1915
Vuosi 1915 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Tapahtumia
Tammikuu–maaliskuu
- 1. tammikuuta – Vammala erotettiin Tyrvään kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi.
- 13. tammikuuta – 6,8 richterin maanjäristys surmasi 32 610 ihmistä Avezzanossa, Italiassa.
- 19. tammikuuta – Ensimmäinen maailmansota: saksalaiset zeppeliinit pommittivat ensi kertaa Great Yarmouthia ja King’s Lynnia Isossa-Britanniassa, 20 ihmistä kuoli.
- 24. tammikuuta – Doggermatalikon taistelu saksalaisten ja brittiläisen osaston välillä Pohjanmerellä. Saksan SMS Blücher upposi vieden mukanaan 782 merisotilasta.
- 26. tammikuuta – Helsingissä alkoi säännöllinen raitioliikenne Erottajan ja Munkkiniemen välisellä linjalla.
- 31. tammikuuta – Saksa käytti ensi kertaa myrkkykaasua itärintamalla Bolimovin taistelussa.
- 7. helmikuuta – Toinen Masurian järvien taistelu: Saksa oli siirtänyt joukkoja itärintamalle tavoitteenaan lyödä Venäjä ja aloitti yllätyshyökkäyksen lumimyrskyn keskellä. Fritz von Belowin kahdeksas armeija eteni viikossa yli sata kilometriä. Venäjä kärsi kovia tappioita.
- 25. helmikuuta – Jääkäriliike: ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset saapuivat koulutettaviksi Saksaan Lockstedtin leirille. Kurssin johtajaksi komennettiin saksalainen majuri Maximilian Bayer. Koska Bayer toimi Saksan partiopoikaliikkeen johtajana, kurssi naamioitiin hänen ehdotuksestaan partionjohtajakurssiksi.
- 10. maaliskuuta – Keisari Nikolai II kävi vierailulla Helsingissä.
- 10. maaliskuuta – Britit hyökkäävät Neuve Chapellessa.
- 14. maaliskuuta – Ison-Britannian merivoimat upottivat saksalaisen taistelulaivan SMS Dresdenin Chilen rannikolla.
- 14. maaliskuuta – Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä sopivat Venäjän saavan Konstantinopolin ja Bosporin voiton jälkeen.
- 18. maaliskuuta – Brittien ja ranskalaisten 16 taistelulaivan hyökkäys Dardanelleille epäonnistui. Kolme taistelulaivaa upposi ja kolme vaurioitui pahasti miinakentässä.
- 19. maaliskuuta – Pluto kuvattiin ensi kerran, mutta sitä ei tunnistettu planeetaksi.
Huhtikuu–kesäkuu
- 22. huhtikuuta – Ypresin toinen taistelu: saksalaiset ottivat myrkkykaasun käyttöön Ypresissä Belgiassa. Paenneiden ranskalaisten linjaan jäi kuuden kilometrin aukko.
- 24. huhtikuuta – Turkkilaiset joukot aloittivat armenialaisten joukkomurhan Vanissa. Konstantinopolissa 300 armenialaista intellektuellia pidätettiin ja teloitettiin.
- 25. huhtikuuta – Gallipolin maihinnousu Turkin rannikolle.
- 1. toukokuuta – Gorlice-Tarnówin offensiivi, Saksan päähyökkäys itärintamalla, alkoi. Venäjän joukot perääntyivät Puolasta ja Galitsiasta. Hyökkäyksen jälkeen rintama jäi paikalleen Venäjän vuoden 1917 romahdukseen asti.
- 3. toukokuuta – Italia erosi Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa solmimastaan kolmiliitosta.
- 9. toukokuuta – Jääkäriliike: Suomalaisen jääkäripataljoonan nimeksi Saksassa tuli Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27.
- 7. toukokuuta – Saksalainen sukellusvene U-20 upotti RMS Lusitanian, 1 198 ihmistä kuoli.
- 8. toukokuuta – Saksalaiset valtasivat Ypresin toisessa taistelussa Frenzenbergin harjanteen ja pitivät sen hallussaan liittoutuneiden vastahyökkäyksistä huolimatta.
- 9. toukokuuta – Artois'n toinen taistelu alkoi. Ranskalaiset hyökkäsivät kohti saksalaisten hallussa ollutta Vimyn harjannetta.
- 11. toukokuuta – Albert Einstein julkaisi yleisen suhteellisuusteoriansa.
