Kurikka

Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Sanan muista merkityksistä katso Kurikka (täsmennyssivu).
Kurikka

vaakuna

sijainti

Kurikan urheilupuisto jokimaisemassa
Kurikan urheilupuisto jokimaisemassa
Sijainti 62°37′00″N, 022°24′00″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 301
Hallinnollinen keskus Kurikan keskustaajama
Perustettu 1868
– kappeliksi 1672
– kauppalaksi 1966
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Jurva (2009)
Jalasjärvi (2016)
Kokonaispinta-ala 1 743,91 km²
58:nneksi suurin 2025 
– maa 1 724,77 km²
– sisävesi 19,14 km²
Väkiluku 19 441
58:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 11,27 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 14,2 %
– 15–64-v. 53,8 %
– yli 64-v. 32,0 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 96,0 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 8,4 %
216:nneksi suurin 2026 
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2025–2029
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • KD
 • Vas.
21
9
6
4
1
1
kurikka.fi

Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on 19 441 (2025-12-3131. joulukuuta 2025) ja pinta-ala 1 743,91 km² (2025-01-011. tammikuuta 2025), josta 1 724,77 km² maata ja 19,14 km² sisävesiä.

Jurvan kunta liittyi Kurikkaan vuoden 2009 alussa, Jalasjärvi vuoden 2016 alussa. Kurikka on kuntaliitosten johdosta nykyään pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin ja väkiluvultaan toiseksi suurin kaupunki. Kurikka on myös Suomen suurin maatalouspitäjä maatalouden tuloilla mitattuna.

Nimi

Kurikan nimi juontaa juurensa 1400-luvulla Pirkkalan ja Lempäälän suunnalta tulleiden eränkävijöiden mukanaan tuomaan sukunimeen ja Kyrönjoen varren kantataloihin, joiden vanhimmaksi kirjalliseksi asuksi on kirjattu Kuricka vuonna 1573. Suomen kielen vanhaan indoeurooppalaiseen lainasanaan perustuva kurikka tarkoittaa puista nuijaa tai pesukarttua, ja se on vakiintunut paikkakunnan nimeksi henkilönominaisuuksiin tai työkaluihin viitanneen lisänimien kautta. Tästä selityksestä Kurikka on saanut leikillisen nimen Paitapiiska. Alueen nimi kehittyi historiallisten kirjoitusasujen (kuten Curicka ja Kurika) kautta nykyiseen muotoonsa ja sen virallinen asema vahvistui kappeliseurakunnan perustamisessa vuonna 1701.

Historia

Kurikan kappelin perustamisasiakirja vuodelta 1672, jossa kerrotaan, että Kurikka-niminen kappeli perustettiin 22. huhtikuuta 1672.
Kurikan vaakuna vuosina 1951–2008.

Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita 1540-luvulta lähtien. Kun olosuhteet kehittyivät Suomessa, alkoi Kurikassakin teollistuminen 1900-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kurikan kappeli perustettiin 1672. Kunta itsenäistyi Ilmajoesta vuonna 1868; se sai kauppalanoikeudet vuonna 1966 ja kaupunki siitä tuli vuonna 1977.

Kurikka kuului aluksi Isonkyrön seurakuntaan. Sitten siitä tuli vuonna 1516 perustettuun Ilmajoen kappeliin kuulunut saarnahuonekunta. Vuonna 1672 kappeliksi muuttunut Kurikka sai nimensä seudun keskustan kohdalla Kyrönjoen itärannalle asutetuista Kurikan taloista, joista ensimmäinen on rakennettu viimeistään 1400-luvulla (Antti Kurikka 1480). Kurikan ensimmäinen asukas tuli erämetsilleen Lempäälästä tai Pirkkalasta, jossa Kurikan talo on ollut jo aikaisemmin. Muistona siitä on edelleen Pirkkalassa oleva Kurikan kunnanosa. Kurikan kirkkoa vastapäätä, toisella puolen jokea, on vieläkin vanhin jäljellä oleva näistä Kurikan kantataloista, Wähä-Kurikka (nykyinen Rinta-Kurikka). Se seisoo edelleen samalla paikalla, korkealla jokitörmällä Kurikanlahden (Meijerinlampi) yläpuolella. Talon vanhimmat kellariosat ovat jopa 1400-1500 luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on matkapäiväkirjansa mukaan viettänyt talossa seurueineen yönsä 1626 talvella matkallaan Pohjanlahden ympäri Tukholmaan. (Upsalan yliopiston kirjasto. Kuninkaan matkapäiväkirja. Elarsin kokoelmat)

