1924

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
Vuosikymmenet	1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
	1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
	1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
	1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
	1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
	1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
	1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
	1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
	1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
	1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
	2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1924 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Kerava erotettiin Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi.
1. tammikuuta – Punkaharjun kunta erotettiin Kerimäestä ja Aitolahti Messukylästä.
11. tammikuuta – SDP:n kansanedustajat jättäytyivät puoluetoimikunnan päätöksellä pois eduskunnan työstä.
16. tammikuuta – Pääministeri Kyösti Kallio esitti hallituksensa eronpyynnön.
18. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg hajotti eduskunnan, koska se ei ollut Sosialistisen Työväenpuolueen kansanedustajien pidättämisen jälkeen enää täysilukuinen, myönsi eron Kallion hallitukselle ja nimitti pääjohtaja A. K. Cajanderin muodostaman hallituksen.
21. tammikuuta – Neuvosto-Venäjän johtaja Vladimir Lenin kuoli.
22. tammikuuta – Ramsay MacDonaldista tuli ensimmäinen työväenpuolueen Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
22. tammikuuta – Kolmen miehen neuvosto, jonka muodostivat Josif Stalin, Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev, asettui Neuvostoliiton johtoon Leninin kuoltua.
25. tammikuuta – Ensimmäiset talviolympialaiset avattiin Chamonix'ssa, Ranskan alpeilla.
26. tammikuuta – Pietari (ven. Petrograd) nimettiin Leningradiksi.
1. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Neuvostoliiton. Sen tunnustivat helmikuun aikana myös Italia, Itävalta ja Norja.
8. helmikuuta – Ensimmäinen kaasukammiossa suoritettu teloitus toimeenpantiin Yhdysvalloissa Nevadan osavaltion vankilassa Carson Cityssä.
11. helmikuuta – Helsingin ja Tallinnan välillä avattiin säännöllinen lentoreitti.
26. helmikuuta – Oikeudenkäynti Adolf Hitleriä ja muita Oluttupavallankaappaukseen osallistuneita vastaan alkoi.
28. helmikuuta – Itävaltalaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetti Kreivitär Mariza sai ensiesityksensä Wienissä.
28. helmikuuta – Vientirauha-järjestö perustettiin.
2. maaliskuuta – Turkin viimeinen kalifi Abdul Mejid II menetti asemansa.
9. maaliskuuta – Italia liitti itseensä Rijekan.
16. maaliskuuta – Työtehoseura perustettiin.
20. maaliskuuta – Aero Oy avasi ensimmäisen lentoreittinsä Helsingistä Tallinnaan Junkers F 13 -koneella.
22. maaliskuuta – Suomessa tuli voimaan työehtosopimuslaki.
25. maaliskuuta – Kreikka julistautui tasavallaksi.
25. maaliskuuta – Säveltäjä Jean Sibelius johti seitsemännen sinfoniansa ensiesityksen Tukholmassa. Sinfonia esitettiin Suomessa ensi kerran vasta vuonna 1927.

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Adolf Hitler tuomittiin vallankaappausyrityksestä viiden vuoden vankeuteen. Hän vietti vankilassa kuitenkin vain yhdeksän kuukautta.
1. huhtikuuta – Eduskuntavaalien ensimmäinen päivä.
6. huhtikuuta – Fasistit saivat Italiassa vaaleissa 2/3 äänistä.
6. huhtikuuta – Padasjoen 1600-luvulta peräisin ollut puukirkko tuhoutui tulipalossa.
7. huhtikuuta – Kirjailija Ilmari Kianto julkaisi 50-vuotispäivänään romaanin Ryysyrannan Jooseppi.
16. huhtikuuta – Amerikkalainen elokuvayhtiö Metro-Goldwyn-Mayer perustettiin.
22. huhtikuuta – Suomessa asetettiin puolustusneuvosto tasavallan presidentin avuksi maanpuolustuskysymyksissä.
4. toukokuuta – 27. heinäkuuta – Pariisin olympialaiset pidettiin. Suomi sai toiseksi eniten mitaleita 14 kultaa, 13 hopeaa ja 10 pronssimitalia.
4. toukokuuta – Saksassa pidettiin valtiopäivävaalit. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena ja Wilhelm Marx asemansa valtakunnankanslerina.
8. toukokuuta – Liettua sai Memelin sopimuksella hallintaansa Itä-Preussista Versailles'n rauhansopimuksella erotetun Klapeidan eli Memelin alueen josta muodostettiin autonominen alue. Saksa pakotti Liettuan palauttamaan alueen 22. maaliskuuta 1939.
10. toukokuuta – J. Edgar Hoover nimitettiin Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n edeltäjän Bureau of Investigationin johtajaksi. Hoover kuoli virassa vuonna 1972.
19. toukokuuta – Hannoverin provinssissa Saksassa järjestettiin alustava kansanäänestys provinssin erottamisesta Preussin vapaavaltiosta. Ehdotus sai vain 25,5 prosentin kannatuksen, mikä jäi asian etenemiseen vaaditun kolmanneksen kannatuksen alapuolelle.
23. toukokuuta – Moskovassa alkoi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 13. edustajakokous, jossa Josif Stalin selvitti välinsä Lev Trotskiin sekä Trotskin ja Karl Radekin johtamaan puolueen vasemmisto-oppositioon.
26. toukokuuta – Yhdysvalloissa tuli voimaan uusi Immigration Act of 1924 -maahanmuuttolaki, joka rajoitti siirtolaisten vuotuisen määrän kahteen prosenttiin vuoden 1890 määrästä.
31. toukokuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg myönsi eron Cajanderin hallitukselle ja nimitti Kokoomuksen puheenjohtajan Lauri Ingmanin muodostaman hallituksen.
2. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Calvin Coolidge allekirjoitti Indian Citizenship Act -lain, joka myönsi kaikille Yhdysvalloissa syntyneille intiaaneille kansalaisuuden.
4. kesäkuuta – E. M. Forsterin romaani A Passage to India (Matka Intiaan) julkaistiin.
5. kesäkuuta – Säännöllinen lentoliikenne Helsingin ja Tukholman välillä alkoi.
5. kesäkuuta – Kaksi varakasta Chicagon yliopiston opiskelijaa Nathan Leopold ja Richard Loeb asetettiin Chicagossa syytteeseen 21. toukokuuta tapahtuneesta 14-vuotiaan Bobby Franksin sieppauksesta ja murhasta. Heidät tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Loebin surmasi toinen vanki 1936. Leopold pääsi ehdonalaiseen vapauteen 1958 ja vietti viimeiset vuotensa Puerto Ricossa, jossa hän kuoli 1971.
8. kesäkuuta – Englantilaiset vuorikiipeilijät George Mallory ja Andrew Irvine katosivat ollessaan kiipeämässä Mount Everestin huipulle. Viimeisin näköhavainto heistä oli vain muutama sata metriä ennen huippua. Malloryn ruumis löydettiin 8 160 metrin korkeudesta Everestin pohjoisseinämän rinteeltä vuonna 1999.
10. kesäkuuta – Fasistit kaappasivat ja tappoivat Italian sosialistien johtajan Giacomo Matteottin Roomassa.
13. kesäkuuta – Gaston Doumerguesta tuli Ranskan presidentti.
19. kesäkuuta – Paavo Nurmi juoksi Helsingissä Eläintarhan urheilukentällä tunnin kuluessa sekä 1500 metrin (3 min 52,6 s) että 5000 metrin (14 min 28,2 s) maailmanennätykset. Viimeksi mainitun juoksun aikana 3 mailin kohdalla hänen ajakseen merkitään 14 min 28,2 s, mikä on samalla tämän matkan maailmanennätys.
22. kesäkuuta – Sarjamurhaaja Fritz Haarmann pidätettiin Hannoverissa Saksassa. Haarmann murhasi 1919–1924 ainakin 24 nuorta poikaa. Haarmann tuomittiin kuolemaan ja hänet mestattiin giljotiinilla 15. huhtikuuta 1925.