- 23. toukokuuta – Italia julisti sodan Itävalta-Unkarille ympärysvaltojen kanssa tekemänsä sopimuksen jälkeen.
- 25. toukokuuta – Argentiinan, Brasilian ja Chilen välinen ABC-sopimus allekirjoitettiin Buenos Airesissa.
- 21. kesäkuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus antoi päätöksensä oikeustapauksessa Guinn vastaan Yhdysvallat ja totesi, että äänioikeuden myöntäminen saavutettujen etujen säilyttämislausekkeen pohjalta oli perustuslain 15. lisäyksen vastaista. Päätös kumosi useiden osavaltioiden äänioikeuteen liittyviä lakeja.
- 23. kesäkuuta – Italialaiset hyökkäsivät Ensimmäisessä Isonzon taistelussa..
Heinäkuu–syyskuu
- 24. heinäkuuta – Höyrylaiva SS Eastland kaatui Chicagon satamassa. Kuolonuhreja oli 844.
- 29. heinäkuuta – Yhdysvaltain laivasto valtasi Haitin. Joukot jäävät maahan vuoteen 1934 asti.
- 5. elokuuta – Saksalaiset saavuttivat Varsovan.
- 10. elokuuta – Saksalainen laivasto-osasto tulitti Utön linnaketta.
- 11. elokuuta – Invalidisotavankien vaihto Venäjän sekä Saksan ja Itävalta-Unkarin välillä alkoi Torniossa ja Haaparannalla. Ensimmäinen juna Venäjältä saapui Tornioon.
- 21. elokuuta – Italia julisti sodan Turkille.
- 26. elokuuta – Jääkäriliike: Suomalaisille jääkäreille perustettiin Saksassa oma joukko-osasto. Alokkaiden määrä kasvoi huomattavasti.
- 2. syyskuuta – Toinen sortokausi: venäjän kieli tuli pakolliseksi oppiaineeksi Suomen tyttökouluissa.
- 5. syyskuuta – Venäjän keisari Nikolai II otti armeijan komennon itselleen.
- 5. – 8. syyskuuta – Sveitsissä järjestettiin sodanvastainen Zimmerwaldin kokous johon osallistui eurooppalaisten sosialidemokraattisten puolueiden sotaa vastustaneita edustajia. Kokous hyväksyi sodanvastaisen Zimmerwaldin julistuksen ja osallistujat perustivat tavoitteita ajamaan Zimmerwaldin internationaalin.
- 6. syyskuuta – Britit testasivat tankin prototyyppiä ensi kertaa.
- 19. syyskuuta – Saksalaiset valtasivat Vilnan.
- 20. syyskuuta – Tampereelle valmistui keuhkotautiparantola.
- 25. syyskuuta – Ranskalaisten ja brittien yhteisoperaatiossa alkavat Toinen Champagnen taistelu, Kolmas Artois'n taistelu ja Loosin taistelu.
Lokakuu–joulukuu
- 5. lokakuuta – Bulgaria liittyi Keskusvaltoihin.
- 7. lokakuuta – Itävalta-Unkarin ja Saksan suurhyökkäys Serbiaan alkoi.
- 14. lokakuuta – Bulgaria julisti sodan Serbialle.
- 13. marraskuuta – Säveltäjä Emmerich Kálmánin operetti Mustalaisruhtinatar (Die Czárdásfürstin) sai ensiesityksensä Wienissä.
- 8. joulukuuta – Säveltäjä Jean Sibelius täytti 50 vuotta. Hän johti pitämässään juhlakonsertissa viidennen sinfoniansa ensiesityksen.
