1935

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
Vuosikymmenet	1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
	1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
	1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
	1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
	1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
	1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
	1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
	1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
	1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
	1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
	2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Italian siirtokunnat Tripoli ja Kyrenaika yhdistettiin Libyaksi.
3. tammikuuta – Kahdeksan suomalaista Inosta kotoisin ollutta kalastajaa hukkui Suomenlahdella jäätyään myrskyn irrottamalle jäälautalle ja kadottuaan sen mukana.
6. tammikuuta – Mao Zedong esiintyi ensimmäistä kertaa Kiinan kommunistipuolueen puheenjohtajana Tsunyin konferenssissa.
7. tammikuuta – Italian Benito Mussolini ja Ranskan ulkoministeri Pierre Laval sopivat, etteivät maat vastusta toistensa siirtomaavaateita.
11. tammikuuta – Amelia Earhart lensi ensimmäisenä Havaijilta Kaliforniaan.
13. tammikuuta – Kansanäänestyksessä Saarlandissa 90,3 % kannatti liittymistä Saksaan.
14. tammikuuta – Irakin Kirkukin öljykentiltä Palestiinan Haifaan kulkenut 942 kilometriä pitkä öljyjohto otettiin käyttöön.
16. tammikuuta – Kivimäen hallitus antoi eduskunnalle yliopistolakiesityksen, jonka tarkoituksena oli hillitä vallinnutta kieliriitaa suomen- ja ruotsinkielisten ylioppilaiden välillä.
20. tammikuuta – Hallituksen yliopistolakiesitystä vastustaneet Helsingin yliopiston opiskelijat järjestivät mielenosoituskulkueen Vanhalta ylioppilastalolta eduskuntatalolle.
23. tammikuuta – Hallituksen yliopistolakiesitystä vastustaneet kansanedustajat aloittivat jarrutuspuheenvuorot eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.
28. tammikuuta – Islanti laillisti ensimmäisenä maana abortin lääketieteellisin perustein.
28. tammikuuta – Eduskunta hylkäsi Kivimäen hallituksen esityksen uudeksi yliopistolaiksi.
30. tammikuuta – Pankkimies Hjalmar Schacht nimitettiin Saksan rahaministeriksi.
12. helmikuuta – Yhdysvaltalainen maailman suurin ilmalaiva USS Macon tuhoutui syöksyttyään veteen noin 150 kilometriä San Franciscosta etelään. Paikalle tulleet sotalaivat pelastivat 81 ilmalaivan miehistön jäsentä kahden miehen jäädessä kateisiin. Ilmalaiva oli valmistunut 1933.
13. helmikuuta – Bruno Hauptmann tuomittiin kuolemaan Charles ja Anne Morrow Lindberghin lapsen Charles Augustus Lindbergh nuoremman kidnappauksesta ja murhasta. Hänet teloitettiin sähkötuolissa 3. huhtikuuta 1936.
17. helmikuuta – Leevi Madetojan kolminäytöksinen ooppera Juha sai ensiesityksensä Suomalaisessa Oopperassa. Teos perustui Juhani Ahon samannimiseen romaaniin.
26. helmikuuta – Adolf Hitler määräsi Hermann Göringin perustamaan Saksalle uudelleen ilmavoimat, Luftwaffen.
28. helmikuuta – Suomessa alkoivat Kalevalan satavuotisjuhlallisuudet.
1. maaliskuuta – Saarlandin alue liitettiin Saksaan.
8. maaliskuuta – Suomessa kerättiin yli 100 000 nimen adressi kuolemanrangaistusta vastaan. Tämä oli vastareaktio oikeudenkäynnille, jossa vaadittiin kuolemantuomiota kommunistipoliitikko Toivo Antikaiselle. Antikainen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ja luovutettiin Neuvostoliittoon vuonna 1940. Adressin ansiosta Suomessa ei koskaan hyväksytty oikeiston vaatimaa lakia kuolemanrangaistuksesta.
16. maaliskuuta – Hitler ilmoitti Saksan uudelleenaseistamisesta Versailles’n rauhansopimuksen vastaisesti ja julisti yleisen asevelvollisuuden.
21. maaliskuuta – Persia muutti nimensä Iraniksi.

