Lahti

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Lahti
Lahtis

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°58′50″N, 025°39′20″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 398
Hallinnollinen keskus Lahden keskustaajama
Perustettu 1878
– kaupungiksi 1905
Kuntaliitokset osakuntaliitoksia Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta
Nastola (2016)
Kokonaispinta-ala 517,63 km²
217:nneksi suurin 2025 
– maa 459,55 km²
– sisävesi 58,08 km²
Väkiluku 121 832
9:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 265,1 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 13,6 %
– 15–64-v. 60,8 %
– yli 64-v. 25,5 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 88,5 %
– ruotsinkielisiä 0,5 %
– muut 11,0 %
Kunnallisvero 8,6 %
252:nneksi suurin 2026 
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen (1/2024–)
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2025–2029
 • SDP
 • Kok.
 • Muut
 • Vas.
 • Vihr.
 • PS
 • KD
 • Kesk.
20
15
5
4
4
4
4
3
Kaupungin verkkosivut

Lahti (ruots. Lahtis) on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahden kaupungissa asuu noin 122 000 ja laajemmin Lahden seudulla noin 205 000 henkeä. Lahti on Suomen 9:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kuudenneksi suurin kaupunkialue.

Kaupungin pinta-ala on 517,63 km², josta 459,55 km² maata ja loput 58,08 km² sisävesiä. Lahti on nuorin Suomen niin sanotuista vanhoista kaupungeista.

Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2016 uudeksi Lahden kaupungiksi. Lahden naapurikuntia ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti ja Orimattila.

Historia

Pääartikkeli: Lahden historia

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta erään Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa.lähde?

Vaikka Lahden kylä oli suuren Hollolan pitäjän takamaita ja kooltaan pieni, sen sijainti oli liikenteellisesti merkittävä. Sen kautta kulki jo 1400-luvulla Hämeenlinnasta Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie, josta erkani Lahden kohdalla Olavinlinnaan johtanut Suur-Savon Valtatie. Kun Hollolan pitäjä vuonna 1672 sai markkinaoikeudet, markkinapaikaksi määrättiin Lahden kylä, ”joka sijaitsee suuren yleisen maantien varrella ja kaikista neljästä kaupungista, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta sopivan matkan päässä”. Lahdesta tuli näin puoleksi vuosisadaksi huomattava markkinapaikka, jossa kävivät kauppaa kaikkien neljän kaupungin porvarit. Vuonna 1727 markkinat kuitenkin siirrettiin Helsingin porvarien aloitteesta Asikkalan Anianpeltoon, jonne oli paremmat yhteydet Päijänteen vesistöstä. Vesijärven ja Päijänteen Asikkalassa yhdistävä Vääksyn kanava valmistui vuonna 1871. Markkinoiden menettämisen jälkeen Lahti taantui sangen merkityksettömäksi maalaiskyläksi 1800-luvun lopulle asti.lähde?

Vuonna 1863 ryhdyttiin rakentamaan Riihimäki–Pietari-rautatietä, joka kulki Salpausselän harjua pitkin ja Lahden kylän kautta. Ensimmäinen veturi ajoi Lahteen elokuussa 1869, ja seuraavan vuoden alussa vihittiin käyttöön koko Riihimäki–Pietari-rataosuus. Rautatien valmistuessa Lahden kylässä oli vain kahdeksantoista taloa mutta rautatien ansiosta kylä alkoi nopeasti kasvaa ja kehittyä. Lahteen alkoi syntyä saha- ja puunjalostusteollisuutta,lähde? jonka toimintaa edesauttoi Vääksyn kanavan avautuminen 1871 ja sen kautta saavutettu vesiväylä Keski-Suomeen ja sen metsiin.

Lahden kylä tuhoutui lähes täysin tulipalossa kesäkuussa 1877. Lahdesta oli suunniteltu kaupunkia, ja siitä tulikin kauppala.

Kauppala (1878–1905)

Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä.

Kauppalanoikeudet Lahti sai 24. toukokuuta 1878 keisari Aleksanteri II:n käskyllä. Lahden kauppala kuului silti edelleen Hollolan kuntaan.lähde? Samana vuonna lääninarkkitehti Alfred Caween suunnitteli Lahden kauppala sen ensimmäisen asemakaavan, johon kaupungin nykyinen ydinkeskusta yhä perustuu. Kaavassa oli 22 korttelia ja se oli empirekaudelle tyypillisesti suorakulmainen ruutusommitelma. Kauppala rakennettiin rautatieaseman pohjoispuolelle.

Lahden vaakunaksi tuli kuva liekehtivästä junan pyörästä sataman ja rautatieaseman merkityksen vuoksi.lähde?

Lahtelaiset pyrkivät saamaan kauppalalle kaupungin aseman jo 1890-luvun lopulla. Hollolan kunta vastusti aietta voimakkaasti. Hämeen läänin kuvernööri asettui kannattamaan suunnitelmaa vuonna 1900 ”ottaen huomioon viime vuosina tapahtuneen suuren edistymisen ja liikkeen vilkastumisen”.

Alueen kehitystä edisti se, että siellä oli tarjolla tarpeeksi työvoimaa ja se, että 1800-luvun lopulla monet liike-elämää ja yritystoimintaa siihen asti koskeneet rajoitukset poistettiin.

Kaupunki (1905–1999)

Lahden kaupungintalo valmistui vuonna 1912.

Lahdesta tuli kaupunki vuonna 1905. Asukkaita oli tuolloin 3000. Kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä.lähde? Kaupungintalon rakentamista alettiin suunnitella seuraavana vuonna. Vuonna 1910 järjestettiin kutsukilpailu, jonka voitti arkkitehti Eliel Saarinen ja kaupungintalo valmistui kaksi vuotta myöhemmin.

Lahden teollisen huonekaluvalmistuksen katsotaan alkaneen vuodesta 1906, jolloin tehtailija Mikko Nupponen perusti Lahteen Vihdin puuseppäin huonekaluliikkeen.

Lahteen valittiin pormestariksi Otto Lyytikäinen, joka alkoi toimia virassaan vuonna 1907.lähde? Kaupunkia kehitettiin isoilla lainoilla. Vuonna 1910 kaupungilla oli lainaa kymmenen kertaa enemmän kuin sen vuotuiset verotulot olivat.