Syntyneitä
Tammikuu–maaliskuu
- 6. tammikuuta – Anni Polva, suomalainen kirjailija (k. 2003)
- 16. tammikuuta – Aase Bjerkholt, norjalainen poliitikko (k. 2012)
- 19. tammikuuta – Håkon Kyllingmark, norjalainen upseeri ja poliitikko (k. 2003)
- 22. tammikuuta – Heinrich Albertz, saksalainen poliitikko (k. 1993)
- 23. tammikuuta – Arthur Lewis, vuoden 1979 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut saintlucialainen taloustieteilijä (k. 1991)
- 23. tammikuuta – Jacob Sørensen, tanskalainen poliitikko (k. 1990)
- 26. tammikuuta – Osmo Alaja, suomalainen piispa (k. 2001)
- 28. tammikuuta – Brian Shawe Taylor, brittiläinen kilpa-autoilija (k. 1999)
- 29. tammikuuta – Johnny McDowell, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (k. 1952)
- 30. tammikuuta – John Profumo, brittiläinen poliitikko (Profumo-skandaali) (k. 2006)
- 31. tammikuuta – Andreas Cappelen, norjalainen poliitikko (k. 2008)
- 5. helmikuuta – Robert Hofstadter, vuoden 1961 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1990)
- 5. helmikuuta – Rasmus Nordbø, norjalainen poliitikko (k. 1983)
- 14. helmikuuta – Nestori Kaasalainen, suomalainen poliitikko (k. 2016)
- 14. helmikuuta – Idar Norstrand, norjalainen poliitikko (k. 1986)
- 21. helmikuuta – Risto Leskinen, suomalainen virkamies ja eduskunnan oikeusasiamies (k. 1996)
- 22. helmikuuta – Kaare Meland, norjalainen poliitikko (k. 2002)
- 25. helmikuuta – Stig Synnergren, Ruotsin puolustusvoimien komentaja (k. 2004)
- 27. helmikuuta – Olavi Virta, suomalainen laulaja (k. 1972)
- 28. helmikuuta – Peter Medawar, vuoden Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biologi ja immunologi (k. 1987)
- 8. maaliskuuta – Tapio Rautavaara, suomalainen laulaja, näyttelijä ja urheilija (k. 1979)
- 11. maaliskuuta – Karl Krolow, saksalainen runoilija (k. 1999)
- 14. maaliskuuta – Kenneth Arnold, yhdysvaltalainen liikemies ja lentäjä, ensimmäisen nykyaikaisen ufohavainnon tekijä (k. 1984)
- 20. maaliskuuta – Rudolf Kirchschläger, Itävallan liittopresidentti (1974–1986) (k. 2000)
- 20. maaliskuuta – Svjatoslav Richter, neuvostoliittolainen pianisti (k. 1997)
- 22. maaliskuuta – Mikko Hult, suomalainen kansanedustaja ja pienviljelijä (k. 1993)
- 24. maaliskuuta – Eugène Martin, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 2006)
- 31. maaliskuuta – Bergfrid Fjose, norjalainen poliitikko (k. 2004)
Huhtikuu–kesäkuu
- 7. huhtikuuta – Eleanora Fagan (”Billie Holiday”, ”Lady Day”), yhdysvaltalainen jazz- ja blues-laulaja (k. 1959)
- 20. huhtikuuta – Otto Heino, amerikansuomalainen keramiikkataiteilija (k. 2009)
- 21. huhtikuuta – Oddmund Myklebust, norjalainen poliitikko (k. 1972)
- 24. huhtikuuta – Risto Tiitola, suomalainen jääkiekkoilija ja diplomi-insinööri (k. 2015)
- 25. huhtikuuta – Helge Larsen, tanskalainen poliitikko (k. 2000)
- 5. toukokuuta – Helvi Sipilä, suomalainen varatuomari ja poliitikko (YK:n apulaispääsihteeri) (k. 2009)
- 6. toukokuuta – Orson Welles, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja (k. 1985)
- 15. toukokuuta – Paul Samuelson, vuoden 1970 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut taloustieteilijä (k. 2009)
- 19. toukokuuta – Uljas Kandolin, suomalainen näyttelijä (k. 1980)
- 20. toukokuuta – Moshe Dayan, israelilainen kenraali ja poliitikko (k. 1981)
- 22. toukokuuta – Torsten Bjarre, ruotsalainen sarjakuvantekijä (k. 2001)
- 25. toukokuuta – Bengt Djupbäck (”Jokkmokks-Jokke”), ruotsalainen laulaja (k. 1998)
- 25. toukokuuta – Aarne Kainlauri, suomalainen kilpajuoksija (k. 2020)
