1906

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
Vuosikymmenet	1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
	1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
	1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
	1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
	1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
	1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
	1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
	1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
	1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
	1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
	2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1906 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Tapahtumia

1. tammikuuta – Preussin yleisesikuntapäällikkö Alfred von Schlieffen jätti tehtävänsä korkean ikänsä vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli kenraaliluutnantti Helmuth Johannes Ludwig von Moltke. Schlieffen jätti jälkeensä ”Schlieffen-suunnitelman”.
12. tammikuuta – 8. helmikuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa pidettiin parlamenttivaalit. Liberaalipuolue ja työväenpuolue lisäsivät edustajamääriään, liberaalit 214 ja työväenpuolue 27 edustajalla, kun taas konservatiivipuolue menetti edustajiaan.
17. tammikuuta – Armand Fallières valittiin Ranskan presidentiksi.
5. helmikuuta – Kenraalimajuri August Langhoff nimitettiin Suomen ministerivaltiosihteeriksi.
10. helmikuuta – Merisodankäynnin mullistanut taistelulaiva HMS Dreadnought laskettiin vesille Portsmouthissa.
26. helmikuuta – Ryhmä latvialaisia bolševikkeja ryösti Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin ja sai saalikseen noin 170 000 ruplaa.
10. maaliskuuta – Ranskassa Courrièrissa sattuneessa kaivosonnettomuudessa kuoli 1 100 työläistä.
11. maaliskuuta – Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto perustettiin.
13. maaliskuuta – Portugalilaisten sotalaivojen Dom Carlos I ja Vasco de Gama miehistöt kapinoivat.
22. maaliskuuta – SMS Scharnhorst laskettiin vesille Blohm & Vossin telakalla Saksassa.
9. huhtikuuta – Sosialidemokraattien järjestämä nelipäiväinen yleinen torpparikokous alkoi Tampereella.
18. huhtikuuta – San Franciscon suuri maanjäristys ja sen jälkeinen tulipalo tuhosi 28 000 taloa sekä surmasi tuhat ihmistä.
20. huhtikuuta – Santeri Alkion toimittama Ilkka-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran.
22. huhtikuuta – Ateenan olympialaiset avattiin.
1. toukokuuta – Maalaisliitto perustettiin Oulaisissa. Myöhemmin samana vuonna perustettiin Suomen maalaisväestön puolue, joka yhdistyi Maalaisliittoon lokakuun lopulla.
10. toukokuuta – Venäjän keisari Nikolai II avasi ensimmäisen Venäjän duuman istunnon. Duuman jäsenistä suurin osa vastusti monarkiaa, ja se hajotettiin 22. heinäkuuta.
12. toukokuuta – J. V. Snellmanin satavuotissyntymäpäivänä noin 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä suomenkielisiksi.
19. toukokuuta – Alpit alittava Simplonin rautatietunneli valmistui.
20. toukokuuta – Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin.
20. toukokuuta – Suuri joukko Laukon kartanon torppareita ryhtyi päivätyölakkoon Vesilahdessa ja Tottijärvellä.
25. toukokuuta – Suomalaisuuden Liitto perustettiin.
29. toukokuuta – Suomessa säätyvaltiopäivät hyväksyi uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Valtiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Nikolai II vahvisti lain 20. heinäkuuta. Sekä miehet että naiset saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden.
31. toukokuuta – Espanjan kuningas Alfonso XIII avioitui prinsessa Viktoria Eugenie von Batterbergin kanssa. Aviopari selvisi niukasti anarkistien pommi-iskusta.
9. kesäkuuta – Tallinnan ensimmäiseksi virolaiseksi pormestariksi valittiin insinööri Voldemar Lender.
26. kesäkuuta – Le Mansissa järjestettiin ensimmäiset Grand Prix -ajot.
10. heinäkuuta – Oulun Uimaseura perustettiin.
12. heinäkuuta – Aiemmin vakoilusta elinkautiseen vankeuteen tuomittu Alfred Dreyfus todettiin syyttömäksi ja hän sai sotilasarvonsa takaisin. Dreyfusin tapaus päättyi.
22. heinäkuuta – Keisari Nikolai II hajotti duuman.
30. heinäkuuta – Viaporin kapina syttyi. Sotaväki kapinoi aikeinaan hyökätä Kronstadtin kautta Pietariin. Suomen punakaartin päällikkö Johan Kock julisti Helsingissä suurlakon kapinan tueksi.
2. elokuuta – Viaporin kapinalliset antautuivat. Helsingissä puhkesi punakaartin ja suojeluskuntien yhteenotto, Hakaniemen mellakka, jossa sai surmansa kymmenisen ihmistä.
25. elokuuta – Venäjän pääministeri Pjotr Stolypinin murhayrityksessä kuoli 27 ihmistä.
2. syyskuuta – Roald Amundsen saapui Nomen satamaan Alaskassa purjehdittuaan Luoteisväylän läpi.
18. syyskuuta – Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat viimeisen kerran.
1. lokakuuta – Suomen valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain uudistukset astuivat voimaan.
3. lokakuuta – SOS:sta tuli virallinen hätämerkki.
14. marraskuuta – Kansleri Bernhard von Bülow puhui Saksan valtiopäivillä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan entente cordialen, Venäjän ja Ranskan liiton sekä Marokon konferenssin johtaneen Saksan piiritykseen.
18. marraskuuta – Keisari Frans Joosef I nimitti Franz Conrad von Hötzendorfin Itävalta-Unkarin asevoimien päämajan päälliköksi.
13. joulukuuta – Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Italia solmivat sopimuksen Abessinian koskemattomuudesta.
14. joulukuuta – Ensimmäinen saksalainen sukellusvene U-1 otettiin käyttöön Kielissä.

tuntematon päivämäärä

joulukuu – Helsingin asukasluku ylitti 100 000 asukasta.
joulukuu – Pelastusarmeijan joulupatakeräys järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Aksel Møller, tanskalainen poliitikko (k. 1958)
3. tammikuuta – Carl P. Jensen, tanskalainen poliitikko (k. 1987)
3. tammikuuta – Aleksei Stahanov, neuvostoliittolainen kaivosmies, (k. 1977)
11. tammikuuta – Albert Hofmann, sveitsiläinen kemisti (LSD:n keksijä) (k. 2008)
15. tammikuuta – Aristoteles Onassis, kreikkalainen laivanvarustaja (k. 1975)
20. tammikuuta – Jorma Nortimo, suomalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja (k. 1958)
4. helmikuuta – Dietrich Bonhoeffer, saksalainen teologi (k. 1945)
7. helmikuuta – Aixinjueluo Puyi (”Pu Yi”), viimeinen Qing-dynastian Kiinan keisari (1908–1912 ja 1917) ja Mantšukuon keisari (1933–1945) (k. 1967)
7. maaliskuuta – Pekka Karunki, suomalainen kirjailija (k. 1943)
10. helmikuuta – Lon Chaney, Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1973)
13. helmikuuta – Bo Beskow, ruotsalainen taidemaalari ja kirjailija (k. 1989)
16. helmikuuta – Eva von Zweigbergk, ruotsalainen toimittaja, kirjailija ja kriitikko (k. 1984)
18. helmikuuta – Hans Asperger, itävaltalainen lastenlääkäri (k. 1980)
20. helmikuuta – John Kenley, yhdysvaltalainen teatterituottaja (k. 2009)
21. helmikuuta – Ahti Paulaharju, suomalainen eversti, museonjohtaja ja kotiseutututkija (k. 1971)
8. maaliskuuta – Victor Hasselblad, ruotsalainen kameranrakentaja ja yritysjohtaja (k. 1978)
11. maaliskuuta – Svend Horn, tanskalainen poliitikko (k. 1992)
19. maaliskuuta – Adolf Eichmann, saksalainen SS-everstiluutnantti (holokaustin pääsuunnittelija) (k. 1962)
30. maaliskuuta – Gérald Desmarais, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1950)
31. maaliskuuta – Shin’ichirō Tomonaga, vuoden 1965 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko (k. 1979)

