1961

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
Vuosikymmenet	1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
	1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
	1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
	1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
	1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
	1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
	1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
	1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
	1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
	1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
	2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1961 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Tapahtumia

tammi–maaliskuu

1. tammikuuta – Rahanuudistus Neuvostoliitossa; yksi uusi rupla vastasi sen jälkeen kymmentä entistä ruplaa.
3. tammikuuta – Presidentti Dwight D. Eisenhower ilmoitti Yhdysvaltojen katkaisseen diplomaattiset suhteet Kuubaan.
3. tammikuuta – Aeron DC-3-lentokone syöksyi maahan Koivulahdessa. Koneen 22 matkustajaa ja kolmihenkinen miehistö menehtyivät.
4. tammikuuta – Yhdysvallat kehotti kaikkia kansalaisiaan poistumaan Kuubasta, mutta ilmoitti samalla, ettei se aio luopua Guantánamo Bayn laivastotukikohdasta.
7. tammikuuta – Casablancassa järjestetyssä nelipäiväisessä konferenssissa viisi Afrikan maata – Marokko, Yhdistynyt arabitasavalta, Ghana, Guinea ja Mali – päätti perustaa Naton kaltaisen puolustusliiton.
13. tammikuuta – Kongon demokraattisen tasavallan vangitun entisen pääministerin Patrice Lumumban kannattajat onnistuivat vapauttamaan hänet vankilasta, mutta hänet saatiin pian jälleen kiinni.
14. tammikuuta − Kuvanveistäjä Raimo Utriainen voitti näyttelijä Ida Aalbergin muistomerkkikilpailun ehdotuksellaan Esirippu.
17. tammikuuta – Kongon entinen pääministeri Patrice Lumumba ja kaksi hänen kannattajaansa surmattiin.
20. tammikuuta – John F. Kennedy astui Yhdysvaltain presidentin virkaan.
22. tammikuuta – Brasiliasta Venezuelaan matkalla ollut portugalilainen risteilyalus Santa Maria kaapattiin Atlantilla. Portugalin hallitusta vastustaneet kaappaajat antautuivat 3. helmikuuta.
23. tammikuuta – Kaksi 4 megatonnin vetypommia putosi maahan B-52-pommikoneen hajottua ilmassa Pohjois-Carolinassa. Toisen pommin räjähdyksen esti viimeinen varokytkin.
25. tammikuuta – Uusi juntta nousi valtaan El Salvadorissa syrjäytettyään edellisen kolme kuukautta hallinneen juntan ”liian vasemmistolaisuuden” vuoksi.
26. tammikuuta – Arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta voittivat Helsingin Kaupunginteatterin suunnittelukilpailun.
29. tammikuuta – Helsingin hiippakunnan piispa Martti Simojoki vihki arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitteleman Hyvinkään kirkon.
31. tammikuuta – Yhdysvallat lähetti ensimmäisen simpanssin (nimeltään Ham) avaruuteen.
31. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld lähetti suurlähettiläs Sakari Tuomiojan järjestön edustajaksi Laosiin. Laosin vasemmistopuolue väitti Tuomiojan läsnäolon maassa vain pahentavan sisällissotaa. Tuomioja saapui Laosin pääkaupunkiin Vientianeen 7. helmikuuta.
4. helmikuuta – Portugalin siirtomaasota alkoi Angolasta.
11. helmikuuta – Adolf Eichmannin oikeudenkäynti alkoi Jerusalemissa.
14. helmikuuta – Neuvostoliitto vaati YK:n pääsihteerin Dag Hammarskjöldin eroa Patrice Lumumban murhan vuoksi.
15. helmikuuta – Boeing 707 putosi maahan Belgiassa ja 73 ihmistä sai surmansa, mukaan lukien koko Yhdysvaltain taitoluistelujoukkue.
15. helmikuuta – Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa pimennys näkyi osittaisena.
15. helmikuuta – Mielenosoittajat järjestivät mellakoita Belgian suurlähetystöjen edustalla Kairossa, Varsovassa ja Moskovassa Patrice Lumumban murhan vuoksi. YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld torjui Neuvostoliiton vaatimuksen erostaan.
16. helmikuuta – Intialaiset sanomalehdet kirjoittivat Kiinan valmistelevan Bhutanin valtaamista. Kiina oli jo aiemmin esittänyt suuria aluevaatimuksia myös Intialle.
21. helmikuuta – SDP valitsi oikeuskansleri Olavi Hongan presidenttiehdokkaakseen vuoden 1962 vaaleihin.
3. maaliskuuta – Hassan II kruunattiin Marokon kuninkaaksi.
8. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Norjaan.
15. maaliskuuta – Etelä-Afrikka vetäytyi Brittiläisestä kansainyhteisöstä.
16. maaliskuuta – Oikeuskansleri Olavi Honka suostui kuuden puolueen yhteiseksi presidenttiehdokkaaksi. Maalaisliiton ”K-linja” aloitti välittömästi rajun hyökkäyksen ”Honka-liittoa” vastaan.
18. maaliskuuta – Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana Eurovision laulukilpailussa Cannesissa. Laila Kinnunen sijoittui kappaleella ”Valoa ikkunassa” kymmenenneksi.
19. maaliskuuta − Vihannissa Pohjois-Pohjanmaalla pidettiin uudet kunnallisvaalit Oulun lääninhallituksen mitätöityä syksyn 1960 vaalien tulokset.
21. maaliskuuta − Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko vaati YK:n toiminnan lopettamista Kongossa ja pääsihteeri Dag Hammarskjöldin eroa.
27. maaliskuuta – Suomen ja Euroopan vapaakauppajärjestön välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin. Sopimus astui voimaan 1. heinäkuuta 1961.
29. maaliskuuta – Yhdysvaltain pääkaupungin Washingtonin asukkaat saivat perustuslain 23. lisäyksellä äänioikeuden presidentinvaaleissa.