- 25. toukokuuta – Mirjam Novero-Laine, suomalainen näyttelijä (k. 1996)
- 27. toukokuuta – Herman Wouk, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2019)
- 26. toukokuuta – Al Hubbard, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (k. 1984)
- 31. toukokuuta – Björn Forsell, ruotsalainen oopperalaulaja ja näyttelijä (k. 1975)
- 2. kesäkuuta – Tapio Wirkkala, suomalainen muotoilija ja akateemikko (k. 1985)
- 4. kesäkuuta – Nils Kihlberg, ruotsalainen näyttelijä (k. 1965)
- 9. kesäkuuta – Lester William Polsfuss (”Les Paul”), yhdysvaltalainen kitaristi ja keksijä (sähkökitaran kehittäjä) (k. 2009)
- 10. kesäkuuta – Solomon Bellows (”Saul Bellow”), vuoden 1976 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (Herzog) (k. 2005)
- 11. kesäkuuta – José Caballero, espanjalainen taidemaalari (k. 1991)
- 12. kesäkuuta – David Rockefeller, yhdysvaltalainen liikemies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja (k. 2017)
- 13. kesäkuuta – Don Budge, yhdysvaltalainen tennispelaaja (k. 2000)
- 13. kesäkuuta – Leevi Rantalaiho, suomalainen kapellimestari ja näyttelijä (k. 1991)
- 15. kesäkuuta – Thomas Huckle Weller, vuoden 1954 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääkäri ja virologi (k. 2008)
- 16. kesäkuuta – Mariano Rumor, italialainen poliitikko ja pääministeri viidesti vuosien 1968–1974 aikana (k. 1990)
- 20. kesäkuuta – Terence Young, brittiläinen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (k. 1994)
- 23. kesäkuuta – Jens Bolling, norjalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1992)
- 24. kesäkuuta – Fred Hoyle, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja tieteiskirjailija (pysyvän tilan teoria) (k. 2001)
- 26. kesäkuuta – Paul Castellano, yhdysvaltalainen mafiapäällikkö (k. 1985)
- 28. kesäkuuta – Juha Mannerkorpi, suomalainen kirjailija (k. 1980)
Heinäkuu–syyskuu
- 1. heinäkuuta – Birger Kaipiainen, suomalainen keramiikkataiteilija (k. 1988)
- 12. heinäkuuta – Otto Steinert, saksalainen valokuvaaja (k. 1978)
- 14. heinäkuuta – John W. Mitchell, yhdysvaltalainen sotilaslentäjä (k. 1995)
- 15. heinäkuuta – Olavi Siippainen, suomalainen kirjailija (k. 1963)
- 28. heinäkuuta – Charles Hard Townes, vuoden 1964 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2015)
- 3. elokuuta – Knut Getz Wold, Norjan keskuspankin pääjohtaja (k. 1987)
- 15. elokuuta – Signe Hasso, ruotsalainen näyttelijä (k. 2002)
- 17. elokuuta – Augustin Mannerheim, ruotsalainen vapaaherra, metsänhoitaja ja kirjailija (k. 2011)
- 18. elokuuta – Birgit Rodhe, ruotsalainen poliitikko (k. 1998)
- 23. elokuuta – Antonio Innocenti, italialainen kardinaali (k. 2008)
- 27. elokuuta – Norman Foster Ramsey, vuoden 1989 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2011)
- 29. elokuuta – Ingrid Bergman, ruotsalainen Oscar-palkittu näyttelijätär (k. 1982)
- 30. elokuuta – Lilian, Ruotsin prinsessa ja Hallandin herttuatar (k. 2013)
- 1. syyskuuta – Heikki Marttila (”Arijoutsi”), suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 1993)
- 6. syyskuuta – Franz Josef Strauß, saksalainen poliitikko (k. 1988)
- 7. syyskuuta – Regina Linnanheimo, suomalainen näyttelijä (k. 1995)
- 14. syyskuuta – Mack Hellings, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (k. 1951)
- 15. syyskuuta – Hilde Güden, itävaltalainen oopperalaulaja (k. 1988)
- 23. syyskuuta – Clifford Glenwood Shull, vuoden 1994 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2001)
- 25. syyskuuta – Ethel Rosenberg, yhdysvaltalainen kommunisti (k. 1953)
