| Ceuta | |
|---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Sijainti |
|
| Valtio | |
| Perustettu | 14. maaliskuuta 1995 |
| Hallinto | |
| – Presidentti | Juan Jesús Vivas (PP) |
| Pinta-ala | 19,48 km² |
| Väkiluku (2017) | 83 595 |
| – väestötiheys | 4 592 as./km² |
| Lyhenteet | |
| – postitunnus | ES-CE |
| Verkkosivu | |
Ceuta [ˈθeuta] on Espanjalle kuuluva itsehallinnollinen kaupunki Pohjois-Afrikassa Gibraltarinsalmen etelärannalla. Ennen vuonna 1995 myönnettyä itsehallintoa Ceuta kuului Cádizin maakuntaan. Se on yksi viidestä Espanjan erillisalueesta Pohjois-Afrikassa. Sen etelänaapuri Marokko vaatii sitä itselleen. Ceutan pinta-ala on 19,48 neliökilometriä ja asukasluku 83 595 (2025).
Ceutan maisemaa hallitsee kukkula nimeltä Monte Hacho (204 metriä), jossa sijaitsee Espanjan asevoimien tukikohta. Monte Hachoa pidetään toisinaan Herkuleen pilarien eteläisenä pilarina.

Ceutasta, yhdessä muiden Espanjan Afrikassa sijaitsevien enklaavien kanssa, on tullut eräs Eurooppaan pyrkivien pakolaisten ja siirtolaisten kauttakulkupaikoista, ja Marokon rajalle on pystytetty kuusi metriä korkea aita estämään laittomia rajanylityksiä. Toisinaan Marokkoa on syytetty siirtolaisten tarkoituksellisesta lähettämisestä rajalle.
Ceuta on ollut historiansa aikana karthagolaisten, roomalaisten, visigoottien ja arabien hallussa. Portugalilaiset valtasivat kaupungin kuningas Juhana I:n johdolla vuonna 1415.
Lissabonin sopimuksessa 1. tammikuuta 1668 Portugalin Alfonso VI luovutti Ceutan Espanjan Kaarle II:lle ja kaupungista tuli osa Espanjaa. Kaupungin lippu ja vaakuna pysyivät kuitenkin muuttumattomina ja vaakunan kilpi muistuttaa tänäkin päivänä läheisesti Portugalin vaakunaa.
Espanjan tunnustaessa Marokon itsenäisyyden vuonna 1956, se ei kuitenkaan luopunut Ceutasta ja muista rannikon alueistaan. Espanjan mukaan alueet ovat olleet osa Espanjaa ennen nyky-Marokon olemassaoloa eikä Marokon aluevaatimus siksi ole pätevä. Marokko on vaatinut alueita itselleen, ja esimerkiksi vuonna 2023 Marokon Madridin-suurlähetystö julkaisi virallisen kartan, jossa muun muassa Ceuta oli merkitty osaksi Marokoa. Ceuta, ja Melilla, eivät ole Yhdistyneiden kansakuntien ei-itsehallinnollisten alueiden listalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei YK laske näitä alueita sellaisiksi, joiden siirtomaahallinto tulisi purkaa.
Ceutasta käsin valvotaan myös viisi kilometriä länteen sijaitsevaa, ei-kenenkään maaksi luokiteltua Isla Perejiliä.
Kulttuuriltaan Ceuta katsotaan osaksi Espanjan Andalusiaa. Enemmistö asukkaista on espanjalaisia, mutta kaupungissa on myös kasvavat berberi- ja juutalaisvähemmistöt. Uskonnoltaan ceutalaiset ovat suurimmaksi osaksi katolisia. Kaupungin ulkomaalaisista suurin yksittäinen ryhmä ovat marokkolaiset. Kaupungin virallinen kieli on espanja, mutta siellä puhutaan myös hindiä, englantia, ladinoa ja arabiaa.
Granadan yliopistolla on toimipiste Ceutalla.
Ceutalla on itsehallinnollisen kaupungin asema, jollaisena se sijoittuu tavallisen kaupungin ja itsehallintoalueen väliin. Ennen 14. maaliskuuta 1995 vahvistettua itsehallintoa Ceuta kuului Cádizin maakuntaan. Vuodesta 1995 lähtien Ceutan kaupunginvaltuusto on rinnastettu Espanjan muiden itsehallintoalueiden lainsäädäntöelimiin. Vuodesta 2001 lähtien Ceutan presidenttinä on toiminut Juan Jesús Vivas.
Espanjan edustajainhuoneessa Ceutalla on yksi paikka. Vuoden 2023 vaaleissa se meni kansanpuolueelle.
Ceuta kuuluu Euroopan unioniin ja sen valuutta on euro. Ceuta ja Melilla ovat ainoat EU:n osat, joilla on maarajaa Afrikan mantereella. Ennen Espanjan liittymistä EU:hun vuonna 1986 Ceuta oli vapaasatama.
Merkittäviä teollisuudenaloja ovat kalatalous sekä panimo- ja metalliteollisuus. Matkailu on nouseva ala. Ceutalta on säännöllinen lauttakuljetus Espanjan mantereelle.