2026

Tammikuu

• 1. tammikuuta – Viro kielsi turkistarhauksen.
• 1. tammikuuta – Bulgaria otti käyttöön euron.
• 1. tammikuuta – Oulu ja Slovakian Trenčín aloittivat Euroopan kulttuuripääkaupunkeina.
• 1. tammikuuta – Sveitsissä tapahtuneessa Crans-Montanan yökerhopalossa sai surmansa 41 ihmistä ja toistasataa loukkaantui.
• 3. tammikuuta – Yhdysvallat iski Venezuelaan. Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja hänen vaimonsa vangittiin ja poistettiin maasta.
• 7. tammikuuta – Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviraston virkailija ampui Minneapolisissa ulkopuolisena tarkkailijana toimineen naisen, mikä johti suuriin mielenosoituksiin.
• 9. tammikuuta – Euroopan unionin neuvosto eli EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät vapaakauppasopimuksen Mercosur-maiden kanssa. Vastaan äänesti neljä maata, muun muassa suuri maataloustuottaja Ranska.
• 11. tammikuuta – Beninissä järjestettiin parlamenttivaalit. Korkean äänikynnyksen vuoksi oppositio ei saanut läpi yhtään ehdokasta.
• 14. tammikuuta – Tanskan ja Grönlannin ulkoministerit tapasivat Yhdysvaltain ulkoministerin ja varapresidentin Valkoisessa talossa keskustellakseen presidentti Trumpin vaatimuksista saada Grönlanti osaksi Yhdysvaltoja.
• 15. tammikuuta – Ugandassa järjestettiin yleisvaalit. Vuodesta 1986 hallinnut presidentti Yoweri Museveni valittiin seitsemännelle kaudelle.
• 16. tammikuuta – Etelä-Korean entinen presidentti Yoon Suk-yeol tuomittiin viideksi vuodeksi vankilaan oikeuden estämisestä. Helmikuussa hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen kapinasta.
• 18. tammikuuta – Ainakin 39 ihmistä kuoli kahden luotijunan törmäyksessä Espanjan Córdobassa.
• 21. tammikuuta – Etelä-Korean entinen pääministeri Han Duck-soo tuomittiin 23 vuodeksi vankilaan osallisuudestaan joulukuun 2024 vallankaappausyritykseen.
• 21. tammikuuta – Euroopan parlamentti äänesti niukalla enemmistöllä, että Euroopan unionin (EU) ja Mercosur-maiden välinen vapaakauppasopimus viedään EU-tuomioistuimen käsittelyyn. Huolena oli muun muassa sopimuksen yhteensopivuus EU-oikeuden kanssa ja sen vaikutukset EU:n ympäristösäätelyn.
• 23. tammikuuta – Bulgarian presidentti Rumen Radev erosi ja hänen tilalleen nousi varapresidentti Ilijana Jotova, josta tuli maan ensimmäinen naispuolinen presidentti.
• 24. tammikuuta – Yhdysvaltain rajavartiolaitoksen virkailija ampui miehen kuoliaaksi Minneapolisissa. Kyseessä oli jo toinen tapaus kuukauden sisään, jossa ihminen kuoli Minneapolisissa liittovaltion viranomaisten luoteihin.
• 27. tammikuuta – Oikeistokonservatiivinen Nasry Asfura vannoi virkavalansa Hondurasin presidenttinä.
• 27. tammikuuta – Euroopan unioni ja Intia sopivat vapaakauppasopimuksen, jota on neuvoteltu vuodesta 2007.
• 28. tammikuuta – Sarah Mullally valittiin Canterburyn arkkipiispaksi eli Englannin kirkon johtajaksi. Hänestä tuli maaliskuussa virkaan astuessaan ensimmäinen nainen kyseisessä virassa.

Helmikuu

• 1. helmikuuta – Costa Ricassa järjestettiin presidentin- ja parlamenttivaalit. Presidentiksi valittiin oikeistolainen Laura Fernández Delgado.
• 2. helmikuuta – Marokon Ksar el-Kebirin alueella kymmeniätuhansia ihmisiä evakuoitiin tulvien takia.
• 4. helmikuuta – Yhdysvaltalainen The Washington Post ilmoitti irtisanovansa noin kolmanneksen toimittajistaan ja lakkauttavansa muun muassa urheiluosaston ja kirjallisuusosion.
• 5. helmikuuta – Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen Uusi START -ydinaseriisuntasopimus vanheni.
• 6. helmikuuta – Milanossa avattiin talviolympialaiset.
• 8. helmikuuta – Japanissa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit. Pääministeri Sanae Takaichin johtama Liberaalidemokraattinen puolue sai murskavoiton.
• 8. helmikuuta – Thaimaassa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit, jotka voitti istuvan pääministerin Anutin Charnvirakulin konservatiivinen Thaimaan ylpeys -puolue.
• 9. helmikuuta – Hongkongilainen demokratia-aktivisti Jimmy Lai tuomittiin 20 vuoden vankeuteen.
• 10. helmikuuta – Kanadan Tumbler Ridgessä joukkoampuja tappoi kahdeksan koululaista sekä äitinsä ja pikkuveljensä. Lopuksi hän surmasi itsensä. Ampujalla oli mielenterveysongelmia.
• 10. helmikuuta – Suomessa vuoden alussa alkanut suden kiintiömetsästys päättyi. Sadan kaadon kiintiöstä käytettiin 82. Aiemmin susi oli rauhoitettu ympäri vuoden.
• 10. helmikuuta – Sykloni Gezani rantautui Madagaskarille ja aiheutti huomattavia vahinkoja.
• 11. helmikuuta – Barbadoksella järjestettiin parlamenttivaalit. Kaksi kautta vallassa ollut Mia Mottleyn johtama työväenpuolue voitti kaikki paikat.
• 12. helmikuuta – Bangladeshissa järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit vuoden 2024 vallankumouksen jälkeen. Nationalistipuolue BNP sai yli kahden kolmasosan enemmistön.
• 17. helmikuuta – Perun kongressi erotti presidentti José Jerín, jonka epäiltiin käyttäneen virka-asemaansa väärin. Hän oli ollut virassa vain neljä kuukautta.
• 18. helmikuuta – Perun uudeksi väliaikaiseksi presidentiksi valittiin José María Balcázar.
• 19. helmikuuta – Andrew Mountbatten-Windsor pidätettiin epäiltynä virka-aseman väärinkäytöstä. Edellinen pidätetty Britannian kuningasperheen jäsen oli Kaarle I 1600-luvulla.
• 19. helmikuuta – Turun tuomiokirkkoon haudatun Ruotsin kuningattaren Kaarina Maununtyttären sarkofagista löytyi kultasormus, joka on ainoa varmuudella hänelle kuulunut nykypäivään säilynyt esine.
• 20. helmikuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus päätti äänin 6–3, että presidentti Donald Trumpilla ei ollut valtuuksia määrätä mielivaltaisia kokonaisia maita koskevia tuontitulleja. Niillä ehdittiin kerätä liittovaltion kassaan yli 130 miljardia dollaria.
• 22. helmikuuta – Cortina d’Ampezzossa vietettiin talviolympialaisten päättäjäisiä.
• 22. helmikuuta – Kommunistisen puolueen hallitsemassa Laosissa järjestettiin parlamenttivaalit.
• 22. helmikuuta – Suomi oli ollut itsenäinen valtio yhtä kauan kuin se oli vuosina 1809–1917 osa Venäjän keisarikuntaa, 39 526 vuorokautta.
• 23. helmikuuta – Alankomaiden pääministerinä vähemmistöhallituksen johdossa aloitti sosiaaliliberaalin Demokraatit 66 -puolueen Rob Jetten.
• 26. helmikuuta – Vastaamon tietomurron tekijä Aleksanteri Kivimäki tuomittiin Helsingin hovioikeudessa kuuden vuoden ja yhdentoista kuukauden vankeuteen. Käytännössä hänelle jäi jäljelle vankilatuomiota viidestä kuukaudesta vajaaseen vuoteen.
• 26. helmikuuta – Pakistan julisti sodan Afganistanille ja pommitti sen pääkaupunkia Kabulia. Maat ovat syyttäneet toisiaan ääriryhmien tukemisesta.
• 27. helmikuuta – Eläkkeelle jäänyt Yhdysvaltain ilmavoimien kenraalimajuri Neil McCasland katosi kotoaan New Mexicossa. Tapaus on omaksuttu osaksi laajempaa kadonneet tieteilijät -salaliittoteoriaa.
• 28. helmikuuta – Yhdysvallat ja Israel aloittivat iskut Iraniin. Iskuissa on kuollut muun muassa Iranin korkein johtaja Ali Khamenei. Iran teki kostoiskuja.