Huhtikuu–kesäkuu

12. huhtikuuta − Saksassa kiellettiin ”ei-arjalaisilta” kirjailijana toimiminen.
17. huhtikuuta – Kansainliitto tuomitsi Saksan varustautumisen.
25. huhtikuuta – Vuonna 1873 rakennettu Oregonin kongressitalo tuhoutui tulipalossa.
27. huhtikuuta − Suurpalo Kiviniemen kylässä Karjalan kannaksella tuhosi kuusi kaksikerroksista asuin- ja liiketaloa aiheuttaen 2,5 miljoonan markan vahingot.
28. huhtikuuta − Moskovan metro otettiin käyttöön 82 kilometrin pituisena.
2. toukokuuta – Raudun kirkonkylä Karjalan kannaksella oli vaarassa palaa voimakkaan tuulen lietsomassa tulipalossa mutta lopulta tuhoutui vain kolme asuinrakennusta ja kahdeksan ulkorakennusta.
10. toukokuuta – Alastarolla Virttaan kylässä tulipalo tuhosi 15 rakennusta, niiden joukossa useita asuinrakennuksia, kokonaan tai osittain, vahingot olivat noin miljoona markkaa.
12. toukokuuta – Marsalkka Józef Piłsudski kuoli maksasyöpään Varsovassa Belwederin palatsissa. Piłsudskin valtiolliset hautajaiset pidettiin Varsovassa ja Krakovassa 15. – 18. toukokuuta. Hänet haudattiin Wawelin katedraaliin Krakovassa.
13. toukokuuta – Arkeologi, kirjailija ja sotilas T. E. Lawrence loukkaantui vakavasti moottoripyöräonnettomuudessa lähellä Clouds Hillin asuntoaan Dorsetissa Englannissa. Hän kuoli vammoihinsa 19. toukokuuta.
15. toukokuuta – Tanskassa valmistui rautatie- ja maantiesilta Vähän-Beltin salmen yli.
15. toukokuuta – Ranska ja Neuvostoliitto solmivat sotilaallisen yhteistyösopimuksen.
15. toukokuuta – Moskovan metro vihittiin virallisesti käyttöön.
16. toukokuuta – Suomessa järjestettiin juuri valmistuneessa Helsingin Messuhallissa ensimmäinen ammattinyrkkeilyilta, jossa pääottelussa Suomen Gunnar Bärlund voitti saksalaisen Arno Kölblinin tyrmäyksellä 8. erässä 7 000 katsojan edessä.
18. toukokuuta – Neuvostoliitossa 48 ihmistä sai surmansa, kun maailman suurin lentokone Tupolev ANT-20 Maksim Gorki syöksyi maahan törmättyään toiseen pienempään lentokoneeseen Moskovan keskuslentokentän yläpuolella.
29. toukokuuta – Hooverin padon rakennustyöt valmistuivat osana suuren laman elvytystä.
31. toukokuuta – 26 000–35 000 ihmistä kuoli maanjäristyksessä Quettassa Pakistanissa.
31. toukokuuta – Twentieth Century Fox-elokuvayhtiö syntyi, kun kaksi elokuvayhtiötä, Fox Film ja Twentieth Century Pictures, fuusioituivat.
5. kesäkuuta – Neuvostoliitossa laskettiin rikosoikeudellinen ikäraja 12 vuoteen ja perustettiin erikoistuomioistuimia nuoria rikoksentekijöitä varten.
6. kesäkuuta – Alfred Hitchcockin jännityselokuvan 39 askelta (The 39 Steps) ensi-ilta oli Lontoossa.
7. kesäkuuta – Stanley Baldwin tuli Englannin pääministeriksi Ramsay Macdonaldin erottua.
7. kesäkuuta – Pierre Laval tuli Ranskan pääministeriksi. Hänen hallituksensa sai erikoisvaltuudet Ranskan frangin arvoon kohdistuneen kriisin vuoksi.
9. kesäkuuta – Kiinan tasavalta suostui antamaan Ho-Umezun sopimuksella maan koillisosan Japanin hallintaan.
10. kesäkuuta − AA-liike (nimettömät alkoholistit) perustettiin Yhdysvalloissa.
12. kesäkuuta − Neljä uittomiestä hukkui kelausveneen kaaduttua Kemijoella ns. Isonhaaransillan yläpuolella.
13. kesäkuuta – Suomessa vahvistettiin sterilisaatiolaki, jonka nojalla oikeus voi määrätä tylsämielisen, vähämielisen tai mielisairaan henkilön steriloitavaksi.
13. kesäkuuta – Saksassa Reinsdorfissa Wittenbergin lähellä tapahtui Westfälisch-Anhaltinische Sprengstoffabrik Wasagin räjähdysainetehtaassa räjähdys, jossa kuoli virallisen ilmoituksen mukaan noin 60 henkilöä ja koko tehdasalue raunioitui.
14. kesäkuuta – Korkein oikeus vahvisti Lapuan liikkeen lakkauttamisen.
15. kesäkuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Eric Assmus ilmoitti pääministeri Toivo Kivimäelle, että sodan syttyessä Euroopassa Neuvostoliitto voi joutua oman turvallisuutensa vuoksi miehittämään eräitä osia Suomesta.
18. kesäkuuta – Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan laivastosopimus: britit suostuivat siihen, että Saksa sai lisätä laivastoaan 35 prosenttiin Britannian tonnistosta.
24. kesäkuuta – 14 henkilöä, heidän joukossaan tunnettu argentiinalainen tangolaulaja, säveltäjä ja näyttelijä Carlos Gardel, kuoli lento-onnettomuudessa Medellinissä Kolumbiassa, kun kaksi Ford Trimotor-konetta törmäsi yhteen.
26. kesäkuuta – Saksassa säädettiin laki pakollisesta kuuden kuukauden työpalvelusta kaikille 18–25-vuotiaille.
28. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt antoi määräyksen Fort Knoxin kultavaraston rakentamisesta.
29. – 30. kesäkuuta – Sortavalassa Vakkosalmen puistossa pidettiin Kalevalan riemuvuoden yleiset laulu- ja soittojuhlat.