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Rif-kabyylit nousivat Länsi-Marokossa kapinaan espanjalaisia vastaan.
5. heinäkuuta – Pariisin kesäolympialaisten viralliset avajaiset pidettiin Stade Olympique Yves-du-Manoirin stadionilla. Joidenkin kisalajien kilpailut olivat alkaneet jo 4. toukokuuta.
5. heinäkuuta – Ilkan patsas paljastettiin Ilmajoella.
6. heinäkuuta – Pariisin olympialaisissa Ville Ritola voitti kultaa 10 000 metrin juoksussa ja saavutti uuden maailmanennätyksen 30.23,2. Kaikkiaan Ritola voitti Pariisin olympialaisissa neljä kultamitalia ja kaksi hopeamitalia.
10. heinäkuuta – Paavo Nurmi voitti olympialaisissa sekä 1 500:n että 5 000:n metrin juoksut kahden tunnin sisällä.
12. heinäkuuta – Siilinjärven junaonnettomuus: K2-sarjan veturi 418 törmäsi vastaantulleeseen hiekkajunaan.
13. heinäkuuta – Pariisin olympialaisissa Albin Stenroos voitti maratonjuoksun.
27. heinäkuuta – Pariisin kesäolympialaisten päättäjäisseremoniat pidettiin.
1. elokuuta – Berliinin filharmonikot antoi ensimmäisen radiokonserttinsa.
2. elokuuta – Uudenkaupungin rata vihittiin käyttöön.
16. elokuuta – Lontoossa pidettiin sotakorvauksia koskenut konferenssi. Saksa hyväksyi Dawesin suunnitelman.
28. elokuuta – Elokuun kansannousu alkoi Georgiassa.
31. elokuuta – Paavo Nurmi teki Kuopion kansallisissa urheilukilpailuissa 10,000 metrin juoksussa uuden maailmanennätyksen 30:06,4 minuuttia.
9. syyskuuta – Belgia siirtyi kahdeksantuntiseen työpäivään.
9. syyskuuta – 16 amerikanfilippiiniläistä peltotyöläistä ja neljä seriffiä kuoli Hanapepen verilöylyssä Kauain saarella Havaijilla.
13. syyskuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg kieltäytyi asettumasta ehdokkaaksi vuoden 1925 presidentinvaaliin.
13. syyskuuta – Koiviston lento-onnettomuudessa harjoituslennolla ollut ilmavoimien IVL A.22 Hansa-meritoimintakone 4 E 4 syöksyi maahan 50 metrin korkeudelta keskelle Koiviston kirkonkylää koneen moottorin pysähdyttyä. Onnettomuudessa kuolivat koneen ohjaaja ja kolme matkustajana ollutta asevelvollista Koiviston lentoasemalla apumiehinä toiminutta sotilasta. Onnettomuus oli suurin Suomessa siihen mennessä tapahtunut lento-onnettomuus.
21. syyskuuta – Maailman ensimmäinen yleiselle liikenteelle ja vain moottoriajoneuvoille tarkoitettu kaksiajoratainen tie Autostrada dei Laghi otettiin käyttöön Italiassa Milanon ja Varesen välillä. Maksullisella tiellä oli yksi kaista kumpaankin suuntaan eikä liittymiä koko 42.6 kilometrin matkalla.
28. syyskuuta – Yhdysvaltain armeijan lentäjät John Harding ja Erik Nelson saavat Seattlessa päätökseen ensimmäisen maailmanympärilennon. 175 päivää kestänyt lento alkoi 17. maaliskuuta Seattlesta ja sen aikana oli 74 välilaskua. Neljästä matkalle lähteneestä Douglas World Cruiser -vesitasokoneesta perille saakka tuli kaksi.

