Alko Oy on Suomen valtion omistama monopoliyritys, jolla on yksinoikeus yli 8-prosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien sekä yli 5,5-prosenttisten tislattua alkoholia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyyntiin Suomessa, pois lukien pienpanimoiden oluet sekä muista hedelmistä ja marjoista kuin rypäleistä valmistetut tilaviinit.
Alkon toiminnasta määrätään alkoholilaissa ja -asetuksessa ja se kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallintoon ja valvontaan. Alkon pääkonttori sijaitsee Alkon lippulaivamyymälän Arkadian yläkerrassa Helsingin Kampissa. Alkon toimitusjohtaja on Leena Laitinen, joka aloitti tehtävässä syksyllä 2017.
Alko perustettiin vuonna 1932 hoitamaan kieltolain päätyttyä yksinoikeudella alkoholin valmistusta, maahantuontia ja myyntiä. Alkon lakisääteiset tehtävät ovat muuttuneet historian aikana, samoin kuten kansalaisten suhtautuminen siihen. Vuonna 2023 laaditussa kyselyssä jo useampi suomalainen kannattaa Alkon monopoliaseman purkamista, kuin vastustaa sitä. Vuonna 2024 valtioneuvosto käynnisti selvityksen enintään 15 prosenttia alkoholia sisältävien viinien myynnin vapauttamisesta päivittäistavarakauppoihin, ja tätä kannatti vuonna 2024 Helsingin Sanomien mielipidemittauksessa 55 prosenttia suomalaisista.
Historia
Kieltolain kumoamisesta 1950-luvulle
Oy Alkoholiliike Ab:n myymälä vuonna 1952 Helsingin Museokatu 10:ssä.
Suomessa oli voimassa vuosina 1919–1932 kieltolaki, joka kumottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen. Eduskunta sääti 25. tammikuuta 1932 väkijuomalain, joka antoi alkoholin valmistuksen, myynnin ja maahantuonnin Oy Alkoholiliike Ab:n yksinoikeudeksi. Alko avasi ensimmäiset 48 myymälänsä tiistaina 5. huhtikuuta 1932 klo 10. Päivämäärän muistamista auttaa Suomen historian tunnetuimpiin kuuluva lukusarja 543210.
Pääosakkaana vuonna 1932 oli Suomen valtio, jonka lisäksi muodollisina osakkaina olivat silloinen valtiovarainministeri Kyösti Järvinen ja oikeusministeri T. M. Kivimäki. Järvinen ja Kivimäki merkitsivät kumpikin yhden osakkeen ja valtio 29998 kappaletta 1000 markan osakkeita. Joulukuussa 1994 valtio päätti lunastaa osakkeet Järvisen ja Kivimäen perikunnilta 10,65markan hintaan, jolloin Alkosta tuli täysin valtion omistama yhtiö. Liikkeen perustamisen yhteydessä alkoholiliikkeelle asetettiin myös seitsenhenkinen hallintoneuvosto. Suomen valtioneuvoston nimeämän hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yhtiön hallintoa ja toimintaa.
Talvisodan syttymisen jälkeen Alko ryhtyi valmistamaan Rajamäen tehtaalla panssarintorjunta-aseiksi polttopulloja, joita kutsuttiin Molotovin cocktaileiksi Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan. Pulloja valmistettiin sodan aikana yhteensä 542194 kappaletta. Jatkosodan aikana vuonna 1944 myymälät olivat lopulta suljettuina ja Suomen puolustusvoimien toiveesta Suomessa vallitsi alkoholin myymisen ja anniskelun suhteen täyskielto. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1944 Suomessa otettiin käyttöön viinakortti, joka piti esittää myyjälle alkoholijuomia ostaessa. Vuoteen 1947 mennessä viinakortteja oli 1,2 miljoonaa.
