Kauhava

Kauhava

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°06′05″N, 023°03′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 233
Hallinnollinen keskus Kauhavan keskustaajama
Perustettu  
– Kauhava 1867 (vuodesta 1986 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Kauhava 2009 (Kauhavan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Alahärmä (2009)
Kauhava (2009)
Kortesjärvi (2009)
Ylihärmä (2009)
Kokonaispinta-ala 1 328,39 km²
86:nneksi suurin 2025 
– maa 1 313,85 km²
– sisävesi 14,54 km²
Väkiluku 14 909
74:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 11,35 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 14,2 %
– 15–64-v. 54,9 %
– yli 64-v. 30,8 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 92,7 %
– ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 6,7 %
Kunnallisvero 9,1 %
127:nneksi suurin 2026 
Kaupunginjohtaja Vesa Rantala
Hallituksen puheenjohtaja Janne Sankelo
Kaupunginvaltuusto 37 paikkaa
– puheenjohtaja Antti Kurvinen
  2025–2029
 • Kesk.
 • Kok.
 • KD
 • PS
 • SDP
17
9
4
4
3
www.kauhava.fi

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavalla asui 14 909 henkeä (2025-12-3131. joulukuuta 2025), ja sen pinta-ala on 1 328,39 km², josta 14,54 km² on vesistöjä (2025-01-011. tammikuuta 2025). Väestötiheys on 11,35 asukasta/km². Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009.

Kauhava on tunnettu eritysesti Pohjanmaan puukkopitäjänä. Kauhavan maisemassa korostuu Alajoen peltolakeus, joka avautuu kaupungin läpikulkevan maantien laitamilla Lapuanjoen molemmin puolin.

Nimi

Kauhavan nimi juontaa juurensa suomen kielen sanaan kauha ja vanhaan vesi- tai asuinpaikkaa merkitsevään -va-johtimeen, millä viitattiin alun perin alueella sijaitsevan järven kauhamaiseen muotoon. Järvestä lähtevään jokeen viitattiin nimellä Kauhava ja vastaavasti sen varrella oleva kylä sai nimensä joen mukaan. Varhaisissa 1500-luvun asiakirjoissa seudusta käytettiin vielä nimiä Sydänmaa tai Kauhajoki, mutta nimi vakiintui muotoon Kauhawa vuonna 1643, kun alueesta muodostettiin Lapuan alainen kappeliseurakunta. Suomen kielen oikeinkirjoituksen vakiintuessa 1900-luvun alussa nimen kirjoitusasuksi tuli nykyinen Kauhava. Alueen historian merkittävin virallinen nimipäätös tehtiin vuonna 2008, jolloin valtioneuvosto vahvisti, että vuoden 2009 suurliitoksessa syntyvä kaupungin nimeksi tulee nimivaihtoehto Härmän sijasta Kauhava.

Historia

Perttulanmäen alueelta on löydetty kivikautista asutusta ja Hatunluoman kivikautinen asuinalue ulottuu osittain Kauhavan alueelle. Pysyvä asutus Kauhavalle syntyi kuitenkin 1500-luvulla, jolloin uudisasukkaat saapuivat Kauhavalle pääasiassa Kyrön seudulta. Kauhavan vanhimmat talot olivat Kamppinen, Somppi ja Pelkonen.

Asutus laajeni Kauhavalla nopeasti. Vuonna 1570 taloja oli 17 ja vuonna 1600 jo 28. Kauhavan aluetta kutsuttiin alun perin Kauhajoeksi ja Sydänmaaksi ja se kuului vuodesta 1608 lähtien Lapuaan. Kauhavan kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1643. Kauhavan ensimmäinen kirkkorakennus oli vaatimaton kirkkotupa. Vuonna 1643 valmistui Kauhavan ensimmäinen kirkko.

Kauhavan asukasluku alkoi kasvaa nopeasti 1700-luvulla ja alue vaurastui tervakaupan ansiosta. Toisen kirkon rakennutti Antti Hakola vuonna 1756. Vuonna 1805 asukkaita oli jo 3051. Kauhava oli 1800-luvulla tunnettu puukkojunkkareistaan eli häjyistä. "Kauhavan rumaksi vallesmanniksi" kutsuttu Adolf Hägglund onnistui 1860-luvun lopulla kukistamaan häjyjen johtomiehet. Vuosina 1867–1869 käräjiä häjyjen johtomiehiä vastaan käytiin Pollarin talossa.

Häjyjen kukistumiseen vaikutti mm. siirtolaisuus, herännäisyys ja nuorisoseuraliike. Joukkoliikkeet kanavoivat pohjalaisten nuorten miesten toimintatarmon hedelmällisempiin harrastuksiin. Itsenäinen kirkkoherrakunta Kauhavasta tuli 1859 ja kunta 1867. Suomen ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksena 1881 Kauhavan Hahtomaan kylässä. Myöhemmin Kauhavalle perustettiin vielä seitsemän nuorisoseuraa.

