1916

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
Vuosikymmenet	1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
	1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
	1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
	1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
	1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
	1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
	1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
	1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
	1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
	1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
	2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1916 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.

Tapahtumia

Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) jatkui.

6. tammikuuta – Ison-Britannian parlamentti julisti vuoteen 1920 saakka voimassa olevan yleisen asevelvollisuuden.
9. tammikuuta – Ympärysvallat vetäytyivät Gallipolista.
13. tammikuuta – Montenegro antautui kärsittyään tappion Itävalta-Unkarille.
29. tammikuuta – Saksalaiset zeppeliinit pommittivat Pariisia ensimmäisen kerran.
31. tammikuuta – Suomen Kansallismuseo avattiin Helsingissä; museorakennus oli valmistunut jo 1905.
11. helmikuuta – Emma Goldman pidätettiin syntyvyyden säännöstelystä luennoimisesta.
21. helmikuuta – Verdunin taistelu alkoi.
28. helmikuuta – Äkillinen suojakeli lisäsi ranskalaisten ja saksalaisten kärsimyksiä Verdunin taistelussa muutettuaan kranaattien repimän taistelukentän mutavelliksi.
9. maaliskuuta – Pancho Villa johti 1 500 meksikolaista taistelijaa New Mexicon Columbukseen.
9. maaliskuuta – Saksa julisti sodan Portugalille.
14. maaliskuuta – Kenraalikuvernööri Franz Seyn sai laajat valtuudet evätä suomalaisten passit sotatilan aikana.
15. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson lähetti 12 000 Yhdysvaltain sotilasta Meksikon rajan yli. Pancho Villan kiinnisaamiseksi käytettiin ensi kertaa lentokoneita taistelutehtävissä.
23. maaliskuuta – Tulipalo tuhosi Augustassa Georgiassa 25 korttelia ja aiheutti neljän miljoonan aikakauden dollarin vahingot.
24. maaliskuuta – Saksalainen sukellusvene torpedoi brittiläisen matkustajahöyrylaiva Sussexin Englannin kanaalissa. Surmansa saaneiden joukossa oli espanjalainen säveltäjä Enrique Granados puolisoineen.

24. huhtikuuta – Irlantilaisten nationalistien viikon kestänyt pääsiäiskapina brittivaltaa vastaan alkoi Irlannissa.
30. huhtikuuta – Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Tampereen Hatanpäälle. Hoitokunnan puheenjohtajaksi valittiin lehtori E. J. Reinilä.
30. huhtikuuta – Kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Saksassa. Englanti siirtyi kesäaikaan pari viikkoa myöhemmin 17. toukokuuta. Kesäajan käyttöönotolla haluttiin helpottaa maailmansodan aikana syntynyttä hiilipulaa, kun valaistuksen tarve iltaisin väheni.
2. toukokuuta – Alavieskan kirkko tuhoutui salamaniskun aiheuttamassa tulipalossa.
3. toukokuuta – Saksassa ollut suomalainen vapaaehtoisjoukko nimettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27:ksi. Sen ilmoitettiin lähtevän Saksan itärintamalle kahden viikon kuluttua.
16. toukokuuta – Sykes–Picot-sopimus : Englanti ja Ranska sopivat Venäjän keisarikunnan suostumuksella Osmanien valtakunnan alueiden jakamisesta etupiireihin niin että Englanti sai Palestiinan, Jordanian ja nykyisen Irakin alueet, ja Ranska puolestaan Libanonin ja Syyrian alueet. Venäjälle luvattiin Istanbul, Bosporin ja Dardanellien salmet sekä Armenia. Salainen sopimus tuli julki, kun Venäjällä valtaan nousseet bolsevikit julkistivat sen 23. marraskuuta 1917.
17. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson ilmoitti, että Yhdysvaltain saattaa olla pakko liittyä sotaan, ja että sillä tulisi varmasti olemaan rauhantekijän rooli.
23. toukokuuta – Venäläiset santarmit vangitsivat jääkärivärväri, kirjailija Kyösti Wilkunan tämän kotona Nivalassa.
28. toukokuuta – Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri piti ensikonserttinsa Rake-salissa Helsingin Bulevardin varrella.
31. toukokuuta – Skagerrakin meritaistelu Saksan ja Britannian laivastojen välillä alkoi. Britit menettivät kaksipäiväisessä taistelussa kolme taisteluristeilijää, mutta saksalaiset joutuivat vetäytymään.
31. toukokuuta – 1 300 miehen vahvuinen Jääkäripataljoona 27 lähti Lockstedtista junakuljetuksella itärintamalle. Pataljoona saapui 3. kesäkuuta Latviassa Aa-joen varrella sijainneeseen Mitauhun, ja rintamalla Riian eteläpuolella Misse-joella Gallingissa se oli 12. kesäkuuta.
4. kesäkuuta – Venäjän Brusilovin hyökkäys alkoi Ukrainassa neljän armeijan voimin. Itävalta-Unkari menetti 1,5 miljoonaa miestä ja Saksa pakotettiin pysäyttämään hyökkäyksensä Verdunissa.
5. kesäkuuta – Englannin sotaministeri lordi Kitchener hukkui esikuntineen ollessaan matkalla Arkangeliin Venäjälle. Häntä kuljettanut panssariristeilijä HMS Hampshire upposi aluksen törmättyä saksalaisen sukellusveneen laskemaan miinaan Orkney-saarten länsipuolella.
6. kesäkuuta – Kilpisjärven pamaus : Saksasta Ruotsin kautta tullut neljän jääkärin joukko räjäytti Kilpisjärvellä Siilastuvan majatalon läheisyyteen sijoitetun venäläisten sotatarvikevaraston.
13. kesäkuuta – Ensimmäinen suomalainen jääkäri Alfred Hyytinen kaatui Misse-joella.
22. kesäkuuta – Naiset saivat Suomessa oikeuden päästä opettajanvirkoihin kaikissa oppilaitoksissa.