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Reino Palmroth (”Palle”, ”Reino Hirviseppä”), suomalainen kirjailija ja kamarineuvos (k. 1992)
4. huhtikuuta – Reino Valkama, suomalainen näyttelijä (k. 1962)
8. huhtikuuta – Kaarlo Angerkoski, suomalainen näyttelijä (k. 1939)
8. huhtikuuta – Raoul Jobin, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1974)
13. huhtikuuta – Samuel Beckett, vuoden 1969 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut irlantilainen kirjailija (k. 1989)
14. huhtikuuta – Faisal I, Saudi-Arabian kuningas (1964–1975) (k. 1975)
22. huhtikuuta – Kustaa Aadolf, Ruotsin perintöprinssi (k. 1947)
24. huhtikuuta – Richard van der Riet Woolley, englantilainen tähtitieteilijä ja Astronomer Royal (k. 1986)
25. huhtikuuta – Sally Salminen, ahvenanmaalainen kirjailija (k. 1976)
28. huhtikuuta – Kurt Gödel, itävaltalais-yhdysvaltalainen matemaatikko ja filosofi (k. 1978)
2. toukokuuta – Aulikki Rautawaara, suomalainen oopperalaulaja (k. 1990)
2. toukokuuta – Aileen Riggin, yhdysvaltalainen uimari, uimahyppääjä ja olympiavoittaja (k. 2002)
6. toukokuuta – André Weil, ranskalainen matemaatikko (k. 1998)
31. toukokuuta – Holger Höglund, ruotsalainen näyttelijä (k. 1965)
3. kesäkuuta – Freda Josephine McDonald (”Joséphine Baker”), yhdysvaltalais-ranskalainen tanssija, laulaja ja varieteetaiteilija (k. 1975)
15. kesäkuuta – Paula Kivinen, suomalainen kuvaamataidonopettaja ja professori (k. 1998)
18. kesäkuuta – Nils Handal, norjalainen poliitikko (k. 1992)
19. kesäkuuta – Ernst Boris Chain, vuoden 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti ja bakteriologi (k. 1979)
25. kesäkuuta – Lisskulla Jobs, ruotsalainen näyttelijä (k. 1996)
26. kesäkuuta – Rakel Seweriin, norjalainen poliitikko (k. 1995)
28. kesäkuuta – Maria Goeppert-Mayer, vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1972)

Heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Hans Bethe, vuoden 1967 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2005)
6. heinäkuuta – Kylli Koski (”Kylli-täti”), suomalainen taiteilija, taidekasvattaja ja kuvaamataidonopettaja (k. 1997)
16. heinäkuuta – Franz Josef II, Liechtensteinin ruhtinas (1938–1989) (k. 1989)
20. heinäkuuta – Raúl Anganuzzi, argentiinalainen miekkailija ja olympiamitalisti
23. heinäkuuta – Vladimir Prelog, vuoden 1975 Nobelin kemianpalkinnon saanut kroatialainen kemisti (k. 1998)
5. elokuuta – John Huston, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (k. 1987)
17. elokuuta – Reino Säre, suomalainen näyttelijä (k. 1940)
18. elokuuta – Arthur Leblanc, kanadalainen viulisti ja säveltäjä (k. 1985)
27. elokuuta – Signhild Björkman, ruotsalainen näyttelijä (k. 1994)
30. elokuuta – Joan Blondell, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1979)
4. syyskuuta – Ruben Auervaara, suomalainen huijari (k. 1964)
4. syyskuuta – Max Delbrück, vuoden 1969 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen biofyysikko (k. 1981)
6. syyskuuta – Luis Federico Leloir, vuoden 1970 Nobelin kemianpalkinnon saanut argentiinalainen kemisti (k. 1987)
9. syyskuuta – Weldon Kilburn, kanadalainen musiikkipedagogi, pianisti ja urkuri (k. 1986)
25. syyskuuta – Dmitri Šostakovitš, neuvostoliittolainen säveltäjä (k. 1975)
27. syyskuuta – Jim Thompson, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1977)