Suomen sisällissodassa Lahdessa käytiin ratkaisevia taisteluja. Lahden punakaarti otti vallan kaupungissa tammikuussa 1918 ja piti sitä hallussaan kolme kuukautta, kunnes Loviisassa maihinnousseet saksalaiset joukot valloittivat kaupungin huhtikuussa. 28. tammikuuta alkaen Lahden kaupunki oli Suomen kansanvaltuuskunnan toimeenpanovallan alaisena 19. huhtikuuta asti. Kaupungin siviilihallintoa johti tänä aikana Hugo Ilmari Kautto, joka oli kaapannut vallan Lahdessa.lähde? Lahden länsipuolelta kohti Venäjää paenneet punaiset antautuivat rajujen taistelujen jälkeen. Lahden keskustan tuntumassa olleelle Fellmannin pellolle pystytettiin väliaikainen vankileiri johon koottiin noin 20 000 antautunutta punaista. Yli puolet näistä siirrettiin myöhemmin Hennalan vankileirille, josta tuli yksi sisällissodan suurimmista vankileireistä. Entisen Fellmannin pellon paikalle on perustettu Fellmannin puisto jossa paljastettiin vuonna 1978 suuri punavankien muistomerkki.

1900-luvun alkupuoliskolla Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina. Edelläkävijänä toimi August Avonius, joka vuonna 1918 perusti Lahteen huonekalutehtaan. Hän muutti sukunimensä myöhemmin Asko-Avoniukseksi yhtiönsä Askon mukaan.

Riihimäki–Pietari-rautatien rakentaminen paransi Lahden logistista asemaa ratkaisevalla tavalla. 1920-luvulla perustettiin Lahden radioasema.lähde? Ensimmäiset Salpausselän hiihtokisat järjestettiin vuonna 1923, ja ensimmäiset kansainväliset kisat vuonna 1926. Hyväksi kilpailupaikaksi Salpausselän tekee keskeinen sijainti Suomessa sekä jääkauden muovaama vaihteleva maasto.

Vuonna 1927 Yleisradio päätti rakennuttaa uuden yleisradioaseman parantaakseen kuuluvuuttaan Helsingin ulkopuolella. Lahden pitkäaaltoasema otettiin käyttöön 22. huhtikuuta 1928.

Lyytikäinen toimi pormestarina vuoteen 1930 asti, jolloin Lahti siirtyi kunnallislain muutoksen myötä kaupunginjohtajajärjestelmään. Ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Arvi Hällfors.lähde?

Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta muutti noin 10 000 ihmistä Lahteen. Talvisodan aikana kaupunkiin tuli kivennapalaisia, jatkosodan aikana evakkoja Äyräpäästä.

1950-luvun alussa kaupungissa toimi Asko, Vikströmin suvun Lahden Puukalusto (Isku vuodesta 1961 lähtien) ja noin 50 muuta pientä ja keskisuurta huonekaluteollisuuden yritystä.

Metalliteollisuutta Lahdessa edustivat selvennä liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan ”Ei oo Lahden voittanutta”, ”Moi Lahtelaista!” ja tuotemerkeillään, kuten olutmerkit Lahden Erikoinen ja Lahden Sininen.

Vuonna 1960 Lahti oli Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungin keskusta oli täynnä kerrostaloja, kun kaupunkia päätettiin laajentaa asumalähiöihin: Kivimaalle, Metelinmäelle ja Pyhättölänmäelle. Mallasjuoman tehdaskompleksia laajennettiin. 1960-luvun alussa Lahden huonekaluvalmistajien määrä oli suurimmillaan, niitä oli noin sata. Mukkulaan rakennettiin saha vuonna 1965. Iskun ja Askon lisäksi merkittäviä tehtaita olivat Nupponen ja Häkli sekä SOK:n Vilka ja Sotka.

Kaupunki jatkoi nopeaa kasvua 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton aikoina. Lahden uudet asukkaat olivat kotoisin pääosin maaseudulta Karjalasta ja Savosta.lähde? Vuonna 1971 Mukkulaan rakennettiin lastulevy- ja vaneritehtaat. 1970-luvulla Salpausselälle rakennettiin hyppyrimäet.

Kaupungin kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisin aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen varassa.lähde?

Lahti rakensi julkikuvaansa muun muassa talviurheilukaupunkina. Siellä järjestettiin hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1978, jolloin rakennettiin kisakylä Riihelään, ja 1989, jolloin uusi kisakylä nousi Lahden asemantaustaan.

Vuonna 1980 Lahdessa oli noin 95 000 asukasta. Kaupunkiin rakennettiin uusi teatteritalo (1983), työväenopisto- ja yliopistokoulutusta tarjoava aikuiskoulutuskeskus (1987) ja maakuntakirjasto (1990).lähde?

Harjukatu.

Valtio teki 1990-luvun laman jälkeen Lahden kannalta tärkeitä investointeja. Niihin kuuluvat Helsingistä Lahden kautta Heinolan Lusiin saakka ulottuva moottoritie sekä Keravalta Lahteen rakennettu oikorata. Valtio tuki myös Sibeliustalon rakentamista ja Urheilukeskuksen uudistamista.lähde? Vuonna 1993 Yle lopetti lähetykset pitkille aalloille ja Lahden AM-asema suljettiin. Paikasta tehtiin museo, museotoiminta siellä oli tosin aloitettu jo vuonna 1968.

Lahden ammattikorkeakoulu perustettiin vuonna 1996 ja samana vuonna lähes koko Päijät-Hämeen ammatilliset oppilaitokset yhteen koonnut Päijät-Hämeen koulutuskonserni.lähde?

Kaupunki (2000–)

Laaksokatu.

Suurkonsertteja ja muita tilaisuuksia varten rakennettu Sibeliustalo valmistui vuonna 2000 Vesijärven rantaan. Lahden yliopistokampus perustettiin vuonna 2001 (alun perin Lahden yliopistokeskus). Yliopistokampuksella toimivat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.lähde?

Kun Lahdessa järjestettiin hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2001, tapahtumaa varten rakennettiin kisakylä Ankkurin kaupunginosaan, lähelle Vesijärven rantaa.

Lahden oikorata otettiin käyttöön syyskuussa 2006.

Lahdesta tuli yliopistokaupunki, kun eduskunta hyväksyi joulukuussa 2018 yliopistolain muutoksen Lappeenrannan teknillisen yliopiston muuttamisesta Lappeenrannan–Lahden teknilliseksi yliopistoksi. Myös Helsingin yliopistolla oli toimintaa Lahdessa.

Lahti oli Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. Lahti oli ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi.

Alueliitokset

Kartta Lahden kaupungin alueliitoksista. Lahteen liitettiin alueita Hollolasta vuosina 1916, 1924 ja 1933. 1956 kaupunkiin liitettiin laajoja alueita Hollolan lisäksi Orimattilasta ja Nastolasta. Nastola yhdistettiin kokonaisuudessaan Lahteen 2016.