Maaliskuu

• 5. maaliskuuta – Nepalissa järjestettiin parlamenttivaalit. Vaalit voitti entisen rap-artistin Balendra Shahin johtama Kansallinen itsenäisyyspuolue.
• 9. maaliskuuta – António José Seguro astui Portugalin presidentin virkaan.
• 15. maaliskuuta – Kongon tasavallassa järjestettiin presidentinvaalit. Vuosikymmeniä vallassa ollut Denis Sassou Nguesso sai virallisten alustavien tulosten mukaan lähes 95 prosenttia äänistä.
• 16. maaliskuuta – Jopa 400 ihmistä sai surmansa sairaalaan kohdistuneessa ilmaiskussa Afganistanin Kabulissa. Pakistan väitti räjähdyksen johtuneen alueella säilytetyistä ammusvarastoista.
• 20. maaliskuuta – Etelä-Korean Daejeonissa neljätoista ihmistä kuoli autonosia valmistavan tehtaan tulipalossa.
• 22. maaliskuuta – Sloveniassa järjestettiin parlamenttivaalit. Istuvan pääministerin Robert Golobin Vapausliike säilyi niukasti suurimpana puolueena, mutta lopulta toukokuussa pääministeriksi nousi Janez Janša.
• 22. maaliskuuta – Ranskassa järjestettiin kunnallisvaalien toinen kierros. Pariisin pormestariksi valittiin vasemmistolainen Emmanuel Grégoire.
• 23. maaliskuuta – Italiassa Giorgia Melonin ajama oikeusjärjestelmäuudistus kaatui kansanäänestyksessä 54 prosentin vastustettua sitä.
• 23.–26. maaliskuuta – Ukraina teki lennokki-iskuja Koiviston ja Laukaansuun öljysatamiin. Ne aiheuttivat merkittävää häiriötä Venäjän öljyviennille.
• 24. maaliskuuta – Tanskassa järjestettiin kansankäräjävaalit. Mette Frederiksenin johtamat sosiaalidemokraatit saivat huonoimman tuloksensa yli sataan vuoteen.
• 24. maaliskuuta – Euroopan unioni ja Australia solmivat vapaakauppasopimuksen, jota oli neuvoteltu kahdeksan vuotta. Keskeisessä asemassa olivat Australian kriittiset mineraalit.
• 26. maaliskuuta – Kansanedustaja Päivi Räsänen tuomittiin korkeimmassa oikeudessa sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän oli väittänyt homoseksuaalisuutta psykoseksuaalisen kehityksen häiriöksi.
• 29. maaliskuuta – Suomen droonialueloukkaukset 2026: Kaksi miehittämätöntä lennokkia putosi Kouvolan ja Luumäen kuntien alueille. Ainakin toinen niistä tunnistettiin ukrainalaiseksi.
• 30. maaliskuuta – Israelin parlamentti Knesset hyväksyi lain, joka sallii kuolemanrangaistuksen terrorismista tuomituille palestiinalaisille. Monet ihmisoikeusjärjestöt ja ulkomaat ovat arvostelleet lakia syrjiväksi.
• 31. maaliskuuta – Mongolian uudeksi pääministeriksi valittiin Njam-Osoryn Utšral. Hän on kolmas henkilö virassa alle vuoden sisällä.

Huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Nasa laukaisi miehitetyn Artemis II -lennon, joka kiersi Kuun ympäri.
• 7. huhtikuuta – Paperinvalmistaja Kimberly-Clarkin varastohalli Ontariossa Kaliforniassa tuhoutui tuhopoltossa, joka aiheutti yli 600 miljoonan dollarin vahingot. Tuhopoltosta pidätetty Chamel Abdulkarim vertasi itseään Luigi Mangioneen ja paheksui sosiaalisessa mediassa osakkeenomistajia ja työntekijöiden huonoa kohtelua.
• 10. huhtikuuta – Vuodesta 1999 hallinnut Ismail Omar Guelleh valittiin kuudennelle kaudelleen Djiboutin presidenttinä. Virallisten tulosten mukaan hän sai 97,8 prosenttia äänistä. Suurin osa oppositiosta boikotoi vaaleja.
• 12. huhtikuuta – Perussa järjestettiin yleisvaalit. Presidentinvaalien tulos ei selvinnyt vielä ensimmäisellä kierroksella.
• 12. huhtikuuta – Unkarissa järjestettiin parlamenttivaalit. Péter Magyarin johtama Tisza-puolue sai murskavoiton ja päätti Viktor Orbánin 16 vuotta kestäneen valtakauden.
• 12. huhtikuuta – Beninissä järjestettiin presidentinvaalit. Ne voitti istuvan presidentin suojatti Romuald Wadagni.
• 13. huhtikuuta – Ranskalaisen sementtivalmistaja Lafargen entinen toimitusjohtaja Bruno Lafont tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen ja yritykselle määrättiin yli miljoonan euron sakot, koska se oli maksanut suojelurahaa Islamilaiselle valtiolle Syyrian sisällissodan aikana ylläpitääkseen tehdastaan Pohjois-Syyriassa.
• 18. huhtikuuta – Helsingin Kruunuvuorensilta, Suomen pisin silta, avattiin pyöräilyn ja jalankulun käyttöön.
• 19. huhtikuuta – Bulgariassa järjestettiin parlamenttivaalit, jotka voitti entisen presidentin, Venäjä-mielisenä pidetyn Rumen Radevin perustama Edistyksellinen Bulgaria -puolue.
• 22. huhtikuuta – Entinen Moldovan parlamentin varapuhemies Vladimir Plahotniuc tuomittiin 19 vuoden vankeuteen petoksesta. Hän oli käyttänyt Moldovan suurimmasta pankista varastettuja varoja henkilökohtaisiin hankintoihin ja sijoituksiin.
• 22. huhtikuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa hyväksyttiin laki, joka kieltää tupakkatuotteiden myynnin vuonna 2009 ja sen jälkeen syntyneille.
• 25. huhtikuuta – Malissa jihadistit ja tuaregikapinalliset tekivät iskuja sotilasjunttaa vastaan useissa kaupungeissa ja häätivät venäläiset palkkasotilasjoukot Kidalista.
• 25. huhtikuuta – Valkoisen talon kirjeenvaihtajien illallisen ampuminen: Ampuja yritti tunkeutua Donald Trumpin isännöimille kirjeenvaihtajaillallisille Washingtonissa tavoitteenaan murhata presidentti ja muita hallinnon edustajia. Salainen palvelu onnistui pysäyttämään miehen.
• 26. huhtikuuta – Kenialainen Sabastian Sawe juoksi Lontoossa maailman ensimmäisenä ihmisenä virallisen maratonin alle kahdessa tunnissa. Myös toiseksi tullut Yomif Kejelcha alitti kahden tunnin rajan.
• 29. huhtikuuta – Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi Anneli Auerin ja hänen entisen miesystävänsä Jens Ihlen seksuaalirikossyytteet, joista heidät oli aiemmin tuomittu ja joista he olivat jo suorittaneet vankeusrangaistuksen.
• 30. huhtikuuta – Antigua ja Barbudalla järjestettiin parlamenttivaalit, jotka voitti jo vuodesta 2014 vallassa ollut oikeistolainen Työväenpuolue.
• 30. huhtikuuta – Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittaisessa raportissa lehdistönvapauden tila arvioitiin ensimmäistä kertaa vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi yli puolessa maailman maista. Vapain lehdistö oli Norjassa.