Lokakuu–joulukuu

5. lokakuuta – Agostino Baroni, italialainen katolinen arkkipiispa (k. 2001)
12. lokakuuta – Vieno Johannes Sukselainen, Suomen pääministeri (1957 ja 1959–1961) ja Eduskunnan puhemies (k. 1995)
12. lokakuuta – Francis Hong Yong-ho, pohjoiskorealainen katolinen piispa (k. 2013)
16. lokakuuta – Dora Jung, suomalainen tekstiilitaiteilija (k. 1980)
17. lokakuuta – Brynjulf Bull, Oslon pitkäaikainen pormestari (k. 1993)
30. lokakuuta – Giuseppe Farina, italialainen autourheilija (k. 1966)
6. marraskuuta – Gus Dahlström, ruotsalainen näyttelijä ja koomikko (k. 1989)
6. marraskuuta – Arne Skaug, norjalainen poliitikko (k. 1974)
8. marraskuuta – Hans Christian Hansen, Tanskan pääministeri (1955–1960) (k. 1960)
9. marraskuuta – Erik Lindström, suomalainen näyttelijä (k. 1974)
13. marraskuuta – Torborg Nedreaas, norjalainen kirjailija (k. 1987)
18. marraskuuta – Klaus Mann, saksalainen kirjailija (k. 1949)
18. marraskuuta – George Wald, vuoden 1967 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen näköaistin tutkija (k. 1997)
1. joulukuuta – Jakob Sande, norjalainen runoilija (k. 1967)
7. joulukuuta – Helvi Kärki, aikoinaan Suomen vanhin asukas (k. 2017)
19. joulukuuta – Leonid Brežnev, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri (1964–1982) (k. 1982)
25. joulukuuta – Ernst Ruska, vuoden 1986 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (k. 1988)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1906 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

6. tammikuuta – G. F. Stockmann, saksalais-suomalainen liikemies (s. 1825)
8. tammikuuta – Gudbrand Bøhn, norjalainen viulisti (s. 1839)
8. tammikuuta – Ludvig Gustaf Leonhard Clouberg, suomalainen senaattori, valtiopäivämies ja hovioikeudenneuvos (s. 1842)
13. tammikuuta – Aleksandr Popov, venäläinen fyysikko (radion varhainen kehittäjä) (s. 1859)
17. tammikuuta – Kaarlo Bergbom, suomalainen teatterinjohtaja, Suomalaisen teatterin perustaja (s. 1843)
18. tammikuuta – Ivan Babuškin, venäläinen vallankumouksellinen bolševikki (s. 1873)
23. tammikuuta – Charles Hunter, yhdysvaltalainen ragtime-musiikin säveltäjä (s. 1876)
23. tammikuuta – Werner Polón, suomalainen arkkitehti (s. 1863)
24. tammikuuta – August Piispanen, suomalainen apteekkari, kunnallisneuvos ja yritysjohtaja (s. 1844)
29. tammikuuta – Kristian IX, Tanskan kuningas (1863–1906) (s. 1818)
30. tammikuuta – Anders Johan Adolf Boxström, suomalainen eversti, tilastotieteilijä ja valtioneuvos (s. 1846)
30. tammikuuta – Paul Dresser, yhdysvaltalainen lauluntekijä (s. 1857)
31. tammikuuta – Georg Strömberg, suomalainen insinööri ja rautatienrakentaja (s. 1823)
4. helmikuuta – Wendla Randelin, suomalainen kirjailija (s. 1823)
7. helmikuuta – Karl Bomansson, suomalainen historioitsija ja arkistonhoitaja (s. 1827)
13. helmikuuta – Albert Gottschalk, tanskalainen taidemaalari (s. 1866)
14. helmikuuta – Stepan Aleksandrovski, venäläinen taidemaalari ja akvarellisti (s. 1842)
14. helmikuuta – Carl Eneas Sjöstrand, ruotsalais-suomalainen kuvanveistäjä (s. 1928)
20. helmikuuta – Jean Cabanis, saksalainen lintutieteilijä (s. 1816)
25. helmikuuta – Anton Arenski, venäläinen säveltäjä (s. 1861)
25. helmikuuta – David B. Henderson, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1840)
1. maaliskuuta – Mihály Zichy, unkarilainen taidemaalari (s. 1827)
8. maaliskuuta – Henry Baker Tristram, englantilainen pappi, Raamatun tutkija, matkailija ja ornitologi (s. 1822)
12. maaliskuuta – August Bade, suomalainen insinööri, tehtailija ja valtiopäivämies (s. 1832)
13. maaliskuuta – Susan B. Anthony, yhdysvaltalainen suffragetti ja kansalaisoikeusaktivisti (s. 1820)
22. maaliskuuta – Martin Wegelius, suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (Sibelius-Akatemian perustaja) (s. 1846)
27. maaliskuuta – Eugène Carrière, ranskalainen taidemaalari (s. 1849)
29. maaliskuuta – Slava Raškaj, kroatialainen taidemaalari (s. 1877)