Kaupungiksi tulon jälkeen Lahteen on liitetty alueita Hollolasta vuosina 1916, 1923, 1933 ja 1956 (suuri osa Okeroisista). Vuoden 1956 kuntaliitoksessa alueita liitettiin Lahteen myös Nastolasta ja Orimattilasta. Lahden alue laajeni myös 1.1.2016, kun Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät.

Vuoden 2016 alusta Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkautettiin ja perustettiin uusi kunta, joka sai nimekseen Lahden kaupunki.

Maantiede

Lahti sijaitsee Kymijoen vesistöön kuuluvan Vesijärven etelärannalla. Ensimmäinen Salpausselkä kulkee kaupungin kautta. Porvoonjoen alkulähteet ovat Salpausselän etelärinteillä, ja joen yläjuoksu kulkee kaupungin eteläosien kautta. Kaupungille on tunnusomaista Salpausselän mäkisyys sekä lukuisat järvet. Vesijärveltä on yhteys Vääksyn kanavan kautta Päijänteelle, josta vesireitit kanavineen johtavat Keiteleelle ja Kymijoelle saakka.lähde?

Ilmasto

Ilmastollisesti Lahti kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja Päijät-Hämeen maakunnassa se kuuluu Päijänteen eteläosien Päijät-Hämeen pohjoisosia lämpimämpään vyöhykkeeseen. Lahden alue kuuluu kolmanteen kasvien menestymisvyöhykkeeseen.

Lahden ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,0 −2,9 2,1 9,1 16,3 20,1 23,1 21,1 15,2 7,9 2,4 −0,9 ka. 9,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,1 −9,8 −6,8 −1,4 3,7 8,5 11,7 10,1 5,7 1,1 −2,3 −6,1 ka. 0,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −5,9 −6,3 −2,5 3,6 10,1 14,3 17,2 15,2 10,0 4,3 0,1 −3,4 ka. 4,7
Sademäärä (mm) 46 35 31 29 41 67 70 70 53 63 58 50 Σ 613
Sadepäivät (pv) 12 9 8 7 8 9 10 10 9 11 11 12 Σ 116
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,0
−9,1
−2,9
−9,8
2,1
−6,8
9,1
−1,4
16,3
3,7
20,1
8,5
23,1
11,7
21,1
10,1
15,2
5,7
7,9
1,1
2,4
−2,3
−0,9
−6,1
S
a
d
a
n
t
a		 46
35
31
29
41
67
70
70
53
63
58
50


Puistot ja retkeilyalueet

Kirkkopuisto on Lahden vanhin puisto. Se sijaitsi 1890 rakennetun kirkon vieressä. Kun se purettiin vuonna 1977, puisto jätettiin ennalleen paikalle uuden kirkon suunnitelleen Alvar Aallon toivomuksesta.

Launeen keskuspuistossa toimii perhepuisto ympäri vuoden. Pajulahden Seikkailupuisto avattiin vuonna 2015 Nastolaan.

Lahden alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Lahden alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Luhdanjoen lintutorni ja luonnosuojelualue, Hanneksen muistometsä, Pesäkallion luonnonsuojelualue, Haikkarinniemen luonnonsuojelualue

Lahden alueen luontoreittejä ovat muun muassa Porvoonjoen kulttuuripolku, Renkomäen luontopolku, Enonsaaren luontopolku, hiljentymispolku, Mukkulan puistopolku, Lehmusreitti, Merrasjärven polku, ulkoilutie Takkulasta Sydänkankaalle sekä ylimaakunnallinen luontomatkailureitti.

Lahden ja Nastolan alueella kulkevat Salpausselän ladut, Linnaistensuon luontopolku, Lapakiston retkeilyreitistö, yhdysreitit Viilähteen ja Pajulahden suunnasta, yhdysreitit Ahtialan suunnasta, Mustajärven polku, Sammaliston polku, Kalliojärven polku ja Ahvenlamminpolku, Pitkäjärvenpolku, Nastolan metsäpolku sekä Sammalsillan luontopolku.

Lahden kaupunki on osa UNESCO:n Global Geopark -ohjelmaan kuuluvaa Salpausselkä UNESCO Global Geopark -geologista luonnonpuistoa.

Aluerakenne

Lahden suuralueet jakavat Lahden kaupungin yhdeksään osa-alueeseen, joita käytetään tilastoinnissa. Lahdessa suuralueet jaetaan edelleen 41 tilastolliseen kaupunginosaan ja ne puolestaan 169 pienempään tilastoalueeseen.lähde?

Kaupunginosat

Katso myös Luokka:Lahden kaupunginosat

Läntisin osa Läntinen osa Keskinen länsiosa Keskiosa Keskinen itäosa Itäinen osa Itäisin osa
Vesijärvi (ei kaupunginosa)
Kilpiäinen		KilpiäinenPesäkallioViuhaViuhaAhtialaKunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa)MukkulaPesäkallioKytöläAhtialaAhtialaKunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa)Vesijärvi (ei kaupunginosa)NiemiKivimaaKytöläAhtialaKunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa)KartanoKiveriöMöysäJärvenpääMyllypohjaKoiskala
Pirttiharju
Jalkaranta		SalpausselkäKartanoKeski-LahtiPaavolaMöysäJärvenpää
Kolava
PirttiharjuSalpausselkä
Kärpänen		Sopenkorpi
Hennala		AsemantaustaMöysäJärvenpääKolava
OkeroinenHennalaLiipola / LauneKerinkallioKujalaKujalaKolava Villähde
JokimaaLaune
Renkomäki		Nikkilä
Renkomäki		RenkomäkiÄmmäläKujalaKujala
RenkomäkiRenkomäkiÄmmäläKujalaKujala

Kaupunginosat ovat järjestyksessä pohjoisesta etelään. Kilpiäinen, Mukkula, Niemi, Kartano, Salpausselkä ja Jalkaranta ovat läntisiä kaupunginosia Vesijärven itärannalla. Viuha, Ahtiala ja Kytölä ovat Alasenjärven rannalla. Kymijärven rannalla ovat Koiskala, Kolava, Järvenpää, Myllypohja ja Villähde.

Keskusta

Kauppakeskus Trio on Lahden keskustan suurin kauppakeskus.

Lahden keskusta muodostuu Lahdenkadun, Saimaankadun ja Mannerheiminkadun rajaamasta kolmiosta. Kaupungin ydinkeskustana voidaan pitää Vuorikadun, Rauhankadun, Kirkkokadun ja Kauppakadun reunustamaa aluetta. Pohjois–eteläsuunnassa keskustaa halkoo Vesijärvenkatu. Ydinkeskustassa sijaitsevat muun muassa Lahden kauppatori, Lahden kaupungin pääkatu eli Aleksanterinkatu, Kauppakeskus Trio, Lanunaukio, Mariankatu ja sen kävelykatuosuudella sijaitseva Hakkapeliittojen kotiinpaluu -patsas.lähde?