1940- ja 1950-lukujen taitteessa pullot asetettiin hyllyihin pystyyn niin, että ne näkyivät asiakkaille. Alkoholin kulutusta aloitettiin ohjaamaan väkevistä alkoholijuomista mietoihin, jonka johdosta miedot viinit poistettiin viinakortin alaisuudesta vuonna 1949. Olympiavuonna 1952 Alkon tuotevalikoima kasvoi huikeasti, sillä vuoden 1952 kevätkauden hinnastossa tuotteita oli jo 515 artikkelia. Olympiavuonna myyntiin tuli viinejä sekä lonkeroa. Aiemmin Alkon tuotevalikoima oli koostunut pääosin väkevistä viinoista ja oluista. Alkon sadas myymälä avattiin Turun Eerikinkadulle vuonna 1957. 1950-luvun lopussa Alko aloitti mietoja viinejä ja oluita koskeneen kampanjan, avasi olutmyymälöitä sekä laajensi myymäläverkostoaan myös kaupunkien ulkopuolelle.
1960–90-luvut
Alkon logo 1990-luvulta vuoteen 2007.
Alkon ensimmäinen itsepalvelumyymälä avattiin Helsingin Pohjoisesplanadille vuonna 1962, sitä ennen kaikissa liikkeissä tuotteet olivat tiskin takana. Viimeinen tiskimyymälä (ennen vuotta 2017) sijaitsi Helsingin Kruununhaassa, ja se suljettiin vuonna 1998. Alkon asiakaslehti Viinipostin, nykyisen Etiketin, julkaisu aloitettiin vuonna 1965.
Vuonna 1969 yhtiön nimi muutettiin muotoon Oy Alko Ab. Samana vuonna keskiolutlaki antoi oikeuden myydä III-veroluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Vuonna 1970 valmistui Alkon koulutuskeskus Vuoranta Helsingin Meri-Rastilaan. Viinakortti poistui käytöstä vuoden 1971 alussa. Vuonna 1977 avattiin Alkon kahdessadas myymälä yhtiön tehdaspaikkakunnalle NurmijärvenRajamäelle.
Vuonna 1995 asema alkoholielinkeinoa hallinnoivana viranomaisena siirrettiin Alkolta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle. Oy Alko Ab:stä erotettiin samana vuonna alkoholijuomien valmistus ja markkinointi Primalco Oy:ksi, ja hotelli- sekä ravintolatoiminta jatkoi omana Arctia Oy:nä. Alko Oy:hyn jäi tällöin alkoholijuomien vähittäis- ja tukkukauppa. Näiden yhtiöiden emoyhtiöksi perustettiin Alko-Yhtiöt Oy. Konserniin tuli vuonna 1996 uusi yhtiö, alkoholijuomien tukkumyyntiä ja jakelua hoitava Havistra Oy. Alko Oy erotettiin Alko-Yhtiöt-konsernista vuonna 1999 ja siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Primalco ja Havistra yhdistettiin myöhemmin Oy Altia Ab:ksi.
Suomen vähittäiskauppaa kartoittaneen Heikki Peltolan mielestä Alko koki 1990-luvulla harvinaisen nopean ja onnistuneen muodonmuutoksen valtion virastomaisesta monopolista yhdeksi maailman parhaisiin kuuluvista alkoholin myyntiketjuista.
2000-luku
Alkon 300. myymälä avattiin Turun Kupittaalle vuonna 2003. Alko uusi logonsa ja visuaalisen ilmeensä 75-juhlavuotenaan vuonna 2007. Marraskuussa 2016 Alko alkoi myydä tuotteitaan myös verkkokaupassa, joka on auki ympäri vuorokauden. Ostajan ikä ja henkilöllisyys tarkistetaan tuotetta noudettaessa. Jakelun tilaajille hoitaa Posti ja yritysasiakkaille juomat toimitetaan myös yritysosoitteisiin. Vuonna 2025 Alkon verkkokaupassa tehtiin 123500 tilausta. Vuonna 2017 Alko avasi Helsingin Töölöntorille vanhanmallisen tiskimyymälän 85-vuotisjuhlansa kunniaksi. Samana vuonna lanseerattiin nykyinen, kolmesta eri myymälätyypistä koostuva, myymäläkonsepti.