Heinäkuu–syyskuu

4. heinäkuuta – Suomen suurin tiilitehdas, vuonna 1912 perustettu Ryttylän tiilitehdas tuhoutui tulipalossa rakennuksineen. Vahingot olivat arviolta miljoona markkaa.
10. heinäkuuta – Itävallassa hyväksyttiin laki, jonka nojalla vuonna 1919 maasta karkotetut, tasavaltaa kannattaneet Habsburg-Lothringenin suvun jäsenet saivat palata maahan.
12. heinäkuuta − Belgia ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
14. heinäkuuta – Kuusi ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa ja sitä seuranneessa tulipalossa Amsterdamissa, kun moottorivikainen Fokker F.XXII -matkustajakone törmäsi valtatien pengerrykseen pian Schipholin lentoasemalta nousunsa jälkeen.
16. heinäkuuta – Maailman ensimmäinen pysäköintimittari otettiin käyttöön Oklahoma Cityssä Yhdysvalloissa.
16. heinäkuuta – Joensuun lähellä Pielisensuun kylässä paloi Nobel Standardin petroli- ja bensiinivarasto. Kaksi suurta petrolisäiliötä tuhonnut tulipalo aiheutti puolen miljoonan markan vahingot.
25. heinäkuuta – 55 venäläisen sukellusveneen B 3 miehistön jäsentä hukkui Suomenlahdella Narvin majakan ja Lavansaaren välillä sotalaivan ajettua veden alla olleen sukellusveneen päälle. Sukellusvene oli otettu käyttöön 1917.
27. heinäkuuta – 21. elokuuta – Kommunistisen internationaalin viimeiseksi jäänyt VII maailmankongressi järjestettiin Moskovassa. Sitä varjosi fasismin uhka, jonka vastineeksi Komintern hyväksyi kansanrintamataktiikan. Kongressin pääraportoijina olivat Georgi Dimitrov, Palmiro Togliatti, Wilhelm Pieck ja Dmitri Manuilski.
30. heinäkuuta − Pekka Tiilikaisen ura radioselostajana alkoi esitelmällä maratonuimareista.
30. heinäkuuta − Suur-Merijoen lento-onnettomuudessa kaksi Suomen ilmavoimien Junkers K 43 -konetta törmäsi ilmassa yhteen ryhmälentoharjoitusten aikana ja syöksyi maahan. Onnettomuudessa kuoli viisi lentäjää ja kaksi pelastui laskuvarjoilla.
30. heinäkuuta − Ähtärin vuonna 1846 valmistunut puukirkko tuhoutui salamaniskun sytyttämässä tulipalossa.
3. elokuuta – Itävallassa vihittiin käyttöön Grossglocknerin alppitie, joka mahdollisti Alppien ylityksen autolla. Seuraavana päivänä tiellä järjestettiin auto- ja moottoripyöräkilpailut.
3. elokuuta – Suur-Merijoen lentokentällä Viipurin lähellä pidettiin Suomen ilmavoimien suurkatselmus, jossa yleisöä oli paikalla 25 000.
10. elokuuta – Puolan ulkoministeri Józef Beck saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen.
12. elokuuta – Viisi kalastajaa hukkui myrskyssä Pohjanlahdella Närpiön ja Ahlaisten luona.
13. elokuuta – Pato-onnettomuus Oradassa Genovan pohjoispuolella, satoja hukkui.
17. elokuuta – Vapaamuurariliike kiellettiin Saksassa ja sen omaisuus takavarikoitiin.
18. elokuuta − Saksassa kiellettiin ”arjalaisten” ja ”ei-arjalaisten” siviiliavioliitot.
24. elokuuta − Tornator Oy:n Lahden rullatehtaan palossa tuhoutui tehtaan höyläämö, saha ja vajarakennus, koivupropsivarasto ja 80 tonnia valmiita sorvaustuotteita.
29. elokuuta – Belgian kuningatar Astrid sai surmansa auto-onnettomuudessa Merlischachenissa Küssnachtin lähistöllä Vierwaldstätterjärven rannalla Sveitsissä. Kuningatar sinkoutui ulos kuningas Leopold III:n ohjaamasta autosta kun auto syöksyi maantieltä järveen.
31. elokuuta – Neuvostoliittolaisen kaivosmiehen Aleksei Stahanovin ilmoitettiin ylittäneen työnorminsa nelinkertaisesti. ”Stahanovilaisuus” sai alkunsa. Myöhemmin kerrottiin Stahanovin tekemistä vieläkin suuremmista työnormien ylityksistä.
2. syyskuuta – Hurrikaani iski Labor Day -päivänä Florida Keysiin surmaten 423 ihmistä.
8. syyskuuta – Turun Artukaisten lentokenttä vihittiin käyttöön.
15. syyskuuta – ”Laki Saksan veren ja kunnian suojelemiseksi”: avioliitot juutalaisten ja ei-juutalaisten välillä kiellettiin.
15. syyskuuta – Hakaristilipusta tuli Natsi-Saksan virallinen lippu.
25. syyskuuta – Eevert Kiviniemi löysi Suomen suurimman kultahipun (393g) Saariselän Luttojoelta.
29. syyskuuta – Etiopian keisari Haile Selassie ilmoitti Kansainliiton päämajassa Genevessä julistavansa yleisen liikekannallepanon Etiopiassa.
29. syyskuuta – Erkki Karun ohjaama elokuva Roinilan talossa sai ensiesityksensä. Elokuva perustui Minna Canthin samannimiseen näytelmään.
29. syyskuuta – Vihdissä järjestettiin ensimmäiset suunnistuksen SM-kilpailut. Ensimmäisen Suomen mestaruuden voitti Helsingin IFK:n Kaj Englund ja toiseksi tuli hänen pikkuveljensä Bengt Englund.

Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Italian–Etiopian sota: Italia hyökkäsi Abessiniaan.
7. lokakuuta − Kansainliiton neuvosto tuomitsi Italian hyökkääjäksi Abessinian sodassa.
9. lokakuuta − Aero Oy:n Junkers F 13 OH-ALI tuhoutui Tallinnan majakkalaivan läheisyydessä matkalla Helsingistä Tallinnaan. Kapteeni, mekaanikko ja neljä matkustajaa menehtyivät.
10. lokakuuta − George Gershwinin ooppera Porgy ja Bess sai ensiesityksensä New Yorkissa.
12. lokakuuta − ”Neekerien jazzmusiikin” esittäminen kiellettiin Saksan radiossa.
13. lokakuuta − Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjastotalo vihittiin käyttöön.
20. lokakuuta – Pitkä marssi päättyi Yan'aniin (延安), Shaanxiin.
22. lokakuuta – Pikkalanjoen linja-autoturmassa henkilöautoa sillalla väistänyt linja-auto syöksyi jokeen. Autossa olleissa yhdeksästä henkilöstä kolme hukkui.
2. marraskuuta – Lauantain toivotut levyt -radio-ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran.
3. marraskuuta – Kreikan Yrjö II nousi jälleen valtaan.
5. marraskuuta – Parker Brothers julkisti Monopoly-lautapelin.
24. marraskuuta – Valentin Vaalan elokuva Kaikki rakastavat sai ensiesityksensä. Kyseessä oli ensimmäinen Ansa Ikosen ja Tauno Palon yhteinen elokuva.
1. joulukuuta – Turkki, Iran ja Afganistan solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
5. joulukuuta – Pääministeri Toivo Kivimäki esitti eduskunnalle hallituksen ulkopoliittisen selonteon, jonka mukaan Suomen ulkopoliittinen suuntautuminen tapahtui Skandinaviaan päin ja sen pohjana tuli olemaan pohjoismainen puolueettomuus.
7. joulukuuta – Helsinkiin saapuneet muiden Pohjoismaiden pääministerit ilmaisivat tyytyväisyytensä Suomen ulkopoliittiseen suuntaukseen.
8. joulukuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 70 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi Helsingin Messuhallissa pidettiin juhlakonsertti, jossa orkesteria johti Sibeliuksen lanko Armas Järnefelt. Tämän jälkeen Sibelius ei enää osallistunut julkisiin tilaisuuksiin.
9. joulukuuta – Samuel Hoare ja Pierre Laval solmivat salaisen Britannian ja Ranskan välisen sopimuksen Abessinian alueiden luovuttamiseksi Italialle. Sopimuksen paljastuttua Hoare ja Laval joutuivat eromaan.
12. joulukuuta – Saksan salainen poliisi Gestapo kiihdytti katolisen kirkon ja sen viranhaltijoiden vainoja vangitsemalla useita pappeja.
14. joulukuuta − Tšekkoslovakian ensimmäinen presidentti Tomáš Masaryk erosi virastaan 85-vuotiaana.
18. joulukuuta − Edvard Beneš valittiin Tšekkoslovakian uudeksi presidentiksi.
20. joulukuuta − Ensimmäinen Lauttasaaren silta avattiin liikenteelle.
28. joulukuuta − Professori Richard Faltinin johtama Suomen Punaisen Ristin ambulanssi lähti Abessinian sotanäyttämölle avustaakseen siellä sairaita ja haavoittuneita.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

7. tammikuuta – Valeri Kubasov, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 2014)
8. tammikuuta – Elvis Presley, yhdysvaltalainen laulaja, muusikko ja näyttelijä (k. 1977)
17. tammikuuta – Lars Lind, ruotsalainen näyttelijä
17. tammikuuta – Benito Scocozza, tanskalainen historioitsija (k. 2020)
25. tammikuuta – Pentti Fagerholm, suomalainen radiotoimittaja ja -kuuluttaja (k. 2015)
25. tammikuuta – António Ramalho Eanes, Portugalin presidentti 1976–1986
30. tammikuuta – Elsa Martinelli, italialainen elokuvanäyttelijä (k. 2017)
31. tammikuuta – Kenzaburō Ōe, vuoden 1994 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut japanilainen kirjailija (k. 2023)
31. tammikuuta – Ole Løvig Simonsen, tanskalainen poliitikko
4. helmikuuta – Martti Talvela, suomalainen oopperalaulaja (k. 1989)
5. helmikuuta – Alex Harvey, skotlantilainen rockmuusikko (k. 1982)
6. helmikuuta – Peter Angelsen, norjalainen poliitikko
10. helmikuuta – Gunnar Stålsett, norjalainen piispa ja poliitikko
15. helmikuuta – Pirkko Arhippa, suomalainen kirjailija (k. 2025)
15. helmikuuta – Roger B. Chaffee, yhdysvaltalainen astronautti (k. 1967)
2. maaliskuuta – Jussi Väisälä, suomalainen matemaatikko ja professori
4. maaliskuuta – Bent Larsen, tanskalainen shakin suurmestari (k. 2010)
14. maaliskuuta – Erno Paasilinna, suomalainen kirjailija (k. 2000)
14. maaliskuuta – Arnaldo Santos, angolalainen kirjailija
16. maaliskuuta – Pirkko Alhoniemi, suomalainen kirjallisuuden tutkija ja professori
18. maaliskuuta – Weiron Holmberg, ruotsalainen näyttelijä (k. 2026)
24. maaliskuuta – Peter Bichsel, sveitsiläinen kirjailija (k. 2025)
26. maaliskuuta – Mahmud Abbas, palestiinalaishallinnon presidentti
26. maaliskuuta – Matti Manneri, suomalainen Hankkijan varatoimitusjohtaja (k. 2013)
30. maaliskuuta – Olavi Borg, suomalainen politiikan tutkija ja professori (k. 2020)