Lahden keskustan kaupallinen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä Kauppatorin ympäristöstä itää kohti. Aleksanterinkadun loppupäähän muodostui 1990-luvulla mittava kauppakeskuskokonaisuus, kun kolme Aleksin liiketaloa yhdistettiin kauppakeskus Trioksi. Trion osaksi kytkettiin myös Kauppakadun varressa sijaitseva liiketalo Hansa. Rauten entiseen tehdaskortteliin rakennettiin vuosituhannen vaihteessa kauppakeskus Syke.lähde?

Lahden keskustaan on rakennettu muutamia pienehköjä kävelyalueita. Rautatienkadun osuus Vapaudenkadun ja Hämeenkadun välillä on muutettu kävelykaduksi. Rautatienkadun kävelyosuutta Aleksanterin- ja Vapaudenkadun välillä kutsutaan Lanunaukioksi.lähde?

Keskustan liikkeet kilpailevat asiakkaista muun muassa 1990-luvun alussa rakennettujen Launeen hypermarkettien kanssa. Keskustaa on pyritty elävöittämään muun muassa palkkaamalla keskustaisäntä, jonka tehtävänä on ollut järjestää keskustaan tapahtumia ja kehittää keskustan markkinointia. Toiminnan ylläpitämiseksi perustettiin 1999 Lahden keskustaeheytys ry, nykyinen Lahti City ry.

Lahden kauppatorin alla sijaitsee lähes 600 auton pysäköintihalli Lahden toriparkki, joka aloitti toimintansa toukokuussa 2015.

Taajamat

Vuoden 2018 lopussa Lahdessa oli 119 951 asukasta, joista 115 752 asui taajamissa, 2 912 haja-asutusalueilla ja 1 287:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lahden taajama-aste on 97,5 %. Lahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2018)
1Lahden keskustaajama*103 947
2Nastolan kirkonkylä11 801
3Heinlammi*4

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Lahden keskustaajama ulottuu osittain myös Asikkalan ja Hollolan kuntien alueelle. Heinlammin taajama sijaitsee lähes kokonaan Hollolan kunnan alueella.


Väestö

Lahden asukasluvun kasvu

Väestönkehitys
VuosiVäestö±%
1878 200—    
1905 2 779+1289,5 %
1910 5 081+82,8 %
1915 6 325+24,5 %
1920 7 200+13,8 %
1925 8 781+22,0 %
1930 10 868+23,8 %
1935 23 609+117,2 %
1940 27 878+18,1 %
1945 32 345+16,0 %
1950 44 759+38,4 %
1955 49 497+10,6 %
1960 66 802+35,0 %
1965 81 859+22,5 %
1970 88 393+8,0 %
1975 94 862+7,3 %
1980 94 767−0,1 %
VuosiVäestö±%
1981 94 692−0,1 %
1982 94 603−0,1 %
1983 94 466−0,1 %
1984 94 347−0,1 %
1985 94 447+0,1 %
1986 94 205−0,3 %
1987 93 671−0,6 %
1988 93 251−0,4 %
1989 93 132−0,1 %
1990 93 151+0,0 %
1991 93 414+0,3 %
1992 93 784+0,4 %
1993 94 160+0,4 %
1994 94 706+0,6 %
1995 95 119+0,4 %
1996 95 501+0,4 %
1997 95 854+0,4 %
VuosiVäestö±%
1998 96 227+0,4 %
1999 96 666+0,5 %
2000 96 921+0,3 %
2001 97 543+0,6 %
2002 97 968+0,4 %
2003 98 253+0,3 %
2004 98 281+0,0 %
2005 98 413+0,1 %
2006 98 766+0,4 %
2007 99 308+0,5 %
2008 100 080+0,8 %
2009 100 833+0,8 %
2010 101 558+0,7 %
2011 101 787+0,2 %
2012 102 358+0,6 %
2013 103 005+0,6 %
Lähteet:

Lahden väestönkehitys 1980–2025

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2018 tilanteen mukainen.

Lahden väestönkehitys 1980–2025
Vuosi Asukkaita
1980
  
 108 631
1985
  
 108 919
1990
  
 108 272
1995
  
 110 038
2000
  
 111 656
2005
  
 113 203
2010
  
 116 582
2015
  
 118 743
2020
  
 119 984
2025
  
 121 832
Lähde: Tilastokeskus.

Ulkomaalaistaustaiset

Vuonna 2022 Lahdessa asui 10 284 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 8,6 prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 6 259 asukasta. Lahdessa asui 506 ruotsinkielistä, mikä vastasi 0,4 prosenttia kaupungin väestöstä. Muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui 10 018 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, arabia ja viro. Alueellinen integraatiopalvelupiste (Alipi) on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee Päijät-Hämeen alueen maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen. Erityisen kansainvälisiä ovat yliopisto-opiskelijat, joista oli 39% vieraskielisiä vuonna 2023.

Lahden väestö, syntyperä (2024)
SyntyperäAsukaslukuProsenttia
 Suomi108 49689,42 %
 Neuvostoliitto3 6172,98 %
 Viro1 0150,84 %
 Irak9320,77 %
 Syyria7300,60 %
 Ukraina4940,41 %
 Kiina4530,37 %
 Thaimaa3430,28 %
 Turkki3360,28 %
 Venäjä3230,27 %
 Filippiinit2870,24 %
 Afganistan2640,22 %
 Iran2630,22 %
 Sri Lanka1800,15 %
 Jugoslavia1780,15 %
 Bangladesh1620,13 %
 Vietnam1510,12 %
 Pakistan1460,12 %
 Marokko1240,10 %
 Eritrea1210,10 %
   Nepal1160,10 %
 Intia1110,09 %
 Nigeria1090,09 %

Hallinto ja politiikka

Pormestari ja kaupunginjohtajat

Ystävyyskaupungit

Lahden kaupungin ystävyyskaupungit vuonna 2026:

Talous ja elinkeinot

Pääkatu Aleksanterinkatu Lahden seurahuoneen kohdalta itään päin.

2020-luvulla uusia investointipäätöksiä Lahteen ovat tehneet muun muassa LUT-yliopisto, Clarion-hotellin rakentava Strawberry-konserni, suklaatehtaan rakentava Fazer ja datakeskuksen rakentava DayOne.