- 26. syyskuuta – Leo Meller, suomalainen radiojohtaja (k. 1990)
Lokakuu–joulukuu
- 1. lokakuuta – Pekka Vilmi, suomalainen kunnallisneuvos ja Maalaisliiton/Keskustapuolueen kansanedustaja (k. 1999)
- 3. lokakuuta – Sigrid Johansson, ruotsalainen jousiampuja (k. 2010)
- 17. lokakuuta – Arthur Miller, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija (k. 2005)
- 22. lokakuuta – Camma Larsen-Ledet, tanskalainen poliitikko (k. 1991)
- 23. lokakuuta – Simo Puupponen (”Aapeli”), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija (Siunattu hulluus) (k. 1967)
- 24. lokakuuta – Robert Kahn (”Bob Kane”), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (k. 1998)
- 8. marraskuuta – Lamberto Gardelli, italialainen kapellimestari (k. 1998)
- 12. marraskuuta – Roland Barthes, ranskalainen kirjallisuudentutkija ja semiootikko (k. 1980)
- 19. marraskuuta – Earl Wilbur Sutherland Jr., vuoden 1971 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen farmakologi ja biokemisti (k. 1974)
- 25. marraskuuta – Augusto Pinochet, Chilen sotilasjohtaja ja presidentti (1974–1990) (k. 2006)
- 26. marraskuuta – Joe Fry, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 1950)
- 28. marraskuuta – Konstantin Simonov, neuvostoliittolainen kirjailija (k. 1979)
- 30. marraskuuta – Henry Taube, vuoden 1983 Nobelin kemianpalkinnon saanut kanadalais-yhdysvaltalainen kemisti (k. 2005)
- 2. joulukuuta – Marais Viljoen, Etelä-Afrikan presidentti (1979–1984) (k. 2007)
- 3. joulukuuta – Toivo Kärki, suomalainen säveltäjä, muusikko, pianotaiteilija, tuotantopäällikkö ja sovittaja (k. 1992)
- 9. joulukuuta – Elisabeth Schwarzkopf, saksalainen oopperalaulaja (k. 2006)
- 12. joulukuuta – Francis Albert Sinatra (”Frank Sinatra”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja laulaja (Täältä ikuisuuteen) (k. 1998)
- 13. joulukuuta – Peter Lindgren, ruotsalainen näyttelijä (k. 1981)
- 13. joulukuuta – Ross Macdonald, yhdysvaltalais-kanadalainen rikoskirjailija (k. 1983)
- 14. joulukuuta – Gerda Neumann, tanskalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1947)
- 15. joulukuuta – Odd Aukrust, norjalainen taloustieteilijä (k. 2008)
- 17. joulukuuta – André Claveau, ranskalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2003)
- 19. joulukuuta – Édith Giovanna Gassion (”Édith Piaf”), ranskalainen laulaja (k. 1963)
- 25. joulukuuta – Per Hækkerup, tanskalainen poliitikko (k. 1979)
- 27. joulukuuta – Georg Richter, norjalainen näyttelijä (k. 1972)
Kuolleita
- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1915 kuolleista henkilöistä
Tammikuu–maaliskuu
- 2. tammikuuta – Karl Goldmark, unkarilais-itävaltalainen säveltäjä ja pedagogi (s. 1830)
- 2. tammikuuta – Bertha Tammelin, ruotsalainen näyttelijä, muusikko ja näyttämötyön opettaja (s. 1836)
- 3. tammikuuta – James Elroy Flecker, brittiläinen kirjailija ja näytelmäkirjailija (s. 1884)
- 4. tammikuuta – Anton von Werner, saksalainen taidemaalari ja kuvittaja (s. 1843)
- 8. tammikuuta – Sandy Cowan, kanadalainen haavipalloilija ja olympiavoittaja (s. 1879)
- 8. tammikuuta – Wilhelm Lindstedt, suomalainen pappi ja opettaja (s. 1838)
- 13. tammikuuta – Hilma Nyström, Suomen ensimmäinen naispuolinen pankkivirkailija (s. 1846)
- 17. tammikuuta – Ida Aalberg, suomalainen näyttelijä (s. 1857)
- 26. tammikuuta – Akaki Tsereteli, georgialainen kirjailija ja Georgian itsenäisyysliikkeen johtohenkilö (s. 1840)
- 31. tammikuuta – Gustav Bang, tanskalainen historioitsija ja poliitikko (s. 1871)