Kurikan keskustaa mahdollisesti noin 1970-luvulla.
Kurikan kartta Samuli Paulaharjun kirjassa Rintakyliä ja larwamaita : Kurikan wanhaa elämää vuodelta 1943.

Maantiede

Kurikan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Laihia, Maalahti, Närpiö, Parkano, Seinäjoki ja Teuva.

Kurikan korkein kohta on heti keskustan länsipuolella sijaitseva Lehtivuori, joka on 196 metriä merenpinnan yläpuolella. Vieressä oleva Pikku Lehtivuorikin on 191 m korkea.

Luonto

Kurikan Natura-kohteita ovat liito-oravistaan tunnetut Metsäkylän metsä ja Isokorpi, Pitkämönluoman ja Pässilänvuoren lehtoalueet, sekä soidensuojeluohjelman parissa olevat Levaneva, Haukilamminneva, Iso Kakkurinneva, Kurpanneva ja Mustasaarenneva.

Vesistöt

Kurikan kaupungin alueella on kaikkiaan 34 järveä, joista suurimmat ovat Kivi- ja Levalammen tekojärvi, Liikapuron tekojärvi ja Iso Madesjärvi.

Kurikasta vuonna 2010 löytynyt pohjavesialue on Suomen suurin ja on kooltaan noin 250 neliökilometriä. Sen tutkiminen aloitettiin 2014. Siitä on suunniteltu veden ottoa Kurikalle ja Vaasalle, joka saa käyttöveden pintavesistä.

Aluerakenne

Kylät

Helsingin Sanomat teki joulukuussa 2017 jutun Suomen maaseudun katoavista kylistä. Siinä kerrottiin, että Kurikasta oli muuttoliikkeen myötä kadonnut nykykunnista eniten kyliä vuoden 1990 jälkeen, peräti 22. Jutun pohjana olevissa Suomen ympäristökeskuksen arvioissa kyläksi oli laskettu melko tiiviisti rakennettu alue, jossa asuu vakituisesti 20–200 asukasta.

Jalasjärven alue Ahonkylä, Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jokipii, Keskikylä, kirkonkylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa ja Ylivalli.

Jurvan alue Harjunkylä, Jyrynkylä, Järvenpää, Kentta, Kesti, kirkonkylä, Koskimäki, Metsäkylä, Niemenkylä, Närvijoki, Rannankylä, Sarvijoki, Tainuskylä ja Tupenkylä.

Kurikan alue Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, kirkonkylä, Korvenkylä, Kurikankylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Saarenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä ja Viitala.

Taajamat

Vuoden 2024 lopussa Kurikassa oli 19 509 asukasta, joista 12 165 asui taajamissa, 7 221 haja-asutusalueilla ja 123:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kurikan taajama-aste on 62,8 %. Kurikan taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2024)
1Ilmajoki-Kurikka*6 402
2Jalasjärven kirkonkylä3 176
3Jurvan kirkonkylä1 686
4Jokipii256
5Luopa229
6Niemenkylä214
7Kakkuri202

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kurikan keskustaajama on kasvanut yhteen Ilmajoen kirkonkylän ja Koskenkorvan kanssa. Ilmajoki-Kurikan taajamassa on yhteensä 13 127 asukasta ja sen pinta-ala on 56,90 neliökilometriä.

Väestö

0500010 00015 00020 00025 00030 00031.12.197231.12.199031.12.2008VäestöKurikan väestö vuodesta 1972 Tausta-aineisto
Lähteet:

Kurikan asukasluku on yhteensä 19 441 asukasta. Nykyisen Kurikan alueen asukasluku pysytteli yli 27 000 asukkaassa läpi 1980-luvun ja laski maltillisesti 1990-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen asukasluku on kääntynyt selvempään laskuun. Kurikassa on toteutettu kaksi kuntaliitosta. Jurva liittyi Kurikkaan vuoden 2009 alusta ja Jalasjärvi vuoden 2016 alusta. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Kurikan väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Kurikan asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Kurikan väkiluku olisi vuonna 2030 noin 18 043 asukasta, vuonna 2035 noin 16 980 asukasta, vuonna 2040 noin 16 129 asukasta ja vuonna 2045 noin 15 490 asukasta.