Toukokuu

• 1. toukokuuta – Tampereella järjestetyssä äärioikeiston vappumarssissa pahoinpideltiin vastamielenosoittajia.
• 1. toukokuuta – Yhdistyneet arabiemiirikunnat erosi Opecista.
• 4. toukokuuta – Atlantin ylittäneellä MV Hondius -aluksella puhkesi hantavirusepidemia.
• 7. toukokuuta – Englannin paikallisvaaleissa perinteiset valtapuolueet työväenpuolue ja konservatiivit kärsivät merkittäviä tappioita. Vaalivoittajaksi nousi reformipuolue, myös liberaalidemokraatit ja vihreät kasvattivat suosiotaan.
• 7. toukokuuta – Salomoninsaarilla pääministeri Jeremiah Manele sai parlamentilta epäluottamuslauseen.
• 12. toukokuuta – Bahamalla järjestettiin parlamenttivaalit, jotka voitti istuvan pääministerin Philip Davisin johtama Edistyksellinen liberaalipuolue.
• 12. toukokuuta – Georgian ortodoksisen kirkon uutena patriarkkana aloitti Šio III.
• 14. toukokuuta – Latvian pääministeri Evika Siliņa ilmoitti eroavansa tehtävästään menetettyään yhden hallituskoalitioon kuuluneen puolueen luottamuksen. Hallituskriisin taustalla olivat Latviaan harhautuneet ukrainalaiset droonit.
• 14. toukokuuta – Venäjän asevoimat iskivät Kiovaan risteilyohjuksilla. 24 ihmistä sai surmansa ja ainakin 48 loukkaantui.
• 15. toukokuuta – Salomoninsaarten uudeksi pääministeriksi valittiin Matthew Wale.
• 15.–31. toukokuuta – Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2026 järjestettiin Sveitsissä Zürichissä ja Fribourgissa. Suomi voitti kultaa ja isäntämaa Sveitsi hopeaa. Norja voitti pronssia, mikä on Norjan ensimmäinen jääkiekon MM-mitali.
• 17. toukokuuta – Bulgaria voitti Wienissä järjestetyn Eurovision laulukilpailun Daran esittämällä kappaleella ”Bangaranga”.
• 17. toukokuuta – Kap Verdellä järjestettiin parlamenttivaalit, jotka voitti Francisco Carvalhon johtama Afrikkalainen itsenäisyyspuolue (PAICV).
• 17. toukokuuta – Maailman terveysjärjestö varoitti, että Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa puhjennut ebolaepidemia uhkaa levitä naapurimaihin.
• 18. toukokuuta – Turun kaupunginvaltuusto päätti äänin 36–31 rakennuttaa kaupunkiin raitiotien.
• 21. toukokuuta – Yhdistyneet kansakunnat ilmaisi huolensa Afganistania hallitsevan Talibanin säätämistä laeista, jotka sallivat lapsiavioliitot ja tekevät naisille lähes mahdottomaksi hakea avioeroa.
• 22. toukokuuta – Senegalin presidentti Bassirou Diomaye Faye erotti pääministeri Ousmane Sonkon muun muassa Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa käytäviin neuvotteluihin liittyvien erimielisyyksien vuoksi.
• 22. toukokuuta – Kiinassa Shanxin maakunnassa tapahtuneessa hiilikaivoksen räjähdyksessä kuoli ainakin 82 ihmistä ja toistasataa loukkaantui. Se oli maan vakavin kaivosonnettomuus yli viiteentoista vuoteen.
• 24. toukokuuta – Kyproksella järjestettiin parlamenttivaalit, joissa perinteiset valtapuolueet DISY ja AKEL säilyivät suurimpina, mutta äärioikeisto ja eliitinvastaiset puolueet lisäsivät kannatustaan.
• 27. toukokuuta – Norja ja Ranska solmivat kahdenvälisen puolustussopimuksen. Se sisältää tiiviimpää yhteistyötä muun muassa puolustusteollisuudessa, meriliikenteen turvaamisessa ja kyberturvallisuudessa. Norja ei kuitenkaan aio tavoitella maaperälleen ydinaseita rauhan aikana.
• 28. toukokuuta – Latvian uudeksi pääministeriksi valittiin keskustaoikeistolainen Andris Kulbergs.
• 29. toukokuuta – Suomessa astui voimaan laki, joka kieltää yöllä ajamisen ikäpoikkeusluvalla henkilöautoajokortin suorittaneilta 17-vuotiailta klo 00.00–05.00 välisenä aikana.
• 29. toukokuuta – Ghanan parlamentti kriminalisoi homoseksuaalisuuden. Homoseksuaalisista teoista voi saada kolmen vuoden vankeustuomion ja homoseksuaalisuuden ”edistämisestä” jopa viiden. Kansalaisilla on myös vankeustuomion uhalla velvollisuus ilmiantaa homoseksuaaleja.
• 29. toukokuuta – Miehittämätön lennokki osui asuinkerrostaloon Romanian Galațissa. Maan puolustusministeriön mukaan drooni oli venäläinen.
• 29.–30. toukokuuta – Kööpenhaminassa järjestettiin kuudennet kuudennet yleisurheilun Pohjoismaiden-mestaruuskilpailut.
• 31. toukokuuta – Kolumbian presidentinvaalien ensimmäinen kierros.
• 31. toukokuuta – Robert Abelan johtama työväenpuolue sai neljännen peräkkäisen voiton Maltan parlamenttivaaleissa.
• 31. toukokuuta – Guineassa järjestettiin parlamenttivaalit.

Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Tanskan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mette Frederiksen ilmoitti muodostavansa maahan uuden keskustavasemmistolaisen hallituksen. Mette Frederiksenin III hallitus astui virkaan kaksi päivää myöhemmin.
• 1. kesäkuuta – Etiopiassa järjestettiin parlamenttivaalit. Ne voitti istuvan pääministerin Abiy Ahmed Alin johtama Vaurauspuolue.
• 7. kesäkuuta – Kosovossa järjestettiin kolmannet parlamenttivaalit reilun vuoden aikana. Ennenaikaiset vaalit julistettiin, koska parlamentti ei kyennyt valitsemaan presidenttiä huhtikuussa. Pääministeri Albin Kurtin Vetëvendosje sai eniten paikkoja mutta ei omaa enemmistöä.
• 7. kesäkuuta – Perun presidentinvaalien toisella kierroksella Keiko Fujimori ja Roberto Sánchez saivat lähes yhtä paljon ääniä. Fujimori voitti lopulta 50,13 prosentin osuudella.
• 7. kesäkuuta – Armenian parlamenttivaalit voitti istuvan länsimielisen pääministerin Nikol Pašinjanin johtama Kansallinen sopimus.
• 8. kesäkuuta – Afrikan parhaaksi valittu jalkapalloerotuomari Omar Artan, jonka oli tarkoitus osallistua Pohjois-Amerikassa pelattaviin maailmanmestaruuskilpailuihin, käännytettiin Yhdysvaltain rajalla Donald Trumpin hallinnon asettaman somalialaisten maahantulokiellon takia.
• 11. kesäkuuta – Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut alkoivat. Ne pelattiin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa.
• 12. kesäkuuta – Elon Muskin avaruusteknologiayhtiö SpaceX listautui pörssiin ja hänestä tuli uutistoimisto Bloombergin mukaan maailman ensimmäinen biljonääri.
• 14. kesäkuuta – Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys siitä, pitääkö maan väkiluku rajoittaa enintään kymmeneen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Alustavien tulosten mukaan ei-äänet voittivat 56,6 prosentin osuudella.
• 15. kesäkuuta – Norjan kruununprinsessa Mette-Maritin poika Marius Borg Høiby tuomittiin neljän vuoden vankeuteen muun muassa kahdesta raiskauksesta.
• 15. kesäkuuta – Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvan Kiovan luolaluostarin katedraali syttyi tuleen Venäjän ohjusiskun seurauksena.
• 17. kesäkuuta – Euroopan unionin parlamentti hyväksyi lain, joka mahdollistaa turvapaikanhakijoiden palautuskeskusten perustamisen unionin ulkopuolelle ja antaa viranomaisille lisää valtuuksia paperittomien ihmisten pidättämiseksi.
• 18. kesäkuuta – Sherwoodin metsässä kasvava kuuluisa tammi Major Oak todettiin kuolleeksi.
• 20. kesäkuuta – Bolivian presidentti Rodrigo Paz Pereira julisti maahan poikkeustilan viikkoja jatkuneiden levottomuuksien tukahduttamiseksi. Pazin talousuudistuksia vastustaneet mielenosoittajat olivat tiesulkujen avulla halvaannuttaneet maan talouden.
• 21. kesäkuuta – Kolumbian presidentinvaalien toinen kierros. Laitaoikeistolainen Abelardo de la Espriella sai niukan voiton.
• 22. kesäkuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Keir Starmer ilmoitti eroavansa pääministerin ja työväenpuolueen johtajan tehtävästä. Monet työväenpuolueen edustajat olivat vaatineet Starmerin eroa toukokuun paikallisvaalien jälkeen, joissa puolue oli pärjännyt heikosti.
• 23. kesäkuuta – Ranskan ilmatieteen laitos kertoi päivän olleen maassa kuumin koko vuonna 1947 aloitetun mittaushistorian aikana. Hellaalto koetteli myös muun muassa Belgiaa, Isoa-Britanniaa, Espanjaa ja Italiaa.
• 24. kesäkuuta – Venezuelan rannikkolla tapahtui kaksi voimakasta maanjäristystä, joissa kuoli tuhansia ihmisiä.
• 25. kesäkuuta – Kanadan yleisradioyhtiö CBC hyväksyttiin Euroopan yleisradiounionin täysjäseneksi. Se antaa Kanadalle mahdollisuuden osallistua jatkossa Eurovision laulukilpailuun.
• 29. kesäkuuta – Hailuodon kiinteä yhteys avattiin liikenteelle ja samalla lauttaliikenne päättyi Hailuodon ja Oulunsalon välillä.
• 29. kesäkuuta – Puola tilasi Ruotsista kolme Blekinge-luokan sukellusvenettä. Kaupan arvon on noin 4,25 miljardia euroa.
• 30. kesäkuuta – Elisa lakkautti viimeisenä operaattorina Suomessa valtakunnalliset lankapuhelinliittymät.