- 31. tammikuuta – Edvin Hedman, suomalainen kasvattaja, Perttulan keskuslaitoksen perustaja (s. 1863)
- 12. helmikuuta – Fanny Crosby, yhdysvaltalainen laulunsanoittaja ja virsirunoilija (s. 1820)
- 12. helmikuuta – Émile Waldteufel, ranskalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1837)
- 15. helmikuuta – Liina Kahma, suomalainen kansankirjailija ja yhdistysaktiivi (s. 1840)
- 18. helmikuuta – Frank James, yhdysvaltalainen lainsuojaton (s. 1843)
- 18. helmikuuta – Stojan Novaković, serbialainen kielitieteilijä, historioitsija, poliitikko ja pääministeri (1895–1896 ja 1909) (s. 1842)
- 27. helmikuuta – Hans von Berlepsch, saksalainen kreivi ja lintutieteilijä (s. 1850)
- 10. maaliskuuta – August Wilhelm Brunou, suomalainen hovioikeudenneuvos (s. 1863)
- 11. maaliskuuta – Wyndham Wentworth Knatchbull-Hugessen, englantilainen lintutieteilijä (s. 1885)
- 12. maaliskuuta – Edith Polón, suomalainen kirjailija (s. 1869)
- 13. maaliskuuta – Tuomas Taittonen, suomalainen lääkäri, kasööri ja kanavapäällikkö (s. 1817)
- 13. maaliskuuta – Sergei Witte, venäläinen kreivi ja poliitikko (s. 1849)
- 18. maaliskuuta – Otto Weddigen, saksalainen sukellusvenekapteeni (s. 1882)
- 21. maaliskuuta – Frederick Winslow Taylor, yhdysvaltalainen teknikko, tieteellisen liikkeenjohdon eli taylorismin kehittäjä (s. 1856)
- 24. maaliskuuta – Morgan Robertson, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1861)
- 25. maaliskuuta – Knut Sonck, suomalainen kirkkoherra (s. 1822)
- 26. maaliskuuta – Konstantin Ivanov, tšuvassirunoilija (s. 1890)
- 27. maaliskuuta – Marty Walsh, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1883)
- 31. maaliskuuta – Wyndham Halswelle, skotlantilainen juoksija ja olympiavoittaja (s. 1882)
Huhtikuu–kesäkuu
- 1. huhtikuuta – Johann Joseph Abert, saksalainen säveltäjä (s. 1832)
- 9. huhtikuuta – Raymond Whittindale, brittiläinen rugbynpelaaja (s. 1883)
- 13. huhtikuuta – Johan Kock, suomalainen vallankumouksellinen aktivisti (s. 1861)
- 16. huhtikuuta – Heikki Lindroos, suomalainen prokuristi ja SDP:n kansanedustaja (s. 1865)
- 17. huhtikuuta – Philip Webb, englantilainen arkkitehti ja muotoilija (s. 1831)
- 23. huhtikuuta – Rupert Brooke, englantilainen runoilija (s. 1887)
- 25. huhtikuuta – Nicola d’Arienzo, italialainen säveltäjä (s. 1842)
- 26. huhtikuuta – Oskari Söderholm, suomalainen lehtimies (s. 1854)
- 27. huhtikuuta – Aleksandr Skrjabin, venäläinen pianisti ja säveltäjä (s. 1872)
- 30. huhtikuuta – Charles Walter De Vis, englantilainen eläin- ja lintutieteilijä (s. 1829)
- 1. toukokuuta – Gustaf Heinricius, suomalainen lääkäri, professori ja kulttuurihistorioitsija (s. 1853)
- 3. toukokuuta – Arvid Genetz (”Arvi Jännes”), suomalainen kielentutkija ja runoilija (s. 1848)
- 7. toukokuuta – Nikolai von Essen, venäläinen amiraali (s. 1860)
- 9. toukokuuta – François Faber, luxemburgilainen maantiepyöräilijä (s. 1887)
- 9. toukokuuta – Anthony Wilding, uusiseelantilainen tennispelaaja (s. 1883)
- 10. toukokuuta – Karl Lamprecht, saksalainen historianfilosofi (s. 1856)
- 11. toukokuuta – Arthur Hussey, yhdysvaltalainen golfaaja (s. 1882)
- 14. toukokuuta – Herman Donners, belgialainen vesipalloilija (s. 1888)
- 24. toukokuuta – Francis Octavius Grenfell, englantilainen sotilaskapteeni (s. 1880)
- 26. toukokuuta – Emil Lask, saksalainen uuskantilainen filosofi (s. 1875)
- 29. toukokuuta – J. R. Aspelin, suomalainen arkeologi (s. 1842)
- 30. toukokuuta – Marcelo Azcárraga Palmero, espanjalainen kenraali, poliitikko ja pääministeri (1897 ja 1904–1905) (s. 1832)