Huhtikuu–kesäkuu

3. huhtikuuta – Märta Tikkanen, suomalainen kirjailija
6. huhtikuuta – Elisabeth Rehn, suomalainen poliitikko ja puolustusministeri
8. huhtikuuta – Tore Austad, norjalainen poliitikko (k. 2025)
9. huhtikuuta – Aulis Sallinen, suomalainen säveltäjä (Punainen viiva)
13. huhtikuuta – Thorbjørn Berntsen, norjalainen poliitikko
14. huhtikuuta – Erich von Däniken, sveitsiläinen kirjailija (Vieraita avaruudesta) (k. 2026)
21. huhtikuuta – Charles Grodin, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021)
22. huhtikuuta – Paul Chambers, yhdysvaltalainen jazzmuusikko ja kontrabasisti (k. 1969)
25. huhtikuuta – Jim Peebles, vuoden 2019 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kanadalais-yhdysvaltalainen astrofyysikko ja kosmologi
2. toukokuuta – Faisal II, Irakin viimeinen kuningas 1939–1958 (k. 1958)
5. toukokuuta – Heikki Palva, suomalainen kielitieteilijä ja arabian kielen professori (k. 2022)
8. toukokuuta – Jack Charlton, englantilainen jalkapalloilija, valmentaja ja maailmanmestari (k. 2020)
10. toukokuuta – Terrance Dicks, englantilainen kirjailija ja käsikirjoittaja (k. 2019)
20. toukokuuta – José Mujica, uruguaylainen sissijohtaja ja Uruguayn presidentti (k. 2025)
31. toukokuuta – Nina Terno, suomalainen kuvanveistäjä ja kuvataiteilija (k. 2003)
1. kesäkuuta – Pertti Raveila, suomalainen näyttelijä (k. 2011)
3. kesäkuuta – Ted Curson, yhdysvaltalainen jazz-trumpetisti (k. 2012)
4. kesäkuuta – Lars Lönnroth, ruotsalainen kirjallisuustieteilijä
16. kesäkuuta – Olavi Myhrberg, suomalainen tekniikan tutkija ja professori (k. 2016)
17. kesäkuuta – Börje Hörnlund, ruotsalainen poliitikko
19. kesäkuuta – Rodrigo Borja Cevallos, Ecuadorin presidentti 1988–1992 (k. 2025)
25. kesäkuuta – Gerd Hegnell, ruotsalainen näyttelijä

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – David Prowse, englantilainen kehonrakentaja, painonnostaja ja näyttelijä (k. 2020)
6. heinäkuuta – Lhamo Dhondrup (”Tenzin Gyatso”), 14. dalai-lama, vuoden 1989 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Tiibetin pakolaishallituksen johtaja
8. heinäkuuta – Kai Pahlman, suomalainen muusikko ja jalkapalloilija (k. 2013)
9. heinäkuuta – Wim Duisenberg, alankomaalainen taloustieteilijä, pankkiiri ja poliitikko (Euroopan keskuspankin pääjohtaja) (k. 2005)
12. heinäkuuta – Satoshi Ōmura, vuoden 2015 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut japanilainen biokemisti
13. heinäkuuta – Paul Hüttel, tanskalainen näyttelijä (k. 2025)
14. heinäkuuta – Eiichi Negishi, vuoden 2010 Nobelin kemianpalkinnon saanut japanilainen kemisti (k. 2021)
15. heinäkuuta – Ken Kercheval, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2019)
17. heinäkuuta – Diahann Carroll, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja (k. 2019)
17. heinäkuuta – Donald Sutherland, kanadalainen näyttelijä (M*A*S*H) (k. 2024)
19. heinäkuuta – Claes-Håkan Westergren, ruotsalainen näyttelijä (k. 2020)
26. heinäkuuta – Sara Arnia, ruotsalainen näyttelijä
2. elokuuta – Betty Brosmer, yhdysvaltalainen malli
18. elokuuta – Hifikepunye Pohamba, Namibian presidentti 2005–2014
20. elokuuta – Heikki Haavisto, suomalainen keskustalainen poliitikko, MTK:n puheenjohtaja ja ministeri (k. 2022)
6. syyskuuta – Lars Löfgren, ruotsalainen teatteriohjaaja ja kirjailija
11. syyskuuta – Arvo Pärt, virolainen säveltäjä (Berliner Messe)
11. syyskuuta – German Titov, neuvostoliittolainen kosmonautti (toinen ihminen avaruudessa) (k. 2000)
12. syyskuuta – Harvey J. Alter, vuoden 2020 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääketieteen tutkija ja virologi
15. syyskuuta – Mar Dinkha IV, Idän assyrialaisen kirkon katolikos (k. 2015)
19. syyskuuta – Olle Häger, ruotsalainen toimittaja ja dokumenttiohjaaja (k. 2014)
25. syyskuuta – Agnete Laustsen, tanskalainen poliitikko (k. 2018)
28. syyskuuta – Leni Katajakoski, suomalainen näyttelijä (k. 2020)
29. syyskuuta – Jerry Lee Lewis, yhdysvaltalainen rock-uranuurtaja, pianisti ja laulaja (k. 2022)