Heinäkuu

• 1. heinäkuuta – Suomen puolustusvoimien uudessa palvelusohjesäännössä sallittiin pitkät hiukset myös miehille.
• 2. heinäkuuta – Algeriassa järjestettiin parlamenttivaalit, joissa äänesti vain joka viides äänioikeutettu.
• 3. heinäkuuta – Moldovan pääministeri Alexandru Munteanu ilmoitti yllättäen eroavansa tehtävästään.
• 4. heinäkuuta – Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta tuli kuluneeksi 250 vuotta.
• 4. heinäkuuta – Alkon myymälöiden aukiolorajoituksia vapautettiin niin, että ne voivat palvella lauantaisin kello 21 asti ja sunnuntaisin kello 12–18.
• 8. heinäkuuta – Viimeiselle Yhdistyneessä kuningaskunnassa teloitetulle naiselle Ruth Ellisille myönnettiin osittainen armahdus. Vuonna 1955 toimeenpantu hirttotuomio muutettiin postuumisti elinkautiseksi vankeudeksi.
• 17. heinäkuuta – Japanissa säädettiin laki, joka kieltää maan kansallislipun eli Hinomarun julkisen polttamisen tai häpäisemisen.
• 17. heinäkuuta – Norjan Drammenissa syttyi rivitalopalo, jossa tuhoutui yli sata kotia.
• 19. heinäkuuta – São Tomé ja Príncipessä järjestettiin presidentinvaalit, joissa presidentti Carlos Vila Nova valittiin jatkokaudelle.
• 19. heinäkuuta – Espanja voitti jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelussa Argentiinan maalein 1–0.
• 21. heinäkuuta – Eduskunta kokoontui kesätauolta ylimääräiseen täysistuntoon käsittelemään Garden Helsinki -areenahankkeen valtiontuesta syntynyttä kohua. Pääministeri Petteri Orpo ja hallitus saivat luottamuksen äänin 101–90.
• 21. heinäkuuta – Nauru katkaisi diplomaattiset suhteensa Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan.
• 24. heinäkuuta – Bangladeshin presidentti Mohammed Shahabuddin erosi tehtävästään ja virkaatoimittavaksi presidentiksi nousi parlamentin puhemies Hafiz Uddin Ahmad.
• 25. heinäkuuta – Berliinissä järjestettyä Pride-tapahtumaa vastaan tehdyssä auto- ja veitsihyökkäyksessä kuoli yksi ihminen ja loukkaantui 29. Tekijä oli Saksan kotimaantiedustelun tarkkailussa ja sisäministerin mukaan tällä oli islamistinen motiivi.
• 26. heinäkuuta – Kolmentoista kohteen Aalto Works -kokonaisuus hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon.
• 28. heinäkuuta – Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuvaili maan lounaisosassa Bordeaux’n lähellä riehuvia maastopaloja pahimmiksi toisen maailmansodan jälkeen. Niiden tieltä on jouduttu evakuoimaan 220 000 ihmistä. Myös Espanjassa kymmenettuhannet ovat joutuneet jättämään kotinsa maastopalojen vuoksi Madridin seudulla ja Valenciassa.
• 30. heinäkuuta – Khalida Boufedeche valittiin ensimmäisenä naisena Algerian kansalliskokouksen puhemieheksi.
• 30.–31. heinäkuuta – Pohjois-Afrikan rannikolla sijaitsevaan Espanjalle kuuluvaan Ceutan kaupunkiin saapui vuorokaudessa kymmeniätuhansia siirtolaisia. Heistä suurin osa palasi takaisin seuraavien päivien aikana.
• 30. heinäkuuta – Virolahdella kuolleina löydetyistä villisian porsaista havaittiin afrikkalaista sikaruttoa. Tautia ei ollut aiemmin esiintynyt Suomessa.

Elokuu

• 7. elokuuta – Abelardo de la Espriella astui Kolumbian presidentin virkaan.
• 8. elokuuta – Eppu Normaali piti päätöskonsertin Tampereen Ratinan stadionilla.
• 8. elokuuta – Tuusulassa järjestetyn mopomiitin yhteydessä poliisi pysäytti takaa-ajamansa 15-vuotiaan mopoilijan kiilaamalla hänet päin teollisuusalueen verkkoaitaa. Tapaus herätti laajaa keskustelua poliisin voimankäytöstä.
• 10. elokuuta – Junayhteys Suomesta Ruotsiin avautui 40 vuoden jälkeen.
• 12. elokuuta – Täydellinen auringonpimennys näkyi Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.
• 13. elokuuta – Sambiassa järjestettiin yleisvaalit, joissa valittiin suurin osa kansalliskokouksen paikoista ja presidentti.
• 14. elokuuta – Suomen itsenäistymisestä (6. joulukuuta 1917) tuli kuluneeksi yhtä pitkä aika kuin Suomen autonomian saamisesta (Porvoon valtiopäivillä 29. maaliskuuta 1809) Suomen itsenäistymiseen (Venäjän vallan aika).
• 20. elokuuta – Bangladeshin parlamentti valitsi maan uudeksi presidentiksi Mirza Fakhrul Islam Alamgirin.
• 21. elokuuta – Valko-Venäjä ilmoitti sulkevansa suurlähetystönsä Helsingissä syyskuun alussa. Päätös liittyi Valko-Venäjän harjoittamaan lähetystöverkkonsa ”optimointiin”. Valko-Venäjän Helsingin-suurlähetystö oli perustettu vuonna 2011, mutta maalla ei ollut ollut suurlähettilästä Helsingissä vuoden 2024 jälkeen. Suomella oli Minskissä yhteystoimisto, jonka toiminnan kerrottiin jatkuvan normaalisti.
• 21. elokuuta – Ruotsin Fagerstassa lukioon kohdistuneessa miekkahyökkäyksessä kuoli yksi ja loukkaantui kaksi oppilasta.
• 23. elokuuta – Kazakstanin parlamenttivaaleissa valittiin ensi kertaa 145-paikkainen yksikamarinen Kurultai. Presidentti Kasym-Žomart Tokajevin uusi tukipuolue Ädilet sai 110 paikkaa, ja kaikki muutkin äänikynnyksen ylittäneet puolueet tukevat hänen poliittista linjaansa.
• 26. elokuuta – Jäätikön romahdus aiheutti voimakkaita äkillisiä tulvia Nepalin ja Tiibetin rajalla. Ainakin 800 ihmistä kuoli ja tuhansia on kateissa.
• 28. elokuuta – Norjan kuningas Harald V kuoli, ja uudeksi hallitsijaksi tuli hänen poikansa Haakon VIII.
• 29. elokuuta – Islannissa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyysneuvottelujen jatkamisesta. Ei-äänet voittivat niukasti.