- 2. kesäkuuta – Olof Arborelius, ruotsalainen taidemaalari (s. 1842)
- 4. kesäkuuta – Henrik Nissen, norjalainen arkkitehti (s. 1848)
- 11. kesäkuuta – Gustaf Gideon Forsman, suomalainen rovasti, valtiopäivämies ja kirjailija (s. 1841)
- 15. kesäkuuta – Eugène Jansson, ruotsalainen taidemaalari (s. 1862)
- 16. kesäkuuta – Scotty Davidson, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1892)
- 19. kesäkuuta – Sergei Tanejev, venäläinen säveltäjä, pianisti ja musiikkipedagogi (s. 1856)
- 22. kesäkuuta – Kyösti Kanniainen, suomalainen päätoimittaja ja nuorsuomalaisten kansanedustaja (s. 1871)
Heinäkuu–syyskuu
- 1. heinäkuuta – Maria Ramstedt, ”Martti Humu”, suomalainen teosofi ja kirjailija (s. 1852)
- 2. heinäkuuta – Porfirio Díaz, Meksikon presidentti (1876–1880 ja 1884–1911) (s. 1830)
- 7. heinäkuuta – William Lundström, suomalainen kirjailija ja SDP:n kansanedustaja (s. 1880)
- 10. heinäkuuta – Luka Razikašvili, ”Važa-Pšavela”, georgialainen runoilija (s. 1861)
- 16. heinäkuuta – Ellen G. White, yhdysvaltalainen kristillinen kirjailija ja adventistien uskonnollinen johtaja (s. 1827)
- 18. heinäkuuta – Ozra Amander Hadley, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1826)
- 3. elokuuta – André-Maurice Bovet, sveitsiläinen katolinen piispa (s. 1865)
- 9. elokuuta – Richard Bernard Heldmann, ”Richard Marsh”, brittiläinen kirjailija (s. 1857)
- 12. elokuuta – Haakon Ditlef Lowzow, norjalainen upseeri ja poliitikko (s. 1854)
- 14. elokuuta – Hugo Rosenlew, suomalainen liikemies ja toimitusjohtaja (s. 1862)
- 16. elokuuta – James Isbister, kanadalainen métis-johtaja (s. 1833)
- 17. elokuuta – Leo Frank, ainoa Yhdysvalloissa lynkattu juutalainen (s. 1884)
- 19. elokuuta – Serafino Vannutelli, italialainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali (s. 1834)
- 20. elokuuta – Paul Ehrlich, vuoden 1908 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri ja professori (s. 1854)
- 20. elokuuta – Carl Synnerberg, suomalainen kouluhallituksen ylitarkastaja ja filologi (s. 1837)
- 21. elokuuta – Vilho Salo, suomalainen taidemaalari (s. 1869)
- 22. elokuuta – Augustin Barié, ranskalainen urkuri ja säveltäjä (s. 1883)
- 2. syyskuuta – Elling Holst, norjalainen matemaatikko ja lastenkirjailija (s. 1849)
- 7. syyskuuta – Miina Lönnrot, Elias Lönnrotin veljentytär ja taloudenhoitaja (s. 1827)
- 13. syyskuuta – Andrew L. Harris, yhdysvaltalainen poliitikko ja Ohion kuvernööri (s. 1835)
- 17. syyskuuta – Henry Biaudet, suomalainen historioitsija ja sortovuosien aktivisti (s. 1869)
- 18. syyskuuta – Johannes Schwartzberg, suomalainen pappi, tuomiorovasti, rehtori ja valtiopäiväedustaja (s. 1846)
- 23. syyskuuta – Juho Laakso, suomalainen torppari ja SDP:n kansanedustaja (s. 1854)
- 24. syyskuuta – Pjotr Durnovo, venäläinen virkamies ja ministeri (s. 1842 tai 1845)
- 26. syyskuuta – Keir Hardie, brittiläinen työväenpuolueen poliitikko (s. 1856)
- 27. syyskuuta – John Kipling, brittiläinen upseeri (s. 1897)
- 30. syyskuuta – Konstantin Makovski, venäläinen taidemaalari (s. 1839)
Lokakuu–joulukuu
- 1. lokakuuta – Matti Kurikka, suomalainen lehtimies, kirjailija ja utopisti (s. 1863)
- 2. lokakuuta – Kalle Kustaa Pykälä, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1864)
- 4. lokakuuta – Karl Staaff, ruotsalainen poliitikko ja pääministeri (1905–1906 ja 1911–1914) (s. 1860)
- 6. lokakuuta – José María Usandizaga, espanjalainen säveltäjä (s. 1887)
- 7. lokakuuta – Anders Auvinen, suomalainen kauppias, laivanvarustaja, sahanomistaja ja kauppaneuvos (s. 1843)