Lahden suurimpia yrityksiä liikevaihtonsa perusteella vuonna 2025 olivat:

Samana vuonna suurimpia työnantajayrityksiä olivat:

Liikenne ja infrastruktuuri

Lahden rautatieasema vuonna 2006.

Lahti sijaitsee Etelä-Suomessa suhteellisen lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä eli paikkaa, johon kaikilla suomalaisilla on keskimäärin lyhin matka. Lahti on maanteiden ja rautateiden risteämiskohta – liikenneyhteydet ovat hyvät ja nopeat joka suuntaan.

Lahti kuuluu käytännössä Helsingin metropolialueeseen, koska pääkaupunkiseudun kasvu säteilee Lahteen. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Helsinki–Lahti-moottoritie ja Lahden oikorata. Yhteyksien paraneminen pääkaupunkiseudulle on lisännyt merkittävästi pendelöintiä pääkaupunkiseudun ja Lahden välillä.lähde?

Satamat

Nykyisin pääasiassa virkistyskäytössä oleva Lahden satama Vesijärven aseman läheisyydessä.
Vesijärven satama.

Lahdessa on kolme Vesijärven rannalla olevaa satamaa: Vesijärven satama, Teivaan venesatama ja Niemen venesatama. Vesijärven satamasta käytetään myös usein nimitystä Lahden satama.lähde?

Rautatieliikenne

Lahteen Keravalta rakennettu (Helsinki-Lahti-rautatieosuuden) oikorata valmistui vuonna 2006. Tämä lisäsi kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Oikoradalla otettiin käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput. Nopeimmillaan junamatka Helsingistä Lahteen kestää 48 minuuttia. Matka Lahden ja Helsingin välisellä lähijunalla Z kestää noin tunnin. Taajamajunat eli H-junat kulkevat Lahdesta Riihimäen kautta Helsinkiin ja Kouvolan kautta Kotkaan. Lahden seudulla sijaitsee myös Herralan, Järvelän, Lappilan, Nastolan, Uudenkylän ja Villähteen rautatieasemat.

Lahden rautatieasema on risteysasema, jossa oikorata yhtyy vanhaan Riihimäki–Pietari-rataan. Lahdesta on rautatiet myös Heinolaan ja Loviisaan, mutta niillä on nykyisin vain tavaraliikennettä. Lahdessa pysähtyvät kaikki Helsingistä Kouvolan kautta Karjalan radalle, Savon radalle ja Venäjälle kulkevat kaukojunat.lähde?

Salpausselän seisake on käytössä lähinnä Salpausselän suurten juhlatapahtumien tai Lahdessa järjestettävien messujen yhteydessä.lähde?

Linja-autoliikenne

Sekä Lahden linja-autoasema että rautatieasema toimivat Lahden matkakeskuksessa.

Lahden seudun joukkoliikenteen solmukohta on ollut perinteisesti kauppatori, mutta syksystä 2026 lähtien osalla reiteistä torin kiertäminen jätetään väliin. Kaupunkin paikallisbussiliikenteestä vastaa Lahden seudun liikenne eli LSL. Lahden lisäksi se toimii myös Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Orimattilassa ja Padasjoella.

Maantieliikenne

Helsingistä Pohjois-Suomeen vievä Nelostie valmistui moottoritieksi Lahteen saakka vuonna 1999. Vuonna 2005 valmistui moottoritieksi myös Lahden ja Heinolan välinen osuus. 1990-luvun lopulla nelostie Lahdesta pohjoiseen siirrettiin kulkemaan Heinolan kautta ja tien entinen linjaus Päijänteen länsipuolitse Jämsään numeroitiin valtatieksi 24. Itä-länsi-suunnassa Lahden halki kulkee valtatie 12, joka on rakennettu moottori- tai moottoriliikennetieksi Hollolan Kukonkoivun ja Nastolan Uudenkylän välillä. Valtatien 12 uusi linjaus eli Launeen tie Lahden keskustan eteläpuolitse valmistui ja otettiin käyttöön joulukuussa 2020.lähde?

Lahden lähin lentoasema on Helsinki-Vantaan lentoasema. Pienkoneille soveltuva lentokenttä sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Lahdesta Asikkalan Vesivehmaalla.lähde?

Lahdesta on matkaa Helsinkiin 104 km, Jyväskylään 170 km, Kouvolaan 63 km ja Tampereelle 128 km.

Palvelut ja koulutus

Koulutus

Syksyllä 2026 Lahdessa toimi 21 peruskoulua:

  • Ahtialan peruskoulu
  • Alasenjärven peruskoulu
  • Jalkarannan peruskoulu
  • Joutjärven peruskoulu
  • Kanervikon koulu
  • Kariston peruskoulu
  • Kartanon peruskoulu (Kärrytie ja Kankaantie)
  • Kasakkamäen peruskoulu
  • Kivimaan peruskoulu
  • Kukkasen peruskoulu
  • Kärpäsen peruskoulu
  • Lahden ruotsinkielinen koulu
  • Lotilan peruskoulu
  • Lähteen peruskoulu, Ajokatu ja Liipolan Ostoskatu
  • Länsiharjun peruskoulu
  • Mukkulan peruskoulu
  • Möysän peruskoulu
  • Rakokiven peruskoulu
  • Renkomäen perukoulu
  • Salpausselän peruskoulu
  • Tiirismaan peruskoulu

Lisäksi kaupungissa on kaksi lukiota, Lahden lukio Gaudia ja Lahden lyseo.

Lahden ammatilliset oppilaitokset ovat:

Kaupungissa korkeakoulutusta tarjoavat:

Kulttuuri

Lahden kulttuuriin kuuluu oleellisesti rakentaminen alkaen Eliel Saarisen silloiseen pikkukaupunkiin suunnittelemasta Lahden kaupungintalosta jatkuen Alvar Aallon suunnittelemaan Ristinkirkkoon. Erittäin vaativa rakennushanke oli 1920-luvulla rakennetut myös Lahden symboliksi nousseet radiomastot.lähde?

Sibeliustalo valmistui vuonna 2000 kunnostamalla entinen punatiilinen teollisuusrakennus kulttuuritilaksi ja konserttisaliksi. Teräksestä ja lasista rakennettu uusi osa edustaa merkittävää puuarkkitehtuuria omaperäisyydellänsä: kantavien rakenteiden puuparrut ja muut puiset rakenteet näkyvät lasiseinien läpi ulos asti.lähde?

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Vuonna 1927 valmistuneet Lahden radiomastot Radiomäellä.