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Kansainliitto hyväksyi kansainvälisten kiistojen rauhanomaista sovittelua koskeva pöytäkirjan, jossa suositeltiin maailmanlaajuisen konferenssin järjestämistä maailmanrauhan varjelemiseksi ja hyökkäyssodan tuomitsemiseksi. Iso-Britannia ei kuitenkaan allekirjoittanut pöytäkirjaa.
3. lokakuuta – Suomessa annettiin asetukset sotakorkeakoulusta, kadettikoulusta ja reserviupseerikoulusta.
12. lokakuuta – Hugo Eckener lähti Friedrichshafenisa Bodenjärven rannalta ensimmäiselle suoralle lennolle zeppeliinillä Atlantin yli. Hän laskeutui New Yorkiin 15. lokakuuta.
25. lokakuuta – Sanomalehti Daily Mail julkaisi Britanniassa Zinovjev-kirjeenä tunnetun dokumentin.
25. lokakuuta – Leevi Madetojan ooppera Pohjalaisia sai ensiesityksensä Helsingissä. Libretto perustui Artturi Järviluoman samannimiseen näytelmään.
28. lokakuuta – Ranska tunnusti Neuvostoliiton.
29. lokakuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 1924: pääministeri Ramsay MacDonaldin työväenpuolue kärsi tappion konservatiiveille, joiden johtajasta Stanley Baldwinista tuli pääministeri.
2. marraskuuta – Työväen Akatemian avajaiset pidettiin Kauniaisissa.
3. marraskuuta – Sotakorkeakoulu aloitti toimintansa Uudenmaan kasarmilla Helsingissä. Koulun ensimmäisenä johtajana toimi eversti Aarne Sihvo.
4. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaalit 1924: istuva presidentti Calvin Coolidge voitti demokraattiehdokas John W. Davisin ja edistyspuolueen ehdokkaan Robert M. La Folletten.
5. marraskuuta – Sotaherra Feng Yuxiangin hallitus karkotti entisen Kiinan keisarin Pu Yin Pekingin Kielletystä kaupungista. Pu Yi menetti keisarin arvonimensä ja etuoikeutensa ja hänestä tuli tavallinen Kiinan tasavallan kansalainen.
7. marraskuuta – Ensimmäinen venäläisen AMO-tehtaan (nykyään ZiL) valmistama, sarjatuotantona valmistettu kuorma-auto AMO-F-15 valmistui. Auto perustui Fiat 15Ter malliin ja sitä valmistettiin vuosien 1924 ja 1931 välillä yli 6 000 kappaletta.
14. marraskuuta – Tiutisen saaren ja Kotkan välillä liikennöineen Tiutinen II -laivan höyrykattilan räjähdyksessä kuoli 24 ihmistä.
19. marraskuuta – Pääministeri Lauri Ingman esitti hallituksensa eronpyynnön. Maalaisliiton ministerit saivat pyytämänsä eron hallituksesta 22. marraskuuta.
23. marraskuuta – The New York Timesissa julkaistiin Edwin Hubblen artikkeli, jossa osoitettiin, että kierteissumut ovat Linnunradan ulkopuolella sijaitsevia vieraita galakseja.
26. marraskuuta – Mongolian kansantasavalta perustettiin.
29. marraskuuta – Suomessa lakkautettiin monet vanhat maaverot sekä henkiraha
1. joulukuuta – Viron kommunistit tekivät vallankaappausyrityksen, joka kukistettiin muutamassa tunnissa. Se kuitenkin vaati paljon kuolonuhreja ja muutti maan sisäpolitiikkaa. Esimerkiksi maahan julistettiin sotatila, joka oli voimassa monta vuotta.
2. joulukuuta – Suomalainen purjelaiva Port Caledonia upposi myrskyssä Biskajanlahdella ja koko 26-henkinen miehistö, johon kuului kahdeksan suomalaista, hukkui.
5. joulukuuta – Suomessa annettiin laki tulo- ja omaisuusverosta.
7. joulukuuta – Saksassa pidettiin valtiopäivävaalit. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena ja Wilhelm Marx asemansa valtakunnankanslerina.
12. joulukuuta – Kommunistien vallankaappaus Virossa epäonnistui.
20. joulukuuta – Adolf Hitler ja Hermann Kriebel armahdettiin heidän oltuaan oluttupavallankaappauksen vuoksi vankeudessa. Hitler oli istunut 8 kuukautta saamastaan viiden vuoden vankeustuomiosta Landsbergin vankilassa. Samasta vankilasta vapautuivat vähän myöhemmin Rudolf Hess 30. joulukuuta ja Hitlerin neuvonantaja Julius Schaub 31. joulukuuta.
24. joulukuuta – Ahmed Zogu nousi valtaan Albaniassa kukistettuaan Fan Nolin hallituksen ja maa julistettiin tasavallaksi.
24. joulukuuta – Kahdeksan henkilöä sai surmansa kun Imperial Airways-lentoyhtiön de Havilland DH.34 G-EBBX-kone syöksyi maahan Purleyssa Surreyssä Englannissa. Kone oli lähtenyt säännölliselle vuorolennolle Croydonin lentokentältä Lontoon läheltä määränpäänään Pariisin Le Bourgetin lentokenttä.
24. joulukuuta – 36 ihmistä kuoli Babbs Switchin yksihuoneisen koulutalon palossa Oklahomassa Yhdysvalloissa joulukuusen sytyttyä tuleen. Koulussa oli vietetty joulujuhlaa, johon osallistui yli 200 henkilöä. Yli puolet uhreista oli lapsia.
30. joulukuuta – Yhdysvaltalainen tähtitieteilijä Edwin Hubble ilmoitti havainneensa muita galakseja.

Tuntematon päivämäärä

Louis de Broglie esitti väitöskirjassaan Recherches sur la théorie des quanta kvanttimekaniikan kehitykseen oleellisesti vaikuttaneen hypoteesinsa, jonka mukaan valolla jo aikaisemmin todettu aalto-hiukkasdualismi koskee myös elektroneja ja muita alkeishiukkasia, toisin sanoen niilläkin on myös aaltoluonne.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Vasif Ahsen-Böre, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2008)
1. tammikuuta – Arthur Danto, yhdysvaltalainen filosofi (k. 2013)
1. tammikuuta – Jacques Le Goff, ranskalainen historioitsija, keskiajan tutkija (k. 2014)
1. tammikuuta – Francisco Macías Nguema, Päiväntasaajan Guinean diktaattori (k. 1979)
1. tammikuuta – Selar Sabu, Sabu Dastagir, amerikanintialainen näyttelijä (k. 1963)
2. tammikuuta – Åse Wentzel, norjalainen laulaja (k. 2009)
3. tammikuuta – André Franquin, belgialainen sarjakuvataiteilija (Marsupilami) (k. 1997)
4. tammikuuta – Walter Ris, yhdysvaltalainen uimari (k. 1989)
6. tammikuuta – Kettil Bruun, suomalainen sosiologi ja alkoholipolitiikan tutkija (k. 1985)
10. tammikuuta – Aila Meriluoto, suomalainen kirjailija, suomentaja ja runoilija (Lasimaalaus) (k. 2019)
10. tammikuuta – Maxwell Lemuel Roach (”Max Roach”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko, rumpali ja säveltäjä (k. 2007)
11. tammikuuta – Roger Guillemin, vuoden 1977 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalaissyntyinen endokrinologi (k. 2024)
12. tammikuuta – Matti Kassila, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2018)
13. tammikuuta – Paul Feyerabend, itävaltalainen tieteenfilosofi (k. 1994)
14. tammikuuta – Carole Cook, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2023)
14. tammikuuta – Risto Mäkelä, suomalainen näyttelijä (Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin) (k. 1992)
15. tammikuuta – Maurice Goldenhar, belgialaissyntyinen lääkäri (Goldenharin oireyhtymä) (k. 2001)
20. tammikuuta – Yvonne Loriod, ranskalainen pianisti (k. 2010)
21. tammikuuta – Alfred Hawthorn Hill (”Benny Hill”), brittiläinen koomikko (k. 1992)
21. tammikuuta – Arne Nilsen, norjalainen poliitikko (k. 2020)
22. tammikuuta – J. J. Johnson, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 2001)
23. tammikuuta – Martti Pokela, suomalainen kansanmusiikin professori ja kanteletaiteilija (k. 2007)
26. tammikuuta – Alice Sjöblom, o.s. Nilsson (”Alice Babs”), ruotsalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2014)
26. tammikuuta – Mikko Wuoti, suomalainen metsänhoitaja ja teollisuusjohtaja (k. 1997)
27. tammikuuta – Rauf Denktaş, Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan perustaja ja ensimmäinen presidentti (k. 2012)
27. tammikuuta – Knut Hoem, norjalainen poliitikko (k. 1987)
27. tammikuuta – Köpi Luoma, suomalainen toimittaja ja poliitikko, Suomen Pientalonpoikien Puolueen ensimmäinen puoluesihteeri (k. 1992)
29. tammikuuta – Lois Marshall, kanadalainen taidemusiikin laulaja (k. 1997)
29. tammikuuta – Luigi Nono, italialainen säveltäjä (k. 1990)
30. tammikuuta – Lloyd Alexander, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2007)
30. tammikuuta – Dorothy Malone, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2018)
2. helmikuuta – Lauri Seppänen, suomalainen kielitieteilijä ja professori (k. 2009)
5. helmikuuta – Duraisamy Simon Lourdusamy, intialainen katolinen pappi ja kardinaali (k. 2014)
6. helmikuuta – Kyllikki Virolainen, suomalainen toimittaja ja poliitikko (k. 2009)
10. helmikuuta – Marjatta Kallio, suomalainen näyttelijä (k. 2003)
16. helmikuuta – Marja Korhonen, suomalainen näyttelijä (k. 2014)
19. helmikuuta – David Bronstein, neuvostoliittolainen shakin suurmestari ja shakkikirjailija (k. 2006)
21. helmikuuta – Robert Mugabe, Zimbabwen presidentti 1987–2017 (k. 2019)
22. helmikuuta – Furio Meniconi, italialainen elokuvanäyttelijä (k. 1981)
23. helmikuuta – Allan McLeod Cormack, vuoden 1978 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut eteläafrikkalainen fyysikko (k. 1998)
23. helmikuuta – Claude Sautet, ranskalainen elokuvaohjaaja (k. 2000)
24. helmikuuta – Lea Lampila, ruotsinsuomalainen muistelmakirjailija (k. 2006)
24. helmikuuta – Åke Wihtol, suomalainen ulkoasiainministeriön valtiosihteeri (k. 2002)
1. maaliskuuta – Sirkka Lindau, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 1998)
3. maaliskuuta – Rosa Mina Schrärer (”Lys Assia”), sveitsiläinen iskelmälaulaja, ensimmäisen Eurovision laulukilpailun voittaja 1956 (k. 2018)
6. maaliskuuta – Enid Mumford, brittiläinen sosiologi ja tietojärjestelmätieteilijä (k. 2006)
7. maaliskuuta – Eduardo Paolozzi, brittiläinen kuvataiteilija (k. 2005)
8. maaliskuuta – Abdulrahman al-Yusufi, marokkolainen poliitikko ja pääministeri 1998–2002 (k. 2020)
11. maaliskuuta – Jozef Tomko, slovakialainen katolinen pappi ja kardinaali (k. 2022)
18. maaliskuuta – Meta Velander, ruotsalainen näyttelijä (k. 2025)
24. maaliskuuta – Veikko Tuomi, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1992)
25. maaliskuuta – Roberts Blossom, yhdysvaltalainen näyttelijä ja runoilija (k. 2011)
25. maaliskuuta – Teemu Hiltunen, suomalainen kaupunginjohtaja, valtiosihteeri ja ministeri (k. 1997)
25. maaliskuuta – Machiko Kyō, japanilainen näyttelijä (k. 2019)