- 7. lokakuuta – Friedrich Hasenöhrl, itävaltalainen fyysikko (s. 1874)
- 11. lokakuuta – Jean-Henri Fabre, ranskalainen hyönteistieteilijä ja kirjailija (s. 1823)
- 12. lokakuuta – Edith Cavell, englantilainen sairaanhoitaja (s. 1865) (teloitettiin)
- 12. lokakuuta – August Fabritius, suomalainen rautatievirkamies ja ruotsinkielisen pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä (s. 1844)
- 13. lokakuuta – Béla Las-Torres, unkarilainen uimari ja olympiamitalisti (s. 1890)
- 20. lokakuuta – Heikki Häyrynen, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1875)
- 20. lokakuuta – Emma Mäkinen, suomalainen kansakoulunopettaja ja siveellisyystyön uranuurtaja (s. 1849)
- 22. lokakuuta – Wilhelm Windelband, saksalainen uuskantilainen filosofi (s. 1848)
- 2. marraskuuta – Isaac Rice, yhdysvaltalainen keksijä, shakkimesenaatti, shakinpelaaja ja kirjailija (s. 1850)
- 3. marraskuuta – Wilhelm Olssøn, norjalainen poliitikko (s. 1844)
- 4. marraskuuta – Booker T. Washington, yhdysvaltalainen pedagogi, puhuja ja kirjailija (s. 1856)
- 12. marraskuuta – Benjamin Ståhlberg, suomalainen lehtori, luonnontieteilijä ja museomies (s. 1859)
- 17. marraskuuta – Heikki Kiiskinen, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1868)
- 19. marraskuuta – Joel Emmanuel Hägglund, ”Joe Hill”, ruotsalais-yhdysvaltalainen lauluntekijä ja ammattiyhdistysvaikuttaja (s. 1879)
- 28. marraskuuta – Henry Eeles Dresser, englantilainen liikemies ja lintutieteilijä (s. 1838)
- 28. marraskuuta – Ferdinand Sarrien, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (1906) (s. 1840)
- 30. marraskuuta – Mutaga IV Mbikije, Burundin kuningas (1908–1915) (s. 1892)
- 1. joulukuuta – Georg Wasastjerna, suomalainen arkkitehti (s. 1865)
- 3. joulukuuta – Benjamin Jamieson, kanadalainen haavipalloilija ja olympiavoittaja (s. 1874)
- 3. joulukuuta – Lewis F. Muir, yhdysvaltalainen säveltäjä ja ragtime-pianisti (s. 1884)
- 4. joulukuuta – Lajos Gönczy, unkarilainen korkeushyppääjä (s. 1881)
- 9. joulukuuta – Simeon Hirvonen, suomalainen runoilija ja suomentaja (s. 1848)
- 11. joulukuuta – Anton Bezenšek, slovenialainen opettaja ja pikakirjoittaja (s. 1854)
- 11. joulukuuta – Hugo Lund, suomalainen opettaja ja sinologi (s. 1872)
- 18. joulukuuta – Édouard Vaillant, ranskalainen sosialistipoliitikko (s. 1840)
- 19. joulukuuta – Alois Alzheimer, saksalainen psykiatri ja neuropatologi (s. 1864)
- 22. joulukuuta – Daniel Giraud Elliot, yhdysvaltalainen eläintieteilijä (s. 1835)
- 30. joulukuuta – Joel Naaralainen, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1867)
Tuntematon päivämäärä
- Karl Adolf Appelberg, suomalainen teologi ja professori (s. 1851)
- Johan Antero Cederberg, suomalainen pappi ja kirkkohistorioitsija (s. 1852)
- Gustaf Richard Idestam, suomalainen senaattori ja valtiopäivämies (s. 1832)
- Léon Lécuyer, ranskalainen ampuja ja olympiamitalisti (s. 1855)
- Petri Shemeikka, karjalainen runoilija (s. 1821 tai 1825)
Nobelin palkinnot
Muuta
Lähteet
- ↑ Jokinen, Juho: Munkkiniemen raitiotie täyttää sata vuotta Metro. 12.1.2015.
- ↑ Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 182. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
- ↑ Arthur Banks: A military Atlas of the First World War s. 136–137
- ↑ Stora boken om första världskriget ISBN 978-91-86597-52-8 s. 90
- ↑ Vuosisatamme kronikka ISBN 951-20-2893-X s. 187
- ↑ Stora boken om första världskriget ISBN 978-91-86597-52-8 s. 91
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1915 Wikimedia Commonsissa