Nähtävyydet

Lahdessa on huomattava määrä erilaisia muistomerkkejä, -laattoja ja veistoksia. Ne liittyvät sotahistorian lisäksi myös urheiluun ja erilaisiin ryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin sekä luontoon. Lisää Lahden muistomerkeistä, -laatoista ja veistoksista voit lukea artikkelista Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset.lähde?

Lahden nähtävyyksiä:

Lahdessa valtakunnallisen vuoden betonirakenne -kilpailun ovat voittaneet:lähde?

Museot ja näyttelytilat

Tapahtumat

Lahti on tullut tunnetuksi jo 1920-luvulla talviurheilukaupunkina, erityisesti Salpausselän kisojen pitopaikkana sekä kansallisesti tärkeän radioaseman takia. Kaupunginteatteri, Teatteri Juko ja erityisesti kansainväliseen maineeseen noussut Sinfonia Lahti ovat monipuolistaneet Lahden tarjontaa kulttuurikaupunkina. Kansainvälinen julistebiennale ja runsaslukuiset julkiset patsaat ja muistomerkit täydentävät kulttuuritarjontaa. Lahden kansainvälinen kirjailijakokous on järjestetty vuodesta 1963 alkaen.lähde?

Lahdessa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Lahdessa kaksi kertaa: 1953 sekä 2007.

Murre

Lahden alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Lahden alueella puhuttu murre on Hollolan murre, joka kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.

Ruokakulttuuri

Lahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla roppana eli veripalttu, sianlihasyltty, perunatuuvinki eli imelletty perunalaatikko, isot lihapullat, jälkiuunileipä ja kuutelo. Uudempaa lahtelaista ruokakulttuuria edustaa lihamuki, joka on pahvimukista tarjoiltu kebab-annos.

Lahtelaisia fine dining -ravintoloita 2010-luvun lopulla olivat Roux, Casseli ja Taivaanranta. Perinteisempiä ruokaravintoloita oli vuonna 1955 avattu ja vuonna 2019 lopettanut Jännä-Jussi, 1981 perustettu pihviravintola El Toro ja 1992 perustettu texmexravintola Santa Fé.

Uskonto

Pääartikkeli: Uskonto Lahdessa

Evankelis-luterilainen kirkko

Nastolan kirkko vuonna 2006

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lahdessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Nämä seurakunnat muodostavat Lahden seurakuntayhtymän. Sen toimipaikkoja ovat esimerkiksi Renkomäen seurakuntakoti, ja Ahtialan seurakuntakeskus.lähde?

Pyhäkköjä

Muut kirkot

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Lahdessa toimivat Lahden helluntaiseurakunta ja Nastolan helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lahden alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Pyhän Ursulan katolinen seurakunta toimii alueella osana Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Lahdessa on monia erilaisia uskonnollisia yhteisöjä, kuten Lahden Timanttipolku-buddhalainen keskus ja Jehovan todistajien valtakunnansali.

Liikunta ja urheilu

Pääartikkeli: Lahden urheilu

Lahti mielletään urheilukaupungiksi. Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia, kuten maailman­mestaruus­kilpailuja ja vuosittaiset Salpausselän kisat. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja.lähde?

Lahden suurhalli oli Länsi-Euroopan ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva urheiluhalli. Siellä pidettiin aikaisemmin vuosittain talviturnaus suomalaisten pääsarjatason joukkueiden välillä, Uusi Lahti Cup. Suurhalli on monilajihalli, jossa on myös pienjoukkuepeliin soveltuva jalkapallokenttä. Täysimittainen jalkapallohalli sijaitsee Lahden Mukkulassa. Lisäksi Lahdessa on Liikuntakeskus Pajulahden omistama jalkapallo- ja urheiluhalli.lähde?

Joutjärvellä sijaitsee Vellamo-melontastadion. Kansallisissa pääsarjoissa pelaavat FC Lahti, Pelicans, Lahti Basketball ja LASB.lähde?

Kortteliliiga on lahtelainen ilmiö, joka on tarjonnut harrastesarjatoimintaa sekä omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia ympärivuotisesti jo vuodesta 1969 alkaen. Aktiivitoiminnan parissa on yli 450 joukkuetta joiden lajeina on muun muassa jalkapallo, kaukalopallo, lentopallo, beach volley, tennis, squash, salibandy, petankki, rullakiekko ja mölkky.

Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee Nastolan lähellä Lahdessa. Suomen Urheiluopisto sijaitsee puolestaan Lahden läheisyydessä Vierumäellä naapurikaupunki Heinolassa.lähde?

Lahdessa on monipuoliset pyöräilymahdollisuudet.

Urheiluseuroja

Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:

  • BMT Break Men Team (maahockey)
  • FC Lahti (jalkapallo)
  • Kiekkoreipas (jääkiekko)
  • FC Kuusysi (jalkapallo)
  • Lahden Ahkera (yleisurheilu, paini)
  • Lahden Atomi (Painonnosto)
  • Lahden Formula K-kerho (mikroautoilu)
  • Lahden Gentai (karate, taido)
  • Lahden Han Moo Do (hanmoodo)
  • Lahden Hiihtoseura (alppihiihto, ampumahiihto, freestyle, hiihto, lumilautailu, mäkihyppy, yhdistetty)
  • Lahden Jujutsu (Hokutoryu Jujutsu)
  • Lahden Kaleva (hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, verkkopallo, pöytätennis, suunnistus, uinti, yleisurheilu, pyöräily, nyrkkeily)
  • Lahden Karate
  • Lahden Kuurojen Urheiluseura Gepardit (kuuro, seura)
  • Lahden Kortteliliiga Ry, (harrastepalloilua Lahdessa vuodesta 1969, jäseniä yli 3 500)
  • Lahden Laaki (nyrkkeily)
  • Lahden Mailaveikot (pesäpallo)
  • Lahden NMKY (koripallo, pyörätuolikoripallo)
  • Lahden Ratsastajat
  • Lahden Reipas (jalkapallo)
  • Lahden Suunnistajat -37 (suunnistus)
  • Lahden Taekwondo Hwang ry (taekwondo)
  • Lahden Taimi (yleisurheilu, suunnistus, hiihtosuunnistus, hiihto, paini)
  • Lahden Taitoluistelijat (luistelu)
  • Lahden Tenniskerho (tennis)
  • Lahden Uimaseura (uinti)
  • Lahden Urheiluautoilijat (ralli, rallisprint, jokamiesluokka, pienoisautoilu)
  • Lahden Verkkopalloseura (tennis)
  • Lahden Voimisteluseura (rytminen voimistelu)
  • Lahti Basketball
  • Lahti Jets (amerikkalainen jalkapallo)
  • Lahti Lacrosse (lacrosse)
  • Lahti Ringette (ringette)
  • Lahti Roller Derby, Bay City Rollers (roller derby)
  • Lahti Sisu Rugby Club (rugby)
  • Lahti Ultimate Club ry (ultimate, guts, kiekkogolf)
  • Lahti Yuko Aikikai (aikido)
  • LASB (salibandy)
  • LCS Panthers (cheerleading)
  • Nastolan urheiluratsastajat (ratsastus)
  • Panthers Hockey (Jääkiekko)
  • Pelicans (jääkiekko)
  • Päijät-Häme Panthers (amerikkalainen jalkapallo)
  • Salpausselän Moottorikerho (enduro, trial, speedway, motocross, road racing)
  • Sbandy (salibandy, cheerleading)
  • Shooto Lahti (vapaaottelu)
  • Taekwondo Lahti (taekwondo)
  • TWD-Länken (pyöräily)
  • Vesisamoilijat (ratamelonta, retkimelonta, poolo, soutu)
  • Viipurin Reipas (telinevoimistelu)