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Johannes Steen, norjalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1827)
6. huhtikuuta – Alexander Kielland, norjalainen kirjailija (s. 1849)
7. huhtikuuta – Elis Bergroth, suomalainen kirkkoherra, päätoimittaja, valtiopäivämies ja Suomen ensimmäinen merimiespappi (s. 1854)
10. huhtikuuta – Georgi Gapon, venäläinen ortodoksipappi ja poliittinen vaikuttaja (murhattiin) (s. 1870)
19. huhtikuuta – Pierre Curie, vuoden 1903 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (s. 1859)
19. huhtikuuta – Spencer Gore, brittiläinen tennispelaaja (s. 1850)
22. huhtikuuta – M. G. Stenius, suomalainen kauppapuutarhuri, puutarhasuunnittelija ja Haagan huvilakaupungin perustaja (s. 1844)
3. toukokuuta – William Hurlstone, brittiläinen säveltäjä (s. 1876)
14. toukokuuta – Carl Schurz, saksalais-yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1829)
17. toukokuuta – Oskar Hynén, suomalainen opettaja ja kirjailija (s. 1865)
19. toukokuuta – Gabriel Dumont, kanadalainen métisien johtaja (s. 1837)
21. toukokuuta – Akseli Hirn, suomalainen pastori ja Suomen Lähetysseuran kolmas lähetysjohtaja (s. 1845)
23. toukokuuta – Henrik Ibsen, norjalainen näytelmäkirjailija (Nukkekoti) (s. 1828)
26. toukokuuta – Jaakko Kivistö, suomalainen kirjailija (s. 1871)
31. toukokuuta – Michael Davitt, irlantilainen poliitikko, Irlannin maaliiton perustaja (s. 1846)
1. kesäkuuta – Robert Adams, Jr., yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1849)
3. kesäkuuta – John Maxwell, yhdysvaltalainen golfaaja ja olympiamitalisti (s. 1871)
5. kesäkuuta – Eduard von Hartmann, saksalainen filosofi (s. 1842)
7. kesäkuuta – Johan Albert Edvard von Julin, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1846)
8. kesäkuuta – Jakov Tschernischeff, venäläis-suomalainen kauppias, rakennusurakoitsija ja todellinen valtioneuvos (s. 1826)
10. kesäkuuta – Richard Seddon, Uuden-Seelannin pääministeri (1893–1906) (s. 1845)
11. kesäkuuta – Paul Emil Forsman, suomalainen senaattori ja hovioikeuden presidentti (s. 1826)
12. kesäkuuta – Oscar Geffert, suomalainen henkirikoksen uhri (s. 1863)
17. kesäkuuta – Harry Nelson Pillsbury, yhdysvaltalainen shakkimestari (s. 1872)
18. kesäkuuta – John M. Pattison, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1847)
20. kesäkuuta – Kasten Antell, suomalainen eversti, senaattori ja toimitusjohtaja (s. 1845)
20. kesäkuuta – Ernst Schultz, tanskalainen pikajuoksija ja olympiamitalisti (s. 1879)
25. kesäkuuta – Juho Jäykkä, suomalainen kirjallisuuden kääntäjä (s. 1837)
29. kesäkuuta – Wilhelm Gabriel Geitlin, suomalainen virkamies, Valtiokonttorin ylijohtaja ja todellinen valtioneuvos (s. 1838)
29. kesäkuuta – Simon Pollard Hughes, Jr., suomalainen lakimies ja demokraattipoliitikko (s. 1830)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Hugo Neuman, suomalainen ratainsinööri, tehtailija ja arkkitehti (s. 1847)
17. heinäkuuta – William Painter, irlantilais-yhdysvaltalainen keksijä (s. 1838)
19. heinäkuuta – Walter Buller, uusiseelantilainen lakimies ja lintutieteilijä (s. 1838)
30. heinäkuuta – Axel Niklas Herlin, suomalainen kauppias ja juristi, Suomen ensimmäinen sosialisti (s. 1838)
31. heinäkuuta – Mihail Herzenstein, venäläinen professori, taloustieteilijä ja liberaalipoliitikko (murhattiin) (s. 1859)
31. heinäkuuta – Ferdinand von Wright, suomalainen taidemaalari (s. 1822)
2. elokuuta – Gustaf Adolf Lindberg, ruotsalainen arkkitehti (s. 1865)
11. elokuuta – Arkadi Jemeljanov, venäläinen luutnantti, yksi Viaporin kapinan johtajista (teloitettiin) (s. 1884)
11. elokuuta – Jevgeni Kohanski, venäläinen luutnantti, yksi Viaporin kapinan johtajista (teloitettiin) (s. 1886)
16. elokuuta – Emil Frithiof Andersin, suomalainen senaattori, valtiopäivämies, laamanni ja kihlakunnantuomari (s. 1843)
17. elokuuta – Kaarlo O. Tanner, suomalainen kirjailija (s. 1868)
21. elokuuta – Lars Johan Hammarén, suomalainen tukkukauppias, teollisuusmies, valtiopäivämies ja kauppaneuvos (s. 1833)
28. elokuuta – Ralph King-Milbanke, brittiläinen jaarli (s. 1839)
1. syyskuuta – Bengt Magnus Robert Björkenheim, suomalainen insinööri (s. 1872)
1. syyskuuta – Giuseppe Giacosa, italialainen runoilija, näytelmäkirjailija ja libretisti (s. 1847)
4. syyskuuta – Walter Scott Dahl, norjalainen poliitikko (s. 1839)
5. syyskuuta – Ludwig Boltzmann, itävaltalainen fyysikko (s. 1844)
13. syyskuuta – Christian Christie, norjalainen arkkitehti (s. 1832)
22. syyskuuta – Oscar Levertin, ruotsalainen runoilija, kirjallisuus- ja taidehistorioitsija ja kriitikko (s. 1862)
23. syyskuuta – August Bondeson, ruotsalainen kirjailija (s. 1854)
23. syyskuuta – Victor Napoleon Procopé, suomalainen sotilas, senaattori ja ministerivaltiosihteeri (s. 1839)
26. syyskuuta – Gustaf Dahlberg, suomalainen kirkkoherra, tuomiorovasti ja suomentaja (s. 1821)