Kartta nykyisen Kauhavan alueen kuntaliitoksista

1880-luvulla Kauhavalle rakennettiin rautatie, joka oli huomattava edistysaskel elinkeinoelämälle. Puukontekijät ja kutojat toivat tuotteitaan rautatieasemalle myytäväksi. Kaupankäynti loi perustan puukko- ja kutomoteollisuudelle. Vuosisadan lopulla Kauhavalta lähti siirtolaiseksi lähes 4000 henkeä, mutta vuonna 1920 pitäjässä asui silti noin 7800 asukasta. Kauhavan toinen kirkko paloi joulupäivänä 1921 ja nykyinen kirkko valmistui vuonna 1925 Josef Stenbäckin piirustusten mukaisesti.

Vuonna 1929 puolustusvoimien Ilmasotakoulu muutti Santahaminasta Kauhavalle. Ilmasotakoulu toi väriä paikkakunnan elämään sekä toi kaupunkiin työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia. Syksyllä 1968 Kauhavalla paljastettiin 51 Kauhavalla palvelleen, lento-onnettomuuksissa surmansa saaneiden lentäjien muistomerkki. Lentosotakoulu lakkautettiin vuonna 2014.

Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi päätyivät kuntaliitokseen taloudellisista syistä vuonna 2009. Asukkaiden identiteetissä vanhat kuntarajat näkyvät pitkään sen jälkeen.

Kauhavan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka.

Maantiede

Kauhavan naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri, joista Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.

Aluerakenne

Kylät

Alahärmän alue Ekola, Hakola, Hanhila, Hanhimäki, Heikkilä, Hilli, Huhtamäki, Härmä, Kirkonkylä, Kivihuhta, Katajamäki, Kojola, Kuoppala, Köykkäri, Lahdenkylä, Lehtimäki, Markkula, Mylläri, Ojala, Poromaa, Pelkkala, Perkiömäki, Pesola, Piri, Sorvisto, Vakkuri, Voltti, Vuoskoski ja Yliviitala

Kauhavan alue Alakylä, Annala, Eteläranta, Fräntilä, Hatunkylä, Hirvijoki, Hopiavuori, Huhmarkoski, Huhtamäki, Kantola, Karjanlahti, Kauhava, Kettula, Kleemola, Kosola, Lauttamus (keskustaajama), Lummukka, Matsomppi, Mäenpää, Mäki-Hannus, Orava, Pelkkikangas, Pelkola, Pernaa, Pukkila, Ruotsala, Renko, Sippola, Varpula, Varvas, Viinikka ja Ylikylä.

Kortesjärven alue Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma ja Tyynismaa

Ylihärmän alue Haapoja, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Pakka, Vesiluoma, Yliluoma, Kangas, Ikola, Ilomäki, Rannanjärvi, Salomaa ja Taipale.

Taajamat

Vuoden 2024 lopussa Kauhavalla oli 15 050 asukasta, joista 10 085 asui taajamissa, 4 890 haja-asutusalueilla ja 75:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kauhavan taajama-aste on 67,3 %. Kauhavan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2024)
1Kauhavan keskustaajama5 504
2Alahärmän kirkonkylä2 049
3Ylihärmän kirkonkylä1 980
4Kortesjärven kirkonkylä552

Väestö

0500010 00015 00020 00025 00031.12.197231.12.199031.12.2008VäestöKauhavan väestö vuodesta 1972 Tausta-aineisto
Lähteet:

Kauhavan asukasluku on yhteensä 14 909 asukasta. Nykyisen Kauhavan alueen asukasluku nousi 1980-luvulla korkeimmillaan yli 20 300 asukkaaseen ja pysyi yli 20 000 asukkaassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen kaupungin asukasluku on kääntynyt tasaiseen laskuun. Kauhavalla toteutettiin vuonna 2009 suuri neljän kunnan kuntaliitos, jolloin Kauhava, Alahärmä, Kortesjärvi ja Ylihärmä yhdistyivät uudeksi Kauhavan kaupungiksi. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Kauhavan väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Kauhavan asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Kauhavan väkiluku olisi vuonna 2030 noin 14 032 asukasta, vuonna 2035 noin 13 441 asukasta, vuonna 2040 noin 13 001 asukasta ja vuonna 2045 noin 12 648 asukasta.