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Julia Elizabeth Wells (”Julie Andrews”), englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä ja laulaja
4. lokakuuta – Ulla Edin, ruotsalainen näyttelijä (k. 2002)
11. lokakuuta – Outi Nyytäjä, suomalainen kirjailija, dramaturgi, elokuvakäsikirjoittaja, suomentaja ja kolumnisti (k. 2017)
12. lokakuuta – Luciano Pavarotti, italialainen oopperalaulaja (k. 2007)
15. lokakuuta – Lasse Lintala, suomalainen musiikkineuvos, kuoronjohtaja ja musiikkivaikuttaja (k. 2009)
20. lokakuuta – Kauno Villberg, suomalainen näyttelijä (k. 2024)
24. lokakuuta – Lena Söderblom, ruotsalainen näyttelijä
28. lokakuuta – Juhani Kärkinen, suomalainen mäkihyppääjä (k. 2019)
31. lokakuuta – Charles Cioffi, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2026)
1. marraskuuta – Svend Jakobsen, tanskalainen poliitikko (k. 2022)
7. marraskuuta – Staffan Heimerson, ruotsalainen toimittaja
14. marraskuuta – Hussein, Jordanian kuningas (k. 1999)
15. marraskuuta – Arto Lahti, suomalainen nuortenkirjailija (k. 2023)
17. marraskuuta – George Hearn, australialainen anglikaanikirkon piispa (k. 2022)
17. marraskuuta – Toni Sailer, itävaltalainen alppihiihtäjä (k. 2009)
18. marraskuuta – Rudolf Bahro, itäsaksalainen kirjailija, filosofi ja toisinajattelija (k. 1997)
18. marraskuuta – Erling Mandelmann, tanskalainen valokuvaaja (k. 2018)
23. marraskuuta – Vladislav Volkov, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 1971)
30. marraskuuta – Allen Stewart Konigsberg (”Woody Allen”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja
1. joulukuuta – Roger Christian, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija ja olympiavoittaja (k. 2011)
5. joulukuuta – Kaj Ikast, tanskalainen poliitikko (k. 2020)
6. joulukuuta – Kyllikki Saari, suomalainen henkirikoksen uhri (k. 1953)
8. joulukuuta – Michael Kahn, yhdysvaltalainen elokuvaleikkaaja
13. joulukuuta – Juhani Aaltonen, suomalainen jazz-muusikko
14. joulukuuta – Jussein, Jordanian kuningas (k. 1999)
14. joulukuuta – Eric Adlercreutz, suomalainen arkkitehti
15. joulukuuta – Eino Säisä, suomalainen kirjailija (k. 1988)
16. joulukuuta – Ismo Kallio, suomalainen näyttelijä (k. 2019)
17. joulukuuta – Nils Totland, norjalainen poliitikko
19. joulukuuta – Gösta Bredefeldt, ruotsalainen näyttelijä (k. 2010)
21. joulukuuta – John G. Avildsen, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 2017)
21. joulukuuta – Lorenzo Bandini, italialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1967)
21. joulukuuta – Simo Liimatainen, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2018)
21. joulukuuta – Olav Vesaas, norjalainen toimittaja ja kirjailija
26. joulukuuta – Noel Kelehan, irlantilainen muusikko ja kapellimestari (k. 2012)
31. joulukuuta – Tom Westergård, suomalainen maaherra (Vaasan lääni) (k. 2009)

Syntymäpäivä puuttuu

Bilal Xhaferri – albanialainen runoilija ja toimittaja (k. 1986)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1935 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

19. tammikuuta – Martin Olsen Nalum, norjalainen poliitikko (s. 1854)
25. tammikuuta – Valerian Kuibyšev, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1888)
28. tammikuuta – Mihail Ippolitov-Ivanov, venäläinen säveltäjä (s. 1859)
3. helmikuuta – Hugo Junkers, saksalainen teollisuusmies ja lentokonesuunnittelija (s. 1859)
8. helmikuuta – E. N. Setälä, suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija, poliitikko ja valtioneuvos (s. 1864)
12. helmikuuta – Kai Donner, suomalainen kieltentutkija ja itsenäisyysmies (s. 1888)
23. helmikuuta – Anders Venger, norjalainen poliitikko (s. 1872)
6. maaliskuuta – Fridolf Rhudin, ruotsalainen näyttelijä (s. 1895)
15. maaliskuuta – Johan Ramstedt, ruotsalainen poliitikko, virkamies ja pääministeri (s. 1852)
16. maaliskuuta – John James Rickard Macleod, vuoden 1923 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut skotlantilainen fysiologi (s. 1876)
16. maaliskuuta – Aron Nimzowitsch, latvialainen shakkimestari (s. 1886)

Huhtikuu–kesäkuu

12. huhtikuuta – Carl Magnus Fürst, ruotsalainen lääkäri, anatomian professori ja rotubiologi (s. 1854)
12. huhtikuuta – Knut Wasastjerna, suomalainen arkkitehti (s. 1867)
20. huhtikuuta – Lucile Duff-Gordon, englantilainen pukusuunnittelija (s. 1863)
9. toukokuuta – Georg Ehrnrooth, suomalainen talouselämän vaikuttaja ja vuorineuvos (s. 1866)
12. toukokuuta – Józef Piłsudski, puolalainen marsalkka ja valtiomies (s. 1867)
13. toukokuuta – Ludvig Brandstrup, tanskalainen kuvanveistäjä (s. 1861)
15. toukokuuta – Kazimir Malevitš, ukrainalais-venäläinen kuvataiteilija ja taideteoreetikko (s. 1878)
16. toukokuuta – Elmo Kaila, suomalainen poliittinen aktivisti (s. 1888)
19. toukokuuta – Thomas Edward Lawrence (”Arabian Lawrence”), brittiläinen arkeologi, kirjailija ja sotilas (s. 1888)
21. toukokuuta – Jane Addams, vuoden 1931 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen sosiaalipoliitikko ja pasifisti (s. 1860)
29. toukokuuta – Josef Suk, tšekkiläinen säveltäjä ja viulisti (s. 1874)
13. kesäkuuta – Hjalmar Backman, suomalainen säveltäjä (s. 1882)
19. kesäkuuta – Harald Sohlberg, norjalainen taidemaalari (s. 1869)
24. kesäkuuta – Carlos Gardel, argentiinalainen tangojen säveltäjä ja laulaja (s. 1890)