huhti–kesäkuu

5. huhtikuuta – Valtakunnanoikeus aloitti ”Kätilöopiston jutun” käsittelyn Säätytalossa Helsingissä. Maaherra Urho Kiukkaalta vaadittiin lähes 94 miljoonan markan, pankinjohtaja Aarre Simoselta 15 miljoonan markan sekä Simoselta ja varatuomari Vilho Väyryseltä yhteisesti lähes 329 miljoonan markan korvauksia.
11. huhtikuuta – Adolf Eichmannin oikeudenkäynti alkoi Jerusalemissa.
12. huhtikuuta – Juri Gagarin teki ensimmäisen avaruuslennon. Avaruusalus Vostok 1 kiersi Maan kerran; lento kesti 108 minuuttia.
14. huhtikuuta – Oikeusministeri Antti Hannikainen sai pyytämänsä eron hallituksesta. Hänen tilalleen nimitettiin toisena valtiovarainministerinä toiminut Pauli Lehtosalo ja Lehtosalon paikalle varatuomari Juho-Eino Niemi.
17. huhtikuuta – Sikojenlahden maihinnousu Kuubassa.
22. huhtikuuta – Algerian sota: kenraalit Zeller, Challe, Jouhaud ja Salan kaappasivat vallan Algerissa kolme ja puoli kuukautta algerialaisille kansanäänestyksellä myönnetyn itsehallinnon jälkeen. Ranskan hallitus päätti julistaa Algerian hätätilaan ja erottaa vallankaappaajat armeijasta. de Gaulle piti seuraavana päivänä puheen kansakunnalle, eivätkä kaappaajat saaneet armeijaa taakseen. Challe antautui jo 26. päivä ja Zeller 6. toukokuuta, mutta Salan ja Jouhaud siirtyivät OAS:n johtoon.
23. huhtikuuta – Suomen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hovioikeudenneuvos Harras Kyttä sekä varapuheenjohtajiksi Kaarlo Kajatsalo ja Paavo Aarnio. Edellinen puheenjohtaja Veli Merikoski oli eronnut puolueen asetuttua presidentinvaalissa Olavi Hongan taakse.
24. huhtikuuta – Vasa-laiva nostettiin Tukholman satamasta. Laivasta löytyi Paavo Nurmen patsas, jonka suomalaiset teekkarit olivat sinne vieneet.
27. huhtikuuta – Sierra Leone itsenäistyi.
1. toukokuuta – Presidentti Fidel Castro julisti Kuuban sosialistiseksi tasavallaksi.
5. toukokuuta – Alan Shepard oli ensimmäinen yhdysvaltalainen avaruudessa Freedom 7 -aluksella (tunnetaan myös nimellä Mercury 3).
8. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat epäviralliselle vierailulle Isoon-Britanniaan.
8. toukokuuta – Heinäveden Tulilahden kaksoismurhasta syytetty Runar Holmström teki itsemurhan hirttäytymällä sellissään Vaasan lääninvankilassa.
11. toukokuuta – Sosiaalidemokraattien oppositio eli ”skogilaiset” valitsi tarkastaja Emil Skogin presidenttiehdokkaakseen.
15. toukokuuta − Ulkoministeri Ralf Törngren kuoli. Pääministeri V. J. Sukselainen ryhtyi hoitamaan myös ulkoministerin tehtäviä ja uudeksi kansanedustajaksi tuli valtiotieteen kandidaatti Carl Olof Tallgren.
16. toukokuuta – Sotilasvallankaappaus Etelä-Koreassa kenraalimajuri Park Chung-heen johdolla.
16. toukokuuta – Akseli Gallen-Kallelan museo Tarvaspää avattiin Espoossa.
19. toukokuuta – Venera 1 lensi ensimmäisenä luotaimena Venuksen ohi, tosin luotain rikkoutui eikä lähettänyt tietoja.
24. toukokuuta – Kuuban puolustusministeri Raúl Castro nimitti puheessaan Yhdysvaltain suurta Guantanamo Bayn laivastotukikohtaa ”syöväksi ja pysyväksi ärsytyskeskukseksi”.
25. toukokuuta – Apollo-ohjelma: Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy kertoi kongressille Yhdysvaltojen lähettävän avaruuslentäjän Kuuhun ja tuovan hänet takaisin ennen vuosikymmenen loppua.
28. toukokuuta – Peter Benensonin artikkeli ”The Forgotten Prisoners” julkaistiin useissa lehdissä. Tätä pidetään Amnesty Internationalin alkuna.
4. kesäkuuta – John F. Kennedyn ja Nikita Hruštšovin huippukokous Wienissä. Asialistalla olivat ydinkokeet, aseidenriisunta ja Saksan asema.
19. kesäkuuta – Kuwait itsenäistyi.
25. kesäkuuta – Irakin pääministeri Abdulkarim Qasim ilmoitti aikovansa liittää Kuwaitin Irakiin, Kuwait pyysi apua brittijoukoilta.
28. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi Kansaneläkelaitoksen hallituksen jäsenet, muun muassa V. J. Sukselaisen, viraltapantaviksi Kansaneläkelaitoksen asuntojutun vuoksi.
30. kesäkuuta – Neuvostoliittolainen kosmonautti Juri Gagarin saapui vierailulle Suomeen.

heinä–syyskuu

1. heinäkuuta – Suomen EFTA-sopimus astui voimaan. Suomesta tuli järjestön ulkojäsen.
5. heinäkuuta – Norjan kuningas Olavi V saapui valtiovierailulle Suomeen.
12. heinäkuuta – Pääministeri V. J. Sukselainen esitti hallituksensa eronpyynnön. Presidentti Urho Kekkonen antoi uuden hallituksen muodostamistehtävän Lapin läänin maaherralle Martti Miettuselle. Miettusen hallitus, jonka ministerilista oli miltei sama kuin edeltäjänsä, aloitti työnsä 14. heinäkuuta.
21. heinäkuuta – Virgil ”Gus” Grissom suoritti Yhdysvaltojen toisen avaruuslennon Mercury-kapselilla ja oli vähällä hukkua laskeutumisvaiheessa.
1. elokuuta – Rajuilma ”Maire” riehui Suomen etelä- ja keskiosassa.
1. elokuuta – Suomen Kaapelitehtaalla Helsingissä sattui kaasuräjähdys, joka vaati yhden kuolonuhrin.
8. elokuuta – Kaksi ihmistä kuoli ja kaksi loukkaantui vakavasti ilmavoimien kuusipaikkaisen yhteyskoneen syöksyttyä epäonnistuneen pakkolaskun yhteydessä metsään Rovaniemen maalaiskunnan Perunkajärvellä.
9. elokuuta – Kenraali Tauno Viljanen varoitti hallitusta YYA-sopimukseen perustuvien konsultaatioiden mahdollisuudesta Berliinin kiristyvän tilanteen vuoksi.
11. elokuuta – Itä-Saksan parlamentti oikeutti maan hallituksen ryhtymään toimenpiteisiin ”Länsi-Saksan ja Länsi-Berliinin harjoittaman orjakaupan estämiseksi”. Seuraavana päivänä yli 2 000 itäberliiniläistä pakeni Länsi-Berliiniin.
13. elokuuta – Berliinin muurin rakennustyöt aloitettiin piikkilanka-aidan vetämisellä.
14. elokuuta – Länsi-Saksa katkaisi puhelin- ja kaukokirjoitinyhteydet Itä-Saksaan.
24. elokuuta – Ensimmäinen loikkausta länteen yrittänyt ammuttiin Berliinin muurilla.
8. syyskuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle joutui murhayrityksen kohteeksi. Yrityksen takana olivat OAS:n äärioikeistolaiset, Algeriassa oleskelleet ranskalaiset upseerit.
9. syyskuuta – Venäläissyntyinen säveltäjä Igor Stravinsky saapui vierailulle Suomeen ja johti pitämässään konserttisarjassa omia sävellyksiään.
11. syyskuuta – WWF perustettiin.
17. syyskuuta – Veikko Leppäsen veistämä presidentti J. K. Paasikiven patsas paljastettiin Lahdessa.
18. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld kuoli lento-onnettomuudessa Pohjois-Rhodesiassa juuri Kongon kriisin aikana.
20. syyskuuta – Itä-Saksan parlamentti hyväksyi lain, joka antoi puoluejohtaja Walter Ulbrichtille miltei rajattomat valtuudet siinä tapauksessa, että maa jouduttaisiin julistamaan ”puolustustilaan”.
22. syyskuuta – Neuvostoliiton presidentti Leonid Brežnev saapui viralliselle vierailulle Suomeen.
28. syyskuuta – Syyriassa tehtiin sotilasvallankaappaus ja maa erosi Egyptin johtamasta Yhdistyneestä arabitasavallasta. Presidentti Gamal Abdel Nasser suunnitteli rankaisutoimia Syyriaa vastaan, mutta päätti kuitenkin luopua niistä.

