Karijoki

Karijoki
Bötom

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°18′25″N, 021°42′25″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Kuntanumero 218
Hallinnollinen keskus Karijoen kirkonkylä
Kuntaliitokset Osa Lapväärtistä (1926)
Kokonaispinta-ala 186,35 km²
285:nneksi suurin 2025 
– maa 185,58 km²
– sisävesi 0,77 km²
Väkiluku 1 134
287:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 6,11 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 11,4 %
– 15–64-v. 50,0 %
– yli 64-v. 38,6 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 95,1 %
– ruotsinkielisiä 2,1 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 9,8 %
46:nneksi suurin 2026 
Kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2025–2029
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • SDP
7
4
3
1
www.karijoki.fi
Karijoen kirkonkylää vuonna 1990.
Karijoen kirkko.
Ylikylää vuonna 1990.

Karijoki (ruots. Bötom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 134 ihmistä, ja sen pinta-ala on 186,35 km2, josta 0,77 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 6,11 asukasta/km2. Karijoki on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.

Karijoki sijaitsee Suupohjan reunamilla, Karijoen ja Teuvanjoen laaksoissa Lapväärtinjoen keskijuoksulla. Karijoen alueelle on ominaista laakeat pellot, pyöreät vuorenselänteet sekä länsisuomalaiset havumetsät ja suuret suot.

Karijoki on saanut julkisuutta vuonna 1996 löydetyn Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta. Luola-alueen maanomistaja on Karijoen kunta, mutta itse luola sijaitsee Kristiinankaupungissa.

Nimi

Karijoen nimi juontaa juurensa 1600-luvulla vakiintuneeeseen luontonimeen, jonka etymologinen perusta on suomen kielen sana kari. Nimi viittaa paikkakunnan halki virtaavan joen kivisyyteeen ja sen karikkoisiin virtapaikkoihin. Varhaisimmissa 1500- ja 1600-luvun asiakirjoissa alueesta käytettiin kirjoitusasuja kuten Kackarijockij, joka viittaa Ylikylässä joen lähellä sijaitsevaa Kakkorin vuoreen, sekä Norrmark, jolla viitattin Lapväärtin pohjoiseen erämaahan. Alueen virallinen ruotsinkielinen nimi Bötom puolestaan kehittyi vanhasta vartiotulta tarkoittavasta sanasta böte, mikä viittaa seudun korkeiden vuorten muinaiseen käyttöön tähystys- ja merkinantopaikkoina.

Historia

Esihistoria ja asutuksen syntyminen

Ensimmäiset merkit asutuksesta ovat kivikaudelta, johon kuuluvia esineitä on löydetty Alakylästä, Myrkystä ja erityisesti Ohriluomasta. Seudulta on löytynyt myös pronssi- ja rautakautisia esineitä.

Pysyvästi Karijoen seutu asutettiin 1500-luvun lopulla. Karijoen seutu kuului Närpiön suureen rannikkopitäjään. Myrkyn kylä on alueen kylistä vanhin. Sen asuttaminen alkoi jo 1500-luvun alkupuolella. Myrkky on ollut alueen kylistä ainoa kaksikielinen.

Osa Lapväärttiä (1595–1817)

Kun Närpiöstä erotettiin Lapväärtin kappeli 1595, Karijoki siirtyi sen yhteyteen. Lapväärtin seurakunta itsenäistyi vuonna 1607.

1700-luvulla isojako ja tervanpoltto toivat sinne uudistilallisia. Kirkko valmistui vuonna 1811.

1800-luvun alussa Karijoen asukasluku oli lähes 600 ja se kasvoi yli 2 300:ään vuoteen 1880 mennessä.

Itsenäistyminen ja kehittyminen kuntana (1817–)

Karijoesta muodostettiin saarnahuonekunta vuonna 1812 samaan aikaan kun Palkkamäelle rakennettu kirkko vihittiin käyttöön. Vuonna 1817 Karijoki sai kappeliseurakunnan oikeudet ja itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1862.

