)
• 7. tammikuuta – Albert Nilsson, ruotsalainen kirjallisuushistorioitsija (s. 1878)
• 9. tammikuuta – John Gilbert, yhdysvaltalainen mykkäelokuvien näyttelijä (s. 1899)
• 18. tammikuuta – Rudyard Kipling, vuoden 1907 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut brittiläinen kirjailija (Viidakkokirja) (s. 1865)
• 20. tammikuuta – Yrjö V, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas (s. 1865)
• 21. tammikuuta – E. A. Kranck, suomalainen arkkitehti (s. 1864)
• 27. tammikuuta – Jacob Kavaleff, suomalainen kartanonomistaja ja maanviljelysneuvos (s. 1870)
• 27. tammikuuta – Rafael Zinck, suomalainen varatuomari ja Kuopion pormestari (s. 1879)
• 3. helmikuuta – Heinrich Wenck, tanskalainen arkkitehti (s. 1851)
• 4. helmikuuta – Wilhelm Gustloff, saksalaissyntyinen Sveitsin natsipuolueen johtaja (s. 1895) (salamurha)
• 8. helmikuuta – Juho Koskimies, suomalainen piispa (Oulun hiippakunta) (s. 1859)
• 9. helmikuuta – Ernst Bonsdorff, suomalainen matemaatikko (s. 1842)
• 10. helmikuuta – Sulevi Manninen, suomalainen runoilija ja kääntäjä (s. 1909)
• 14. helmikuuta – Aleksandr Gutškov, venäläinen oktobristipoliitikko ja ministeri (s. 1862)
• 15. helmikuuta – Matti Viinamaa, suomalainen kansanrunoilija ja originelli (s. 1859)
• 19. helmikuuta – William Lendrum Mitchell (”Billy Mitchell”), yhdysvaltalainen kenraali ja ilmailun uranuurtaja (s. 1879)
• 20. helmikuuta – Alma Fohström, suomalainen oopperalaulaja, koloratuurisopraano (s. 1856)
• 22. helmikuuta – Johan Skjoldborg, tanskalainen kirjailija (s. 1861)
• 27. helmikuuta – Ivan Pavlov, vuoden 1904 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut venäläinen fysiologi (Pavlovin koira) (s. 1849)
• 28. helmikuuta – Justus Hagman, ruotsalainen näyttelijä (s. 1859)
• 28. helmikuuta – Charles Nicolle, vuoden 1928 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen bakteriologi (s. 1866)
• 1. maaliskuuta – Mihail Kuzmin, venäläinen kirjailija (s. 1872)
• 2. maaliskuuta – Victoria Melita Saksi-Coburg-Gotha, venäläinen suuriruhtinatar (s. 1876)
• 17. maaliskuuta – Vilho Lampi, suomalainen taidemaalari (s. 1898)
• 18. maaliskuuta – Yrjö Sirola, suomalaissyntyinen kirjailija ja kommunistipoliitikko (s. 1876)
• 18. maaliskuuta – Elefthérios Venizélos, kreikkalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1864)
• 21. maaliskuuta – Aleksandr Glazunov, venäläinen säveltäjä (s. 1865)

Huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Jalmari Ruokokoski, suomalainen taidemaalari (s. 1886)
• 2. huhtikuuta – Aron Johansson, ruotsalainen arkkitehti (s. 1860)
• 2. huhtikuuta – Gunnar Klintberg, ruotsalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja (s. 1870)
• 8. huhtikuuta – Robert Bárány, vuoden 1914 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut itävaltalainen lääkäri (s. 1876)
• 18. huhtikuuta – Ottorino Respighi, italialainen säveltäjä (s. 1879)
• 26. huhtikuuta – Eino Rahja, pietarinsuomalainen bolševikki ja puna-armeijan upseeri (s. 1885)
• 28. huhtikuuta – Fu’ad I, Egyptin kuningas (s. 1868)
• 3. toukokuuta – Kikunae Ikeda, japanilainen kemisti (s. 1864)
• 3. toukokuuta – Hannes Uksila, suomalainen lehtimies ja työväenliikkeen aktiivi (s. 1888)
• 8. toukokuuta – Oswald Spengler, saksalainen historioitsija ja filosofi (Länsimaiden perikato) (s. 1880)
• 8. toukokuuta – Nils Robert af Ursin, suomalainen kirjailija ja poliitikko (Suomen työväenpuolueen ensimmäinen puheenjohtaja) (s. 1854)
• 11. toukokuuta – Yrjö Jahnsson, suomalainen taloustieteilijä ja professori (s. 1877)
• 12. toukokuuta – Peter Henry Emerson, brittiläinen valokuvaaja (s. 1856)
• 16. toukokuuta – Julius Schreck, saksalainen kansallissosialisti, SS:n ensimmäinen komentaja (s. 1898)
• 26. toukokuuta – Eino Akseli Kuusi, suomalainen sosiaalipoliitikko, professori ja ministeri (s. 1880)
• 3. kesäkuuta – Walther Wever, saksalainen kenraaliluutnantti ja Luftwaffen esikuntapäällikkö (s. 1887)
• 4. kesäkuuta – Matti Kauppinen, suomalainen sanomalehtimies, museonjohtaja ja arkeologi (s. 1843)
• 10. kesäkuuta – Annikki Uimonen, suomalainen oopperalaulaja (s. 1891)
• 11. kesäkuuta – Robert E. Howard, yhdysvaltalainen fantasiakirjailija (Conan barbaari) (s. 1906)
• 14. kesäkuuta – G. K. Chesterton, brittiläinen kirjailija ja toimittaja (s. 1874)
• 14. kesäkuuta – Simo Korpela, suomalainen rovasti ja virsirunoilija (s. 1863)
• 18. kesäkuuta – Aleksei Maksimovitš Peškov (”Maksim Gorki”), neuvostoliittolainen kirjailija ja poliittinen aktivisti (Nuoruuteni yliopistot) (s. 1868)