Alko-konsernin ravintolat ja hotellit
Ruotsin valtion alkoholiyhtiön esimerkkiä seuraten Alko avasi syksyllä 1933 Helsingin Siltasaaressa kansanravintola Alkon. Vuonna 1935 Alko perusti tytäryhtiökseen Alkon Kansanravintolat Oy:n ja alkoi satsata myös hotellitoimintaan. Hotelli Pohjanhovi avattiin Rovaniemellä syksyllä 1936 ja Hotelli Aulanko Hämeenlinnassa vuoden 1939 alussa. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Alkon Kansanravintolat Oy:llä, vuodesta 1954 Oy Yhtyneet Ravintolat Ab:llä, oli useita ravintoloita ja hotelleja eri puolilla Suomea, kuten myös Alkon toisella tytäryhtiöllä, vuonna 1962 perustetulla Kantaravintolat Oy:llä.
Myymälät ja toimipisteet
Vuonna 2026 Alkolla on 360 myymälää. Lisäksi Alkolla oli 108 noutopistettä sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole Alkon myymälää. 1. syyskuuta 2023 tuli voimaan käytäntö, jossa henkilöllisyyden voi todistaa ainoastaan voimassa olevalla henkilöllisyystodistuksella.
Alkoholilain 4. heinäkuuta 2026 voimaan tulleiden muutosten myötä Alkot saavat lain mukaan olla auki vuoden jokaisena päivänä kello 9–21. Alkot ovat kuitenkin kiinni joinakin pyhäpäivinä, ja Alkojen aukioloajat vaihtelevat myymälöittäin. Osa myymälöistä on auki myös sunnuntaisin.
Nykyisyys
2018 uudistus
Vuoden 2018 alkoholilain uudistuksessa elintarvikeliikkeissä myytävän alkoholin sallittu prosenttiraja nostettiin 4,7%:sta 5,5%:n ja samalla poistui myös valmistustaparajoite, jossa alkoholin tuli olla valmistettu käymisteitse. Helsingin Sanomien toukokuussa 2018 teettämässä mielipidemittauksessa 1024:stä vastaajasta 60 prosenttia sallisi yli 5,5-prosenttisten juomien vähittäismyynnin myös muualla kuin Alkossa. Kielteisesti suhtautui 34 prosenttia. Kysymyksessä ei eritelty, haluttaisiinko ruokakauppoihin vain viinit vai myös väkevät viinat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tammikuussa 2018 teettämässä mielipidemittauksessa noin tuhannesta vastaajasta 50 prosenttia hyväksyisi viinien myynnin ruokakaupoissa ja 85 prosenttia vastaajista pitäisi väkevät alkoholijuomat Alkossa. 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että Alkon monopoli on hyvä tapa rajoittaa alkoholihaittoja. Sittemmin Alkon monopolin purkamista on ehdotettu sekä Kokoomuksen poliitikkojen että kahden tutkijan taholta.
2024 uudistus
Kesäkuussa 2024 tuli voimaan alkoholilain muutos (HE 7/2024 vp), joka nosti päivittäistavarakaupoissa myytävien käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien prosenttirajan 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Eduskunta hyväksyi lakiuudistuksen äänin 102–80. Muutos koski oluita, siidereitä ja viinejä, mutta tislepohjaiset juomasekoitukset, kuten lonkerot, jäivät uudistuksen ulkopuolelle. Lakimuutos vaikutti Alkon myyntiin: vuonna 2024 litramyynti laski 7,4 prosenttia 71,2 miljoonaan litraan ja vuonna 2025 edelleen 7,9 prosenttia 65,6 miljoonaan litraan. Asiakaskäyntejä Alkon myymälöissä oli vuonna 2024 yhteensä 47,4 miljoonaa, kun vuotta aiemmin niitä oli 50,7 miljoonaa.
