| Melilla Ciudad Autónoma de Melilla |
|
|---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Sijainti |
|
| Valtio | Espanja |
| Itsehallinto | 14. maaliskuuta 1995 |
| Hallinto | |
| – Pormestari-puheenjohtaja | Juan José Imbroda (PP) |
| Edustus | Espanjan parlamentissa |
| – Edustajainhuone | 1 |
| – Senaatti | 2 |
| Pinta-ala | 12,3 km² |
| Väkiluku (2020) | 87 076 |
| – väestötiheys | 7 079 as./km² |
| Kielet | espanja |
| BKT (2019) | 1 621 milj. euroa |
| – asukasta kohti | 19 211 euroa |
| HDI (2018) | 0,841 |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – kesäaika | UTC+2 |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | ES-ML |
| Verkkosivu | |

Melilla (arab. مليلية, tarifitiksi Mlilt) on Espanjalle kuuluva itsehallinnollinen kaupunki Pohjois-Afrikassa Marokon rannikolla. Ennen vuonna 1995 myönnettyä itsehallintoa Melilla kuului Málagan maakuntaan. Kaupungin pinta-ala on 12,3 neliökilometriä ja väkiluku 87 076 (2020).
Melilla on yksi viidestä Espanjan erillisalueesta Pohjois-Afrikassa, joita kaikkia Marokko on vaatinut itselleen.
Melilla on foinikialaisten perustama. Espanjalaiset valtasivat kaupungin 1497 ja ovat hallinneet sitä siitä lähtien. Kaupunki on kuitenkin joutunut useaan otteeseen historiansa aikana Rif-vuorten heimoarmeijoiden ja Marokon sulttaanien hyökkäysten kohteeksi. Vasta 1780 solmitussa Aranjuezin sopimuksessa Marokko hyväksyi Espanjan herruuden Melillassa.
Espanjan sisällissodan alussa 1936 Melilla oli ensimmäinen kaupunki, jossa oikeisto nousi kapinaan hallitusta vastaan.
Maaliskuussa 1983 Marokko julisti Ceutan ja Melillan saartoon. Taloudellinen yhteistyösopimus Marokon ja Espanjan välillä 1988 paransi kuitenkin suhteita.
Vuonna 1998 espanjalaiset rakensivat kaupungin ympärille 20 kilometriä pitkän raja-aidan estämään laitonta maahanmuuttoa.
Melilla on Ceutan tavoin autonominen kaupunki. Vuonna 1995 säädetyn lain nojalla kaupungin valtuustolla on samat valtuudet kuin autonomisten alueiden valtuustoilla. Tätä ennen Melillaa johdettiin osana Málagan maakuntaa. Kaupunkia johtaa presidentti ja virassa on vuodesta 2023 lähtien toiminut Juan José Imbroda Ortiz. Espanjan edustajainhuoneessa Melillalla on yksi edustaja ja senaatissa kaksi edustajaa.
Enemmistö asukkaista on espanjalaisia, mutta kaupungissa on kasvava marokkolainen arabivähemmistö sekä noin 800 juutalaista.
Vuonna 2019 kaupungin asukkaista muslimeja oli lähes 45 000, mikä tarkoittaa noin 52 prosenttia väkiluvusta. Suurin osa heistä on kansalaisuudeltaan espanjalaisia.
Melilla oli vapaasatama ennen liittymistään EU:hun. Melilla ja Ceuta kuuluvat Euroopan unioniin, mutteivat EU:n tulliliittoon. Merkittäviä teollisuudenaloja ovat olleet metalli- ja tekstiiliteollisuus sekä kenkien valmistus. Matkailu on myös viime aikoina kasvanut ala.
Melillalla on lentoasema (IATA: MLN, OACI: GEML), josta lähtee lentoja muualle Espanjaan. Manner-Espanjaan on myös laivayhteys. Marokon puolelle pääsee rajanylityspaikkojen kautta.