Urheilukilpailuja

Kisapuiston kentällä pelattiin heinäkuussa 1952 Helsingin olympialaisten jalkapallon alkusarjan otteluita ja yksi välieräottelu. Jukolan viesti kilpailtiin Lahden Arkiomaassa vuonna 1954.

Maailmanmestaruuskilpailuja

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 Neljästä tulee kaksi: Lahden seudulle syntyy kaksi uutta kuntaa 26.1.2015. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2015.
  2. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  3. ↑ Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  6. ↑ Vili Uuskallio: Niko Kyynäräisellä tiistaina ensimmäinen työpäivä Lahden kaupunginjohtajana Etelä-Suomen Sanomat. 2.1.2024. Viitattu 11.5.2024.
  7. ↑ Kuntavaalit 2025, Lahti Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2025.
  8. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 Stat.fi. 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.[vanhentunut linkki]
  9. 1 2 Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhteen 26.1.2015. Lahti-Seura. Viitattu 21.10.2019.
  10. ↑ Lahti Kuntaliitto. Viitattu 28.2.2023.
  11. ↑ Huovila, Leena: Suomen vanhin asuinpaikka osoittautui rikkaaksi Lahden Ristolassa asui järven rannalla muutama kymmenen ihmistä 9300 vuotta sitten Helsingin Sanomat. 1995. Viitattu 28.2.2023.
  12. 1 2 3 4 5 6 Lahti – Salpausselän kaupunki Elävä arkisto. 12.2.2007. Viitattu 10.9.2026.
  13. ↑ Riihimäki–Pietari-rautatie Lahden Historiallinen museo. Viitattu 28.2.2023.
  14. 1 2 3 4 5 6 7 Huokuna, Tiina: Lahti on ollut yhdellä teollisuudenalalla ylivertainen Suomessa Tekniikka&Talous. 12.2.2023. Viitattu 10.9.2026.
  15. 1 2 3 4 5 6 7 8 Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli www.rky.fi. Viitattu 10.9.2026.
  16. ↑ Puheenjohtaja Viljanen loi katsauksen Lahden historiaan valtuuston juhlaillallisella (Arkistoitu – Internet Archive) Ilkka Viljasen puhe 31.10.2005, viitattu 6.10.2014
  17. ↑ Lahden tarina Lahti. Viitattu 10.9.2026.
  18. 1 2 Lahti 1918 – sivustakatsojan tarina Lahden historialllinen museo. Viitattu 28.2.2023.
  19. ↑ Vuoden 1918 jäljet näkyvät Lahdessa edelleen Yle. Viitattu 28.2.2023.
  20. ↑ Punavankimuistomerkki Tyovaenliike. Viitattu 28.2.2023.
  21. 1 2 Sartti, Seija: Juhliva Asko uudisti museonsa ja toi vanhat mallit kauppoihin Helsingin Sanomat. 11.10.1998. Viitattu 10.9.2026.
  22. 1 2 3 4 Sommar, Heidi: Lahden MM-hiihdot Yle. 21.2.2017. Viitattu 10.9.2026.
  23. ↑ Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 35. Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
  24. ↑ Leila Mehto: ”Sielultaan karjalaisia on miljoona”, arvioi itsekin evakkoon joutunut hollolalainen Kyösti Toivonen Etelä-Suomen Sanomat. 2017. Viitattu 28.2.2023.
  25. ↑ Historia Malski. Viitattu 28.2.2023.
  26. 1 2 Lahti kehittyi 1960-luvulla "amerikkalaisella vauhdilla" Elävä arkisto. 18.3.2015. Viitattu 10.9.2026.
  27. 1 2 3 4 Helin, Antti & Palonen, Ville: Suomen 500 parasta kohdetta - Kerran elämässä, s. 168–170. Readme.fi, 2025. ISBN 9789523739888
  28. 1 2 Kortelainen, Kari: Huimaava Mastola Tekniikka&Talous. 22.5.2020. Viitattu 10.9.2026.
  29. ↑ Sibeliustalo juhlii tänä vuonna 20-vuotisjuhlaa Sibeliustalo. 2020. Viitattu 28.2.2023.
  30. ↑ Jari Mantila avasi Lahden kisakylän Yle. 2001. Viitattu 28.2.2023.
  31. ↑ Ojanperä, Sini: Eduskunta vahvisti uuden yliopiston syntymisen: Lahtikin on nyt yliopistokaupunki Lappeenrannan kanssa Yle Uutiset. 18.12.2018. Viitattu 10.9.2026.
  32. ↑ Lahdesta Euroopan ympäristöpääkaupunki vuodelle 2021 Yle Uutiset. 20.6.2019. Viitattu 26.1.2021.
  33. ↑ Hollola tutuksi Hollola. Viitattu 28.2.2023.
  34. ↑ Tiesitkö tämän uudesta Lahdesta? 25 kohdan pikaopas kotiseuturetkelle Etelä-Suomen Sanomat. 31.12.2015. Viitattu 28.2.2023.
  35. ↑ Valitse oikea kasvi oikealle kasvuvyöhykkeelle. (Arkistoitu – Internet Archive) Ilmatieteenlaitos.
  36. ↑ Launeen perhepuisto ja keskuspuisto Lahti. Viitattu 5.6.2026.
  37. ↑ Venäläisturistit kaikkosivat Yle Uutiset. 27.5.2015. Viitattu 5.6.2026.
  38. 1 2 3 Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 56–58, 103–138. Minerva Kustannus, 2016. ISBN 978-952-312-259-8
  39. ↑ Salpausselkä Geopark - veden muovaama maisema VisitLahti. Viitattu 25.6.2026.
  40. ↑ Lahti City ry: Lahti City ry Lahticity.fi-verkkosivu. Lahti City ry. Viitattu 18.7.2020.
  41. ↑ Lahden toriparkki rakennettiin yli 10 vuotta sitten Etelä-Suomen Sanomat. 14.7.2024. Viitattu 10.9.2026.
  42. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  43. ↑ Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  44. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  45. ↑ Lahden kaupungin sähköinen tilastokirja Tilda .lahti.fi. Arkistoitu 6.7.2008. Viitattu 27.1.2010.