1. heinäkuuta – Sommen taistelu alkoi. Taistelu kesti 18. marraskuuta asti, ja siinä kaatui yli miljoona sotilasta.
1. heinäkuuta – Eduskuntavaalit alkoivat. Sosialidemokraatit saivat enemmistön, 103 paikkaa.
10. heinäkuuta – Kazakstanissa puhkesi kapina Venäjän valtaa vastaan.
15. heinäkuuta – Yhdysvaltalainen lentokonevalmistaja Boeing perustettiin Seattlessa.
19. heinäkuuta – Tulipalo Oulussa tuhosi nykyisin Mannerheimin puistona tunnetun korttelin rakennukset.
25. heinäkuuta – Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania osallistui Latviassa käytyyn Schmardenin taisteluun.
25. heinäkuuta – Suomen historian ensimmäinen ilmahyökkäys tapahtui kun saksalainen ilmalaiva LZ 58 pudotti yöllä kahdeksan pommia Maarianhaminan Länsisatamaan Ahvenanmaalla. Iskussa sai surmansa viisi venäläistä matruusia.
30. heinäkuuta – Saksalaiset sabotöörit räjäyttivät ammuslastin New Yorkin satamassa Black Tom -saarella. Myös Vapaudenpatsas kärsi vahinkoja.
2. elokuuta – Itävaltalaiset sabotöörit upottivat italialaisen taistelulaivan Leonardo da Vincin Tarantossa.
4. elokuuta – Tanskan Länsi-Intian sopimus: Tanska myös Tanskan Länsi-Intian saaret eli nykyiset Yhdysvaltain Neitsytsaaret Yhdysvalloille.
27. elokuuta – Romania liittyi maailmansotaan Venäjän puolelle.
28. elokuuta – Italia julisti sodan Saksalle.
28. elokuuta – Saksa julisti sodan Romanialle.
29. elokuuta – Saksan yleisesikunnan eli Oberste Heeresleitungin päälliköksi nimitettiin Paul von Hindenburg ja päämajoitusmestariksi Erich Ludendorff.
1. syyskuuta – Bulgaria julisti sodan Romanialle.
1. syyskuuta – 72 kilometrin pituinen Terijoki-Koivisto-rata avattiin vakinaiselle liikenteelle. Sotilaalliselle liikenteelle tarkoitetun radan rakentaminen oli aloitettu heinäkuussa 1914. Siltä oli myös sivurata Inon linnakkeelle.
15. syyskuuta – Panssarivaunuja käytettiin ensimmäisen kerran Sommen taistelussa.
1. lokakuuta – Maaseudun Tulevaisuus -lehden ensimmäinen numero ilmestyi.
2. lokakuuta – Venäläiset santarmit vangitsivat jääkärit Juho Heiskasen, Ilmari Relanderin ja Aarne Sihvon Jyväskylässä.
2. lokakuuta – Maanpetoksesta tuomittu Taavetti Lukkarinen hirtettiin Oulun Kontinkankaalla. Hän oli auttanut Muurmannin ratatyömaalta paenneita saksalaisvankeja Ruotsiin.
4. lokakuuta – Murmanskin kaupunki perustettiin.
3. marraskuuta – Muurmannin rata avattiin liikenteelle.
5. marraskuuta – Saksa ja Itävalta-Unkari ilmoittivat yhteisellä julistuksella että Puolan kuningaskunta oli perustettu uudelleen.
7. marraskuuta – Woodrow Wilson valittiin uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi.
9. marraskuuta – Vienanjoen länsirannalla viisi kilometriä ylävirtaan Arkangelista sijainneella Bakaritsan satama-alueella tapahtui tuhoisa räjähdysonnettomuus. Satamassa olleiden Baron Driesen ja Earl of Forfar -laivojen ammustarvikelastit sekä laitureille varastoidut ammustarvikkeet ja räjähdysaineet, kaikkiaan noin 30 - 40 000 tonnia, räjähtivät tai paloivat. Kuolonuhreja oli yli 2 000.
13. marraskuuta – Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) perustettiin Helsingin työväentalossa.
21. marraskuuta – Sairaalalaiva HMHS Britannic upposi törmättyään merimiinaan; yli 30 ihmistä kuoli.
25. marraskuuta – Friedrich Adler ampui Itävallan pääministeri Karl Stürghin.
25. marraskuuta – Sortavalan seminaarin johtaja K. A. O. Relander erotettiin virastaan, vangittiin ja karkotettiin Siperiaan.
1. joulukuuta – Sokeri säännösteltiin Suomessa elintarvikepulan pahentuessa.
5. joulukuuta – Englannin pääministerinä vuodesta 1908 toiminut Herbert Henry Asquith erosi, ja hänen seuraajakseen tuli kaksi päivää myöhemmin David Lloyd George.
6. joulukuuta – Saksalaiset, itävaltalaiset, turkkilaiset ja bulgarialaiset joukot miehittivät Bukarestin.
11. joulukuuta – Käytiin Simon kahakka jääkärien ja viranomaisten välillä.
12. joulukuuta – Lumivyöry hautasi 18 000 itävaltalaista ja italialaista sotilasta Dolomiiteilla.
14. joulukuuta – Maarianhaminasta Turkuun matkannut Bore-varustamon matkustajalaiva SS Skiftet ajoi saksalaisen sukellusveneen laskemaan miinaan Rödhamnin selällä Saaristomerellä, jolloin 86 henkilöä kuoli.
18. joulukuuta – Helmikuussa alkanut Verdunin taistelu päättyi ranskalaisten voittoon.
21. joulukuuta – Australialaiset ja uusiseelantilaiset ratsujoukot pakottivat turkkilaiset jättämään asemansa el-Arishin ympärillä.
30. joulukuuta – Joukko venäläisiä aatelisia Feliks Jusupovin johdolla murhasi munkki Grigori Rasputinin.