Syyskuu

• 1. syyskuuta – Uudessa-Seelannissa elävän uhanalaisen kakapon kanta ylitti 300 yksilöä ennätyksellisen pesintäkauden myötä.
• 2. syyskuuta – Riigikogu valitsi Ülle Madisen Viron presidentiksi.
• 5. syyskuuta – Yleisradion 100-vuotisjuhlat järjestettiin Helsinki-hallissa.
• 13. syyskuuta – Ruotsissa järjestettiin valtiopäivävaalit, joissa sosiaalidemokraattien johtama blokki sai niukan enemmistön. Hallitusneuvotteluista odotetaan vaikeita.
• 18. syyskuuta – Ensimmäiset Suomen ilmavoimien tilaamat F-35 -hävittäjät saapuivat Lapin lennostoon, Rovaniemelle.
• 20. syyskuuta – Saksan kristillisdemokraattinen unioni (CDU) putosi Mecklenburg-Etu-Pommerissa käydyissä vaaleissa ensimmäistä kertaa osavaltion parlamentista, kun sen kannatus jäi alle viiden prosentin äänikynnyksen. Berliinissä puolue jäi toiseksi Die Linken jälkeen ja menettää todennäköisesti pormestaripuolueen aseman.
• 20. syyskuuta – Presidentti Vladimir Putinin tukema valtapuolue Yhtenäinen Venäjä voitti duuman vaalit.
• 23. syyskuuta – Marokon parlamenttivaaleissa vallassa oleva koalitio säilytti alustavien tulosten mukaan enemmistönsä, mutta niiden keskinäinen järjestys muuttui.
• 24. syyskuuta – Espanjassa alkoivat laajat mielenosoitukset sen jälkeen, kun 87-vuotiaan eläkeläisen vuokra oli moninkertaistettu ja hänet oli häädetty asunnostaan. Mielenosoitukset saivat pääministeri Pedro Sánchezin julistamaan ennenaikaiset vaalit.

Lokakuu

• 3. lokakuuta – Latvian parlamenttivaalit voitti istuvan pääministerin Andris Kulbergsin johtama keskustaoikeistolainen Yhdistynyt lista.
• 6. lokakuuta – Mediakonserni Paramount Skydance ja Warner Bros. Discovery yhdistyivät Skydanceksi.
• 7. lokakuuta – Kosovan presidentiksi valittiin Justina Shiroka Pula.
• 8. lokakuuta – Unkarilainen vuonna 2016 lakkautettu Népszabadság-sanomalehti alkoi ilmestyä uudelleen verkkojulkaisuna ja viikkolehtenä.
• 17. lokakuuta – Mellakoitsijat polttivat Limoges’n kaupungintalon. Kaikkiaan Ranskan maanlaajuisiin mielenosoituksiin osallistui satojatuhansia ihmisiä.
• 21. lokakuuta – Tekoälyn avulla PHP-ohjelmointikielestä löydettyjen haavoittuvuuksien vuoksi suuri osa maailman verkkosivustoista suljettiin varotoimenpiteenä turvallisuuspäivitysten asentamisen ajaksi.

Lokakuu

• 25. lokakuuta – Brasilian presidentinvaalien toinen kierros.
• 26. lokakuuta – Turun musiikkitalo Fuuga avautuu.

Marraskuu

• 7. marraskuuta – Uudessa-Seelannissa pidetään parlamenttivaalit.
• 13. marraskuuta – Voyager 1 on yhden valopäivän etäisyydellä Maasta.
• 29. marraskuuta – Espanjassa järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit.

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 2026

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 2026

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 2026

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 2026

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 2026