loka–joulukuu

6. lokakuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi niin sanotun margariinijutun käsittely. Raision tehtaiden ja Paasivaara-yhtymän oli todettu käyttäneen ihmisravinnoksi kelpaamattomia rasvoja margariinin valmistukseen noin kahden vuoden ajan. Tehtaiden johtohenkilöitä tuomittiin sakkorangaistuksiin ja margariini menetti maineensa pitkiksi ajoiksi.
10. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti kolmiviikkoisen vierailunsa Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.
13. lokakuuta – Suomessa avattiin ensimmäinen Ars-näyttely, Ars 61.
17. lokakuuta – ”Pariisin taistelu”: Ranskan poliisi hyökkäsi 30 000:tta algerialaisten ulkonaliikkumiskieltoa protestoinutta mielenosoittajaa vastaan. Virallinen kuolleiden määrä on kolme, mutta ihmisoikeusjärjestöt arvioivat määräksi 240.
17. lokakuuta – TPSL:n kansanedustaja, kouluneuvos Aino Malkamäki kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli kunnallisneuvos Eeno Pusa. Malkamäki oli pudonnut eduskunnasta vuoden 1958 vaaleissa ja palannut kansanedustajaksi Valdemar Liljeströmin kuoltua marraskuussa 1960.
17.–31. lokakuuta – Moskovassa pidettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 22. puoluekokous. Kokoukseen osallistui edustajia 83 maan kommunistisista puolueista. Avajaispuheessaan puoluejohtaja Nikita Hruštšov syytti Albanian johtoa stalinismista ja hyökkäsi Malenkovin, Molotovin ja Kaganovitšin muodostamaa ”puolueen vastaista ryhmää” vastaan. Kiinan pääministeri Zhou Enlai poistui mielenosoituksellisesti kokouksesta kesken, eikä Kiina enää myöhemmin osallistunut NKP:n kokouksiin. Korean, Vietnamin, Japanin, Indonesian ja Intian edustajat liittyivät Kiinan puolella Albanian tueksi.
18. lokakuuta – Leonard Bernsteinin West Side Story -musikaalin elokuvasovitus sai ensi-iltansa.
19. lokakuuta – Arabiliitto otti Kuwaitin suojelukseensa, brittijoukot vetäytyivät.
19. lokakuuta − Presidentti Urho Kekkonen sanoi YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa Suomen haluavan olla vilpittömästi mukana tekemässä järjestöstä ”tehokasta ja käyttökelpoista välikappaletta rauhan turvaamiseksi”.
21. lokakuuta − Albanian radio ilmoitti, että Albaniassa tunnettiin ”syvää suuttumusta” Neuvostoliiton puoluejohtajan Nikita Hruštšovin NKP:n puoluekokouksessa pitämän puheen johdosta.
27. lokakuuta – Helsingissä otettiin käyttöön Hakaniemen uusi silta.
27. lokakuuta – Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen panssarivaunut seisoivat vastakkain Checkpoint Charlien rajanylityspaikalla Berliinin kriisin aikana.
29. lokakuuta – Moskovan Punaisella torilla oleva Leninin mausoleumi suljettiin ”korjaustöitä varten”.
30. lokakuuta – Neuvostoliitto räjäytti 58 megatonnin Tsar-bomban Novaja Zemljalla.
30. lokakuuta – Noottikriisi Suomessa, Neuvostoliitto vaati toimenpiteitä Länsi-Saksan ja sen liittolaisten uhan torjumiseksi.
31. lokakuuta – Josif Stalinin ruumis poistettiin Leninin mausoleumista ja haudattiin Kremlin muurin viereen.
31. lokakuuta – Hurrikaani Hattie iski Belize Cityyn.
3. marraskuuta − YK:n yleiskokous valitsi Burman YK-suurlähettilään U Thantin järjestön pääsihteeriksi Dag Hammarskjöldin jäljellä olleelle virkakaudelle.
7. marraskuuta − Länsi-Saksan liittokansleri Konrad Adenauer valittiin uudelle virkakaudelle.
7. marraskuuta − Presidentti Urho Kekkonen lähetti ulkoministeri Ahti Karjalaisen Moskovaan ottamaan selvää Neuvostoliiton nootin taustoista.
11. marraskuuta – Stalingradin nimi vaihdettiin Volgogradiksi.
14. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit pidettäviksi helmikuun alussa 1962.
16. marraskuuta – Britannian konservatiivihallitus ryhtyi rajoittamaan maahanmuuttoa Brittiläisen kansainyhteisön maista.
24. marraskuuta – Noottikriisi: Presidentti Urho Kekkonen ja Nikita Hruštšov neuvottelivat Novosibirskissa, minkä seurauksena Neuvostoliiton vaatimista konsultaatioista luovuttiin.
24. marraskuuta – Oikeuskansleri Olavi Honka luopui presidenttiehdokkuudesta sen jälkeen kun Suomen kansanpuolue ja Ruotsalainen kansanpuolue olivat vetäytyneet Honka-liitosta.
26. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen piti laajan radio- ja televisiopuheen, jossa hän katsoi noottikriisin vahvistaneen Suomen ulkopoliittista asemaa ja korosti Suomen ja Neuvostoliiton hyvien naapurisuhteiden merkitystä.
29. marraskuuta – Kokoomus päätti lähteä presidentinvaaleihin ”sammutetuin lyhdyin” eli ilman omaa ehdokasta.
30. marraskuuta – SDP valitsi presidenttiehdokkaakseen kansanedustaja Rafael Paasion.
2. joulukuuta – Kylmä sota: Fidel Castro ilmoitti radiopuheessa omaksuneensa marxismi-leninismin ja Kuubasta tulevan kommunistinen valtio.
3. joulukuuta − Arkkipiispa Ilmari Salomies vihki Porvoon tuomiokapitulin asessorin Karl-Erik Forssellin Porvoon hiippakunnan uudeksi piispaksi.
6. joulukuuta – Etelä-Suomessa esiintyi useilla paikkakunnilla, muun muassa Helsingissä, rajua ukkosta.
9. joulukuuta – Tanganjika sai itsenäisyyden ja julistautui tasavallaksi presidenttinään Julius Nyerere (vuonna 1964 Tanganjika yhdistyi Sansibarin kanssa Tansaniaksi).
10. joulukuuta – Neuvostoliitto katkaisi diplomaattiset suhteet Albaniaan.
11. joulukuuta – Vietnamin sota alkoi ensimmäisten yhdysvaltalaiskopterien ja 400 sotilaan saapumisella Saigoniin.
11. joulukuuta − Israelilainen sotilastuomioistuin totesi Adolf Eichmannin syylliseksi kaikkiin syytekirjelmän 15 syytekohtaan. Syyttäjä vaati Eichmannille kuolemantuomiota.
12. joulukuuta – Suomen Pankki täytti 150 vuotta.
14. joulukuuta – Valtakunnanoikeus tuomitsi ”Kätilöopiston jutussa” pankinjohtaja Aarre Simosen 375 000 markan ja kansanedustaja Vilho Väyrysen 80 000 markan sakkoihin. Urho Kiukas vapautettiin syytteistä.
15. joulukuuta – Israelilainen sotilastuomioistuin tuomitsi Adolf Eichmannin kuolemaan rikoksistaan. Tuomio määrättiin toimeenpantavaksi hirttämällä.
15. joulukuuta – Wäinö Aaltosen veistämä P. E. Svinhufvudin patsas paljastettiin Helsingissä Eduskuntatalon edessä presidentti Svinhufvudin syntymän satavuotispäivänä.
15. joulukuuta – Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystössä salanimellä ”Anatoli Klimov” palvellut KGB:n majuri Anatoli Golitsyn loikkasi Suomen ja Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin.
19. joulukuuta – Operaatio Vijay: Goa luovutettiin Intialle 400-vuotisen Portugalin hallinnon jälkeen.
25. joulukuuta − Egyptin presidentin Gamal Abdel Nasserin ilmoitettiin sanoneen irti Egyptin ja Pohjois-Jemenin välisen, vuonna 1958 solmitun liiton.
31. joulukuuta – Marshall-apu päättyi jaettuaan 12 miljardia dollaria apua Euroopan jälleenrakentamiseen. Samalla OEEC:sta tuli OECD.