Asuminen

Asuntokuntien jakauma Kurikassa (2024)

  1 henkilö (41,4 %)
  2 henkilöä (35,8 %)
  3 henkilöä (10,3 %)
  4–6 henkilöä (12,1 %)
  7 henkilöä tai yli (0,4 %)

Kurikan suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kaupungin asuntokunnista (71,8 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 19,5 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 8,7 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Kurikan asuntokunnista on 41,4 prosenttia eli noin 3 900 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 35,8 prosenttia eli noin 3 350 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 10,3 prosenttia eli noin 960, 4–6 asukkaan asuntokuntia 12,1 prosenttia eli noin 1 130 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,4 prosenttia eli noin 35.

Kieli ja etnisyys

Kurikka on pääsääntöisesti suomenkielinen kaupunki. Vuoden 2025 lopussa Kurikan väestöstä enemmistönä 96,0 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 0,4 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 3,6 prosenttia.

Kurikassa asui vuoden 2023 lopussa 521 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,6 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Kurikassa 200 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (77) ja thaimaalaiset (35).

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Jalasjärven liityttyä Kurikkaan vuoden 2016 alusta kuntien kaksi valtuustoa yhdistyivät väliaikaiseksi valtuustoksi seuraaviin vaaleihin saakka. Yhdistyneessä valtuustossa paikkoja oli kaikkiaan 78 ja ne jakautuvat seuraavasti: keskusta 33, kokoomus 19, perussuomalaiset 14, SDP 8, vasemmistoliitto 3 sekä kristillisdemokraatit 1.

Kuntavaaleissa 2021 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 17 paikkaa (-2 verraten vuoden 2017 kuntavaaleihin), kokoomus 11 paikkaa (+1), perussuomalaiset kahdeksan paikkaa (+4), SDP neljä paikkaa (-1), vihreät yhden paikan (-1), kristillisdemokraatit yhden paikan (-1) ja vasemmistoliitto yhden paikan (-).

Kaupunginjohtajana toimii Anna-Kaisa Pusa.

Valtuutettujen paikkajako

VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.KDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2012 2 6 16 1 11 7
2 6 16 11 7
43 63,5
2716
2017 1 5 2 19 2 10 4
5 2 19 2 10 4
43 64,9
3211
2021 1 4 1 17 1 11 8
4 17 11 8
43 58,3
3211
2025 1 5 21 1 9 6
5 21 9 6
43 56,5
2815
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Ystävyyskunnat

Kurikka ennen vuotta 2009.

Talous ja elinkeinot

Kurikan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (11,2 %)
  Jalostus (31,1 %)
  Palvelusektori (56,6 %)
  Muut sektorit (1,1 %)

Talousalueena Kurikka kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.

Kurikassa oli vuonna 2022 yhteensä 6 865 työpaikkaa ja kaupungissa asui 7 768 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 64,8 prosenttia. Kurikan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 56,6 prosenttia, jalostuksen 31,1 prosenttia ja alkutuotannon 11,2 prosenttia.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 88,4 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 76,8 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kurikassa on 156,1 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset

Kurikan kaupungissa toimii noin 2 000 isompaa ja pienempää yritystä, lisäksi maatalousyrittäjiä on lähes 800. Kurikka on maan suurimpia maidon- ja naudanlihantuotannossa. Suurin yritys on Jalasjärvellä sijaitseva Juustoportti konserni yli 400:lla työntekijällään ja yli 100 milj. euron liikevaihdollaan.

Muita suuria työllistäjiä ovat esimerkiksi Fortaco Finland Oy, Koja Oy Jalasjärven tehdas, Viafin Oy, Relicomp Oy sekä Ejendals Oy. Tunnettuja yrityksiä ovat lisäksi Pramia Oy, Pohjanmaan Kaluste, EJ Hiipakka Oy, Jokipiin Pellava Oy sekä Lennol Oy.

