2010–2015
2010-luvulla Fortum alkoi pyrkiä eroon turvallisesta, mutta pienikatteisesta sähkönsiirtoliiketoiminnasta korvatakseen sen korkeamman tuoton liiketoiminnalla. Joulukuussa 2011 Fortum kertoi myyvänsä tytäryhtiönsä Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n, joista syntyi Adven Oy.
Maaliskuussa 2014 vahvistettiin yrityskauppa, jossa Fortum myi sähkönsiirtoliikentoimintansa Suomesta Suomi Power Networksille. Carunaksi nimetty liiketoiminta myytiin 2,55 miljardilla eurolla. Maaliskuussa 2015 Fortum kertoi myyneensä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintansa 6,6 miljardilla eurolla. Pekka Lundmark aloitti uutena toimitusjohtajana syyskuussa.
2016–2022
Vuonna 2016 Fortum osti kiertotalousyhtiö Ekokem Oyj:n. Seuraavana vuonna sen nimeksi tuli Fortum Waste Solutions Oy.
Tammikuussa 2018 energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen saksalaisen energiayhtiö Uniperin osakkeista, kaupan arvo oli 3,76 miljardia euroa. Tarjouksen mukaan Fortum sai lähes 47 prosentin osuuden Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista. Uniperin sähköntuotannon kapasiteetti Fortumiin verrattuna oli vuonna 2018 kolminkertainen. Kapasiteetistä noin kolmannes oli hiilivoimaa ja loput noin 70 prosenttia kaasua, ydinvoimaa ja vesivoimaa. Venäjän kilpailuviranomaisten antaman rajoituksen vuoksi Fortum ei saanut aluksi kasvattaa Uniper-osuuttaan yli 50 prosenttiin.
Ympäristöjärjestöt kritisoivat Fortumia ja Uniperia investoinneista fossiiliseen kaasuun, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Suomessa Fortumin Uniper-ostoa kyseenalaistivat sekä media että aktivistisijoittajat. Lokakuussa 2019 Fortum ilmoitti, että sen omistus omistus Uniperista oli kasvamassa 70,5 prosenttiin. Kauppa vaati viranomaisluvan sekä Yhdysvalloilta että Venäjältä. Kaupan myötä Uniperista tulisi Fortumin tytäryhtiö ja Fortum saisi Uniperissa enemmistöosuuden. Määräysvalta yhtiössä edellytti kuitenkin 75 prosentin enemmistöä. Maailman parhaimpiin luottoluokittajiin kuuluneet Moody’s ja Fitch ilmoittivat harkitsevansa Fortumin luottoluokituksen alentamista Uniper-kaupan vuoksi.
Helmikuussa 2020 Venäjän viranomaiset antoivat Fortumille lopullisen luvan nostaa Uniper-osuutensa 70,5 prosenttiin. Kauppa oli yksi Suomen historian suurimpia yrityskauppoja ja se teki Fortumista liikevaihdoltaan Suomen suurimman yrityksen, Euroopan kolmanneksi suurimman hiilidioksipäästöttömän sähkön tuottajan sekä Euroopan toiseksi suurimman ydinvoimatuottajan. Kesäkuussa Lundmarkin seuraajaksi valittiin Markus Rauramo. Marraskuussa Uniperista tuli virallisesti Fortumin tytäryhtiö, kun Fortumin omistus nousi yli 75 prosenttiin. Joulukuussa Fortum päivitti strategiaansa. Sen uusi tavoite Euroopan tuotannon suhteen oli puolittaa hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 2019 verrattuna) ja muuttaa se kokonaan hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Kaikkien Fortumien globaalien toimintojen suhteen tavoite oli saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Loppuvuonna Fortumin ydintoimintaan kuuluivat vesivoima, ydinvoima, entistä puhtaampi kaasuvoima ja kaasun varastointi, myynti ja jakelu.
Baltian kaukolämpöliiketoiminta myytiin maaliskuussa 2021 sijoitusyhtiö Partners Groupille. Fortum oli Suomen suurin yritys 112 miljardin euron liikevaihdollaan. Suurin osa yhtiön tuloksesta saatiin Uniper-tytäryhtiöstä.