tuntematon päivämäärä

elokuu – Runsaita sateita Suomessa ja Kokemäenjoen vesistössä pahoja tulvia.

Allan Sandage löysi ensimmäisen kvasaarin.
Suosikki-lehden ensimmäinen numero ilmestyi.
Suomen valtio osti Riipilän kylässä Helsingin maalaiskunnassa sijaitsevan Königstedtin kartanon ulkomaisten vieraiden majoitustiloiksi.

Syntyneitä

2. tammikuuta − Todd Haynes, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja
5. tammikuuta – Anna Lindmarker, ruotsalainen uutisankkuri
11. tammikuuta – Karl Habsburg-Lothringen, Habsburg-suvun päämies
24. tammikuuta – Nastassja Aglaia Nakszynsk (”Nastassja Kinski”), saksalainen näyttelijä (Paris, Texas)
26. tammikuuta – Wayne Gretzky, kanadalainen jääkiekkoilija
29. tammikuuta – Eddie Jackson, yhdysvaltalainen muusikko
4. helmikuuta – Kari Veiteberg, norjalainen piispa
6. helmikuuta − Juri Onufrijenko, venäläinen kosmonautti
8. helmikuuta – Henrik Frandsen, tanskalainen poliitikko
8. helmikuuta – Vincent Neil Wharton (”Vince Neil”), yhdysvaltalainen laulaja (Mötley Crüe)
9. helmikuuta – Jussi Lampi, suomalainen näyttelijä ja muusikko
10. helmikuuta – Tapio Korjus, suomalainen keihäänheittäjä ja olympiavoittaja
11. helmikuuta – Rafael López Aliaga, perulainen liikemies ja poliitikko
15. helmikuuta – Mikael Tornving, ruotsalainen näyttelijä
17. helmikuuta – Meir Kessler, juutalainen rabbi
17. helmikuuta – Andrei Korotajev, venäläinen antropologi, taloustieteen historioitsija ja sosiologi
17. helmikuuta – Helena Sinervo, suomalainen runoilija
18. helmikuuta – Armin Laschet, saksalainen poliitikko
21. helmikuuta – Abhijit Banerjee, vuoden 2019 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut intialais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä
21. helmikuuta – Yobes Ondieki, kenialainen kestävyysjuoksija ja maailmanmestari
21. helmikuuta – Charles Palahniuk (”Chuck Palahniuk”), yhdysvaltalainen kirjailija (Fight Club)
26. helmikuuta – Monika Fagerholm, suomalainen kirjailija
3. maaliskuuta – Bodil Jørgensen, tanskalainen näyttelijä
3. maaliskuuta – Jouko Klemettilä, suomalainen näyttelijä
8. maaliskuuta – Maja Haderlap, itävaltalainen kirjailija
10. maaliskuuta − Raija Vahasalo, suomalainen Kokoomuksen kansanedustaja
12. maaliskuuta – Titus Welliver, yhdysvaltalainen näyttelijä ja taidemaalari
15. maaliskuuta – Moungi Bawendi, vuoden 2023 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti
17. maaliskuuta – Umayya Abu-Hanna, palestiinalais-suomalainen kirjailija ja toimittaja
17. maaliskuuta – Anna-Karin Palm, ruotsalainen kirjailija ja Ruotsin akatemian jäsen
17. maaliskuuta – Dana Reeve, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2006)
21. maaliskuuta – Anna Hedenmo, ruotsalainen toimittaja ja juontaja
28. maaliskuuta – Herborg Finnset, norjalainen piispa
29. maaliskuuta – Michael Winterbottom, brittiläinen elokuvaohjaaja (24 Hour Party)
1. huhtikuuta – Sergio Scariolo, italialainen koripallovalmentaja
3. huhtikuuta – Eddie Murphy, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä
12. huhtikuuta – Erkka Kettunen (”Edu Kettunen”), suomalainen muusikko
14. huhtikuuta – Robert Carlyle, skotlantilainen näyttelijä
15. huhtikuuta – Carol W. Greider, vuoden 2009 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi
15. huhtikuuta – Tiina Lillak, suomalainen keihäänheittäjä (maailmanmestari)
16. huhtikuuta – Doris Dragović, kroatialainen poplaulaja
25. huhtikuuta – Juha Sipilä, suomalainen poliitikko ja entinen pääministeri
3. toukokuuta – Steve McClaren, englantilainen jalkapalloilija ja valmentaja
6. toukokuuta – George Clooney, yhdysvaltalainen näyttelijä
14. toukokuuta – Tim Roth, brittiläinen näyttelijä
16. toukokuuta − Kevin McDonald, kanadalainen näyttelijä ja koomikko
21. toukokuuta − Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja 2017–2023
24. toukokuuta – Jarmo Savolainen, suomalainen jazzpianisti, kosketinsoittaja ja säveltäjä (k. 2009)
25. toukokuuta – Paula Sihto, suomalainen poliitikko, Keskustan ent. kansanedustaja
27. toukokuuta – Jill Sterkel, yhdysvaltalainen uimari
2. kesäkuuta − Liam Cunningham, irlantilainen näyttelijä
4. kesäkuuta – Kimmo Helistö, suomalainen poliitikko, muusikko, musiikkituottaja ja yrittäjä
6. kesäkuuta − Tom Araya, yhdysvaltalainen basisti ja laulaja (”Slayer”)
8. kesäkuuta – Risto Isomäki, suomalainen tieto- ja tieteiskirjailija (Sarasvatin hiekkaa)
9. kesäkuuta – Michael J. Fox, kanadalaissyntyinen näyttelijä
12. kesäkuuta – Neil Fox, brittiläinen radio- ja televisiojuontaja
12. kesäkuuta – Julius Kariuki, kenialainen estejuoksija
17. kesäkuuta – Kōichi Yamadera, japanilainen näyttelijä ja ääninäyttelijä
21. kesäkuuta – Sissel Tolaas, norjalainen hajutaiteilija
22. kesäkuuta – David Lonsdale, englantilainen näyttelijä
26. kesäkuuta – Jari Pehkonen, suomalainen näyttelijä
27. kesäkuuta – Veli-Pekka Nuotio (”Pete Nuotio”), suomalainen kosketinsoittaja
1. heinäkuuta – Diana, Walesin prinsessa (k. 1997)
4. heinäkuuta – Richard Garriott, yhdysvaltalainen pelisuunnittelija
4. heinäkuuta – Kirsti Lonka, suomalainen kasvatuspsykologian professori
18. heinäkuuta – Pasi Rautiainen, suomalainen jalkapalloilija, valmentaja ja televisiotoimittaja
22. heinäkuuta − Mauri Airta (”Maukka Perusjätkä”), suomalainen rock-muusikko