Julkistalous

Kurikan kaupunki omistaa noin 4,7 miljoonaa Nesteen osaketta. Kurikan kaupunki omistaa myös noin 6,2 miljoonaa Fortumin osaketta (tieto 4.7.2021). Heinäkuussa 2021 osakkeiden arvo oli yhteensä hieman yli 388 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2024 Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin kertoi, että kaupungin omistamat osakkeet ovat tuottaneet yli 100 miljoonan euron edestä osinkotuloja viimeisen 10 vuoden aikana. Osinkotulojen avulla kaupunkiin on saatu muun muassa 3,5 prosenttiyksikköä matalampi kunnallisverotus (kuin ilman osinkotuloja) sekä ilmainen varhaiskasvatus.

Liikenne ja infrastruktuuri

Kurikan kylät ja päätiet vuoden 2016 alusta.

Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa: Kurikasta on hyvät tieyhteydet muun muassa Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee Eurooppatie E12 (Valtatie 3) Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Kurikan länsipäässä Sarvijoella, kaupungin rajaa hipoen kulkee myös Eurooppatie E8 (Valtatie 8) Turusta Ouluun. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään radalla on vain tavaraliikennettä, henkilöliikenne loppui vuonna 1968. Lähimmät henkilöliikenteen rautatieasemat Kurikasta ovat Seinäjoki ja Parkano.

Kulttuuri

Museot

Eteläisessä Kurikassa sijaitsevan Jalasjärven museon yhteydessä toimivat maatila-, tekstiili-, kirkko- ja sotamuseo. Talonpoikaistyylisissä rakennuksissa sijaitsevat kokoelmat ovat lajissaan Pohjoismaiden suurimpia.

Ruoka

Kurikan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla perunakropsu eli perunataikinasta tehty pannukakku. Perinne elää myös tunnetussa sanonnassa ”Kurikasta kotoosin ja kropsua eväsnä”.

Tapahtumat

Vuodesta 1998 Kurikassa on järjestetty Haku päällä -nimistä vuosittaista ”heilanhakufestivaalia”. Toinen pitkään jatkunut tapahtuma on paikallisten huonekaluvalmistajien tuotantoa esittelevät Mööpeli-messut.

Evankelisen herätysliikkeen evankeliumijuhla järjestettiin Kurikassa vuonna 1975 ja kansanmusiikkitapahtuma Eteläpohjalaiset Spelit 1979.

Nähtävyydet

  • Botniaring, moottorirata Jurvassa
  • Legenda, Juha Miedon patsas
  • Elokuvateatteri Jalasjärven Kino
  • Elokuvateatteri Kurikan Kino
  • Elomaan pelimannitupa
  • Hakunin kotieläintila
  • Iso-Ojan perinnetalo
  • Jurvan kirkko
  • Jurvan liikuntahalli
  • Jurvan museo
  • Jurvan puuseppämuseo
  • Jyllinkosken sähköpuisto
  • Keramiikkapaja ja -putiikki Ari Markkola
  • Kurikka Golf
  • Kurikan jäähalli
  • Kurikan keilahalli
  • Kurikan kirjasto
  • Kurikan kirkko
  • Kurikan museo ja kotiseututalo
  • Kurikan urheilukenttä
  • Kusikivi
  • Liikennepuisto
  • Loukajanvuoren näköalatorni ja kota
  • Meijerin lampi
  • Monnari eli monitoimitalo
  • Muistomerkkiveturi Risto
  • Pitkämön uimaranta
  • Uimahalli Molskis

Luontoreitit

Uskonto

Uskontokuntiin kuuluminen Kurikassa, Tilastokeskus (2025)

  Luterilaisuus (81,7 %)
  Muut uskonnot (2,1 %)
  Uskontokuntiin kuulumattomat (16,2 %)

Kurikan väestö on muiden Etelä-Pohjanmaan taajaan asuttujen kuntien tavoin vahvasti kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Kurikan asukkaista 81,7 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on hieman yli Etelä-Pohjanmaan taajaan asuttujen kuntien keskiarvon (80,9). Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 2,1 prosenttia väestöstä, mikä on myös yli keskiarvon. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 16,2 prosenttia väestöstä.

Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Kurikan seurakunta. Kurikan seurakunta muodostuu kolmesta alueesta: Kurikasta, Jalasjärvestä ja Jurvasta. Kurikka toimii alueseurakuntana, ja Jalasjärvi sekä Jurva ovat kappeliseurakuntia. Jalasjärven seurakunta liitettiin Kurikkaan vuonna 2016 ja Jurvan seurakunta vuonna 2009.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kurikan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Herätysliikkeet

Herätysliikkeet ovat vaikuttaneet Kurikassa uskonnollisen elämään, yhdistystoimintaan ja paikalliseen kulttuuriin 1700-luvulta lähtien. Vuonna 1774 horrossaarnaaja Anna Rogelin vaikutuksesta syntynyt herätys levisi Kurikkaan ja Jalasjärvelle, jossa vaikutti myös kappalainen Elias Laguksen edustama herrnhutilaisuus. 1800-luvun jälkipuolella alueelle levisi useita luterilaisia herätysliikkeitä, joista merkittävimmäksi nousi evankelinen herätysliike. Myöhemmin Kurikka muodostui evankelisen liikkeen paikalliseksi keskukseksi. Alueella ovat vaikuttaneet myös herännäisyys, uusheräys ja Kansanlähetys.

Evankelisuus saavutti Kurikan Kauhajoen suunnalta 1850- ja 1860-lukujen vaihteessa ja kasvoi 1870-luvulta lähtien laajaksi kansanliikkeeksi. Sen varhaisia vaikuttajia olivat olivat papit Albert Leidenius ja A. F. Molin sekä maallikkosaarnaaja Sameli Lohikoski (1855–1907), jonka ympärille muodostui myöhemmin lohelaisuudeksi kutsuttu, evankelisuuden valtavirrasta poikennut suuntaus. Jalasjärvellä evankelisuus levisi vuodesta 1874 Matti Touhulan vaikutuksesta ja vakiintui erityisesti Luopajärvellä, Jokipiissä ja kirkonkylässä. Myös Jurvassa evankelisuudella oli vaikutusta, mutta sen järjestäytynyt toiminta jäi vähäisemmäksi.

Evankelinen yhdistystoiminta laajeni 1800-luvun lopulta lähtien. Kanta-Kurikassa sen keskeisiä vaikuttajia olivat Juho Opas, Kaarlo Anttila ja Nikolai Reuhkala. Kurikkaan valmistui evankelinen rukoushuone vuonna 1906, ja Kurikan ja Jalasjärven kylille perusteettiin lukuisia nuorisoyhdistyksiä ja paikallisosastoja. Luovankylä sai rukoushuoneen 1925 ja uuden 1950-luvun alussa. Pohjoiskylän rukoushuone valmistui 1934. Kurikkalaisilla evankelisilla oli myös keskeinen rooli Etelä-Pohjanmaan evankelisen kansanopiston perustamisessa vuonna 1925.

Herännäisyys levisi Jurvaan 1850–1860-luvuilla O. W. Forsmanin vaikutuksesta ja vahvistui Jalasjärvellä 1890-luvulta lähtien kappalainen Yrjö Forsmanin johdolla. Jurvassa ja Kurikassa liikkeen kannatus jäi vähäiseksi. Jalasjärvellä toimintaa edistivät Nuorten Kristillinen Yhdistys ja vuonna 1938 perustettu Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto.

Lestadiolaisuus saavutti alueen 1870-luvulla Teuvan suunnalta. Kanta-Kurikassa liike keskittyi Polvenkylään, jossa vaikutti saarnaaja Sameli Lahtiharju, ja Jalasjärvellä Ilvesjoelle ja Ahonkylään, joissa sen vaikuttajiin kuului Mikko Saarenpää. Kurikkaan perustettiin lestadiolainen yhdistys vuonna 1889. Jurvassa lestadiolaisia oli jo vuonna 1873, mutta liikkeen toiminta herätti vastustusta, ja kirkkoneuvosto kielsi sen seurat vuonna 1875. Vuonna 1899 lestadiolaisia arvioitiin olleen Kanta-Kurikassa 300 (3,8 % väestöstä), Jurvassa 130 (2,6 %) ja Jalasjärvellä 100 (1 %). Vuoden 1898 hajaannuksen jälkeen uusheräys sai vahvan aseman Kurikassa ja Jalasjärvellä,kun taas Jurvassa lestadiolaisuuden kannatus väheni.