Tulevaisuus
Hallitus antoi lokakuussa 2024 esityksen (HE 173/2024 vp), jolla olisi mahdollistettu alkoholijuomien verkkokauppa ja kotiinkuljetus. Euroopan komissio antoi 17. joulukuuta 2024 esityksestä yksityiskohtaisen lausunnon, jonka mukaan esitys olisi ulkomaisia toimijoita syrjivä ja EU:n sisämarkkinasääntöjen vastainen, koska rajat ylittävää etämyyntiä koskevaa sääntelyä ei selkeytetty. Hallitus peruutti esityksen keväällä 2025 ja antoi uuden esityksen HE 131/2025 vp, jossa huomioitiin komission lausunto ja lisättiin säännökset rajat ylittävästä etämyynnistä sekä markkinoinnista.
Helmikuussa 2025 julkaistussa Kilpailu- ja kuluttajaviraston tapaamismuistiossa käsiteltiin Alkon kilpailuasemaa alkoholimarkkinoiden murrosvaiheessa. Alko esitteli KKV:lle toimintaansa ja erityisasemasta johtuvia rajoitteita: Alko ei voi vapaasti kilpailla hinnalla, sillä erityisaseman piiriin kuuluvien tuotteiden hinnoittelun on oltava avointa ja tasapuolista, eikä Alko saa markkinoida tuotteitaan samalla tavalla kuin kilpailijat. Alko katsoi, että sen tulisi "kilpailuasemansa parantamiseksi saada lisää vapauksia, kuten mahdollisuus markkinointiin ja tuotekohtaisiin hintakampanjoihin". Alko ennakoi myös, että suunnitteilla oleva etämyynnin vapautuminen saattaa tuoda markkinoille suuria ulkomaisia toimijoita. Alkon mukaan viinien myynnin vapauttamista harkittaessa tulee ottaa huomioon myös väkevien alkoholijuomien myynnin järjestäminen: jos viinit vapautettaisiin ja väkevät jäisivät Alkon yksinoikeudeksi, monopolin piiriin jäisi enää vain 25 prosenttia alkoholimyynnistä, jolloin jatkaminen nykyisellä myymäläverkostolla olisi haastavaa. KKV totesi, että Alko on hoitanut vastuullisesti monopolitehtäväänsä ja erityisasemaansa kuuluvaa yhteiskuntavastuuta.
Avoimuusrekisteriin jätetyn toimintailmoituksen mukaan Alko harjoitti heinä–joulukuussa 2025 vaikuttamistoimintaa, joka kohdistui sosiaali- ja terveysministeriöön, valtiovarainministeriöön ja eduskunnan valiokuntiin. Vaikuttamistoiminta koski Alkon roolia alkoholipolitiikan välineenä, alkoholilakiin suunniteltuja muutoksia sekä alkoholiverotusta. Alko katsoi, että alkoholiveron ohjausvaikutus on heikentynyt ja Suomen verotaso on Euroopan korkein, eikä korotusvaraa juuri ole. Alko esitti, että alkoholiveron tasoa ja rakennetta olisi syytä arvioida ja että tilastoimattoman kulutuksen valvontaa sekä verojen keräämistä ulkomaisista verkkokaupoista tulisi tehostaa.