23. heinäkuuta – Woody Harrelson, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. heinäkuuta – David Kaufman, yhdysvaltalainen näyttelijä
24. heinäkuuta − Kaisa Rastimo, suomalainen elokuvaohjaaja
25. heinäkuuta − Riitta Salmelin, suomalainen neurotieteen professori
25. heinäkuuta – Åsa Wikforss, ruotsalainen teoreettisen filosofian professori
26. heinäkuuta − Gary Cherone, yhdysvaltalainen laulaja
28. heinäkuuta – Ruben Stiller, suomalainen juontaja
30. heinäkuuta – Hervé Darmenton (”Achdé”), ranskalainen sarjakuvantekijä
30. heinäkuuta – Esa Mäkelä (”Ressu Redford”), suomalainen muusikko
4. elokuuta – Barack Obama, vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain presidentti
6. elokuuta – Simo Rantalainen, suomalainen viihdehenkilö
6. elokuuta – Kjell Westö, suomalainen kirjailija
7. elokuuta − Maggie Wheeler, yhdysvaltalainen näyttelijä
12. elokuuta – Kristin Krohn Devold, norjalainen poliitikko
17. elokuuta – Kati Outinen, suomalainen näyttelijä (Mies vailla menneisyyttä)
19. elokuuta – Frédéric Antonetti, ranskalainen jalkapallovalmentaja
19. elokuuta – Ville Virtanen, suomalainen näyttelijä (Kylmäverisesti sinun)
21. elokuuta – Stephen Hillenburg, yhdysvaltalainen meribiologi, animaattori ja Paavo Pesusienen luoja (k. 2018)
24. elokuuta – Jared Harris, englantilainen näyttelijä
28. elokuuta – Esa Kaartamo, suomalainen muusikko, tuottaja ja lauluntekijä (k. 2018)
1. syyskuuta – Jukka Hytti, suomalainen teatterituottaja ja ohjaaja
1. syyskuuta – Heikki Kujanpää, suomalainen näyttelijä
8. syyskuuta – Florindo Eleuterio Flores-Hala, Artemio, perulainen Loistava polku -sissijärjestön johtaja
10. syyskuuta – Alberto Núñez Feijóo, espanjalainen poliitikko
11. syyskuuta – Elizabeth Daily, yhdysvaltalainen laulaja, näyttelijä ja lauluntekijä
11. syyskuuta – Virginia Madsen, yhdysvaltalainen näyttelijä
13. syyskuuta – Dan Kandell, ruotsalainen näyttelijä
13. syyskuuta – Dave Mustaine, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi ("Megadeth")
22. syyskuuta – Catherine Oxenberg, yhdysvaltalainen näyttelijä (Dynastia)
23. syyskuuta – William C. McCool, yhdysvaltalainen astronautti (k. 2003)
24. syyskuuta – Jaana Airaksinen, suomalainen kirjailija ja kansalaisaktivisti
26. syyskuuta – Steve Kratz, ruotsalainen näyttelijä
28. syyskuuta − Lenita Toivakka, suomalainen poliitikko ja ministeri
3. lokakuuta − Ludger Stühlmeyer, saksalainen kanttori, musiikkitieteilijä, dosentti ja säveltäjä
5. lokakuuta – Kimmo Kivelä, suomalainen pappi ja Uusi vaihtoehto -ryhmän kansanedustaja
6. lokakuuta – Craig Goldy, yhdysvaltalainen metallimusiikin kitaristi
6. lokakuuta – Ile Jokinen, suomalainen näyttelijä, muusikko, käsikirjoittaja ja ohjaaja
6. lokakuuta – Sonja Lumme, suomalainen iskelmälaulaja
7. lokakuuta – Tom Perez, yhdysvaltalainen poliitikko ja juristi
11. lokakuuta − Joel Hallikainen, suomalainen laulaja, lauluntekijä ja viihdetaiteilija
16. lokakuuta – Bo Sundström, ruotsalainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi (”Bo Kaspers Orkester”)
24. lokakuuta − Mary Bono, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko
25. lokakuuta – Chad Smith, yhdysvaltalainen rumpali ("Red Hot Chili Peppers")
26. lokakuuta – Uhuru Kenyatta, Kenian presidentti
28. lokakuuta – Erja Häkkinen, suomalainen televisiojuontaja, malli ja matkaopas
30. lokakuuta – Pekka Mark (”Mark Ruffneck”), suomalainen teoreettisen kemian tohtori ja Oz-yhtyeen rumpali
30. lokakuuta – Dmitri Muratov, vuoden 2021 Nobelin rauhanpalkinnon saanut venäläinen päätoimittaja
31. lokakuuta – Peter Jackson, uusiseelantilainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogia)
9. marraskuuta – Hanna Ekola, suomalainen laulaja
11. marraskuuta – Luca Zingaretti, italialainen näyttelijä
16. marraskuuta – Corinne Hermès, ranskalainen laulaja
16. marraskuuta – Chris Pitman, yhdysvaltalainen kosketinsoittaja ja säveltäjä
19. marraskuuta – Margaret Hyra (”Meg Ryan”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Kun Harry tapasi Sallyn)
20. marraskuuta – Ingeborg Midttømme, norjalainen piispa
27. marraskuuta – Samantha Bond, englantilainen näyttelijä
27. marraskuuta – Steve Oedekerk, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, tuottaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä
28. marraskuuta – Alvar Gullichsen, suomalainen kuvataiteilija ja muusikko
29. marraskuuta – Tom Sizemore, yhdysvaltalainen televisio- ja elokuvanäyttelijä
1. joulukuuta – Jeremy Northam, englantilainen näyttelijä
2. joulukuuta – Charlotte Fenger (”Søs Fenger”), tanskalainen laulaja
8. joulukuuta – Elia, oik. Matti Wallgrén, suomalainen ortodoksinen arkkipiispa
13. joulukuuta − Harry Gregson-Williams, brittiläinen säveltäjä ja musiikkituottaja
16. joulukuuta – William Melvin Hicks (”Bill Hicks”), yhdysvaltalainen stand-up-koomikko
18. joulukuuta − Brian Orser, kanadalainen taitoluistelija ja valmentaja
19. joulukuuta – Eric Cornell, vuoden 2001 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
21. joulukuuta – Katri Tapola, suomalainen kirjailija
24. joulukuuta – Maarit Tastula, suomalainen toimittaja
24. joulukuuta – İlham Əliyev, Azerbaidžanin presidentti
27. joulukuuta – Tomi Poikolainen, suomalainen jousiampuja (olympiavoittaja)
30. joulukuuta – Ben Johnson, kanadalainen pikajuoksija