Tuntematon päivämäärä

tammikuu – Saastunut vesijohtovesi aiheutti Tampereella lavantautiepidemian, jossa kolmen kuukauden aikana menehtyi 273 kaupunkilaista.
elokuu – Venäläiset viranomaiset toivat Suomenlinnan puolustukseksi rakennettavan linnoitusketjun Krepost Sveaborgin rakennustyömaalle Espooseen ja Helsingin maalaiskuntaan ensimmäisen erän kiinalaisia, 2 100 henkilöä. Kaikkiaan linnoitustöissä työskenteli vajaat 3 000 kiinalaista vuoden 1917 alkupuolelle saakka, jolloin pääosa heistä lähetettiin pois maasta.
joulukuu – Suomen Kuvalehden näytenumero ilmestyi.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Risto Kuusava, suomalainen runoilija ja sotilaslentäjä (k. 1942)
1. tammikuuta – Tauno Sorvisto, suomalainen näyttelijä (k. 1979)
2. tammikuuta – Joseph Grimeland, norjalainen kuvanveistäjä (k. 2002)
3. tammikuuta – Kerstin Berger, ruotsalainen näyttelijä (k. 2003)
6. tammikuuta – K. V. Laurikainen, suomalainen fyysikko ja professori (k. 1997)
7. tammikuuta – Paul Keres, virolainen shakin suurmestari ja shakkikirjailija (k. 1975)
10. tammikuuta – Sune K. Bergström, vuoden 1982 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen biokemisti (k. 2004)
12. tammikuuta – Pieter Botha, Etelä-Afrikan presidentti (1984–1989) ja pääministeri (1978–1984) (k. 2006)
12. tammikuuta – Aila Silventoinen, suomalainen näyttelijä (k. 1989)
14. tammikuuta – Claes Thelander, ruotsalainen näyttelijä (k. 1999)
18. tammikuuta – Auvo Kurvinen, suomalainen englantilaisen kirjallisuuden professori (k. 1979)
22. tammikuuta – Henri Dutilleux, ranskalainen säveltäjä (k. 2013)
24. tammikuuta – Marcel Hansenne, ranskalainen keskimatkojen juoksija (k. 2002)
26. tammikuuta – Jackie Gleason, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 1987)
31. tammikuuta – Erland Melanton, ruotsalainen kuvataiteilija (k. 1968)
1. helmikuuta – Charles Gubser, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k. 2011)
8. helmikuuta – Eila Pennanen, suomalainen kirjailija, kriitikko, esseisti ja suomentaja (k. 1994)
9. helmikuuta – Helmer Linderholm, ruotsalainen kirjailija (k. 1982)
15. helmikuuta – Ernest Rogers Millington, brittiläinen poliitikko (k. 2009)
17. helmikuuta – Väinö Salmi, suomalainen valimon työnjohtaja ja kirjailija (k. 1997)
19. helmikuuta – Eddie Arcaro, yhdysvaltalainen hevosurheilija (k. 1997)
21. helmikuuta – Jørn Ording, norjalainen näyttelijä (k. 2001)
26. helmikuuta – Grels Teir, suomalainen varatuomari ja poliitikko (Valtiokonttorin pääjohtaja) (k. 1999)
28. helmikuuta – Svend Asmussen, tanskalainen jazzviulisti, kapellimestari, säveltäjä ja näyttelijä (k. 2017)
4. maaliskuuta – Cecil Aronowitz, brittiläinen alttoviulisti (k. 1978)
4. maaliskuuta – Hans Eysenck, saksalais-brittiläinen psykologi ja yhteiskuntatieteilijä (k. 1997)
7. maaliskuuta – Hannes Leinonen, Oulun hiippakunnan piispa (k. 1986)
8. maaliskuuta – Jeanette Campbell, argentiinalainen uimari ja olympiamitalisti (k. 2003)
10. maaliskuuta – Jan Håkan Åberg, ruotsalainen urkuri ja säveltäjä (k. 2012)
11. maaliskuuta – Sir Harold Wilson, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1964–1970 ja 1974–1976) (k. 1995)
13. maaliskuuta – Jacque Fresco, yhdysvaltalainen teollinen suunnittelija (k. 2017)
16. maaliskuuta – Tapani Klöf, suomalainen tykistön kenraalimajuri (k. 1983)
19. maaliskuuta – Ilmari Joensuu, suomalainen hävittäjälentäjä (k. 1963)
20. maaliskuuta – Magnus Andersen, norjalainen poliitikko (k. 1994)
20. maaliskuuta – Pierre Messmer, Ranskan pääministeri (1972–1974) (k. 2007)
26. maaliskuuta – Christian Anfinsen, vuoden 1972 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 1995)
31. maaliskuuta – Kauko Kokkonen, suomalainen näyttelijä (k. 1992)