Suomen sodassa 1808 Karijoki kärsi koko Etelä-Pohjanmaan pahimmat vahingot. 1830-luvulla ja uudelleen 1860-luvulla katovuodet ja kulkutaudit pysäyttivät väestönkasvun. 1900-luvun vaihteessa Karijoen asukasluvun kasvua hillitsi amerikansiirtolaisuus.

Karijoen sankarihautausmaalle on siunattu 134 vainajaa, joista moni sai surmansa Jalkaväkirykmentti 58:ssa jatkosodassa.

Maantiede

Karijoen naapurikunnat ovat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva.

Asutus jakautuu kirkonkylään ja sen lähikyliin (Karijoen laakso) sekä Myrkyn kylään (Teuvanjoen laakso).

Luonto

Karijoella on kolme järveä: Kankalojärvi, Peurajärvi ja Pohjoisjärvi.

Natura-kohde Lapväärtinjokilaakso on osittain Karijoen alueella. Se on merkittävin lähes vapaana virtaava jokivesistö, joka laskee Selkämereen. Jokeen nousevat kutemaan meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika.

Karijoen korkein kohta on 146 metriä korkea Iso-Kakkori.

Aluerakenne

Kylät

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Karijoella oli 1 329 asukasta, joista 511 asui taajamassa, 808 haja-asutusalueilla ja 10:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Karijoen taajama-aste on 38,7 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Karijoen kirkonkylä.

Väestö

0500100015002000250031.12.197231.12.198831.12.200431.12.2020VäestöKarijoen väestö vuodesta 1972 Tausta-aineisto
Lähteet:

Karijoen asukasluku on yhteensä 1 134 asukasta. Kunnan asukasluku on laskenut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Karijoella ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Karijoen väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Karijoen asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Karijoen väkiluku olisi vuonna 2030 noin 1 091 asukasta, vuonna 2035 noin 1 040 asukasta, vuonna 2040 noin 1 005 asukasta ja vuonna 2045 noin 980 asukasta.

Asuminen

Asuntokuntien jakauma Karijoella (2024)

  1 henkilö (50,2 %)
  2 henkilöä (34,0 %)
  3 henkilöä (6,4 %)
  4–6 henkilöä (9,1 %)
  7 henkilöä tai yli (0,2 %)

Karijoen suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (77,8 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 21,3 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 0,8 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Karijoen asuntokunnista on 50,2 prosenttia eli noin 315 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 34,0 prosenttia eli noin 210 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 6,4 prosenttia eli noin 40, 4–6 asukkaan asuntokuntia 9,1 prosenttia eli noin 60 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,8 prosenttia eli noin yksi.

Kieli ja etnisyys

Karijoki on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden 2025 lopussa Karijoen väestöstä enemmistönä 95,1 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 2,1 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 2,7 prosenttia.

Karijoella asui vuoden 2023 lopussa 26 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,2 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Karijoella 12 henkeä.

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Pääartikkeli: Karijoen kunnanvaltuusto

Karijoen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Marko Keski-Sikkilä. Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2025–2029.

VaalivuosiSDPKesk.Kok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2004 11 6
11 6
17 72,4
134
2008 1 10 6
1 10 6
17 76,4
134
2012 1 9 4 3
1 9 4 3
17 71,4
125
2017 1 9 3 2
1 9 3 2
15 71,2
13
2021 1 8 3 3
1 8 3 3
15 67,1
105
2025 1 7 3 4
1 7 3 4
15 65,1
114
Lähteet:
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Politiikka

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK PS SDP Johto
Ääniä% Ääniä% Ääniä% Ääniä%
2008 566 57,5 342 34,7 77 7,8 22,8
2012 472 51,9 237 26,1 152 16,7 48 5,3 25,8
2017 447 54,3 179 21,7 134 16,3 63 7,7 32,6
2021 337 48,8 152 22,0 137 19,9 64 9,3 26,8

Kunnanjohtajat

Talous

Karijoen työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (28,7 %)
  Jalostus (26,3 %)
  Palvelusektori (43,6 %)
  Muut sektorit (1,4 %)

Talousalueena Karijoki kuuluu Suupohjan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 37 027 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 40. suurin.