Kuolleita

1. tammikuuta – Ernst Brunman, ruotsalainen näyttelijä (s. 1886)
1. tammikuuta – Juho Kirves, suomalainen poliitikko ja kansanedustaja (s. 1868)
4. tammikuuta – Erwin Schrödinger, vuoden 1933 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut itävaltalainen fyysikko, Schrödingerin yhtälön löytäjä (s. 1887)
8. tammikuuta – Einari Merikallio, suomalainen lintutieteilijä (s. 1888)
9. tammikuuta – Emily Greene Balch, vuoden 1946 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija ja pasifisti (s. 1867)
10. tammikuuta – Dashiell Hammett, yhdysvaltalainen salapoliisikirjailija (s. 1893)
13. tammikuuta – Hedvig Gebhard, suomalainen poliitikko ja talousneuvos (s. 1867)
14. tammikuuta – Herman, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa (s. 1878)
14. tammikuuta – Barry Fitzgerald, irlantilainen teatteri-, elokuva- ja televisionäyttelijä (s. 1888)
17. tammikuuta – Patrice Lumumba, Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri (s. 1925)
23. tammikuuta – Helvi Salminen, suomalainen voimistelunopettaja, tanssinopettaja ja koreografi (s. 1892)
24. tammikuuta – Aarne Haapakoski (”Outsider”, ”Henrik Horna”), suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1904)
30. tammikuuta – Erkki Pirinen, suomalainen kirjailija (s. 1897)
2. helmikuuta – Aarne Nurminen, suomalainen taidemaalari (s. 1905)
2. helmikuuta – Anna May Wong, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1905)
5. helmikuuta – Yrjö Schildt, suomalainen kansanedustaja (s. 1899)
19. helmikuuta – Einar Fagstad, norjalais-ruotsalainen muusikko, näyttelijä ja taidemaalari (s. 1899)
19. helmikuuta – Dagmar Kemilä, suomalainen kansakoulunopettaja ja oppikirjojen tekijä (s. 1891)
20. helmikuuta – Percy Grainger, australialainen säveltäjä, muusikko ja kapellimestari (s. 1882)
26. helmikuuta – Muhammad V, Marokon sulttaani (s. 1909)
28. helmikuuta – Martti Paalanen, suomalainen arkkitehti ja taidemaalari (s. 1887)
1. maaliskuuta – Jussi Harju, suomalainen näyttelijä (s. 1910)
5. maaliskuuta – Johan Sigfrid Sirén, suomalainen arkkitehti (s. 1889)
8. maaliskuuta – Thomas Beecham, englantilainen kapellimestari (s. 1879)
12. maaliskuuta – Belinda Lee, englantilainen näyttelijä (s. 1935)
15. maaliskuuta – Akiba Rubinstein, puolalainen shakin suurmestari (s. 1882)
16. maaliskuuta – Václav Talich, tšekkiläinen kapellimestari ja viulisti (s. 1883)
23. maaliskuuta – Valentyn Bondarenko, neuvostoliittolainen kosmonautti (s. 1937)
24. maaliskuuta – Matti Lahtela, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1881)
26. maaliskuuta – Lasse Heikkilä, suomalainen runoilija (s. 1925)
27. maaliskuuta – Juho Kauppi, suomalainen kirjankustantaja ja pankinjohtaja (s. 1880)
30. maaliskuuta – Aulis Apajalahti suomalainen lääkäri ja professori (s.1897)
2. huhtikuuta – Amos Anderson, suomalainen liikemies, lehdenkustantaja, kansanedustaja ja taiteen tukija (s. 1878)
2. huhtikuuta – Wallingford Riegger, yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1885)
3. huhtikuuta – Ilmari Unho, suomalainen elokuvaohjaaja (s. 1906)
4. huhtikuuta – Miina Penttilä, suomalainen kansakoulunopettaja ja kunnallispoliitikko (s. 1874)
6. huhtikuuta – Jules Bordet, vuoden 1919 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut belgialainen immunologi ja mikrobiologi (s. 1870)
9. huhtikuuta – Ahmed Zogu, Albanian pääministeri, presidentti ja kuningas Zogu I (1928–1939) (s. 1895)
12. huhtikuuta – Nils-Eric Fougstedt, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1910)
12. huhtikuuta – Matti Lampén, suomalainen arkkitehti (s. 1906)
13. huhtikuuta – Gustaf Idman, suomalainen ministeri (s. 1885)
16. huhtikuuta – Mauno Kotilainen, suomalainen kasvitieteilijä (s. 1895)
28. huhtikuuta – Juho Haveri, suomalainen pankinkamreeri ja poliitikko (s. 1876)
3. toukokuuta – Maurice Merleau-Ponty, ranskalainen filosofi (s. 1908)
4. toukokuuta – Anita Stewart, yhdysvaltalainen mykkäelokuvien näyttelijä ja tuottaja (s. 1895)
8. toukokuuta – Signe Kolthoff, ruotsalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1881)
12. toukokuuta – Tony Bettenhausen, yhdysvaltalainen moottoriurheilija (s. 1916)
13. toukokuuta – Frank James Cooper (”Gary Cooper”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (s. 1901)
15. toukokuuta – Heikki Keipi, suomalainen yritysjohtaja (s. 1886)
16. toukokuuta – Ralf Törngren, Suomen pääministeri (s. 1899)
18. toukokuuta – Viljo Vesterinen, suomalainen harmonikkataiteilija (Säkkijärven polkka) (s. 1907)
23. toukokuuta – Valtteri Virmajoki, suomalainen näyttelijä (s. 1901)
24. toukokuuta – Rachel Grepp, norjalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1879)
26. toukokuuta – Ilja Kotikallio, suomalainen pelimanni ja tarinankertoja (s. 1894)
29. toukokuuta – Uuno Klami, suomalainen säveltäjä ja akateemikko (s. 1900)
29. toukokuuta – Eemeli Railo, suomalainen liikemies ja vuorineuvos (s. 1891)
30. toukokuuta – Emil Louhikko, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (s. 1888)
30. toukokuuta – Rafael Leónidas Trujillo, Dominikaanisen tasavallan diktaattori (s. 1891)
2. kesäkuuta – Mihail Hrunitšev, neuvostoliittolainen kenraali, poliitikko ja ministeri (s. 1901)
2. kesäkuuta – A. W. Liljeberg, suomalainen insinööri, yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1883)
6. kesäkuuta – Carl Jung, sveitsiläinen psykiatri (analyyttisen psykologian perustaja) (s. 1875)
7. kesäkuuta – Aarne Hahl, suomalainen jääpalloilija (s. 1906)
8. kesäkuuta – Olav Bjaaland, norjalainen hiihtäjä ja naparetkeilijä (s. 1873)
8. kesäkuuta – Sven-Olof Högnäs, suomenruotsalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1910)
8. kesäkuuta – Georg Olof Rosenqvist, Porvoon hiippakunnan piispa (s. 1893)
11. kesäkuuta – Kyösti Salminen, suomalainen faktori ja poliitikko (s. 1899)
17. kesäkuuta – Ira Grossel (”Jeff Chandler”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1918)
22. kesäkuuta – Kalervo Pellinen, Turun kaupunginjohtaja (s. 1905)
22. kesäkuuta – Waldemar Rantoja, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1904)
25. kesäkuuta – Paavo Simola, suomalainen lääkäri, biokemisti ja professori (s. 1902)
28. kesäkuuta – Yrjö Leino, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (s. 1897)
28. kesäkuuta – Aurore Palmgren, ruotsalainen näyttelijä (s. 1880)
29. kesäkuuta – Ilmari Peitsalo, suomalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija (s. 1901)
30. kesäkuuta – Lee De Forest, yhdysvaltalainen insinööri ja keksijä (s. 1873)
2. heinäkuuta – Ernest Hemingway, vuoden 1954 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1899)
4. heinäkuuta – Unto Kupiainen, suomalainen runoilija, kirjallisuudentutkija ja professori (s. 1909)