Huhtikuu–kesäkuu

3. huhtikuuta – Louis Guglielmi (”Louiguy”), katalonialainen muusikko (k. 1991)
4. huhtikuuta – Arvo A. Juvonen, suomalainen kaukopartiomies (k. 2004)
5. huhtikuuta – Kauko Käyhkö, suomalainen säveltäjä, laulaja ja näyttelijä ("Kipparikvartetti") (k. 1983)
5. huhtikuuta – Gregory Peck, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (k. 2003)
7. huhtikuuta – Anders Ek, ruotsalainen näyttelijä (k. 1979)
12. huhtikuuta – Beverly Cleary, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2021)
13. huhtikuuta – Abdulrahman Arif, Irakin presidentti (1966–1968) (k. 2007)
14. huhtikuuta – Terttu Kätkä, suomalainen kirjailija (k. 2003)
22. huhtikuuta – Sir Yehudi Menuhin, yhdysvaltalainen viulisti ja kapellimestari (k. 1999)
22. huhtikuuta – Ernst Palmén, suomalainen eläintieteilijä (Helsingin yliopiston kansleri) (k. 1991)
28. huhtikuuta – Ferruccio Lamborghini, italialainen traktori- ja urheiluautotehtailija (k. 1993)
30. huhtikuuta – Claude Shannon, yhdysvaltalainen matemaatikko (informaatioteorian ”isä”) (k. 2001)
3. toukokuuta – Léopold Simoneau, kanadalainen oopperalaulaja (k. 2006)
4. toukokuuta – Richard Proenneke, yhdysvaltalainen luontoharrastaja (k. 2003)
7. toukokuuta – Anders Langenskiöld, suomalainen ortopedian ja traumatologian professori (k. 2000)
7. toukokuuta – Orla Møller, tanskalainen poliitikko (k. 1979)
7. toukokuuta – Tore Wretman, ruotsalainen kokki, ravintoloitsija ja hovimestari (k. 2003)
8. toukokuuta – João Havelange, brasilialainen urheiluvaikuttaja (k. 2016)
10. toukokuuta – Milton Babbitt, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2011)
11. toukokuuta – Camilo José Cela, vuoden 1989 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut espanjalainen kirjailija (Mehiläispesä) (k. 2002)
13. toukokuuta – Sointu Kouvo, suomalainen näyttelijä (k. 1991)
16. toukokuuta – Alli Peltonen, suomalainen päätoimittaja (k. 1985)
4. kesäkuuta – Robert F. Furchgott, vuoden 1998 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2009)
4. kesäkuuta – Gaylord Nelson, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (k. 2005)
8. kesäkuuta – Francis Crick, vuoden 1962 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut englantilainen molekyylibiologi (k. 2004)
9. kesäkuuta – Robert McNamara, yhdysvaltalainen liikemies ja puolustusministeri (Maailmanpankin johtaja) (k. 2009)
14. kesäkuuta – Georg Henrik von Wright, suomalainen akateemikko ja filosofi (k. 2003)
15. kesäkuuta – Herbert Simon, vuoden 1978 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen tutkija (k. 2001)
17. kesäkuuta – Einar Englund, suomalainen säveltäjä (k. 1999)
18. kesäkuuta – Julio César Turbay Ayala, Kolumbian presidentti (1978–1982) (k. 2005)
24. kesäkuuta – Arne Hammelboe, tanskalainen kapellimestari (k. 2005)
28. kesäkuuta – Olle Björklund, ruotsalainen näyttelijä ja uutisankkuri (k. 1981)
30. kesäkuuta – Dagfinn Mannsåker, norjalainen historioitsija (k. 1994)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Olivia de Havilland, brittiläis-yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2020)
2. heinäkuuta – Hans-Ulrich Rudel, saksalainen sotilaslentäjä (k. 1982)
5. heinäkuuta – Helvi Kuoppala, suomalainen kirjailija (k. 1993)
5. heinäkuuta – Livia Rev, unkarilainen pianisti (k. 2018)
6. heinäkuuta – John Milton Yinger, yhdysvaltalainen sosiologi (k. 2011)
9. heinäkuuta – Edward Heath, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1970–1974) (k. 2005)
10. heinäkuuta – Olavi Majlander, suomalainen Suomen kristillisen liiton kansanedustaja (k. 1978)
11. heinäkuuta – George Fant, ruotsalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1998)
15. heinäkuuta – Niilo Hallman, suomalainen lääkäri ja professori (k. 2011)
22. heinäkuuta – Kirsti Hurme, suomalainen näyttelijä (k. 1988)
29. heinäkuuta – Charlie Christian, yhdysvaltalainen jazzkitaristi (k. 1942)
1. elokuuta – Lasse Pihlajamaa, suomalainen harmonikkataiteilija ja musiikkineuvos (k. 2007)
4. elokuuta – Ole Torvalds, suomenruotsalainen toimittaja ja runoilija (k. 1995)
6. elokuuta – Unto Ahokivi, suomalainen kirjailija (k. 1986)
7. elokuuta – Majken Torkeli, ruotsalainen näyttelijä (k. 2013)
16. elokuuta – Aini Helena Dahl (”Helena Kara”), suomalainen näyttelijä (Valkoiset ruusut) (k. 2002)
16. elokuuta – Erna Tauro, suomalainen pianisti, teatterimuusikko ja säveltäjä (k. 1993)
22. elokuuta – Unto Varjonen, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (k. 1954)
24. elokuuta – Bertel Gardberg, suomalainen hopeaseppä, muotoilija ja akateemikko (k. 2007)
24. elokuuta – Gunnar Lindkvist, ruotsalainen näyttelijä (k. 1990)
25. elokuuta – Frederick Chapman Robbins, vuoden 1954 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen virologi (k. 2003)
28. elokuuta – Hélène Baillargeon, kanadalainen folkloristi ja laulaja (k. 1997)
5. syyskuuta – Jolanda di Maria Petris, italialais-suomalainen ooppera- ja konserttilaulaja (k. 1987)
7. syyskuuta – Disa Lindholm, suomenruotsalainen runoilija (k. 1967)
13. syyskuuta – Roald Dahl, brittiläinen kirjailija, käsikirjoittaja ja hävittäjälentäjä (k. 1990)
16. syyskuuta – Mikko Pöllä, suomalainen kaukopartiomies ja Mannerheim-ristin ritari (k. 1994)
16. syyskuuta – M. S. Subbulakshmi, intialainen karnaattisen musiikin laulaja (k. 2004)
18. syyskuuta – John Jacob Rhodes, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k. 2003)
21. syyskuuta – Marianne Aminoff, ruotsalainen näyttelijä (k. 1984)
23. syyskuuta – Anna Jegorova, neuvostoliittolainen taistelulentäjä (k. 2009)
23. syyskuuta – Aldo Moro, Italian pääministeri (1963–1968 ja 1974–1976) (k. 1978)
24. syyskuuta – Anne-Marie Brunius, ruotsalainen näyttelijä (k. 2002)
24. syyskuuta – Olav Gjærevoll, norjalainen kasvitieteilijä ja poliitikko (k. 1994)
24. syyskuuta – Aarre Ylimäki, suomalainen kasvipatologi (k. 1999)
29. syyskuuta – Mikko Tanner, suomalainen diplomi-insinööri, teollisuusneuvos ja varatoimitusjohtaja (k. 2011)

Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Knut Wigert, norjalainen näyttelijä (k. 2006)
3. lokakuuta – James Alfred Wight (”James Herriot”), englantilainen eläinlääkäri ja kirjailija (Kaikenkarvaiset ystäväni) (k. 1995)
4. lokakuuta – Vitali Ginzburg, vuoden 2003 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (k. 2009)
5. lokakuuta – Stetson Kennedy, yhdysvaltalainen kirjailija, ihmisoikeusaktivisti ja folkloristi (k. 2011)
6. lokakuuta – Carl Fredrik Meinander, suomalainen arkeologi (k. 2004)
7. lokakuuta – Harry Snell, ruotsalainen kilpapyöräilijä (k. 1985)
10. lokakuuta – Erik Tawaststjerna, suomalainen musiikkitieteen professori ja kirjailija (k. 1993)
13. lokakuuta – Jukka Malmivaara, suomalainen kansanopiston johtaja ja piispa (k. 2002)
16. lokakuuta – Rut Bryk, suomalainen keramiikkataiteilija (k. 1999)
18. lokakuuta – Anthony Dawson, skotlantilainen näyttelijä (k. 1992)
19. lokakuuta – Karl-Birger Blomdahl, ruotsalainen säveltäjä (k. 1968)
19. lokakuuta – Jean Dausset, vuoden 1980 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen immunologi (k. 2009)
19. lokakuuta – Emil Gilels, neuvostoliittolainen pianisti (k. 1985)
26. lokakuuta – François Mitterrand, Ranskan presidentti (1981–1995) (k. 1996)
27. lokakuuta – Kåre Holt, norjalainen kirjailija (k. 1997)
28. lokakuuta – Erich Mende, saksalainen poliitikko (k. 1998)
31. lokakuuta – Carl Johan Bernadotte, ruotsalainen liikemies ja Wisborgin kreivi, myöhemmän kuningas Kustaa VI Aadolfin poika (k. 2012)
1. marraskuuta – Jorma Honkasalo, suomalainen yritysjohtaja (k. 2009)
6. marraskuuta – Gunnar Eklund, ahvenanmaalainen merenkulkuneuvos, Viking Linen perustaja (k. 2009)
6. marraskuuta – Lauri Pekuri, suomalainen lentäjä ja eversti (k. 1999)
8. marraskuuta – Peter Weiss, saksalais-ruotsalainen kirjailija, taidemaalari, graafikko ja elokuvantekijä (k. 1982)
12. marraskuuta – Hilkka Helinä, suomalainen näyttelijä (k. 1973)
12. marraskuuta – Jean Papineau-Couture, kanadalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (k. 2000)
15. marraskuuta – Lennart Rodhe, ruotsalainen kuvataiteilija (k. 2005)
17. marraskuuta – Shelby Foote, yhdysvaltalainen kirjailija ja historioitsija (k. 2005)
24. marraskuuta – Forrest J. Ackerman, yhdysvaltalainen kirjoittaja ja julkaisija (sci-fin keräilijä ja sci-fi-käsitteen keksijä) (k. 2008)
27. marraskuuta – Helen Boatwright, yhdysvaltalainen oopperalaulaja (k. 2010)
29. marraskuuta – Inkeri Anttila, suomalainen oikeustieteilijä ja rikosoikeuden professori (k. 2013)
4. joulukuuta – Lauri Rintala (”Lassi Tara”), suomalainen kirjailija (k. 1994)
9. joulukuuta – Kirk Douglas, yhdysvaltalainen näyttelijä, tuottaja, ohjaaja ja kirjailija (k. 2020)
11. joulukuuta – Pérez Prado, kuubalainen orkesterinjohtaja, muusikko ja säveltäjä (k. 1989)
13. joulukuuta – Kirsti Henttonen, suomalainen kirjailija (k. 2005)
17. joulukuuta – Lauri Viita, suomalainen kirjailija (k. 1965)
18. joulukuuta – Elizabeth Ruth Grable (”Betty Grable”), yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1973)
20. joulukuuta – Jack Witikka, suomalainen teatteri- ja elokuvaohjaaja (k. 2002)
21. joulukuuta – Jouko Itälä, suomalainen toimitusjohtaja ja talousneuvos (k. 1990)
25. joulukuuta – Ahmed Ben Bella, Algerian ensimmäinen presidentti (1963–1965) (k. 2012)
25. joulukuuta – Noël Brunet, kanadalainen viulisti ja musiikkipedagogi (k. 1973)
26. joulukuuta – Helmut Eder, itävaltalainen säveltäjä (k. 2005)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1916 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

7. tammikuuta – Oskar Gripenberg, suomalainen Venäjän armeijan jalkaväenkenraali (s. 1838)
8. tammikuuta – Rembrandt Bugatti, italialainen kuvanveistäjä (s. 1884)
10. tammikuuta – Eino Sakari Yrjö-Koskinen, suomalainen vapaaherra, lyseon rehtori, valtiopäivämies ja kansanedustaja (s. 1858)
13. tammikuuta – Victoriano Huerta, kenraali, Meksikon presidentti (1913–1914) (s. 1850)
26. tammikuuta – Fredrik Stjernvall, suomalainen virkamies ja senaattori (s. 1845)
6. helmikuuta – Félix Garcia Samiento (”Rubén Darío”), nicaragualainen runoilija ja diplomaatti (s. 1867)
8. helmikuuta – Vilho Lisitzin, suomalainen näytelmäkirjailija ja maatalousvalistaja (s. 1876)
12. helmikuuta – Richard Dedekind, saksalainen matemaatikko (s. 1831)
16. helmikuuta – Richard Casimir de la Chapelle, suomalainen liikemies ja tulitikkutehtailija (s. 1862)
19. helmikuuta – Ernst Mach, itävaltalais-tšekkiläinen fyysikko ja filosofi (s. 1838)
20. helmikuuta – Klas Pontus Arnoldson, vuoden 1908 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija, journalisti ja poliitikko (s. 1844)
26. helmikuuta – Abraham Ojanperä, suomalainen laulaja (s. 1856)
28. helmikuuta – Henry James, yhdysvaltalais-brittiläinen kirjailija (s. 1843)
29. helmikuuta – Fridtjuv Berg, ruotsalainen opettaja ja poliitikko (s. 1851)
29. helmikuuta – Alexandra Frosterus-Såltin, suomalainen taidemaalari (s. 1837)
3. maaliskuuta – Elisabet (”Carmen Sylva”), Romanian kuningatar ja kirjailija, kuningas Kaarle I:n puoliso (s. 1843)
4. maaliskuuta – Franz Marc, saksalainen taidemaalari ja taidegraafikko (s. 1880)
12. maaliskuuta – Marie von Ebner-Eschenbach, itävaltalainen kirjailija (s. 1830)
20. maaliskuuta – Ota Benga, kongolainen pygmi (s. 1883)
24. maaliskuuta – Herman Gesellius, suomalainen arkkitehti (s. 1874)
24. maaliskuuta – Enrique Granados, espanjalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1867)
25. maaliskuuta – Ishi, viimeinen yana-intiaaniheimon jäsen (s. 1860 tai 1862)