Vuonna 2022 Fortum ajautui talousvaikeuksiin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa aiheutti eurooppalaisen energiakriisin. Toukokuussa yhtiö kertoi lopettavansa Fortum-brändin käytön Venäjällä ja suunnittelevansa hallittua vetäytymistä maasta. Keväällä Fortum kirjasi Venäjän-liiketoimintansa arvoa 2,2 miljardilla eurolla alaspäin. Yritys on sijoittanut Venäjälle 5,5 miljardia euroa. Fortum haki uutta käyttölupaa Loviisan ydinvoimalan kahdelle reaktorille. Luvan myötä voimalaa voitaisiin käyttää vuoteen 2050 asti, kun sen silloiset luvat olivat voimassa vuosiin 2027 ja 2030 asti.
Huhti–kesäkuussa 2022 Fortum teki 9 miljardia euroa tappiota, joista kaksi kolmannesta johtui Uniperin kaasuliiketoiminnasta. Uniper antoi tulosvaroituksen kesäkuun lopussa. Heinäkuussa Saksan hallitus päätti hankkia itselleen 30 prosenttia Uniperista, jolloin Fortumin osuus laski 80 prosentista 56 prosenttiin. Samassa kuussa Venäjän viranomaiset keskeyttivät Fortumin aikeet myydä Venäjälle sijoittunutta liiketoimintaansa vedoten Putinin keväällä antamiin määräyksiin. Elokuussa Fortum nosti Venäjän-toimintojensa arvon takaisin 5,5 miljardiin euroon. Tämän seurauksena yhtiön oma pääoma säilyi positiivisena.
Poliittinen epävakaus nosti sähkön markkinahintaa Suomessa ja samalla nousi myös sähköyhtiöiltä johdannaismarkkinoilla vaadittujen vakuuksien määrä. Fortumilta vaadittujen vakuuksien määrä kasvoi useisiin miljardeihin. Äkillisen muutoksen johdosta Suomen valtio myönsi sijoitusyhtiö Solidiumin kautta Fortumille 2,35 miljardin euron hätälainan syyskuun alussa. Fortumin mukaan lainan nostaminen olisi sille viimeinen vaihtoehto. 21. syyskuuta Fortum sopi myyvänsä Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle 500 miljoonalla eurolla. Lisäksi yritys saisi takaisin Uniperille antamansa 8 miljardin euron rahoituspaketin. Fortum oli aikanaan maksanut Uniperista 7 miljardia euroa. Venäjän liiketoimintojen myynti oli edennyt loppusuoralle, ja ostosta neuvotteli useampi ostajaehdokas. 26. syyskuuta Fortum kertoi nostavansa Solidiumilta 350 miljoonan euron lainan. Joulukuussa Fortum, Uniper ja Saksan valtio allekirjoittivat sopimuksen Uniper-kaupasta.
2023–
Fortum esitteli maaliskuussa 2023 uuden strategian, jonka keskiössä on pohjoismainen vesi- ja ydinvoima, ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pohjoismaisessa teollisuudessa. Yhtiö kiristi myös ympäristötavoitteitaan. Toiminnan hiilineutraalius haluttiin saavuttaa vuoteen 2030 mennessä ja hiilestä aioittiin luopua vuoden 2027 loppuun mennessä. Venäjän liiketoiminnoista haluttiin luopua liiketoimintakaupan kautta. Toukokuussa Fortum kertoi menettäneensä määräysvallan Venäjän voimalaitoksiinsa Venäjän viranomaisten otettua haltuun Fortumin venäläisen tytäryhtiön ja vaihdettua sen toimitusjohtajan. Venäjän-liiketoimintoja ei voitu enää konsolidoida Fortum-konserniin ja Venäjä-liiketoiminta alaskirjattiin kokonaisuudessaan vuoden toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa.
Helmikuussa 2024 Fortum ilmoitti aloittavansa välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan ja vaativansa useiden miljardien eurojen vahingonkorvauksia omaisuutensa laittomasta takavarikoinnista. Toukokuussa yhtiö ilmoitti myyvänsä osuutensa Intian aurinkovoimaliiketoiminnoista ja tarkastelevansa loppuja toimintojaan maassa. Heinäkuussa yhtiö myi noin 900 henkilöä työllistäneen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa Summa Equitylle, joka yhdisti sen pohjoismaiseen NG Groupiin. Kauppa toteutui joulukuussa ja samalla Fortum Waste Solutions irrotettiin Fortum-konsernista.
16 312 milj. euroa (31.12.2025)
4 989 milj. euroa (2025)
.svg){kind=small}