4. heinäkuuta – Väinö Seppä, suomalainen opettaja ja tietokirjailija (s. 1889)
6. heinäkuuta – Scott LaFaro, yhdysvaltalainen jazz-kontrabasisti (s. 1936)
10. heinäkuuta – Nita Hårleman, ruotsalainen näyttelijä (s. 1891)
11. heinäkuuta – Vihtori Huhta, suomalainen toimittaja ja SDP:n kansanedustaja (s. 1882)
12. heinäkuuta – Mazo de la Roche, kanadalainen kirjailija (Jalna-sarja) (s. 1879)
17. heinäkuuta – Jeff Chandler, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1918)
17. heinäkuuta – Anni Kaste, suomalainen kirjailija (s. 1876)
19. heinäkuuta – Hjalmar Gullberg, ruotsalainen runoilija (s. 1898)
23. heinäkuuta – Valentine Davies, yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja (s. 1905)
24. heinäkuuta – Carl Björkman, ruotsalainen elokuvakriitikko ja kustannuspäällikkö (s. 1901)
25. heinäkuuta – Eino Ahla suomalainen juristi, Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti (s. 1888)
25. heinäkuuta – Hugo Valvanne, suomalainen diplomaatti ja teosofinen kirjailija (s. 1894)
28. heinäkuuta – Bjarne Skard, norjalainen piispa (s. 1896)
5. elokuuta – Sidney Holland, Uuden-Seelannin pääministeri 1949–1957 (s. 1893)
7. elokuuta – Frank Buchman, yhdysvaltalainen teologi (MRA-liikkeen perustaja) (s. 1878)
8. elokuuta – Erkki Kukkonen, suomalainen kenraaliluutnantti (s. 1903)
9. elokuuta – Arno Anthoni, suomalainen lakimies (Valpon päällikkö) (s. 1900)
9. elokuuta – Vilho Rantasalo, suomalainen kansanperinteen tutkija (s. 1881)
12. elokuuta – Nils Rinkama, suomalainen säveltäjä (s. 1920)
13. elokuuta – A. I. Walli, suomalainen toimittaja ja tietokirjailija (s. 1896)
19. elokuuta – Gerda Boëthius, ruotsalainen taidehistorioitsija (s. 1890)
20. elokuuta – Percy Bridgman, vuoden 1946 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1882)
20. elokuuta – Gwen Lee, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä (s. 1904)
30. elokuuta – Charles Coburn, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1877)
1. syyskuuta – Eero Saarinen, suomalainen arkkitehti (Gateway Arch) (s. 1910)
4. syyskuuta – Charles D. B. King, Liberian presidentti 1920–1930 (s. 1875)
6. syyskuuta – Aarne Seikkula, suomalainen varatuomari ja pormestari (s. 1889)
10. syyskuuta – Wolfgang von Trips, saksalainen autourheilija (s. 1928)
11. syyskuuta – Liina Reiman, virolainen näyttelijä (s. 1891)
11. syyskuuta – N. J. Toivonen, suomalainen kemisti ja professori (s. 1888)
17. syyskuuta – Adnan Menderes, Turkin pääministeri 1950–1960 (s. 1899)
18. syyskuuta – Dag Hammarskjöld, vuoden 1961 Nobelin rauhanpalkinnon postuumisti saanut ruotsalainen diplomaatti (Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri) (s. 1905)
23. syyskuuta – Elmer Diktonius, suomalainen kirjailija ja taiteilija (Janne Kuutio) (s. 1896)
24. syyskuuta – Topias Kekkonen, amerikansuomalainen toimittaja ja työväenliikkeen aktiivi (s. 1887)
25. syyskuuta – Sigfrid Sirenius, suomalainen pappi, suomalaisen setlementtiliikkeen perustaja (s. 1877)
26. syyskuuta – Murtuza Məşədi Rza oğlu Məmmədov (”Bülbül”), azerbaidžanilainen laulaja ja kansanmusiikin tutkija (s. 1897)
27. syyskuuta – Aino Manner, suomalainen näyttelijä (s. 1884)
3. lokakuuta – Anne Grimdalen, norjalainen kuvanveistäjä (s. 1899)
5. lokakuuta – Allan Asplund, suomalainen päätoimittaja (s. 1906)
6. lokakuuta – Frances Schroth, yhdysvaltalainen uimari ja olympiavoittaja (s. 1892)
7. lokakuuta – Haakon Hauan, norjalainen poliitikko (s. 1871)
11. lokakuuta – Leonard Marx (”Chico Marx”), yhdysvaltalainen koomikko (Marxin veljekset) (s. 1887)
12. lokakuuta – Väinö Sola, suomalainen oopperalaulaja ja professori (s. 1883)
12. lokakuuta – Eugene Bullard, yhdysvaltalainen afroamerikkalainen lentäjä (s. 1895)
13. lokakuuta – Dun Karm Psaila, Maltan kansallisrunoilija (s. 1871)
16. lokakuuta – Gustaf Nessler, suomalainen teatteriohjaaja, teatterinjohtaja ja näyttelijä (s. 1884)
17. lokakuuta – Aino Malkamäki, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja kouluneuvos (s. 1895)
20. lokakuuta – Karl Grotenfelt, suomalainen kartanonomistaja ja maanviljelysneuvos (s. 1878)
21. lokakuuta – Hjördis Gille, ruotsalainen näyttelijä (s. 1881)
22. lokakuuta – Joseph M. Schenck, venäläis-yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1878)
29. lokakuuta – Kalle Kauppi, suomalainen poliitikko ja professori (s. 1892)
29. lokakuuta – Tiny Sandford, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1894)
30. lokakuuta – Luigi Einaudi, italialainen taloustieteilijä ja poliitikko, Italian presidentti 1948–1955 (s. 1874)
31. lokakuuta – Augustus John, walesilainen taidemaalari ja graafikko (s. 1878)
4. marraskuuta – Yrjö Niiniluoto, suomalainen päätoimittaja ja ulkomaankirjeenvaihtaja (s. 1900)
9. marraskuuta – Eino Johannes Helle, suomalainen tohtori-insinööri ja professori (s. 1884)
12. marraskuuta – Yrjö Enne (”Hjalmar Ekman”), suomalainen poliitikko (s. 1898)
12. marraskuuta – Max Hansen, saksalais-tanskalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1897)
13. marraskuuta – Olga Tainio, suomalainen teatterivaikuttaja (s. 1881)
15. marraskuuta – Maja Fjæstad, ruotsalainen kuvataiteilija (s. 1873)
16. marraskuuta – Sam Rayburn, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1882)
20. marraskuuta – Kitty Wentzel, norjalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1868)
23. marraskuuta – Fritiof Domö, ruotsalainen kokoomuspoliitikko (s. 1889)
24. marraskuuta – Ruth Chatterton, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1892)
27. marraskuuta – Arvo Rafael Heikonen, suomalainen kauppaoikeuden professori (s. 1892)
1. joulukuuta – Uno Jansson, suomalainen rehtori ja teollisuusneuvos (s. 1879)
1. joulukuuta – Friedrich Sumari, suomalainen toimitusjohtaja ja yrittäjä (s. 1888)
2. joulukuuta – Fredrik Böök, ruotsalainen kirjailija, kriitikko ja kirjallisuushistorioitsija (s. 1883)
7. joulukuuta – Emil Zilliacus, suomenruotsalainen kirjailija ja antiikin kirjallisuuden professori (s. 1878)
12. joulukuuta – Hauk Aabel, norjalainen näyttelijä (s. 1869)
17. joulukuuta – Sune Malmström, ruotsalainen tennispelaaja (s. 1897)
20. joulukuuta – Gösta Hagström, suomalainen maastohiihtäjä (s. 1896)
20. joulukuuta – Johannes Larsen, tanskalainen taidemaalari (s. 1867)
25. joulukuuta – Otto Loewi, vuoden 1936 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen farmakologi (s. 1873)
25. joulukuuta – Håkan Mörne, suomalainen kirjailija (s. 1900)
26. joulukuuta – Kristofer Uppdal, norjalainen kirjailija (s. 1878)
30. joulukuuta – Lauri Haapa, suomalainen toimittaja ja pakinoitsija (s. 1889)
30. joulukuuta – Kusti Kaukovaara, suomalainen päätoimittaja (s. 1892)