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Jaakko Kontio, suomalainen arkkitehti (k. 2016)
2. huhtikuuta – Jussi Huovinen, Suomen viimeinen vienalainen runonlaulaja (k. 2017)
3. huhtikuuta – Marlon Brando, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Alaston satama) (k. 2004)
4. huhtikuuta – Victor Feldbrill, kanadalainen viulisti ja kapellimestari (k. 2020)
7. huhtikuuta – Johannes Mario Simmel, itävaltalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (k. 2009)
7. huhtikuuta – Espen Skjønberg, norjalainen näyttelijä (k. 2022)
10. huhtikuuta – Erik Himle, norjalainen poliitikko (k. 2008)
12. huhtikuuta – Raymond Barre, ranskalainen taloustieteilijä, poliitikko ja pääministeri (k. 2007)
13. huhtikuuta – Stanley Donen, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja koreografi (k. 2019)
13. huhtikuuta – Krister Wickman, ruotsalainen poliitikko (k. 1993)
15. huhtikuuta – John Grigg, brittiläinen journalisti ja historioitsija (k. 2001)
16. huhtikuuta – Henry Mancini, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1994)
19. huhtikuuta – Hertha Töpper, itävaltalainen oopperalaulaja (k. 2020)
20. huhtikuuta – Leslie Phillips, englantilainen näyttelijä (k. 2022)
23. huhtikuuta – Margit Sandemo, norjalais-ruotsalainen kirjailija (k. 2018)
25. huhtikuuta – Pentti Hanski, Mainos-TV:n ensimmäinen toimitusjohtaja 1957–1984 (k. 1997)
25. huhtikuuta – Paulo Vanzolini, brasilialainen säveltäjä (k. 2013)
25. huhtikuuta – Jörgen Weibull, ruotsalainen historioitsija (k. 1998)
26. huhtikuuta – Finn T. Isaksen, norjalainen poliitikko (k. 1987)
28. huhtikuuta – Kenneth Kaunda, Sambian ensimmäinen presidentti 1964–1991 (k. 2021)
3. toukokuuta – Jehuda Amihai, israelilainen runoilija (k. 2000)
6. toukokuuta – Patricia Kennedy Lawford, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja ja -ohjaaja, Kennedyn klaanin jäsen (k. 2006)
8. toukokuuta – A. J. Watson, yhdysvaltalainen kilpa-autojen valmistaja (k. 2014)
10. toukokuuta – Goliarda Sapienza, italialainen kirjailija ja näyttelijä (k. 1996)
11. toukokuuta – Antony Hewish, vuoden 1974 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen radioastronomi (k. 2021)
12. toukokuuta – Claribel Alegría, nicaragualainen kirjailija (k. 2018)
12. toukokuuta – Tony Hancock, brittiläinen näyttelijä ja koomikko (k. 1968)
13. toukokuuta – Giovanni Sartori, italialainen valtiotieteilijä (k. 2017)
14. toukokuuta – Coco Schumann, Heinz Jakob Schumann, saksalainen jazzkitaristi (k. 2018)
18. toukokuuta – Priscilla Pointer, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2025)
19. toukokuuta – Olli Hämäläinen, suomalainen toimittaja ja muusikko (k. 1984)
22. toukokuuta – Chahnour Vaghinag Aznavourian (”Charles Aznavour”), armenialais-ranskalainen laulaja, näyttelijä ja säveltäjä (k. 2018)
22. toukokuuta – Erik Løchen, norjalainen elokuvaohjaaja (k. 1983)
29. toukokuuta – Kirsti Ortola, suomalainen näyttelijä (k. 1993)
3. kesäkuuta – Ingrid Espelid Hovig, norjalainen kotitalousopettaja, televisiokokki ja keittokirjailija (k. 2018)
3. kesäkuuta – Torsten Wiesel, vuoden 1981 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen neurobiologi
8. kesäkuuta – Dagfinn Vårvik, norjalainen poliitikko (k. 2018)
9. kesäkuuta – Heikki Eteläpää, suomalainen elokuva- ja teatteriarvostelija (k. 2012)
9. kesäkuuta – Sinikka Luja-Penttilä, suomalainen kansanedustaja ja ministeri (k. 2022)
12. kesäkuuta – George Herbert Walker Bush, Yhdysvaltain presidentti 1989–1993 (k. 2018)
12. kesäkuuta – Stina-Britta Melander, ruotsalainen oopperalaulaja (k. 2010)
13. kesäkuuta – Harold Town, kanadalainen taidemaalari ja graafikko (k. 1990)
14. kesäkuuta – James W. Black, vuoden 1988 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut skotlantilainen farmakologi (k. 2010)
15. kesäkuuta – Hédi Fried, romanialaissyntyinen ruotsalainen psykologi ja holokaustista selviytyjä (k. 2022)
17. kesäkuuta – Liisa Tuomi, suomalainen näyttelijä (k. 1989)
24. kesäkuuta – Ewert Ellman, ruotsalainen näyttelijä (k. 1977)
25. kesäkuuta – Sidney Lumet, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 2011)
25. kesäkuuta – Yrjö Vuokila, suomalainen metsätieteilijä (k. 2000)
28. kesäkuuta – Kalevi Keihänen, suomalainen matkatoimistoyrittäjä (k. 1995)
29. kesäkuuta – Peter Larsen, tanskalainen poliitikko (k. 1970)

Heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Herbert Römer, suomalainen diplomi-insinööri ja Rautatiehallituksen pääjohtaja (k. 2001)
3. heinäkuuta – Mette Madsen, tanskalainen poliitikko ja kirjailija (k. 2015)
3. heinäkuuta – Sellapan Ramanathan, Singaporen presidentti (k. 2016)
4. heinäkuuta – Helge Gyllenberg, suomalainen mikrobiologi ja tiedepoliitikko (k. 2016)
4. heinäkuuta – Eva Marie Saint, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Alaston satama) (k. 2026)
5. heinäkuuta – Edward Idris Cassidy, australialainen katolinen pappi ja kardinaali (k. 2021)
7. heinäkuuta – Tyyne Saastamoinen, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1998)
9. heinäkuuta – Dan Kuykendall, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k. 2008)
11. heinäkuuta – Eleonore Bjartveit, norjalainen poliitikko (k. 2002)
13. heinäkuuta – Carlo Bergonzi, italialainen laulaja (k. 2014)
17. heinäkuuta – Gerrit Blaauw, alankomaalainen tietojenkäsittelytieteilijä (k. 2018)
20. heinäkuuta – Tor Isedal, ruotsalainen näyttelijä (k. 1990)
21. heinäkuuta – Niels Matthiasen, tanskalainen poliitikko (k. 1980)
25. heinäkuuta – Paisios Athoslainen, Arsenios Eznepidis, kreikkalainen ortodoksinen pappismunkki (k. 1994)
28. heinäkuuta – Luigi Musso, italialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1958)
29. heinäkuuta – Lloyd Bochner, kanadalainen näyttelijä (k. 2005)
29. heinäkuuta – Elizabeth Short (”Musta Dahlia”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja henkirikoksen uhri (k. 1947)
1. elokuuta – Abdullah, Saudi-Arabian kuningas (k. 2015)
1. elokuuta – Georges Charpak, vuoden 1992 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut puolalais-ranskalainen fyysikko (k. 2010)
2. elokuuta – James Baldwin, yhdysvaltalainen kirjailija (Mene ja kerro se vuorilla) (k. 1987)
2. elokuuta – Martti Silvennoinen, suomalainen radiotoimittaja ja kirjailija (k. 2002)
3. elokuuta – Joseph Conrad, puolalais-englantilainen kirjailija (s. 1857)
6. elokuuta – Ella Jenkins, yhdysvaltalainen laulaja (k. 2024)
6. elokuuta – Jaakko Pöyry, suomalainen tekniikan tohtori ja metsäalan vaikuttaja (Pöyry Oyj:n perustaja) (k. 2006)
8. elokuuta – Volker von Bonin, saksalais-suomalainen valokuvaaja (k. 2006)
8. elokuuta – Gene Deitch, yhdysvaltalaissyntyinen kuvittaja, animaattori, sarjakuvataiteilija ja elokuvaohjaaja (k. 2020)
10. elokuuta – Sven-Eric Gamble, ruotsalainen näyttelijä (k. 1976)
10. elokuuta – Kullervo Rainio, suomalainen sosiaalipsykologian professori ja kokoomuslainen poliitikko (k. 2020)
10. elokuuta – Lauri Teivainen, suomalainen rehtori, kirjailija, keksijä ja puoluejohtaja (k. 2018)
11. elokuuta – Elsa Sylvestersson, suomalainen tanssija ja koreografi (k. 1996)
12. elokuuta – Muhammad Zia ul-Haq, Pakistanin sotilasdiktaattori (k. 1988)
14. elokuuta – Holger Juul Hansen, tanskalainen näyttelijä (k. 2013)
14. elokuuta – Georges Prêtre, ranskalainen kapellimestari (k. 2017)
15. elokuuta – Lale Oraloğlu, turkkilainen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 2007)
15. elokuuta – Marko Tapio, suomalainen kirjailija (k. 1973)
16. elokuuta – Tankmar Horn, suomalainen yritysjohtaja, vuorineuvos ja ministeri (k. 2018)
16. elokuuta – Fess Parker, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
18. elokuuta – Kalle Kultala, suomalainen lehtivalokuvaaja (k. 1991)
19. elokuuta – Lars-Gunnar Nordström, suomalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kuvanveistäjä (k. 2014)
19. elokuuta – Willard S. Boyle, vuoden 2009 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kanadalainen fyysikko (k. 2011)
22. elokuuta – Herman Andimba Toivo ya Toivo, namibialainen poliitikko (k. 2017)
23. elokuuta – Robert Solow, vuoden 1987 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti (k. 2023)
25. elokuuta – Ingvald Ulveseth, norjalainen poliitikko (k. 2008)
29. elokuuta – Uanhenga Xitu, angolalainen kirjailija ja poliitikko (k. 2014)
2. syyskuuta – Daniel arap Moi, kenialainen poliitikko, presidentti 1978–2002 (k. 2020)
4. syyskuuta – Anita Snellman, suomalainen taidemaalari ja professori (k. 2006)
9. syyskuuta – Henrik Tikkanen, suomalainen taiteilija ja kirjailija (Kulosaarentie 8) (k. 1984)
10. syyskuuta – Putte Wickman, ruotsalainen jazzklarinetisti (k. 2006)
11. syyskuuta – Marja-Liisa Vartio, suomalainen kirjailija (Hänen olivat linnut) (k. 1966)
15. syyskuuta – Heikki Mustakallio, suomalainen toimitusjohtaja ja vuorineuvos (k. 1998)
16. syyskuuta – Lauren Bacall, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2014)
27. syyskuuta – Bud Powell, yhdysvaltalainen jazzpianisti (k. 1966)
27. syyskuuta – Leo Kalervo, suomalainen kirjailija (k. 2011)
27. syyskuuta – Kai Laitinen, suomalainen kirjallisuudentutkija ja kriitikko (k. 2013)
28. syyskuuta – Marcello Mastroianni, italialainen näyttelijä (k. 1996)
30. syyskuuta – Truman Capote, yhdysvaltalainen kirjailija (Kylmäverisesti) (k. 1984)