Vapaakirkollisuus, helluntailaisuus ja baptismi

Kurikan helluntaiseurakunta.

Vapaakirkollisuus saavutti Kurikan 1900-luvun alussa ja sai kannatusta erityisesti Polvenkylässä, vuosien 1906–1907 herätyksen myötä. Jalasjärvellä Eeli Jokinen ja William Jokinen järjestivät hengellisiä tilaisuuksia vuonna 1910 jolloin perustettiin myös C.E.-yhdistys. Jalasjärven vapaaseurakunta perustettiin vuonna 1912 ja Ilvesjoen vapaaseurakunta vuonna 1927. Polvenkylän vapaakirkolliset liittyivät Seinäjoen vapaaseurakuntaan vuonna 1952 ja Kurikan vapaaseurakunta itsenäistyi paikallisseurakunnaksi vuonna 1986. Liikkeen merkittävimpiin kurikkalaisiin vaikuttajiin kuului saarnaaja Juho Koivumäki (1899–1985), joka toimi muun muassa Suomen Vapaakirkon Etelä-Pohjanmaan aluejohtajana. Jurvassa vapaakirkollista toimintaa oli viimeistään 1900-luvun alussa.

Jurvan baptistiseurakunta on Suomen vanhin toiminnassa oleva suomenkielinen baptistiseurakunta.

Helluntailaisuus saavutti Kurikan ja Jurvan 1920-luvulla sekä Jalasjärven 1930–1940-luvuilla Kihniön suunnalta. Jurvan helluntaiseurakunta perustettiin vuonna 1952 ja Kurikan helluntaiseurakunta vuonna 1955. Aluksi kokouksia järjestettiin yksityiskodeissa. Jalasjärven helluntaiseurakunta itsenäistyi Kihniön alaisesta rukouspiiristä vuonna 1973. Kurikan helluntaiseurakuntaan seurakuntaan kuuluu noin sata kastettua jäsentä.

Baptismi sai erityisen vahvan aseman Jurvassa, jonne se levisi ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta 1870-luvun lopulla. Ensimmäiset baptistiset kasteet toimitettiin Koskimäellä lokakuussa 1879. Liikkeen varhaisiin saarnaajiin kuuluivat Henrik Naars ja Antti Lillois. Jurvan baptistit perustivat oman seurakuntansa vuonna 1895 ja rakensivat rukoushuoneen. Vuonna 1954 Jurvan baptistiseurakunnassa arvioitiin olevan noin 500 jäsentä, joista suuri osa asui Koskimäen ja Niemen kylissä. Kurikassa baptistit liittyivät pääosin vapaakirkollisiin.

Liikunta ja urheilu

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Kurikassa 1900-luvun alussa voimistelun kautta. Ensimmäiset urheiluseurat olivat Kurikan Nuorisoseuran voimisteluosasto (1904), Kurikan Visa (1911) sekä Kurikan Ryhti (1917). Kurikka kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Vaasan piirikuntaan. Vuonna 1915 aloitettujen Suupohjan voimistelunjohtajakurssien myötä Kristiinankaupungin voimistelu- ja urheilupiirin toiminta laajeni kuntaan.

Nykyisin Kurikassa toimii 38 urheiluseuraa, joista viisi on yleisseuroja. Kurikan suurin urheiluseura on yleisseura Kurikan Ryhti. Muut yleisseurat ovat vuonna 1914 perustettu Jalasjärven Jalas, vuonna 1974 perustettu Jalasjärven Moottorikerho, vuonna 1940 perustettu Jurvan Urheilijat sekä Kurikan Visa.