Karijoella oli vuonna 2022 yhteensä 342 työpaikkaa ja kaupungissa asui 450 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 50,0 prosenttia. Karijoen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 43,6 prosenttia, jalostuksen 26,3 prosenttia ja alkutuotannon 28,7 prosenttia.

Karijoen työpaikkaomavaraisuus on 76,0 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 74,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Karijoella on 166,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Elinkeinorakenne

Toimivia maatiloja ja yrityksiä on molempia noin sata. 29,7 prosenttia Karijoen työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen viidenneksi alkutuotantovaltaisimman.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennustarvikkeita tuottava Timala , E-P:n Elementtirakenne ja liukuovia ja komeroita valmistava Mirror Line. Merkittäviä työnantajia kunnan lisäksi ovat Suupohjan Perunalaakso sekä Suupohjan teollisuusautomaatio.

Karijoen ja Isojoen rajalle, molempien kuntien alueelle, rakennetaan vuosina 2026–2027 kaikkiaan 54 voimalan tuulipuisto.

Palvelut ja koulutus

Koulutus

Karijoen koulussa on opetusta luokille 1–6 kolmessa yhdysluokassa. Oppilaita on noin 60. Yläkouluikäiset käyvät koulua Kristiinankaupungissa. Kristiinanseudun yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa on myös lukio.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Karijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue.

Kirjastot ja sivistyspalvelut

Karijoen kirjasto toimii kunnanviraston kanssa samassa kiinteistössä. Karijoen kirjasto kuuluu Eepos kirjastokimppaan. Kirjaston laajat palvelut ovat käytettävissä myös omatoimiajalla.

Kulttuuri

Karijoen länsiraja on samalla kieliraja. Suurin osa karijokisista puhuu omin vivahduksin eteläpohjalaismurretta.

Ruoka

Karijoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.

Uskonto

Karijoen väestö on muiden Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien tavoin erittäin kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Karijoen asukkaista 81,8 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on hieman korkeampi kuin Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien keskiarvo (80,6). Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 1,4 prosenttia väestöstä Uskontokuntiin kuulumattomia oli 16,8 prosenttia väestöstä.

Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Kauhajoen seurakunta, jonka alaisuudessa toimii Karijoen kappeliseurakunta. Karijoen seurakunta liittyi osaksi Kauhajoen seurakuntaa vuoden 2023 alussa.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karijoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Herätysliikkeet

Luterilaisista herätysliikkeistä Karijoella vaikuttaa enimmäkseen evankelinen herätysliike. Lestadiolainen herätysliike saavutti Karijoen vuonna 1887. Vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 20 jäsentä, mikä oli noin 0,7 prosenttia kunnan asukkaista.

Liikunta ja urheilu

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Karijoella 1910-luvulla. Ensimmäiset urheiluseurat olivat Alakylän Visa, Karijoen Jymy, Karijoen Katajaiset sekä Karijoen Kisatytöt. Karijoki kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Kristiinan piirikuntaan. Nykyisin Karijoen merkittävin urheiluseura on vuonna 1932 perustettu yleisseura Karijoen Tappara.