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Jimmy Carter, vuoden 2002 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain presidentti (k. 2024)
1. lokakuuta – William Rehnquist, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja (k. 2005)
3. lokakuuta – Harvey Kurtzman, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija ja toimittaja (k. 1993)
4. lokakuuta – Pärre Förars, suomalainen lakimies ja muusikko (k. 2011)
7. lokakuuta – Gunnar Brusewitz, ruotsalainen kuvittaja (k. 2004)
10. lokakuuta – James Clavell, yhdysvaltalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (k. 1994)
10. lokakuuta – Bo Klenberg, suomalainen kontra-amiraali (k. 2011)
10. lokakuuta – Edward Davis Wood (”Ed Wood”), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1978)
12. lokakuuta – Jacques Perrier, ranskalainen koripalloilija (k. 2015)
13. lokakuuta – Jussi Linnamo, suomalainen professori ja ministeri (pankkitarkastusviraston johtaja) (k. 2004)
13. lokakuuta – Mirja Salminen, o.s. Jämes, suomalainen yleisurheilija (k. 2020)
18. lokakuuta – Egil Hovland, norjalainen säveltäjä (k. 2013)
19. lokakuuta – Lubomír Štrougal, Tšekkoslovakian pääministeri 1970–1988 (k. 2023)
21. lokakuuta – Sten Gester, ruotsalainen näyttelijä (k. 2006)
21. lokakuuta – Kauko Helovirta, suomalainen näyttelijä (Knalli ja sateenvarjo) (k. 1997)
22. lokakuuta – Lily Weiding, tanskalainen näyttelijä (k. 2021)
22. lokakuuta – Alfred Garson, kanadalainen säveltäjä, viulisti ja musiikkipedagogi (k. 2022)
22. lokakuuta – Arne Melchior, tanskalainen poliitikko ja ministeri (k. 2016)
23. lokakuuta – Saskia Marjatta Donofrio (”Maaria Eira”), suomalainen oopperalaulaja (k. 1999)
1. marraskuuta – Süleyman Demirel, Turkin presidentti 1993–2000 (k. 2015)
3. marraskuuta – Lauri Pakkala, suomalainen kirjailija (k. 1967)
6. marraskuuta – Atte Matilainen, suomalainen valokuvaaja (k. 2018)
9. marraskuuta – Robert Frank, sveitsiläissyntyinen yhdysvaltalainen valokuvaaja ja elokuvaohjaaja (k. 2019)
10. marraskuuta – Kai Lappalainen, suomalainen näyttelijä teatteriohjaaja ja lavastaja (k. 1978)
14. marraskuuta – Rolf Schimpf, saksalainen näyttelijä (k. 2025)
18. marraskuuta – Lise Østergaard, tanskalainen psykologi ja poliitikko (k. 1996)
19. marraskuuta – Ahti Haljala, suomalainen näyttelijä (k. 2005)
19. marraskuuta – Björn Kurtén, suomalainen paleontologi ja kirjailija (Musta tiikeri) (k. 1988)
19. marraskuuta – Mutesa II, Bugandan kuningas 1939–1969, Ugandan presidentti 1963–1966 (k. 1969)
20. marraskuuta – Benoît Mandelbrot, puolalaissyntyinen matemaatikko (Mandelbrotin joukko) (k. 2010)
20. marraskuuta – Karen Harup, tanskalainen uinnin olympiavoittaja (k. 2009)
21. marraskuuta – Christopher Tolkien, englantilainen kirjailija ja keskiajan tutkija (k. 2020)
25. marraskuuta – Paul Desmond, yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti ja säveltäjä (k. 1977)
25. marraskuuta – Veikko Hursti, suomalainen kodittomien, alkoholistien ja huono-osaisten auttaja (k. 2005)
25. marraskuuta – Ante Marković, kroatialainen poliitikko, Jugoslavian viimeinen pääministeri (k. 2011)
25. marraskuuta – Mauri Sariola, suomalainen rikostoimittaja ja -kirjailija (Susikoski) (k. 1985)
26. marraskuuta – Pekka Silvola, suomalainen poliitikko ja radiojohtaja (k. 2015)
30. marraskuuta – Klaus Huber, sveitsiläinen säveltäjä (k. 2017)
1. joulukuuta – Eino Uusitalo, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2015)
2. joulukuuta – Alexander Haig, yhdysvaltalainen kenraali ja poliitikko (k. 2010)
2. joulukuuta – Cyril Ornadel, brittiläinen viihdesäveltäjä ja kapellimestari (k. 2011)
2. joulukuuta – Alexander Haig, yhdysvaltalainen sotilas, poliitikko ja ulkoministeri (k. 2010)
3. joulukuuta – John Winter, australialainen korkeushyppääjä (k. 2007)
10. joulukuuta – Michael Manley, Jamaikan pääministeri 1972–1980 (k. 1997)
11. joulukuuta – Maj-Britt Nilsson, ruotsalainen näyttelijä (k. 2006)
11. joulukuuta – Taisto Tähkämaa, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2025)
14. joulukuuta – Kirsi Kunnas, suomalainen lastenkirjailija ja runoilija (Tiitiäisen satupuu) (k. 2021)
14. joulukuuta – Siiri Rantanen (”Äitee”), suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja) (k. 2023)
17. joulukuuta – Erkko Virkkunen, suomalainen arkkitehti (k. 1986)
19. joulukuuta – Michel Tournier, ranskalainen kirjailija (k. 2016)
20. joulukuuta – Ahti Pekkala, suomalainen poliitikko (k. 2014)
20. joulukuuta – Martti Takala, suomalainen kasvatustieteilijä ja professori (k. 2012)
22. joulukuuta – Marianne Stjernqvist, ruotsalainen näyttelijä (k. 1991)
25. joulukuuta – Atal Bihari Vajpayee, Intian pääministeri (k. 2018)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1924 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

4. tammikuuta – Alfred Grünfeld, itävaltalainen pianisti, pedagogi ja säveltäjä (s. 1852)
4. tammikuuta – Henrik Waldemar Kyander, suomalainen senaattori (s. 1850)
5. tammikuuta – Karl Eklund, suomalainen jääkärimajuri ja koneinsinööri (s. 1888)
14. tammikuuta – Arne Garborg, norjalainen kirjailija (s. 1851)
21. tammikuuta – Vladimir Iljitš Uljanov (”Lenin”), venäläinen vallankumouksellinen (ensimmäinen Neuvostoliiton johtaja) (s. 1870)
24. tammikuuta – Marie-Adélaïde, Luxemburgin suurherttuatar (s. 1894)
27. tammikuuta – Lisa Kristoffersen, norjalainen eläinsuojelija (s. 1833)
28. tammikuuta – Teófilo Braga, Portugalin ensimmäinen presidentti (s. 1843)
31. tammikuuta – Curt von Bardeleben, saksalainen kreivi ja shakkimestari (s. 1861)
3. helmikuuta – Woodrow Wilson, vuoden 1919 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain presidentti (s. 1856)
9. helmikuuta – Nils Kjær, norjalainen näytelmäkirjailija, novellisti ja kriitikko (s. 1870)
17. helmikuuta – Oskar Mattsson (”Oskar Merikanto”), suomalainen säveltäjä (”Kesäillan valssi”) (s. 1868)
27. helmikuuta – Ole Dehli, norjalainen juristi ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja (s. 1851)
27. helmikuuta – Aarni Kouta, suomalainen kirjailija, suomentaja ja sanoittaja (s. 1884)
1. maaliskuuta – Louise-Marie Amélie, belgialaisten kuninkaan Leopold II:n tytär (s. 1858)
5. maaliskuuta – Magnus Dahlström, suomalainen liikemies ja lahjoittaja (s. 1859)
10. maaliskuuta – Rafael López Gutiérrez, Hondurasin presidentti (s. 1855)
11. maaliskuuta – Helge von Koch, ruotsalainen matemaatikko (s. 1870)
12. maaliskuuta – Mikael Soininen, suomalainen kasvatustieteilijä ja poliitikko (s. 1860)
15. maaliskuuta – Wollert Konow, Norjan pääministeri 1910–1912 (s. 1845)
29. maaliskuuta – Simon Boëthius, ruotsalainen historioitsija (s. 1850)