Nobelin palkinnot

Suomen suurimmat yritykset vuonna 1961

Sija	Yritys	Työntekijöitä	Talousryhmittymä
1	Enso-Gutzeit	18500	valtiojohtoinen	KOP
2	Rauma-Repola	13900	Honkajuuri	KOP
3	Kymi Oy	12700	Ehrnrooth	PYP
4	Wärtsilä-konserni	12300	Wahlfors ym.	PYP
5	A. Ahlström Oy	10600	Ahlström	PYP
6	Valmet	8800	valtiojohtoinen	KOP
7	Tampella	7200	Wasastjerna	PYP
8	Rosenlew	6200	Rosenlew-Frenckell	PYP-KOP
9	Serlachius	6100	Serlachius	PYP
10	Yhtyneet Paperitehtaat	5800	Walden	KOP
11	Villayhtymä	5000	Ehrnrooth ym.	PYP
12	Strömberg	5000	Wasastjerna ym.	PYP
13	Outokumpu	4800	valtioenemmistöinen	KOP
14	Paraisten Kalkki	4300	Rettig ym.	HOP-PYP
15	Fiskars	4200	Von Julin	PYP
16	Finlayson-Forssa	4100	Kivekäs ym.	PYP
17	Suomen Trikoo	3400	Wasastjerna	PYP
18	Schaumann	3300	Schaumann	PYP
19	Valio	3300		OKO-KOP
20	Suomen kumitehdas	3300	Kivekäs ym.	PYP
21	Vuoksenniska	3200	Grönblom	PYP
22	Kemi	3000		KOP-PYP
23	Suomen Kaapelitehdas	2700	Kivekäs	PYP
24	Oulu oy	3300	Valtio-Kajaani	KOP
25	Kaukas	2400	Von Julin	PYP

^lähde?

Muuta

Lähteet

↑ Il y a 50 ans, le putsch des généraux, moment crucial de la guerre d’Algérie RFI. 22.4.2011. Viitattu 6.12.2014. (ranskaksi)
↑ 'Man on the Moon' Challenge, 50 Years On Voice of America. 23.5.2011. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
↑ The 22nd Congress Marxists.org. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
↑ Stalingrad Name Changed New York Times. 11.11.1961. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
↑ Eugene Bullard New Georgia Encyclopedia. Viitattu 24.1.2022. (englanniksi)

[1] Il y a 50 ans, le putsch des généraux, moment crucial de la guerre d’Algérie RFI. 22.4.2011. Viitattu 6.12.2014. (ranskaksi)

[2] 'Man on the Moon' Challenge, 50 Years On Voice of America. 23.5.2011. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)

[3] The 22nd Congress Marxists.org. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)

[4] Stalingrad Name Changed New York Times. 11.11.1961. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)

[5] Eugene Bullard New Georgia Encyclopedia. Viitattu 24.1.2022. (englanniksi)