Kurikan Ryhdin lajeja ovat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, kamppailu-urheilu, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Lisäksi Rasti-Kurikka on menestynyt suunnistusseura. Kurikan Seibukan on menestynyt judoseura. Kurikassa on myös urheiluseura Kurikan Visa, jonka toiminta keskittyy pääasiassa shakkiin, tikanheittoon ja lentopalloon. Kurikan punttiklubi on menestynyt painonnostoon keskittynyt seura. Kurikassa on jäähalli, uimahalli, tennishalli ja urheilukeskus, jossa ovat yleisurheilukenttä, pesä- ja jalkapallokenttä, tenniskenttä, kuntorata ja hiekkatekonurmikenttä. Kurikassa on myös monitoimikeskus, Monnari, jossa voi harrastaa normaalien sisäurheilulajien lisäksi jousiammuntaa. Lisäksi löytyy erillinen seurojen ylläpitämä painonnosto- ja kamppailusali. Jurvan puolella on liikuntahalli ja siinä kuntosali.lähde?

Merkittäviä henkilöitä

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista kurikkalaisista

Kuvat

Katso myös

Kuriskasta – Från Kuricka.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Hallitus: Jalasjärvi liitetään Kurikkaan 12.6.2014. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2015.
  2. 1 2 3 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  3. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  6. 1 2 Pusa aloittaa helmikuun alussa 19.1.2017. Kurikka-lehti. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 27.1.2017.
  7. ↑ Kuntavaalit 2025, Kurikka Oikeusministeriö. Viitattu 24.7.2025.
  8. ↑ Kuntaliitos 2009 (Kurikka-Jurva) (Archive.org) Kurikan kaupunki. Arkistoitu 31.12.2014. Viitattu 31.12.2014.
  9. ↑ Kurikan maatalous tuloissa ykkönen (Digitilaajille) Ilkka. Viitattu 17.2.2017.
  10. ↑ Suomalainen paikannimikirja (Kuvaton PDF-julkaisu) Kotimaisten kielten keskus. 2019. Arkistoitu 7.12.2024. Viitattu 5.9.2026.
  11. ↑ Kurikka Jukka Joutsi. 8.1.2026. Viitattu 5.9.2026.
  12. ↑ Nimen rivo historia: Kurikka on ikivanha mahtiesine ja kalu Ilta-Sanomat. 3.3.2015. Viitattu 5.9.2026.
  13. ↑ Vilppula, Matti: Kurikkakymmenellä Kotimaisten kielten keskus. 10.6.1997. Viitattu 5.9.2026.
  14. ↑ Natura 2000 -alueet – Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 5.2.2018.
  15. ↑ Kurikka Järviwiki. Viitattu 5.2.2018.
  16. ↑ Mirva Ekman: Kurikan paksun savimaan alla lepää geologinen ihme Yle.fi, uutiset. 8.9.2019. Viitattu 8.9.2019.
  17. ↑ Etelä-Pohjanmaalta löytyy geologinen ihme: pohjavesiesiintymä, joka on kenties jopa Pohjoismaiden suurin Yle Uutiset. 15.8.2023. Viitattu 17.8.2023.
  18. ↑ Pölkki, Minna: Kuolevien kylien maa. Helsingin Sanomat, 30.12.2017. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 31.3.2024.
  19. ↑ Taajama-aste alueittain, 2024 Tilastokeskus. Viitattu 15.4.2026.
  20. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2024 Tilastokeskus. Viitattu 15.4.2026.
  21. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2024 Tilastokeskus. Viitattu 15.4.2026. [vanhentunut linkki]
  22. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  23. ↑ Kurikassa riittää huomiota myös taajamille Yle. 2.3.2017. Viitattu 17.8.2025.
  24. ↑ Väestöennuste 2024: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. 17.8.2025.[vanhentunut linkki]
  25. 1 2 3 Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan, 1985-2024 Tilastokeskus. Viitattu 31.12.2025.[vanhentunut linkki]
  26. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  27. ↑ Kurikan ja Jalasjärven liitoksessa vielä soviteltavaa, Yle uutiset 14.8.2014
  28. ↑ Luottamuselimet
  29. ↑ Yle - Tulospalvelu - Kurikka - Vaasan vaalipiiri - Kuntavaalit 2021 - Yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 14.12.2021.