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Ravi Varma, intialainen taidemaalari (s. 1848)
4. lokakuuta – Alfred Wahlberg, ruotsalainen maisemamaalari (s. 1834)
10. lokakuuta – Vladimir Stasov, venäläinen taidehistorioitsija ja musiikkikriitikko (s. 1824)
11. lokakuuta – Karl Johan Gauffin, suomalainen puutarhuri, Tampereen ensimmäinen kaupunginpuutarhuri (s. 1846)
22. lokakuuta – Paul Cézanne (”Aix'n erakko”), ranskalainen taidemaalari (s. 1839)
5. marraskuuta – Frits Thaulow, norjalainen taidemaalari ja graafikko (s. 1847)
8. marraskuuta – Karl Elis Roos, suomalainen rovasti, opettaja ja kääntäjä (s. 1821)
8. marraskuuta – Bernhard Kristfrid Sarlin, suomalainen pappi ja pyhäkoulutoiminnan kehittäjä (s. 1828)
9. marraskuuta – Alvar Verving, suomalainen hovineuvos, Helsingfors Segelsällskapetin perustaja (s. 1851)
12. marraskuuta – Lars Homén, suomalainen senaattori ja hovioikeudenneuvos (s. 1844)
16. marraskuuta – J. H. Erkko, suomalainen runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja (s. 1849)
17. marraskuuta – Niilo Perander, suomalainen varatuomari ja hovioikeudenneuvos (s. 1850)
22. marraskuuta – Ernst Josephson, ruotsalainen taidemaalari (s. 1851)
28. marraskuuta – Oskar Andersson, ruotsalainen pilapiirtäjä (s. 1877)
7. joulukuuta – Élie Ducommun, vuoden 1902 Nobelin rauhanpalkinnon saanut sveitsiläinen toimittaja (s. 1833)
19. joulukuuta – Frederic William Maitland, englantilainen lakimies ja historioitsija (s. 1850)
23. joulukuuta – Gungunyana, ngunien Gazan kuningaskunnan viimeinen kuningas (1884–1895) (s. 1850)
23. joulukuuta – Eliel Vest, suomenruotsalainen lyseon lehtori ja tietokirjailija (s. 1863)
28. joulukuuta – Tapani Kärkönen, suomalainen tehdastyöläinen, toimittaja ja kirjastonhoitaja (s. 1833)
28. joulukuuta – Georg Rosenlew, suomalainen yritysjohtaja (s. 1863)