Merkittäviä henkilöitä

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. 1 2 Kuntavaalit 2025, Karijoki Oikeusministeriö. Viitattu 23.6.2025.
  6. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 89. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  7. 1 2 3 4 5 6 7 8 Rikkinen & Sihvo 1986, s. 76
  8. ↑ Suomalainen paikannimikirja (Kuvaton PDF-julkaisu) Kotimaisten kielten keskus. 2019. Arkistoitu 7.12.2024. Viitattu 5.9.2026.
  9. ↑ Bötom SLS Bebyggelsenamn. Viitattu 5.9.2026. (ruotsiksi)
  10. 1 2 Petri Ahola: Suupohjan asutushistoria myrkky.fi. Arkistoitu 28.2.2018. Viitattu 27.2.2018.
  11. ↑ Karijoen kirkkoympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö. Viitattu 23.1.2018.
  12. ↑ Karijoki, Sankarihautausmaa Sotasampo. Viitattu 27.2.2018.
  13. ↑ Karijoki Järviwiki. Viitattu 27.2.2018.
  14. ↑ Lapväärtinjokilaakso Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  15. ↑ Matkailukohteet: Kakkorinvuori Karijoki. Arkistoitu 23.1.2018. Viitattu 23.1.2018.
  16. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  18. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  19. ↑ Väestöennuste 2024: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. 17.8.2025.[vanhentunut linkki]
  20. 1 2 3 Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan, 1985-2024 Tilastokeskus. Viitattu 31.12.2025.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  22. ↑ Marko Keski-Sikkilä Karijoen johtoon Kuntalehti. Viitattu 21.1.2018.
  23. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Puolueiden kannatus vaalivuosittaisella kuntajaolla kuntavaaleissa, 1976-2025: Valittujen lukumäärä, Osuus äänistä Viitattu: 11.9.2025.
  24. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Äänestystiedot vaalivuosittaisella kuntajaolla kuntavaaleissa, 1976-2025 Viitattu 11.9.2025.
  25. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Valittujen lukumäärä ja prosenttiosuudet puolueittain ja maakunnittain/vaalipiireittäin kuntavaaleissa 2025, 2021, 2017. Viitattu 11.9.2025.
  26. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Ehdokkaitten vaalitiedot puolueen ja kunnan ja sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2012 Viitattu 11.9.2025.
  27. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Kunnallisvaalit 2008, valittujen lukumäärä; Kunnallisvaalit 2004, valittujen lukumäärä Viitattu 11.9.2025.
  28. ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/10
  29. 1 2 3 Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  30. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  31. ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  32. ↑ Alueen Karijoki yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  33. ↑ Suurimmat työnantajat Suupohja. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 4.3.2018.
  34. ↑ Tammela, Linda: Suomeen nousee kaksi uutta tuulivoimapuistoa Yle. 1.4.2025. Viitattu 1.4.2025.
  35. ↑ Perusopetus Karijoki. Arkistoitu 28.1.2018. Viitattu 27.1.2018.
  36. ↑ Kristiinanseudun koulu Kristiinankaupunki. Arkistoitu 27.1.2018. Viitattu 27.1.2018.
  37. ↑ sosiaali- ja terveyspalvelut Karijoki. Karijoen kunta. Viitattu 16.6.2026.
  38. ↑ Kirjasto Karijoki. Viitattu 16.6.2026.
  39. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 148. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  40. ↑ 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. 13.6.2026. Viitattu 13.6.2026.
  41. ↑ Seurakunnat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 13.9.2026.
  42. ↑ Kirkkohallitus päätti Kauhajoen ja Karijoen seurakuntien kohtalosta Kauhajoki-lehti. 25.8.2022. Viitattu 13.9.2026.
  43. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  44. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 150. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  45. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 412. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  46. ↑ Halila, Aimo: Suomen miesvoimistelu- ja urheiluseurat vuoteen 1915. Suomen historiallinen seura, 1959. Teoksen verkkoversio Viitattu 31.8.2026.
  47. ↑ Halme, Juho: Suomen urheiluseurat: luettelo Suomessa toimivista voimistelu- ja urheiluseuroista. Urheilijain Kustannus, 1917. Teoksen verkkoversio.
  48. ↑ Seuratietokanta Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.9.2026.

Aiheesta muualla