Heinäkuu–syyskuu

3. heinäkuuta – André Citroën, ranskalainen autoteollisuuden uranuurtaja (Citroënin autotehtaan perustaja) (s. 1878)
3. heinäkuuta – Oskari Lahdensuo, suomalainen kansanedustaja (s. 1864)
12. heinäkuuta – Alfred Dreyfus, ranskalainen upseeri (Dreyfusin tapaus) (s. 1859)
19. heinäkuuta – Selma Kajanus, suomalainen pianisti ja runoilija (s. 1860)
8. elokuuta – Hjalmar Åberg, suomalainen arkkitehti (s. 1870)
15. elokuuta – Wiley Post, yhdysvaltalainen lentäjä (lensi vuonna 1933 ensimmäisenä yksin maailman ympäri) (s. 1898)
15. elokuuta – Will Rogers, yhdysvaltalainen näyttelijä, koomikko ja cowboy (s. 1879)
23. elokuuta – Ivan Hedqvist, ruotsalainen näyttelijä (s. 1880)
30. elokuuta – Henri Barbusse, ranskalainen kirjailija ja toimittaja (s. 1873)
19. syyskuuta – Konstantin Tsiolkovski, venäläinen opettaja ja avaruuslentojen varhainen suunnittelija (s. 1857)

Lokakuu–joulukuu

13. lokakuuta – Lars Karl Krogius, suomalainen laivanvarustaja ja kauppaneuvos (s. 1860)
19. lokakuuta – Oda Krohg, norjalainen taidemaalari (s. 1860)
20. lokakuuta – Arthur Henderson, vuoden 1934 Nobelin rauhanpalkinnon saanut brittiläinen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (s. 1863)
3. marraskuuta – Pauli E. Blomstedt, suomalainen arkkitehti (s. 1900)
28. marraskuuta – Erich von Hornbostel, itävaltalainen musiikkitieteilijä, nykyaikaisen etnomusikologian perustaja (s. 1877)
30. marraskuuta – Fernando Pessoa, portugalilainen kirjailija (s. 1888)
4. joulukuuta – Charles Richet, vuoden 1913 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen fysiologi (s. 1850)
8. joulukuuta – Erland Kumlander (”Erkki Karu”), suomalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (s. 1887)
9. joulukuuta – Nina Grieg, tanskalais-norjalainen laulaja (s. 1845)
10. joulukuuta – Allan Serlachius, suomalainen lakimies, professori, valtiopäivämies, senaattori ja kansanedustaja (s. 1870)
13. joulukuuta – Victor Grignard, vuoden 1912 Nobelin kemianpalkinnon saanut ranskalainen kemisti (s. 1871)
16. joulukuuta – Thelma Todd, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1906)
17. joulukuuta – Juan Vicente Gómez, Venezuelan presidentti ja caudillo (s. 1857)
20. joulukuuta – K. A. Poukka, suomalainen matemaatikko (s. 1882)
24. joulukuuta – Alban Berg, itävaltalainen säveltäjä (s. 1885)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ 8 kalastajaa hukkunut Suomenlahdella, Käkisalmen Sanomat, 05.01.1935, nro 2, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Maailman suurin ilmalaiva "Macon" tuhoutunut San Franciscon läheisyydessä, Helsingin Sanomat, 14.02.1935, nro 43, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.02.2025
↑ Alastarossa raunioiksi eilen 15 rakennusta. Erään navetan katolle lentäneestä kipinästä syttyi myrskyisä tulipalo. Kaksi taloa kaikkine rakennuksineen tuhkaläjäksi. Viljaa, maatalouskalustoa y.m. irtaimistoa tuhoutui suuret määrät, Aamulehti, 11.05.1935, nro 125, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 10.05.2025
↑ Maailman suurin lentokone Maksim Gorki tuhoutunut, Laatokka, 21.05.1935, nro 56, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ From 1935 Quetta earthquake to 2013 Awaran, a look at some of most dangerous quakes to strike southwestern Pakistan Firstpost. 7.10.2021. Viitattu 18.3.2023. (englanniksi)
↑ Järkyttävä onnettomuus Kemijoen tukkitöissä, Helsingin Sanomat, 13.06.1935, nro 156, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 13.06.2025
↑ Kaamea räjähdysonnettomuus Reinsdorfissa Wittenbergin lähellä sijaitsevassa räjähdysainetehtaassa, Helsingin Sanomat, 14.06.1935, nro 157, s. 5, Kansalliskirjastokn digitaaliset aineistot. Viitattu 14.06.2025
↑ Suomalaisen laulun ja soiton ainutlaatuinen esittelytilaisuus Sortavalassa, Helsingin Sanomat, 30.06.1935, nro 171, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 08.06.2025
↑ Miljoonapalo Ryttylässä. Ryttylän Tiilitehdas paloi useine varastosuojineen. Vahingot noin 1 milj. markkaa, Helsingin Sanomat, 05.07.1935, nro 176, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 05.07.2025
↑ Bureau of Aircraft Accidents Archives: Crash of a Fokker F22 in Amsterdam: 6 killed
↑ Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 472. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
↑ Raivokas tulipalo Joensuussa tiistaina. Kaksi valtavaa petroolisäiliötä palanut tyhjäksi, Laatokka, 18.07.1935, nro 83, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ 55 miestä hukkunut venäläisen sukellusveneen mukana Suomenlahdella. Onnettomuus tapahtui heinäkuun 25. p:nä Narvin majakan ja Lavansaaren keskivaiheilla, Aamulehti, 02.08.1935, nro 204, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 03.08.2025
↑ Suur-Merijoen lentonäytös onnistui erinomaisesti, Helsingin Sanomat, 04.08.1935, nro 206, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 03.08.2025
↑ Puolan ulkoministeri vierailee parhaillaan maassamme, Laatokka, 13.08.1935, nro 94, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Viisi kalastajaa hukkunut Pohjanlahdella raivonneessa myrskyssä maanantain vastaisena yönä. Kolme Närpiön ja kaksi Ahlaisten edustalla, Aamulehti, 14.08.1935, nro 216, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 11.08.2025
↑ Tornator Oy:n rullatehtaan palovahingot nousevat 5-6 milj. markkaan. Höyläämö, saha ja vajarakennus, 40,000 m3:n laajuinen koivupropsivarasto, kymmeniä tonneja valmista tavaraa sekä 8 rautatievaunua tuhkaksi, Helsingin Sanomat, 25.08.1935, nro 227, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 13.08.2025
↑ Vuosisatamme Kronikka, s. 473.
↑ Helsingin Sanomat 10. lokakuuta 1935
↑ Erik Tawaststjerna: Jean Sibelius (toimittanut Erik T. Tawaststjerna), s. 300–301. Helsinki: Otava, 1997.
↑ Punaisen Ristin ambulanssi lähtee Abessiniaan huomenna. Mukana 2 autoa, 6 telttaa, 2 leikkauspöytää ja vuoteet 50 potilaalle, Aamulehti, 27.12.1935, nro 348, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 24.12.2025