Huhtikuussa 2025 julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön asettaman selvityshenkilö Antti Neimalan tekemä selvitys enintään 15-prosenttisten viinien myynnin laajentamisesta Alkon yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle. Selvitys esitti kolme vaihtoehtoista mallia: viinien vähittäismyynnin sallimisen päivittäistavarakaupoissa, myynnin sallimisen ravintoloissa anniskeluluvan yhteydessä tai viinien erikoisliikkeiden perustamisen sallimisen. Selvityksen mukaan viinien vähittäismyynnin vapauttaminen lisäisi kuluttajien valinnanmahdollisuuksia ja voisi laskea kuluttajahintoja, mutta saattaisi lisätä alkoholin kokonaiskulutusta ja siihen liittyviä haittoja. Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioi selvityksen yhteydessä, että Alkon viinimyynti voisi vähentyä 50–70 prosenttia ja muiden tuotteiden myynti 10–20 prosenttia, jolloin Alkon liiketoiminta painuisi kannattamattomaksi.
EU PILOT -menettely
Euroopan komissio käynnisti helmikuussa 2021 EU PILOT -menettelyn (EUP(2021)9837), jossa se selvittää, ovatko Suomen alkoholilain vähittäismyyntisäännökset SEUT-sopimuksen 34 ja 36 artiklojen mukaisia. Menettely käynnistyi helsinkiläisen yksityishenkilön kantelun pohjalta. Komissio tiedusteli muun muassa, voivatko toisiin jäsenmaihin sijoittautuneet mietojen alkoholijuomien vähittäismyyjät harjoittaa etämyyntiä Suomeen, koska sosiaali- ja terveysministeriö ja Valvira olivat tulkinneet etämyynnin kielletyksi, vaikka alkoholilakissa ei ollut nimenomaista kieltopykälää.
Suomi vastasi komission kyselyyn huhtikuussa 2021. Helsingin yliopistoneurooppaoikeuden professori Juha Raitio arvosteli sosiaali- ja terveysministeriön vastausta ja katsoi ministeriön "vastanneen asian vierestä" keskittymällä vähittäismyyntimonopolin perusteluihin etämyyntikysymyksen selvittämisen sijaan. Komissio lähetti maaliskuussa 2025 uuden lisätietopyynnön, jossa se tiedusteli muun muassa etämyyntisääntelyn uudistamisen aikataulua, kotimaisten tuottajien markkinaosuuksia sekä sitä, sisältävätkö Alkon valikoimasuunnitelmat alkuperämaata koskevia lausekkeita. Sosiaali- ja terveysministeriö vastasi huhtikuussa 2025 ja toimitti liitteenä Valviran tilastotiedot, joiden mukaan kotimaisten tuottajien markkinaosuudet eivät kasvaneet vuoden 2024 lakimuutoksen jälkeen.
Alkoholihaittojen vähentäminen
Alkoholilain 23 §:n mukaan Alkon yksinoikeuden tarkoituksena on alkoholilain 1 §:ssä tarkoitettujen haittojen vähentäminen. Alkoholilain esitöiden mukaan Alkon erityisasemasta johtuu, ettei sen tule tavoitella alkoholijuomien myynnin kasvua, vaan sen tulee tukea alkoholilain tavoitetta. Alkoholilain 24 §:n mukaan Alkon hallintoneuvosto vahvistaa vuosittain alkoholihaittojen vähentämistä koskevan toimintasuunnitelman ja antaa sosiaali- ja terveysministeriölle kertomuksen yhtiön vähittäismyynnistä ja haittojen vähentämistoimista.
Alkon vastuullisuustoimiin kuuluu, ettei alkoholijuomia myydä alaikäisille, päihtyneille eikä välittämistarkoituksiin. Väkeviä alkoholijuomia ei myydä alle 20-vuotiaille ja mietoja alkoholijuomia ei myydä alle 18-vuotiaille. Paljousalennukset, kaupantekijäiset ja lisämyynti eivät kuulu Alkon toimintatapoihin. Alkolla on käytössä vapaaehtoinen asiointikieltosopimus, jolla asiakas voi rajoittaa omia alkoholiostojaan, sekä huolikortti, jolla asiakasta voidaan ohjata apua tarjoaviin tahoihin.