Heinäkuu–syyskuu

• 3. heinäkuuta – Fredrik Ferdinand Järnström, suomalainen kenraali ja rajavartiolaitoksen päällikkö (s. 1870)
• 6. heinäkuuta – Alarik Böök, suomalainen näyttelijä, piirustuksenopettaja ja taidemaalari (s. 1860)
• 19. heinäkuuta – Kaarlo Valli, suomalainen kirjailija (s. 1895)
• 20. heinäkuuta – José Sanjurjo, espanjalainen kenraali ja nationalistikapinallinen (s. 1872) (lento-onnettomuus)
• 25. heinäkuuta – Heinrich Rickert, saksalainen filosofi (s. 1863)
• 27. heinäkuuta – Filip Grönvall, suomalainen juristi, hallintoneuvos ja lainvalmistelukunnan jäsen (s. 1864)
• 31. heinäkuuta – Julia Loenbom, suomenruotsalainen näytelmäkirjailija (s. 1843)
• 2. elokuuta – Louis Blériot, ranskalainen ilmailun uranuurtaja (lensi ensimmäisenä Englannin kanaalin yli) (s. 1872)
• 9. elokuuta – Otto Kotilainen, suomalainen kansakoulunopettaja ja säveltäjä (s. 1868)
• 10. elokuuta – Ivar Næss, norjalainen arkkitehti (s. 1878)
• 15. elokuuta – Grazia Deledda, vuoden 1926 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen kirjailija (s. 1871)
• 19. elokuuta – Federico García Lorca, espanjalainen kirjailija (Andalusian lauluja) (s. 1898)
• 25. elokuuta – Lev Kamenev, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1883)
• 25. elokuuta – Sergei Kamenev, neuvostoliittolainen sotilas, puna-armeijan ylipäällikkö 1919–1924 (s. 1881)
• 25. elokuuta – Grigori Zinovjev, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1883)
• 1. syyskuuta – Maissi Erkko, suomalainen yhteiskunnallinen vaikuttaja, Eero Erkon puoliso (s. 1872)
• 7. syyskuuta – Marcel Grossmann, unkarilais-sveitsiläinen matematiikan professori (s. 1878)
• 14. syyskuuta – Irving Thalberg, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1899)
• 17. syyskuuta – Agnes Lundell, suomalainen asianajaja ja hovioikeuden auskultantti (s. 1878)
• 22. syyskuuta – Eric J. Serlachius, suomalainen lakimies ja oikeusministeri (s. 1884)

Lokakuu–joulukuu

• 2. lokakuuta – Juho Sunila, Suomen pääministeri (s. 1875)
• 5. lokakuuta – Jalmari Kara, suomalainen jääkärikapteeni, diplomi-insinööri ja kirjailija (s. 1890)
• 6. lokakuuta – Gyula Gömbös, Unkarin pääministeri (s. 1886)
• 11. lokakuuta – Johannes Bengs, suomalainen poliitikko (s. 1877)
• 14. lokakuuta – Axel Heinrichs, suomalainen fyysikko ja meteorologi (s. 1864)
• 29. lokakuuta – Irma Achté (”Irma Tervani”), suomalainen oopperalaulaja (s. 1887)
• 2. marraskuuta – Duan Qirui, kiinalainen poliitikko ja sotaherra (s. 1865)
• 5. marraskuuta – Erika Husberg (”Eva”), suomenruotsalainen runoilija (s. 1849)
• 20. marraskuuta – José Antonio Primo de Rivera, espanjalainen asianajaja (falangistien perustaja ja marttyyri) (s. 1903)
• 25. marraskuuta – Basil Zaharoff turkinkreikkalainen liikemies ja asekauppias (s. 1849)
• 26. marraskuuta – Max Schreck, saksalainen näyttelijä (s. 1879)
• 1. joulukuuta – Hans Beimler, saksalainen kommunistipoliitikko (s. 1895)
• 4. joulukuuta – Oscar Wisting, norjalainen upseeri ja tutkimusmatkailija (s. 1871)
• 9. joulukuuta – Arvid Lindman, Ruotsin pääministeri (1906–1911 ja 1928–1930) (s. 1862)
• 10. joulukuuta – Luigi Pirandello, vuoden 1934 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen näytelmäkirjailija (Niin on jos siltä näyttää) (s. 1867)
• 14. joulukuuta – Vihtori Kosola, suomalainen maanviljelijä (Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen puheenjohtaja) (s. 1884)
• 22. joulukuuta – Nikolai Ostrovski, venäläinen kirjailija (s. 1904)
• 26. joulukuuta – Birger Hallman, suomalainen liikemies ja kauppaneuvos (s. 1851)
• 27. joulukuuta – Heikki Suolahti, suomalainen säveltäjä (s. 1920)
• 28. joulukuuta – Nestor Lakoba, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1893)
• 30. joulukuuta – Fredrik, Itävallan arkkiherttua ja sotamarsalkka (s. 856)
• 31. joulukuuta – Anastasia Mannerheim, venäläissyntyinen vapaaherratar, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin puoliso (s. 1872)
• 31. joulukuuta – Miguel de Unamuno, espanjalainen esseisti, runoilija, romaani- ja näytelmäkirjailija sekä filosofi (s. 1864)