[1] 8 kalastajaa hukkunut Suomenlahdella, Käkisalmen Sanomat, 05.01.1935, nro 2, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[2] Maailman suurin ilmalaiva "Macon" tuhoutunut San Franciscon läheisyydessä, Helsingin Sanomat, 14.02.1935, nro 43, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.02.2025

[3] Alastarossa raunioiksi eilen 15 rakennusta. Erään navetan katolle lentäneestä kipinästä syttyi myrskyisä tulipalo. Kaksi taloa kaikkine rakennuksineen tuhkaläjäksi. Viljaa, maatalouskalustoa y.m. irtaimistoa tuhoutui suuret määrät, Aamulehti, 11.05.1935, nro 125, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 10.05.2025

[4] Maailman suurin lentokone Maksim Gorki tuhoutunut, Laatokka, 21.05.1935, nro 56, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[5] From 1935 Quetta earthquake to 2013 Awaran, a look at some of most dangerous quakes to strike southwestern Pakistan Firstpost. 7.10.2021. Viitattu 18.3.2023. (englanniksi)

[6] Järkyttävä onnettomuus Kemijoen tukkitöissä, Helsingin Sanomat, 13.06.1935, nro 156, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 13.06.2025

[7] Kaamea räjähdysonnettomuus Reinsdorfissa Wittenbergin lähellä sijaitsevassa räjähdysainetehtaassa, Helsingin Sanomat, 14.06.1935, nro 157, s. 5, Kansalliskirjastokn digitaaliset aineistot. Viitattu 14.06.2025

[8] Suomalaisen laulun ja soiton ainutlaatuinen esittelytilaisuus Sortavalassa, Helsingin Sanomat, 30.06.1935, nro 171, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 08.06.2025

[9] Miljoonapalo Ryttylässä. Ryttylän Tiilitehdas paloi useine varastosuojineen. Vahingot noin 1 milj. markkaa, Helsingin Sanomat, 05.07.1935, nro 176, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 05.07.2025

[10] Bureau of Aircraft Accidents Archives: Crash of a Fokker F22 in Amsterdam: 6 killed

[11] Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 472. Jyväskylä: Gummerus, 1987.

[12] Raivokas tulipalo Joensuussa tiistaina. Kaksi valtavaa petroolisäiliötä palanut tyhjäksi, Laatokka, 18.07.1935, nro 83, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[13] 55 miestä hukkunut venäläisen sukellusveneen mukana Suomenlahdella. Onnettomuus tapahtui heinäkuun 25. p:nä Narvin majakan ja Lavansaaren keskivaiheilla, Aamulehti, 02.08.1935, nro 204, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 03.08.2025

[14] Suur-Merijoen lentonäytös onnistui erinomaisesti, Helsingin Sanomat, 04.08.1935, nro 206, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 03.08.2025

[15] Puolan ulkoministeri vierailee parhaillaan maassamme, Laatokka, 13.08.1935, nro 94, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[16] Viisi kalastajaa hukkunut Pohjanlahdella raivonneessa myrskyssä maanantain vastaisena yönä. Kolme Närpiön ja kaksi Ahlaisten edustalla, Aamulehti, 14.08.1935, nro 216, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 11.08.2025

[17] Tornator Oy:n rullatehtaan palovahingot nousevat 5-6 milj. markkaan. Höyläämö, saha ja vajarakennus, 40,000 m3:n laajuinen koivupropsivarasto, kymmeniä tonneja valmista tavaraa sekä 8 rautatievaunua tuhkaksi, Helsingin Sanomat, 25.08.1935, nro 227, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 13.08.2025

[18] Vuosisatamme Kronikka, s. 473.

[19] Helsingin Sanomat 10. lokakuuta 1935

[20] Erik Tawaststjerna: Jean Sibelius (toimittanut Erik T. Tawaststjerna), s. 300–301. Helsinki: Otava, 1997.

[21] Punaisen Ristin ambulanssi lähtee Abessiniaan huomenna. Mukana 2 autoa, 6 telttaa, 2 leikkauspöytää ja vuoteet 50 potilaalle, Aamulehti, 27.12.1935, nro 348, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 24.12.2025