Alko mittaa ikärajavalvonnan onnistumista säännöllisillä mystery shopping -asioinneilla, joissa täysi-ikäiset testiasiakkaat asioivat myymälöissä. Vuonna 2025 ikärajavalvonnan onnistumisprosentti oli 97,5. Vertailun vuoksi Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyrityksissä ikä tarkistettiin noin 88 prosentissa testiostostapahtumista vuonna 2024.
Oikeusasiamiehen ratkaisut
Eduskunnan oikeusasiamiesPetri Jääskeläinen katsoi ratkaisussaan vuonna 2022 (EOAK/5474/2021), että Alkon alkoholijuomien valikoimaanottoa, vähittäismyynnistä poistamista ja hinnoittelua koskeva päätöksenteko on perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän hoitamista. Oikeusasiamies esitti sosiaali- ja terveysministeriölle, että se harkitsisi lainsäädäntötoimia alkoholiyhtiön julkisia hallintotehtäviä koskevan sääntelyn selkeyttämiseksi alkoholilaissa.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin arvioi ratkaisussaan joulukuussa 2023 (EOAK/7461/2022) sosiaali- ja terveysministeriön toimintaa Alkon alkoholihaittojen vähentämistehtävän ohjauksessa ja valvonnassa. Sakslin totesi, että Alkon hallintoneuvoston vahvistama haittojen vähentämistä koskeva toimintasuunnitelma ja vuosittainen toimenpidekertomus vaikuttivat "hyvin suppeilta" ja että lakisääteinen tehtävä näytti ymmärrettävän vain yhdeksi elementiksi yhtiön vastuullisuutta, mikä on omiaan hämärtämään tehtävän keskeistä merkitystä. Sakslin katsoi, ettei sosiaali- ja terveysministeriö ollut laiminlyönyt lakisääteistä ohjaus- ja valvontatehtäväänsä, mutta totesi ministeriön olleen "varsin passiivinen" kaikissa rooleissaan. Sakslin uudisti oikeusasiamiehen aiemman esityksen lainsäädännön selkeyttämisestä ja pyysi ministeriötä ilmoittamaan 30. kesäkuuta 2024 mennessä, mihin toimenpiteisiin esitys on johtanut.
Hallintoneuvosto
Alkoholilain 37 §:n mukaan Alkolla on oltava hallintoneuvosto, jonka nimittää valtioneuvosto. Hallintoneuvostoon kuuluu 12 jäsentä, jotka ovat pääsääntöisesti istuvia kansanedustajia. Osakeyhtiölain 6 luvun 21 §:n mukaan hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa. Lisäksi hallintoneuvosto vahvistaa alkoholihaittojen vähentämistä koskevan toimintasuunnitelman kalenterivuodeksi kerrallaan ja seuraa alkoholiolojen kehitystä.
Eturistiriitakeskustelu
Hallintoneuvoston kokoonpano on herättänyt julkista keskustelua eturistiriidoista, koska samat kansanedustajat osallistuvat sekä Alkon toiminnan valvontaan että alkoholilainsäädännöstä päättämiseen eduskunnassa. Hallintoneuvoston jäsenet saavat yhtiöltä kokouspalkkiota 700–1 000 euroa kokoukselta.
Vuoden 2017 alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä kuusi hallintoneuvoston kansanedustajajäsentä allekirjoitti adressin, jossa vastustettiin lakiuudistusta. Itä-Suomen yliopistonrikosoikeuden professori Matti Tolvanen totesi, etteivät kansanedustajat ole muodollisesti jäävejä, koska yhteisöjääviyssäännökset eivät koske heitä lainsäädäntötyössä. Tolvanen myönsi kuitenkin huolen aiheellisuuden, sillä alkoholilain uudistus koski suoraan Alkon etua.
Keskustelua on herättänyt myös THL:n pääjohtaja Markku Tervahautan kaksoisrooli. Tervahauta toimi samanaikaisesti THL:n pääjohtajana ja Alkon hallituksen jäsenenä, mikä herätti arvostelua, koska hallituksen jäsenenä hän oli lain mukaan velvollinen ajamaan yhtiön etua. Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo kutsui tilannetta "räikeäksi kaksoisrooliksi" ja katsoi, ettei THL:n pääjohtajan tule toimia Alkon hallituksessa.
Valikoima
Alko ostaa tuotteet kotimaisilta ja ulkomaisilta alkoholijuomien myyjiltä. Tuotteiden valikoimaanotto, hinnoittelu ja valikoimasta poistaminen päätetään tasapuolisin ja syrjimättömin perustein riippumatta myyjän kansalaisuudesta tai kotipaikasta. Alko arvioi tuotetta erityisesti asiakkaan, laadun, kysynnän, valikoiman sekä vastuullisuuden näkökulmasta.
Alkon valikoima koostuu viidestä valikoimatyypistä:
Vakiovalikoima on Alkon päävalikoima, jonka tuotteet on valittu laajasta tarjonnasta ympäri maailman. Vakiovalikoiman tuotteet ohjataan keskitetysti myymälöihin.
Kausivalikoima sisältää sesonkituotteita, jotka vastaavat ajankohdan erityistarpeisiin.
Erikoiserät rikastuttavat tuotevalikoimaa rajallisina erinä ja kiinnostavat erityisesti harrastajia.
Tilausvalikoima koostuu tuotteista, jotka ovat pääosin saatavilla verkkokaupassa ja ovat myymälöille valinnaisia. Pienpanimot (vuosituotanto enintään 15 miljoonaa litraa) ja pientuottajat (vuosituotanto enintään 100 000 litraa) voivat listata tuotteitaan paikallisesti saataviksi tilausvalikoimaan.
Erikoistilaustuotteet ovat valikoiman ulkopuolisia alkoholijuomia, joita asiakas voi tilata ostositoumuksella.
Myymälätyypit
Alkolla on kolme asiakasviestinnässä käytettävää myymälätyyppiä: huippumyymälä, erikoismyymälä ja lähimyymälä. Valikoimahallinnan näkökulmasta myymälät luokitellaan kuuteen kokoluokkaan (XS–XXL). Huippumyymälöissä on lähtökohtaisesti XXL-kokoluokan valikoima, erikoismyymälöissä laaja XL- tai L-kokoluokan valikoima, ja lähimyymälöissä pienempi valikoima.
Vastuullinen hankinta
Alkon vastuullisen hankinnan toimintamalli pohjautuu OECD:n asianmukaisen huolellisuuden ohjeisiin vastuullisesta liiketoiminnasta (Due Diligence Guidance for Responsible Business Conduct). Vastuullinen hankinta kattaa ilmastopäästöt, luonnon monimuotoisuuden, kiertotalouden, ihmisoikeuksien toteutumisen varmistamisen, tuoteturvallisuuden ja eettisen kaupankäynnin. Kaikkien Alkon tavarantoimittajien tulee sitoutua amfori BSCI:n (Business Social Compliance Initiative) arvoihin ja Code of Conduct -periaatteisiin sekä niiden noudattamiseen.
Alkoholiliikkeen myymälä vuodelta 1935.Asiakkaita menossa Alkoon vuonna 1972.Alkon myymälä HelsinginKampissa vuonna 2005.Alkon myymälä Lappajärvellä vuonna 2016.Alkon myymälä Seinäjoella vuonna 2018.
Hinnoittelu
Ivalon Alkon myymälän aukioloajat vuonna 2010, ilmoitettu kolmella kielellä: suomeksi, saameksi ja norjaksi.
Vähittäismyyntihinta perustuu tuotteen verottomaan hintaan myymälän takaovella (HMT), johon lisätään Alkon hinnoittelukerroin, mahdollinen pantti ja kierrätysmaksu, alkoholi- ja juomapakkausvero sekä arvonlisävero.
Hinta myymälän takaovella
Tuotteen veroton hinta myyjän varastoimana ja jakelemana: Alkon ostohinta – (alkoholijuomavero + juomapakkausvero)
Tuotteen veroton hinta Alkon varastoimana ja jakelemana:
Kotimaiselta myyjältä ostettuna: Ostohinta + Alkon keskusvarasto- ja myymäläjakelukustannukset
Ulkomaiselta myyjältä ostettuna: Ostohinta + Alkon keskusvarasto- ja myymäläjakelukustannukset + maahantuontikustannukset ja mahdollinen tullimaksu
Hinnoittelukerroin
Verottomaan hintaan lisätään hinnoittelukerroin, joka riippuu tuotteesta.
Alkot toimivat usein suurten ruokakauppojen yhteydessä. Alkon myymälä K-Supermarket Välivainiolla Oulussa.
Alko myy alkoholittomista juomista alle 18-vuotiaille vain limonadia sekä Alkon omaa matalahiilihappoista Välivettä. Esimerkiksi alkoholitonta olutta tai alkoholitonta simaa Alko ei myy alle 18-vuotiaille.
4. heinäkuuta 2026 voimaan tulleiden alkoholilain muutosten myötä Alkot saavat lain mukaan olla auki vuoden jokaisena päivänä kello 9–21. Alkot ovat kuitenkin kiinni joinakin pyhäpäivinä, ja Alkojen aukioloajat vaihtelevat myymälöittäin. Vain osa myymälöistä on auki sunnuntaisin.
Hotelli- ja ravintolamuseon näyttelyssä Helsingin Kaapelitehtaalla on esillä Alkon tiskimyymälä. Museossa aiemmin ollut esine- ja valokuvakokoelma on nykyisin Alkon hallinnassa.
Häikiö, Martti:Alkon historia: Valtion alkoholiliike kieltolain kumoamisesta Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan 1932–2006.Otava, 2007.ISBN978-951-1-21310-9
Lähteet
Häikiö, Martti:Alkon historia. Valtion alkoholiliike kieltolain kumoamisesta Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan 1932–2006.Otava, 2007.
Jaskari, Tiina: Suomen alkoholijärjestelmän kehitys 1920-luvulta nykypäivään. Vaasa, 2009.
↑Hautajärvi, Harri:Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 135–155, 185–186, 196–198, 254–260, 275–280.Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, 2014.ISBN978-952-60-5597-8Teoksen verkkoversioViitattu 20.7.2024.
↑Hautajärvi, Harri:”Miten Suomen matkailua on suunniteltu? Valtiovetoisuudesta markkinaohjautuvuuteen”,Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä. (Toim. Soile Veijola)Helsinki:SKS, 2023, s. 84–86, 93, 97–98.ISBN978-951-858-640-4Teoksen verkkoversio.
↑Marjukka Liiten:Enemmistö sallisi nykyistä vahvempien alkoholijuomien myynnin muuallakin kuin Alkossa.Helsingin Sanomat,25.5.2018.Sanoma Media Finland. Artikkelin verkkoversio.
↑Tuomo Väliaho:Kokoomuksen puoluehallitus esittää Alkon monopolin purkamista.Helsingin Sanomat,5.5.2018.Sanoma Media Finland. Artikkelin verkkoversio.
↑Hanna Gråsten:Tutkijoiden tyrmäys: Alkon monopolille ei ole uskottavia perusteita - ”Miksi suomalaiset olisivat niin erilaisia kuin muut? ”.Iltalehti,27.5.2018.Alma Media Suomi. Artikkelin verkkoversio.
↑Sosiaali- ja terveysministeriön kirje Euroopan komissiolle 29.4.2025, EUT/1480/2022-STM-7. Suomen vastaus komission lisätietopyyntöön asiassa THEMIS/EU PILOT EUP(2021)9837.
.svg){kind=small}
