Melilla

Melilla
Ciudad Autónoma de Melilla
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Espanja
Itsehallinto 14. maaliskuuta 1995
Hallinto
 – Pormestari-puheenjohtaja Juan José Imbroda (PP)
Edustus Espanjan parlamentissa
 – Edustajainhuone 1
 – Senaatti 2
Pinta-ala 12,3 km²
Väkiluku (2020) 87 076
 – väestötiheys 7 079 as./km²
Kielet espanja
BKT (2019) 1 621 milj. euroa
 – asukasta kohti 19 211 euroa
HDI (2018) 0,841
Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2
Lyhenteet
 – ISO 3166 ES-ML
Verkkosivu
Melilla kartalla

Melilla (arab. مليلية‎‎, tarifitiksi Mlilt) on Espanjalle kuuluva itsehallinnollinen kaupunki Pohjois-Afrikassa Marokon rannikolla. Ennen vuonna 1995 myönnettyä itsehallintoa Melilla kuului Málagan maakuntaan. Kaupungin pinta-ala on 12,3 neliökilometriä ja väkiluku 87 076 (2020).

Melilla on yksi viidestä Espanjan erillisalueesta Pohjois-Afrikassa, joita kaikkia Marokko on vaatinut itselleen.

Historia ja hallinto

Melilla on foinikialaisten perustama. Espanjalaiset valtasivat kaupungin 1497 ja ovat hallinneet sitä siitä lähtien. Kaupunki on kuitenkin joutunut useaan otteeseen historiansa aikana Rif-vuorten heimoarmeijoiden ja Marokon sulttaanien hyökkäysten kohteeksi. Vasta 1780 solmitussa Aranjuezin sopimuksessa Marokko hyväksyi Espanjan herruuden Melillassa.

Espanjan sisällissodan alussa 1936 Melilla oli ensimmäinen kaupunki, jossa oikeisto nousi kapinaan hallitusta vastaan.

Maaliskuussa 1983 Marokko julisti Ceutan ja Melillan saartoon. Taloudellinen yhteistyösopimus Marokon ja Espanjan välillä 1988 paransi kuitenkin suhteita.

Vuonna 1998 espanjalaiset rakensivat kaupungin ympärille 20 kilometriä pitkän raja-aidan estämään laitonta maahanmuuttoa.

Melilla on Ceutan tavoin autonominen kaupunki. Vuonna 1995 säädetyn lain nojalla kaupungin valtuustolla on samat valtuudet kuin autonomisten alueiden valtuustoilla. Tätä ennen Melillaa johdettiin osana Málagan maakuntaa. Kaupunkia johtaa presidentti ja virassa on vuodesta 2023 lähtien toiminut Juan José Imbroda Ortiz. Espanjan edustajainhuoneessa Melillalla on yksi edustaja ja senaatissa kaksi edustajaa.

Väestö ja kulttuuri

Enemmistö asukkaista on espanjalaisia, mutta kaupungissa on kasvava marokkolainen arabivähemmistö sekä noin 800 juutalaista.

Vuonna 2019 kaupungin asukkaista muslimeja oli lähes 45 000, mikä tarkoittaa noin 52 prosenttia väkiluvusta. Suurin osa heistä on kansalaisuudeltaan espanjalaisia.

Talous ja infrastruktuuri

Melilla oli vapaasatama ennen liittymistään EU:hun. Melilla ja Ceuta kuuluvat Euroopan unioniin, mutteivat EU:n tulliliittoon. Merkittäviä teollisuudenaloja ovat olleet metalli- ja tekstiiliteollisuus sekä kenkien valmistus. Matkailu on myös viime aikoina kasvanut ala.

Melillalla on lentoasema (IATA: MLN, OACI: GEML), josta lähtee lentoja muualle Espanjaan. Manner-Espanjaan on myös laivayhteys. Marokon puolelle pääsee rajanylityspaikkojen kautta.

Kuvia

Lähteet

  1. ↑ PIB de Melilla 2019 datosmacro.com. Viitattu 14.3.2021. (espanjaksi)
  2. ↑ Sub-national HDI 2019 Global Data Lab. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Ley Orgánica 2/1995, de 13 de marzo, de Estatuto de Autonomía de Melilla. Boletín Oficial del Estado. 14.3.1995. Agencia Estatal Boletín Oficial del Estado. Viitattu 2.3.2025. (espanjaksi)
  4. 1 2 Rantala, Risto & Turtia, Kaarina (toim.): ”Melilla”, Suuri suomalainen tietosanakirja, s. 627. 2 Helsinki: Otava, 1988. ISBN 951-643-288-3
  5. ↑ Población por comunidades y ciudades autónomas y sexo Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 14.3.2021. (espanjaksi)
  6. ↑ Melilla: Arriving & Departing Tripadvisor. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
  7. 1 2 Foissey, Hugues-Marie: Ceuta and Melilla: two enclaves between Spain and Morocco Conflits : Revue de Géopolitique. 31.7.2026. Viitattu 27.9.2026. (ranskaksi)
  8. ↑ Ceuta and Melilla: Why Europe’s African border remains a flashpoint Al Jazeera. 5.8.2026. Viitattu 27.9.2026. (englanniksi)
  9. 1 2 3 4 Melilla | Facts, Points of Interest, & Map 24.8.2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.9.2026. (englanniksi)
  10. ↑ Salmi, Maija: Eurooppaan pyrkivät saavat Marokossa kovan vastaanoton. Aamulehti, 4.8.2013, s. A09.
  11. ↑ Ciudad Autónoma de Melilla - Nombramiento del Presidente de la Ciudad Autónoma de Melilla a D. Juan José Imbroda Ortiz Ciudad Autónoma de Melilla. Viitattu 27.9.2026. (espanjaksi)
  12. ↑ Ceuta, Melilla profile BBC News. 11.7.2011. Viitattu 27.9.2026. (englanniksi)
  13. ↑ Part III The Cortes Generales 2026. La Moncloa. Viitattu 27.9.2026. (englanniksi)
  14. ↑ Number of Muslims in Melilla in 2019, by nationality Statista. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
  15. ↑ Ceuta and Melilla 2026. European Commission. Viitattu 27.9.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla