Finavia

Ilmailuhallitus 1972–1990

Liikenneministeriön ilmailuosastosta ja tie- ja vesirakennuslaitoksen lentokenttäosastosta tuli Ilmailuhallitus 1. maaliskuuta 1972. Ilmailuhallitus hallinnoi 20 lentoasemaa ja sen ensimmäinen pääjohtaja oli Kaarlo J. Temmes. Vuonna 1972 lentomatkustajia oli 1,4 miljoonaa, vuonna 1983 6,2 miljoonaa.

Vuonna 1983 Temmesin seuraajana aloitti Carl-Eric Calàs, jonka pesti päättyi, kun Ilmailuhallituksesta tuli Ilmailulaitos.

Ilmailulaitos 1991–2009

Alkuvuonna 1991 viraston nimi muutettiin Ilmailulaitokseksi ja se alkoi toimia valtion liikelaitoksena. Ilmailulaitoksen virkaatekevänä toimitusjohtajana aloitti Lauri Vänskä. Maaliskuussa 1991 pääjohtajaksi nimitettiin Mikko Talvitie. Helsinki-Vantaan lentoliikenteen määrä oli vähentynyt sekä Suomen 1990-luvun alun laman että Persianlahden sodan seurauksena.

Ilmailulaitoksen yhteydessä toimi myös Lentoturvallisuushallinto Suomen kansallisena ilmailuviranomaisena. Viranomaistehtävissään Lentoturvallisuushallinto teki päätökset itsenäisesti Ilmailulaitoksen liiketoiminnasta ja Ilmailulaitoksen johdosta riippumatta. Ilmailulaitos paransi lentoasemien varustelutasoa ja kiitoteitä ja rakennutti uusia terminaaleja. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalle rakennettiin uudet terminaalit ja kolmas kiitotie.

Talvitie kuoli liikenneonnettomuudessa maaliskuussa 2005. Heinäkuussa hänen seuraajanaan aloitti Samuli Haapasalo. Ilmailulaitos toimi Liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa ja ylläpiti Suomen lentoasemaverkostoa ja tuotti sen tarvitsemat lennonvarmistuspalvelut.

Ilmailulaitoksella oli vuoteen 2005 asti kaksoisrooli ilmailualan liiketoimintaa harjoittavana laitoksena ja ilmailualaa valvovana viranomaisena. Vuoden 2006 alussa perustettiin uusi ilmailuviranomainen, Ilmailuhallinto, jolle ilmailun viranomaistehtävät siirrettiin. Samalla otettiin käyttöön myös nimi Finavia.

Vuoden 2009 loppuun asti Finavia toimi valtion liikelaitoksena nimellä Ilmailulaitos Finavia (ruots. Luftfartsverket Finavia).

Ilmailulaitos Finavia Oyj 2010–

Ilmailulaitos Finavia muutettiin kokonaan valtion omistamaksi osakeyhtiöksi 1.1.2010 alkaen, ja yhtiön nimeksi tuli Finavia Oyj.

Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo irtisanottiin elokuussa 2011 ja väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimettiin lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen. Kesäkuussa Finavian hallituksen puheenjohtajaksi oli nimitetty Soili Suonoja hallituksen ulkopuolelta. Hän ei kertonut syitä Haapasalon irtisanomiseen, vaan sanoi tämän tehneen hyvää työtä. Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien selvitysten mukaan potkujen taustalla oli se, etteivät liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä ja Haapasalo tulleet toimeen. Sekä Mäkilä että ministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kiistivät väitteet, joiden mukaan Mäkilä olisi ajanut Haapasalon erottamista.

Alkuvuonna 2012 Haapasalon seuraajana aloitti Kari Savolainen. Joulukuussa halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti vähentävänsä lentojaan Tampereelta, koska Suomen valtio oli korottanut lentoliikenteen valvontamaksuja. Syksyllä Ryanair oli jo kertonut lopettavansa Turun reittien liikennöinnin. Ryanairin mukaan vähentämisen syynä olivat Finavian toimet ja lupasi palauttavansa liiketoiminnan ennalleen, jos Finavia poistaisi liikenteen korotetut valvontamaksut Finnairin kilpailijoiden osalta. Finavian mukaan valvontamaksun suuruus lentoa kohden oli noin 150 euroa, ja piti hintojaan kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyisinä.

Elokuussa 2013 kerrottiin, että Finavia saa Suomen valtiolta 200 miljoonan euron pääomituksen, jotta se voisi toteuttaa noin miljardi euroa maksavan Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksen. Investointien tavoitteena oli varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Joulukuussa kerrottiin, että Valtiontalouden tarkastusvirasto oli tehnyt Finavialle tuloksellisuustarkastuksen, joka koski yhtiön vuosina 2009–2011 tekemiä johdannaissopimuksia, jotka oli kielletty Finavian omissa ohjeissa. Johdannaisista oli kirjattu noin 9 miljoonan euron arvostustappio. Vuonna 2009 Finavia oli ollut valtion liikelaitos ja sen hallituksen puheenjohtajana toimi Jussi Järventaus. Hänen seuraajansa olivat Seppo Paatelainen (1.1.2010–28.6.2011) ja Soili Suonoja (29.6.2011–28.10.2014). Liikenneministerinä oli Anu Vehviläinen.

Riitta Tiuraniemi nimettiin Finavian hallituksen puheenjohtajaksi tammikuussa 2015. Hän erosi tehtävästään 4. joulukuuta protestina sille, että liikenneministeriö ja ministeri Anne Berner puuttuivat liiaksi hallitustyöskentelyyn. Berner kiisti toimineensa hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti. Omistajaohjausta oli annettu johdannaistappioiden selvittelyssä sekä oikeudenkäynnin lopettamiseksi entistä tilintakastajayhtiö Deloitte & Touchea vastaan. Harkinta siitä, nostaisiko Finavia kanteen entistä hallitusta vastaan vai ei, koski vuosina 2010–2011 tehtyjä sopimuksia, vuoden 2009 sopimusten osalta kanneoikeutta ei enää ollut. Syksyn ja joulukuun aikana hallituksesta erosi Tiuraniemen lisäksi myös kolme muuta jäsentä ja hallitusta johti väliaikaisesti Juha Häkkinen. Hänen johdollaan hallitus päätti 18. joulukuuta, ettei se nosta kannetta yhtiön entistä hallitusta eikä johtoa vastaan johdannaistappioiden takia, mutta pyysi Finanssivalvontaa tutkimaan, olivatko yhtiölle aikanaan johdannaissopimuksia myyneet pankit toimineet hyvän pankkitavan mukaan kieltäytyessään tappiollisiksi osoittautuneiden sopimusten purusta. 22. joulukuuta valtiontalouden tarkastusvirasto kertoi tekevänsä laillisuustarkastuksen koskien Finavian silloisen hallituksen ja liikenne- ja viestintäministeriön toimintaa selvittääkseen, oliko vuosina 2009–2011 toteutettujen johdannaiskauppojen selvittelyissä toimittu valtion kokonaisedun mukaisesti. Johdannaissopimuksista kertyi yli 34 miljoonaa euroa tappiota. Kauhavan lentokenttä siirtyi Kasvuyrittäjät Oy:lle.

Alkuvuonna 2016 Lappeenrannan lentoasema siirtyi Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan maakunnan omistukseen. Helmikuussa Finavian uutena puheenjohtajana aloitti Harri Sailas.

Huhtikuussa 2017 Finavian lennonvarmistus- ja lennonjohtopalvelut eriytettiin uudelle ANS Finlandille. Heinäkuussa Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi eteläsiipi avattiin matkustajaliikenteen käyttöön.

Toukokuussa 2018 Finavia kertoi aloittavansa kaksivuotisen kehitysohjelman, jonka aikana Lapin lentoasemia kehitetään noin 55 miljoonan euron arvosta. Kittilän lentoaseman terminaalia ja lentoliikenteen infrastruktuuria laajennettiin, Ivalossa taas lisättiin konepaikkojen määrää. Rovaniemellä nostettiin matkustajatilojen laajuutta 6000 neliömetristä 10 500 neliömetriin. Investoinnin myötä Lapin lentoasemien palvelukapasiteetti kasvoi kahteen miljoonaan matkustajaan vuodessa. Kari Savolaisen jäädessä syksyllä eläkkeelle hänen seuraajanaan aloitti Kimmo Mäki.

Huhtikuussa 2020 lentomatkustamisessa nähtiin maailmanlaajuisesti ennennäkemätön pysähdys, kun koronavirusepidemia alkoi rajoittaa matkustamista. Suomen lentoliikenteestä iso osuus oli kansainvälistä liikennettä ja koronarajoitukset vähensivät matkustajamäärää merkittävästi. Siinä missä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä matkustajia oli lähes neljä miljoonaa, toisella neljänneksellä heitä oli alle 140 000.

Enontekiön lentoasema siirtyi Enontekiön kunnalle vuonna 2021. Joulukuussa avattiin Helsinki-Vantaan uuden terminaali 2:n pääsisäänkäynti, tulo- ja lähtöaulat ja liikennemuodot yhdistävä matkakeskus. Lisäksi otettiin käyttöön uudet pysäköinti- ja liikennejärjestelyt.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vuonna 2022 sulki Venäjän ilmatilan länsimaisilta koneilta. Tämä vaikutuksesta Finnairin nopeisiin yhteyksiin perustunut Aasia-strategia kärsi ja vaihtomatkustajien määrä pieneni Helsinki-Vantaan kentällä.

Airpro Oy

Airpro Oy hoitaa lentomatkustajien turvatarkastustoimintaa ja muita lentoasemien ja lentoyhtiöiden tarvitsemia maapalveluja. Näitä ovat muun muassa lentorahdin huolinta ja matkatavaroiden käsittely. Lisäksi Airpro sopimuksesta riippuen vuokraa lentoyhtiöille matkustamohenkilöstöä, huolehtii matkustajien kenttäbussikuljetuksista sekä lentoasemien ja -koneiden siivouksesta ja jäänpoistosta.

Vuonna 2026 Airpro työllisti noin 1 400 ihmistä 11 lentoasemalla ympäri Suomen. Airpron toimipaikkoja ovat Helsinki-Vantaan, Ivalon, Kemi-Tornion, Kittilän, Kuopion, Kuusamon, Oulun, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan lentoasemat.

Airpron kilpailijoita ovat muun muassa Swissport Finland Oy ja Aviator Finland Oy. Maapalveluyritysten sopimuskumppaneita ovat useimpien palvelujen osalta lentoyhtiöt.

Airpro Oy:n toimitusjohtajana on vuodesta 2022 toiminut Sampo Paukkeri.