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Henrik Lennart Appelberg, suomenruotsalainen kansakouluntarkastaja ja runoilija (s. 1865)
5. huhtikuuta – Mohammad Ali Shah, Persian šaahi 1907–1909 (s. 1872)
10. huhtikuuta – Juho Reijonen, suomalainen kirjailija ja pappi (s. 1855)
14. huhtikuuta – Louis Sullivan, yhdysvaltalainen arkkitehti (s. 1856)
21. huhtikuuta – Eleonora Duse, italialainen näyttelijä (s. 1858)
23. huhtikuuta – Karl Helfferich, saksalainen poliitikko ja taloustieteilijä (s. 1872)
30. huhtikuuta – Carl Henrik Wrede, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1890)
2. toukokuuta – Edith Maryon, englantilainen kuvanveistäjä (s. 1872)
2. toukokuuta – Dean Conant Worcester, yhdysvaltalainen lintutieteilijä ja liikemies (s. 1866)
9. toukokuuta – Julius Dieckhoff, suomalainen vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja (s. 1853)
14. toukokuuta – Lauri Ylönen, suomalainen taidemaalari (s. 1895)
15. toukokuuta – Paul Balluet d’Estournelles de Constant, ranskalainen diplomaatti ja poliitikko (s. 1852)
22. toukokuuta – Elna Wichmann, suomalainen musiikkikirjailija (s. 1877)
23. toukokuuta – Alfred Lagerheim, ruotsalainen diplomaatti ja poliitikko (s. 1843)
27. toukokuuta – Thure Sundell, suomalainen taidemaalari (s. 1864)
30. toukokuuta – Knut Fredrik Söderwall, ruotsalainen kielitieteilijä (s. 1842)
3. kesäkuuta – Franz Kafka, tšekkiläissyntyinen kirjailija (Oikeusjuttu) (s. 1883) (tuberkuloosi)
6. kesäkuuta – William Pirrie, irlantilainen laivanrakentaja ja liikemies (s. 1847)
8. kesäkuuta – Nils August Paldani, Kola Paldani, suomalainen kanavakasööri, tenorilaulaja ja kuoronjohtaja (s. 1842)
10. kesäkuuta – Giacomo Matteotti, italialainen poliitikko (s. 1885) (murhattiin)
11. kesäkuuta – Severi Nuormaa, suomalainen runoilija, sanoittaja, toimittaja ja kansansivistäjä (s. 1865)
19. kesäkuuta – Konni Zilliacus, suomalainen lakimies, kirjailija ja poliitikko (s. 1855)
21. kesäkuuta – Ólafía Jóhannsdóttir, islantilainen opettaja ja naisasianainen (s. 1863)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Torsten Wasastjerna, suomalainen taidemaalari (s. 1863)
13. heinäkuuta – Alfred Marshall, brittiläinen kansantaloustieteilijä (s. 1842)
27. heinäkuuta – Ferruccio Busoni, italialainen pianisti, säveltäjä, kapellimestari ja musiikinopettaja (s. 1866)
3. elokuuta – Joseph Conrad, puolalais-englantilainen kirjailija (s. 1857)
3. elokuuta – Iida Vemmelpuu, suomalainen kansakoulunopettaja ja kansanedustaja (s. 1868)
8. elokuuta – Fredrik Julius Lindström, suomalainen taidehistorioitsija (s. 1873)
14. elokuuta – Lina Snellman, suomalainen diakonissa ja Helsingin Diakonissalaitoksen johtaja (s. 1846)
17. elokuuta – Paul Natorp, saksalainen uuskantilainen filosofi (s. 1854)
17. elokuuta – Pavel Urusohn, venäläissyntyinen matemaatikko (Urusohnin lause) (s. 1898)
20. elokuuta – Sofus Arctander, norjalainen poliitikko (s. 1845)
30. elokuuta – Waldemar Jungner, ruotsalainen insinööri ja keksijä (s. 1869)
1. syyskuuta – Joseph Henry Blackburne, brittiläinen shakkimestari (s. 1841)
3. syyskuuta – Daniel Mortenson, norjalainen saamelaisaktivisti (s. 1860)
6. syyskuuta – Axel Olai Heikel, suomalainen kansatieteilijä, Seurasaaren ulkomuseon perustaja (s. 1851)
13. syyskuuta – P. J. Hannikainen, suomalainen säveltäjä, kuoronjohtaja ja runoilija (s. 1854)
18. syyskuuta – Francis Herbert Bradley, brittiläinen idealistinen filosofi (s. 1846)
24. syyskuuta – Manuel Estrada Cabrera, Guatemalan presidentti 1898–1920 (s. 1857)

Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – J. A. Bergman, suomalainen kirjailija (s. 1844)
10. lokakuuta – Edvard Liljedahl, norjalainen poliitikko (s. 1845)
10. lokakuuta – Iivana Onoila, karjalainen runonlaulaja (s. 1842)
12. lokakuuta – Edmund Dene Morel, brittiläinen ihmisoikeusaktivisti ja pasifisti (s. 1873)
12. lokakuuta – Jacques Anatole François Thibault (”Anatole France”), vuoden 1921 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (Enkelten kapina) (s. 1844)
24. lokakuuta – Harald Bothner, norjalainen poliitikko (s. 1850)
29. lokakuuta – Frances Hodgson Burnett, brittiläinen kirjailija (s. 1849)
2. marraskuuta – Kai Nielsen, tanskalainen kuvanveistäjä (s. 1882)
4. marraskuuta – Gabriel Fauré, ranskalainen säveltäjä (s. 1845)
9. marraskuuta – Marja Salmela, suomalainen kirjailija (s. 1875)
14. marraskuuta – Robert Kiljander, suomalainen kirjailija (s. 1848)
19. marraskuuta – Thomas H. Ince, yhdysvaltalainen mykkäelokuvan tuottaja, ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä (s. 1882)
29. marraskuuta – Giacomo Puccini, italialainen säveltäjä (La bohème) (s. 1858)
2. joulukuuta – Emmy Achté, suomalainen oopperalaulaja ja laulunopettaja (s. 1850)
8. joulukuuta – Xaver Scharwenka, saksalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1850)
17. joulukuuta – Otto Immanuel Colliander, suomalainen piispa ja teologian professori (s. 1848)
21. joulukuuta – Anna Hierta-Retzius, ruotsalainen filantrooppi ja naisasianainen (s. 1841)
24. joulukuuta – Julius Sergius von Klever, virolainen taidemaalari (s. 1850)
25. joulukuuta – Feodor Sergejeff, venäläis-suomalainen liikemies ja kauppaneuvos (s. 1840)
27. joulukuuta – Léon Bakst, valkovenäläis-ranskalainen taidemaalari (s. 1866)
29. joulukuuta – Carl Spitteler, vuoden 1919 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut sveitsiläinen runoilija (s. 1845)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ Risto Lehmusoksa (toim.): ”Lentämällä Helsingistä Tallinnaan!”, Vuosisatamme kronikka, s. 319. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
↑ Hanover Stays Prussian: Plebiscite Rejects Referendum on Question of Secession. The New York Times, 19.5.1924, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.1.2023. (englanniksi)
↑ Noakes, Jeremy: The Nazi Party in Lower Saxony, 1921-1933, s. 118. Oxford University Press, 1971. ISBN 978-0198218395 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ Risto Lehmusoksa (toim.): ”1924, kesäkuu”, Vuosisatamme kronikka, s. 523. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
↑ Risto Lehmusoksa (toim.): ”Nurmi juoksee tunnin aikana kolme maailmanennätystä”, Vuosisatamme kronikka, s. 323. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
1 2 ”Maailmanhistoria”, Mitä–Missä–Milloin 1951, s. 78. Otava, 1950.
↑ Lauri Pihkala & Martti Jukola: Olympialaiskisat ennen ja Pariisissa 1924. 2. osa. Porvoo: WSOY, 1924.
↑ Risto Lehmusoksa (toim.): ”1924, elokuu”, Vuosisatamme kronikka, s. 527. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
↑ Paavo Nurmi haluaa pitää maailmanennätykset, Iltalehti, 01.09.1924, nro 201, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 01.09.2024
↑ Hill, Tiffany: A Massacre Forgotten Honolulu Magazine. 30.12.2009. Viitattu 4.11.2025. (englanniksi)
↑ Suuri lento-onnettomuus Koivistolla : 4 sotilasta kuollut silmänräpäyksessä, Uusi Suomi, 14.09.1924, nro 213, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.09.2024
↑ Risto Lehmusoksa (toim.): ”Kansainliitto hyväksyy rauhanaloitteen”, Vuosisatamme kronikka, s. 329. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
↑ ”Suomen historia”, Mitä–Missä–Milloin 1951, s. 148. Otava, 1950.
↑ Risto Lehmusoksa (toim.): ”Zeppeliinillä Atlantin yli”, Vuosisatamme kronikka, s. 328. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
↑ Työväen Akatemian avajaiset eilen, Suomen Sosialidemokraatti, 03.11.1924, nro 256, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.11.2024
↑ Sotakorkeakoulu avattiin eilen, Aamulehti, 04.11.1924, nro 256, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.11.2024
↑ Aleksandr Sergeevich Sharov; IGor Dmitrievich Novikov: Edwin Hubble, the discoverer of the Big Bang universe, s. 34. Cambridge University Press, 1993. ISBN 978-0-521-41617-7 Teoksen verkkoversio.
↑ ”Maavero”, Iso tietosanakirja, 8. osa (Lokka–Mustola), s. 451. Otava, 1932.
↑ ”Henkivero”, Iso tietosanakirja, 4. osa (Gottlund–Ihmels), s. 705. Otava, 1935.
↑ Laki henkirahan lakkauttamisesta Wikisource. Viitattu 17.1.2024.
↑ Risto Lehmusoksa (toim.): ”Hitler armahdettu”, Vuosisatamme kronikka, s. 330. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
↑ Laurikainen, K. V. & Nurmi, Uuno & Qvickström, Rolf & Rosenberg, Erkki: Lukion fysiikka 2, s. 7–8. WSOY, 1973. ISBN 951-0-05657-X
↑ Louis de Broglie: Recherches sur la théorie des quanta. Masson & C, éditeurs, 1924. Teoksen verkkoversio. (ranskaksi)

[1] Risto Lehmusoksa (toim.): ”Lentämällä Helsingistä Tallinnaan!”, Vuosisatamme kronikka, s. 319. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X

[2] Hanover Stays Prussian: Plebiscite Rejects Referendum on Question of Secession. The New York Times, 19.5.1924, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.1.2023. (englanniksi)

[3] Noakes, Jeremy: The Nazi Party in Lower Saxony, 1921-1933, s. 118. Oxford University Press, 1971. ISBN 978-0198218395 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[4] Risto Lehmusoksa (toim.): ”1924, kesäkuu”, Vuosisatamme kronikka, s. 523. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X

[5] Risto Lehmusoksa (toim.): ”Nurmi juoksee tunnin aikana kolme maailmanennätystä”, Vuosisatamme kronikka, s. 323. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X

[MMM1951-6] 1 2 ”Maailmanhistoria”, Mitä–Missä–Milloin 1951, s. 78. Otava, 1950.

[7] Lauri Pihkala & Martti Jukola: Olympialaiskisat ennen ja Pariisissa 1924. 2. osa. Porvoo: WSOY, 1924.

[8] Risto Lehmusoksa (toim.): ”1924, elokuu”, Vuosisatamme kronikka, s. 527. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X

[9] Paavo Nurmi haluaa pitää maailmanennätykset, Iltalehti, 01.09.1924, nro 201, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 01.09.2024

[10] Hill, Tiffany: A Massacre Forgotten Honolulu Magazine. 30.12.2009. Viitattu 4.11.2025. (englanniksi)

[11] Suuri lento-onnettomuus Koivistolla : 4 sotilasta kuollut silmänräpäyksessä, Uusi Suomi, 14.09.1924, nro 213, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.09.2024

[12] Risto Lehmusoksa (toim.): ”Kansainliitto hyväksyy rauhanaloitteen”, Vuosisatamme kronikka, s. 329. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X

[13] ”Suomen historia”, Mitä–Missä–Milloin 1951, s. 148. Otava, 1950.

[14] Risto Lehmusoksa (toim.): ”Zeppeliinillä Atlantin yli”, Vuosisatamme kronikka, s. 328. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X

[15] Työväen Akatemian avajaiset eilen, Suomen Sosialidemokraatti, 03.11.1924, nro 256, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.11.2024

[16] Sotakorkeakoulu avattiin eilen, Aamulehti, 04.11.1924, nro 256, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.11.2024

[17] Aleksandr Sergeevich Sharov; IGor Dmitrievich Novikov: Edwin Hubble, the discoverer of the Big Bang universe, s. 34. Cambridge University Press, 1993. ISBN 978-0-521-41617-7 Teoksen verkkoversio.

[18] ”Maavero”, Iso tietosanakirja, 8. osa (Lokka–Mustola), s. 451. Otava, 1932.

[19] ”Henkivero”, Iso tietosanakirja, 4. osa (Gottlund–Ihmels), s. 705. Otava, 1935.

[20] Laki henkirahan lakkauttamisesta Wikisource. Viitattu 17.1.2024.

[21] Risto Lehmusoksa (toim.): ”Hitler armahdettu”, Vuosisatamme kronikka, s. 330. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X

[22] Laurikainen, K. V. & Nurmi, Uuno & Qvickström, Rolf & Rosenberg, Erkki: Lukion fysiikka 2, s. 7–8. WSOY, 1973. ISBN 951-0-05657-X

[23] Louis de Broglie: Recherches sur la théorie des quanta. Masson & C, éditeurs, 1924. Teoksen verkkoversio. (ranskaksi)