  30. 1 2 3 Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  31. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  32. ↑ [https://https/ Työnantajat Yritykset ja muut toimijat, joilla eniten henkilöstöä] www.finder.fi/. Arkistoitu 25.6.2020. Viitattu 15.10.2025.
  33. ↑ Yleistietoa Kurikasta https://kurikka.fi/. Viitattu 15.10.2025.
  34. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive)
  35. ↑
  36. ↑ Pieni kaupunki Etelä-Pohjanmaalla takoo miljoonia joka vuosi – Taustalla takavuosien neronleimaus www.iltalehti.fi. Viitattu 15.9.2024.
  37. ↑ Kaisla Kuuskoski: Eteläpohjalainen pikkukaupunki on upporikas – näin se osui kultasuoneen Ilta-Sanomat. 1.10.2024. Viitattu 8.10.2024.
  38. ↑ Louhenjoki-Schulman, Pirkko--Liisa & Hedenström, Kaius: Suomen kulttuurinähtävyydet, s. 227. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2003. ISBN 951-1-12979-1
  39. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 150. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  40. ↑ Kropsu Elävä perintö -sivusto, Museovirasto. Viitattu 14.1.2023.
  41. ↑ Penttilä, Pauliina: Kurikan festivaaleilla haettiin heilaa. Helsingin Sanomat, 8.6.1998. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 15.1.2023.
  42. ↑ Historia hakupaalla.com. Viitattu 15.1.2023.
  43. ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 6.11.2022.
  44. ↑ 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. 13.6.2026. Viitattu 13.6.2026.
  45. ↑ 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. 13.6.2026. Viitattu 13.6.2026.
  46. ↑ Seurakunnat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 13.9.2026.
  47. ↑ Tietoa meistä Kurikan seurakunta. Viitattu 13.9.2026.
  48. ↑ Jalasjärven ja Kurikan seurakunnat menossa yhteen Yle. 13.5.2015. Viitattu 13.9.2026.
  49. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  50. 1 2 3 4 5 6 7 Nallinmaa-Luoto, Terhi: Jalasjärven seurakunnan historia, s. 44–47, 86–87, 141–143. Jalasjärven seurakunta, 2000. ISBN 952-91-2585-2
  51. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Rinta-Tassi, Osmo: Kurikan historia. 2, Kappelista kauppalaksi vuodesta 1809 vuoteen 1965 : osa 1 : väestö, elinkeinot, hallinto, s. 671–684. Kurikan kaupunki, 2003. ISBN 952-99235-0-3
  52. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 150. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  53. 1 2 3 4 5 6 Koskimies, Y. S.: Jurvan seurakunnan historia, s. 271–279. Jurvan seurakunta, 1954.
  54. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 412. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  55. ↑ Talkootyöllä ja yhteisponnistuksilla on vältetty moni vaikeus Suomen Viikkolehti. 12.11.2024. Viitattu 29.12.2024.
  56. ↑ Kertomus Suomen Vapaakirkon, vapaan lähetyksen, varhaisnuorisoliiton ja vapaakirkon nuorten C.E. liiton toimintavuodelta 1928, s. 3–32. Tampere: Suomen Vapaakirkko, 1929.
  57. ↑ Lohikko, Anneli: Baptismi Suomessa 1856–2006, s. 29. Tampere: Kharis Oy, 2006. ISBN 951-97895-4-5
  58. ↑ Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 48–49. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
  59. ↑ Vierula, Jari: Jalasjärven helluntaiseurakunta täyttää 50 vuotta. JP-Kunnallissanomat, 17.5.2023, s. 15. Jalasjärvi: Jalasjärvi Oy.
  60. ↑ Kurikan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. 30.6.2021. Viitattu 12.11.2023.
  61. ↑ Halila, Aimo: Suomen miesvoimistelu- ja urheiluseurat vuoteen 1915. Suomen historiallinen seura, 1959. Teoksen verkkoversio Viitattu 31.8.2026.
  62. ↑ Halme, Juho: Suomen urheiluseurat: luettelo Suomessa toimivista voimistelu- ja urheiluseuroista. Urheilijain Kustannus, 1917. Teoksen verkkoversio.
  63. ↑ Seuratietokanta Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.9.2026.

Aiheesta muualla