Huhtikuu–kesäkuu

4. huhtikuuta – Albert Atterberg, ruotsalainen geologi (s. 1846)
8. huhtikuuta – Fredrik Idestam, suomalainen yritysjohtaja, Oy Nokia Ab:n perustaja (s. 1838)
14. huhtikuuta – Gina Krog, norjalainen naisasianainen (s. 1847)
16. huhtikuuta – Edward Arthur Butler, brittiläinen upseeri ja lintutieteilijä (s. 1843)
16. huhtikuuta – Gustav Feiring, norjalainen valokuvaaja (s. 1864)
19. huhtikuuta – Colmar von der Goltz, saksalainen Turkin armeijan sotamarsalkka ja sotahistorioitsija (s. 1843)
24. huhtikuuta – Helena Konttinen, suomalainen horrossaarnaaja (s. 1871)
26. huhtikuuta – Mário de Sá-Carneiro, portugalilainen kirjailija (s. 1890)
28. huhtikuuta – Alex Rautio, suomalainen näyttelijä (s. 1857)
3. toukokuuta – teloitetut pääsiäiskapinaan osallistuneet:
- Thomas J. Clarke, irlantilainen vallankumousjohtaja (s. 1857)
- Thomas MacDonagh, irlantilainen runoilija ja vallankumouksellinen (s. 1878)
- Patrick Pearse, irlantilainen kirjailija ja poliittinen aktivisti (s. 1879)
4. toukokuuta – teloitetut pääsiäiskapinaan osallistuneet:
- Edward Daly, irlantilainen pataljoonankomentaja (s. 1891)
- Michael O’Hanrahan, irlantilainen nationalisti (s. 1877)
- William Pearse, irlantilainen tasavaltalainen (s. 1881)
- Joseph Plunkett, irlantilainen runoilija ja lehtimies (s. 1887)
5. toukokuuta – John MacBride, irlantilainen pääsiäiskapinaan osallistunut tasavaltalainen ja sotilasjohtaja (teloitettiin) (s. 1868)
5. toukokuuta – Lars Nevanlinna, suomalainen matematiikan opettaja ja pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä (s. 1850)
8. toukokuuta – teloitetut pääsiäiskapinaan osallistuneet:
- Éamonn Ceannt, irlantilainen nationalisti ja kapinallinen (s. 1881)
- Cornelius Colbert, irlantilainen kapinallinen ja pioneeri (s. 1888)
- Seán Heuston, irlantilainen kapinallinen (s. 1890)
- Michael Mallin, irlantilainen kapinallinen ja sosialisti (s. 1874)
9. toukokuuta – Teppo Raikas, suomalainen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (s. 1883)
9. toukokuuta – Thomas Kent irlantilainen pääsiäiskapinaan osallistunut (teloitettiin) (s. 1865)
11. toukokuuta – Max Reger, saksalainen säveltäjä ja urkuri (s. 1873)
11. toukokuuta – Karl Schwarzschild, saksalainen matemaatikko, fyysikko ja tähtitieteilijä (s. 1873)
12. toukokuuta – teloitetut pääsiäiskapinaan osallistuneet:
- James Connolly, irlantilainen vallankumouksellinen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (s. 1868)
- Sean MacDiarmada, irlantilainen kapinallinen (s. 1883)
27. toukokuuta – Joseph Gallieni, ranskalainen kenraali (s. 1849)
29. toukokuuta – Juho Mynttinen, suomalainen kansanedustaja (s. 1859)
5. kesäkuuta – Mildred J. Hill, yhdysvaltalainen pianisti, urkuri, säveltäjä ja lastentarhanopettaja (Paljon onnea vaan) (s. 1859)
5. kesäkuuta – Herbert Kitchener, lordi Kitchener, brittiläinen sotamarsalkka, diplomaatti ja valtiomies (s. 1850)
6. kesäkuuta – Yuan Shikai, Kiinan tasavallan presidentti (1912–1916) (s. 1859)
18. kesäkuuta – Max Immelmann, saksalainen hävittäjälentäjä (Immelmannin käännös) (s. 1890)
20. kesäkuuta – Edward S. Ellis, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1840)
30. kesäkuuta – Gaston Maspero, ranskalainen egyptologi (s. 1846)

Heinäkuu–syyskuu

6. heinäkuuta – Odilon Redon, ranskalainen kuvataiteilija (s. 1840)
8. heinäkuuta – Alfred Leonhard Wilhelms, suomalainen Venäjän laivaston kontra-amiraali (s. 1854)
14. heinäkuuta – Bernt Lie, norjalainen kirjailija (s. 1868)
15. heinäkuuta – Ilja Metšnikov, vuoden 1908 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut venäläinen mikrobiologi (s. 1845)
20. heinäkuuta – Ludvig Douglas, ruotsalainen kreivi ja poliitikko (s. 1849)
23. heinäkuuta – Sir William Ramsay, vuoden 1904 Nobelin kemianpalkinnon saanut skotlantilainen kemisti (s. 1852)
3. elokuuta – Roger Casement, irlantilainen patriootti, runoilija ja vallankumouksellinen (s. 1864)
4. elokuuta – John Linsén, suomalainen lehtimies ja liikemies (s. 1864)
10. elokuuta – Charles Dawson, brittiläinen lakimies ja harrastelija-arkeologi (s. 1864)
17. elokuuta – Umberto Boccioni, italialainen futuristinen taidemaalari ja kuvanveistäjä (s. 1882)
22. elokuuta – Gustaf Wickman, ruotsalainen arkkitehti (s. 1858)
6. syyskuuta – Heinrich Roller, saksalainen pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä (s. 1839)
10. syyskuuta – Johan Jürgen von Essen, suomalainen insinööri ja jääkäriliikkeen johtomies (s. 1878)
10. syyskuuta – Friedrich Gernsheim, saksalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1839)
13. syyskuuta – Carl Johan Timgren, suomalainen esittelijäsihteeri ja senaattori (s. 1852)
14. syyskuuta – Pierre Duhem, ranskalainen fyysikko, tieteenfilosofi ja tieteenhistorioitsija (s. 1861)
14. syyskuuta – José Echegaray y Eizaguirre, vuoden 1904 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut espanjalainen matemaatikko, valtiomies ja näytelmäkirjailija (s. 1832)
14. syyskuuta – Josiah Royce, yhdysvaltalainen filosofi (s. 1855)
15. syyskuuta – Julius Fučík, tšekkiläinen säveltäjä ja sotilasmuusikko (s. 1872)