  46. ↑ Niskanen, Riitta: Lahden asemarakennuksilla on pitkä historia Rakennusperintö.fi. Lahden kaupunginmuseo, Ympäristöministeriö ja Museovirasto. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 22.3.2015.
  47. ↑ Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2026. Tilastokeskus. Viitattu 27.7.2026.
  48. 1 2 Tilastokeskus: 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2022 Suomen väestö. 31.12.2022. Arkistoitu 26.12.2024. Viitattu 3.9.2023.
  49. ↑ Lahti on keskivertoa kansainvälisempi opiskelukaupunki Lahti. Viitattu 21.2.2025.
  50. ↑ 11rv -- Syntyperä ja taustamaa sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2025. (suomeksi)
  51. ↑ Pirilä, Marjo: Lahden kaupunginjohtajaksi valittiin Turun elinvoimajohtaja Niko Kyynäräinen yle.fi. 2.10.2023. Viitattu 29.2.2024.
  52. ↑ Kansainväliset ystävyyskaupungit Lahti. Viitattu 10.9.2026.
  53. ↑ Lahden tilinpäätös 2025 päätyi yli 10 miljoonaa euroa tappiolle Yle Uutiset. 31.3.2026. Viitattu 10.9.2026.
  54. 1 2 Lahti - Taloustiedot, yritykset ja työnantajat finder.fi. Viitattu 10.9.2026.
  55. ↑ https://www.lahti.fi/tiedostot/lahden-meluselvitys-2022-kansallinen-raportti/
  56. 1 2 3 4 Saapuminen Lahden seudulle VisitLahti. Viitattu 10.9.2026.
  57. ↑ Osa Lahden busseista jättää ensi syksynä torin väliin Yle Uutiset. 16.10.2025. Viitattu 10.9.2026.
  58. 1 2 Joukkoliikennesuunnittelija Lahden bussiuudistuksen vaikutuksista Yle Uutiset. 27.8.2026. Viitattu 10.9.2026.
  59. ↑ Reitit ja aikataulut Lahden seudun liikenne. Viitattu 10.9.2026.
  60. ↑ Koulut Lahti. Viitattu 10.9.2026.
  61. ↑ Lukiokoulutus Lahti. Viitattu 10.9.2026.
  62. ↑ Ammatillinen koulutus Lahti. Viitattu 10.9.2026.
  63. ↑ Yliopisto- ja korkeakoulutus - Lahti Lahti. Viitattu 10.9.2026.
  64. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 http://www.rky.fi/read/asp/r_mkl_kohde_list.aspx?MAAKUNTA_ID=7
  65. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 264, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  66. ↑ Kirsti Pohjaväre: Mytäjäisten suojeltu veturivarikkoalue saa uudet asukkaat jo kesällä Uutiset. 13.5.2015. Yle. Viitattu 3.8.2018.
  67. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
  68. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  69. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 83. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  70. ↑ Dönerkebab eli ”lihamuki” Helsingin Sanomat. 28.12.2017. Viitattu 14.12.2018. (Tilaajille.)
  71. ↑ Mehto, Leila: Lihamuki ja kuusi muuta tapaa syödä MM-Lahdessa Etelä-Suomen Sanomat. 17.2.2017. Viitattu 14.12.2018.
  72. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  73. 1 2 Uuskallio, Vili: Kokevatko Joutjärven ja Salpausselän kirkot Lahden puukirkon kohtalon? Etelä-Suomen Sanomat. 20.1.2020. Viitattu 10.9.2026.
  74. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  75. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
  76. ↑ http://www.uskonnotkartalla.fi/search/label/p%C3%A4ij%C3%A4t-h%C3%A4me (Arkistoitu – Internet Archive)
  77. ↑ Karisto, Antti: Yksi piano vai kymmenen lehmää? Kirjoituksia arjen ilmiöistä, s. 110. Gaudeamus, 2011. ISBN 978-952-495-170-8
  78. ↑ Kortteliliiga pähkinänkuoressa Lahden Kortteliliiga ry.
  79. ↑ Pyöräilyopas - Kotiseutupyöräilyä Lahden seudulla (Arkistoitu – Internet Archive) Ina Ruokolainen, Lahti Region.
  80. ↑ Olympiarenkaatkin menivät nurin - Kisapuiston tilanne lohduton Etelä-Suoumen Sanomat. Viitattu 28.2.2023.
  81. ↑ Historia Jukola. Viitattu 28.2.2023.
  82. ↑ Ojansivu, Merja: Lahti maksaa World Games -kisan tuomasta urheiluimagosta 10 miljoonaa Helsingin Sanomat. 16.8.1997. Viitattu 10.9.2026.
  83. ↑ Lahti isännöi vuoden 2009 veteraanien MM-kisoja Yle. Viitattu 28.2.2023.

Aiheesta muualla

Lahti
Kaupunginosat
Asuinalueet
Järvet
SaaretEnonsaari
Museot
Lahden kaupunginmuseon yksiköt
Muut
Rakennukset ja alueet
Puistot
Luonnonsuojelualueet
Patsaat, muistomerkit ja -laatat
Tapahtumat
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2025)
1. Helsinki 694 392 7. Jyväskylä 149 895 13. Lappeenranta 73 241 19. Mikkeli 51 551 25. Lohja 45 435
2. Espoo 325 716 8. Kuopio 126 572 14. Vaasa 71 209 20. Salo 50 339 26. Nurmijärvi 45 333
3. Tampere 263 337 9. Lahti 121 832 15. Hämeenlinna 68 614 21. Kotka 50 029 27. Tuusula 42 479
4. Vantaa 252 956 10. Pori 83 010 16. Seinäjoki 67 283 22. Kokkola 48 338 28. Kirkkonummi 41 725
5. Oulu 217 469 11. Joensuu 79 129 17. Rovaniemi 66 191 23. Hyvinkää 47 015 29. Rauma 38 773
6. Turku 209 633 12. Kouvola 77 625 18. Porvoo 51 863 24. Järvenpää 46 944 30. Kerava 38 767