tuntematon päivämäärä

Bambatha, zulujen kuningas (s. noin 1860)
Wilhelm Dippell, suomalainen liikemies, Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan perustaja (s. 1853)
Antti Isotalo, suomalainen lestadiolainen saarnaaja (s. 1824)

Nobelin palkinnot

Muuta

Kirjallisuusvuosi 1906

Lähteet

↑ Koko maata käsittäwä torpparien edustajakokous Tampereella, 1. pv. Tampereen Sanomat, 10.04.1906, nro 82, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑ Koko maata käsittäwä torpparien edustajakokous Tampereella, 2. pv. Tampereen Sanomat, 11.04.1906, nro 83, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑ Koko maata käsittäwä torpparien edustajakokous Tampereella, 3. pv. Tampereen Sanomat, 12.04.1906, nro 84, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑ Koko maata käsittäwä torpparien edustajakokous Tampereella, 4. pv. Tampereen Sanomat, 13.04.1906, nro 85, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑ Oulun uimaseura niminen yhdistys päätettiin perustaa. Kaleva, 11.07.1906, nro 158, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑ George Wald

[1] Koko maata käsittäwä torpparien edustajakokous Tampereella, 1. pv. Tampereen Sanomat, 10.04.1906, nro 82, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.

[2] Koko maata käsittäwä torpparien edustajakokous Tampereella, 2. pv. Tampereen Sanomat, 11.04.1906, nro 83, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.

[3] Koko maata käsittäwä torpparien edustajakokous Tampereella, 3. pv. Tampereen Sanomat, 12.04.1906, nro 84, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.

[4] Koko maata käsittäwä torpparien edustajakokous Tampereella, 4. pv. Tampereen Sanomat, 13.04.1906, nro 85, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.

[5] Oulun uimaseura niminen yhdistys päätettiin perustaa. Kaleva, 11.07.1906, nro 158, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.

[6] George Wald