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Taavetti Lukkarinen, suomalainen metsätyönjohtaja ja sortokausien aktivisti (teloitettiin) (s. 1884)
4. lokakuuta – Axel Gyldén, suomalainen arkkitehti (s. 1879)
11. lokakuuta – Otto, Baijerin kuningas (1886–1913) (s. 1848)
21. lokakuuta – Karl von Stürgkh, Itävallan pääministeri (1911–1916) (s. 1859)
28. lokakuuta – Oswald Boelcke, saksalainen hävittäjälentäjä (s. 1891)
31. lokakuuta – Huang Xing, kiinalainen vallankumouksellinen (s. 1874)
31. lokakuuta – Charles Taze Russell, yhdysvaltalainen uskonnollinen vaikuttaja, Raamatuntutkijoiden liikkeen perustaja (s. 1852)
1. marraskuuta – Franz von Thun und Hohenstein, itävaltalainen ruhtinas, Itävallan pääministeri (1898–1899) (s. 1847)
8. marraskuuta – Cai E, kiinalainen kenraali ja kapinanjohtaja (s. 1882)
12. marraskuuta – Percival Lowell, yhdysvaltalainen kirjailija, matemaatikko ja harrastelijatähtitieteilijä (s. 1855)
15. marraskuuta – Vilho Kosunen, suomalainen näyttelijä (s. 1875)
15. marraskuuta – Henryk Sienkiewicz, vuoden 1905 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut puolalainen kirjailija (Quo vadis?) (s. 1846)
18. marraskuuta – August Lindberg, ruotsalainen näyttelijä (s. 1846)
21. marraskuuta – Frans Joosef I, Itävallan keisari (1848–1916) (s. 1830)
22. marraskuuta – John Griffith Chaney (”Jack London”), yhdysvaltalainen kirjailija (Erämaan kutsu) (s. 1876)
24. marraskuuta – Sir Hiram Maxim, yhdysvaltalaissyntyinen keksijä (Maxim-konekivääri) (s. 1840)
25. marraskuuta – Gustaf Esaias Fellman, suomalainen kuvernööri, valtioneuvos ja senaattori (s. 1843)
28. marraskuuta – Marthinus Theunis Steyn, eteläafrikkalainen buuripoliitikko, Oranjen vapaavaltion viimeinen presidentti (1896–1902) (s. 1857)
29. marraskuuta – Vitalis Norström, ruotsalainen filosofi (s. 1856)
30. marraskuuta – Teodor Avellan, suomalainen Venäjän laivaston amiraali (s. 1839)
6. joulukuuta – Signe Hornborg, suomalainen arkkitehti (s. 1862)
9. joulukuuta – Sōseki Natsume, japanilainen kirjailija (s. 1867)
10. joulukuuta – Ōyama Iwao, japanilainen ruhtinas ja sotamarsalkka (s. 1842)
16. joulukuuta – Friedrich Ernst Dorn, saksalainen fyysikko, radonin löytäjä (s. 1848)
18. joulukuuta – Alfred Paré, kanadalainen viulisti, alttoviulisti, oopperalaulaja ja säveltäjä (s. 1829)
21. joulukuuta – Nils Bryhn, norjalainen kasvitieteilijä (s. 1854)
26. joulukuuta – Janis Rozentāls, latvialainen taidemaalari (s. 1866)
30. joulukuuta – Grigori Rasputin, venäläinen munkki ja mystikko (s. 1869)

Nobelin palkinnot

Nobelin kirjallisuuspalkinto: Verner von Heidenstam

Muuta

Kirjallisuusvuosi 1916

Lähteet

↑ Wiggins, David N.: Georgia's Confederate Monuments and Cemeteries, s. 40. Arcadia Publishing, 2006. ISBN 0-7385-4233-4 (englanniksi)
↑ George Bolotenko : Wartime Explosions in Archangel, 1916-1917 : “Bakaritsa is Burning”; “Ekonomiia is Now a Wasteland", The Northern Mariner/le marin du nord, XXI No. 4, (October 2011), 377-405
↑ Timo Myllyniemi: Kiinalaisia metsätöissä Espoossa. I maailmansota: Ilta-Sanomien erikoislehti 24. heinäkuuta 2014, s. 52–53. Helsinki: Sanoma News.

[1] Wiggins, David N.: Georgia's Confederate Monuments and Cemeteries, s. 40. Arcadia Publishing, 2006. ISBN 0-7385-4233-4 (englanniksi)

[2] George Bolotenko : Wartime Explosions in Archangel, 1916-1917 : “Bakaritsa is Burning”; “Ekonomiia is Now a Wasteland", The Northern Mariner/le marin du nord, XXI No. 4, (October 2011), 377-405

[3] Timo Myllyniemi: Kiinalaisia metsätöissä Espoossa. I maailmansota: Ilta-Sanomien erikoislehti 24. heinäkuuta 2014, s. 52–53. Helsinki: Sanoma News.