Asuminen

Asuntokuntien jakauma Kauhavalla (2024)

  1 henkilö (41,3 %)
  2 henkilöä (35,4 %)
  3 henkilöä (10,5 %)
  4–6 henkilöä (12,4 %)
  7 henkilöä (0,4 %)

Kauhavan suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kaupungin asuntokunnista (71,9 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 21,4 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 6,7 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Kauhavan asuntokunnista on 41,3 prosenttia eli noin 2 950 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 35,4 prosenttia eli noin 2 500 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 10,5 prosenttia eli noin 750, 4–6 asukkaan asuntokuntia 12,4 prosenttia eli noin 890 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,4 prosenttia eli noin 30.

Kieli ja etnisyys

Kauhava on pääsääntöisesti suomenkielinen kaupunki. Vuoden 2025 lopussa Kauhavan väestöstä enemmistönä 92,7 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 0,7 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 6,7 prosenttia.

Kauhavalla asui vuoden 2023 lopussa 725 ulkomaan kansalaista, mikä on 4,8 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Kauhavalla 332 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (91) ja romanialaiset (62).

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Kunnallisvaaleissa 2025 jakautuivat 37 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 17 paikkaa, kokoomus 9 paikkaa, kristillisdemokraatit 4 paikkaa, perussuomalaiset 4 paikkaa, SDP 3 paikkaa. Kaupunginjohtajana toimii Vesa Rantala.

Kunnan- ja kaupunginjohtajat

Valtuutettujen paikkajako

VaalivuosiSDPKesk.KDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2012 5 21 3 10 4
5 21 3 10 4
43 63,0
349
2017 4 20 4 9 6
4 20 4 9 6
43 64,6
3112
2021 4 18 3 10 8
4 18 3 10 8
43 60,0
3310
2025 3 17 4 9 4
3 17 4 9 4
37 56,2
2611
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Ystävyyskunnat

Talous ja elinkeinot

Kauhavan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (10,8 %)
  Jalostus (33,8 %)
  Palvelusektori (54,6 %)
  Muut sektorit (0,8 %)

Talousalueena Kauhava kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.

Kauhavalla oli vuonna 2022 yhteensä 6 106 työpaikkaa ja kaupungissa asui 6 040 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 75,5 prosenttia. Kauhavan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 54,6 prosenttia, jalostuksen 33,8 prosenttia ja alkutuotannon 10,8 prosenttia.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 101,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,2 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,6 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kauhavalla on 150,3 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Elinkeinorakenne

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat peräkärryjä, ajoneuvojen ohjaamoita ja muoviosia valmistava MSK Group Oy, Pohjanmaan Osuuspankki ja Avain Säästöpankki.

Kauhavalaisia työnantajia:

Liikenne ja infrastruktuuri

Rautatie

Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen. Kesäisin junat pysähtyvät myös Härmän asemalla, josta on linja-autokuljetus PowerParkiin.

Etäisyyksiä Kauhavalta

Palvelut ja koulutus

Kauhavan lukio on yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen ja liikuntaan (lahjakkaiden urheilijoiden monilajiryhmä) profiloitunut yleislukio. Alahärmässä toimiva Härmän lukio on palvelu- ja matkailualan yrittäjyyteen profiloitunut yleislukio.

Kauhavalla sijaitsee Suomen Yrittäjäopisto. Lakkautukseensa vuoden 2014 loppuun asti kaupungissa toimi Lentosotakoulu, joka oli Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos.

Kulttuuri

Tapahtumat

Aprillipäivän aikoihin Kauhavan Kortesjärvellä järjestetään Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut. Powerparkin ja LSK Business Parkin alueella järjestetään runsaasti tapahtumia mm. FHRA kiihdytyskilpailuja, Power Truck Show sekä erilaiset messut ja harrastealojen tapahtumat. Perinteisiä kesätapahtumia ovat Puukkofestivaalit ja Härmälääset Häjyylyt, PowerParkin juhannus ja Nordic King.

Herättäjäjuhlat järjestettiin Kauhavalla vuonna 2021.

Suviseurat järjestettiin Kauhavan entisellä lentokentällä vuonna 2023. Suviseurat järjestetään samalla alueella myös vuonna 2026.

Nähtävyydet

Kauhavan kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema.

Ruoka

Kauhavan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihavelli, jossa on sianlihaa, herneitä, porkkanaa, ohraryynejä ja leipäjuuston paloja.

Viihde

Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt ja Heikki Kujanpään Pieni pyhiinvaellus. Myös Antti Isotalosta kertova Härmästä poikia kymmenen sekä puukkojunkkareista kertova Pohjalaisia on kuvattu Kauhavalla Ylihärmän Kankaan kylässä. Kauhavalla on kuvattu mm. Yle TV2:n sarja Hyvien ihmisten kylä.

Paikkakunnalla on toiminut useita eri tyylisiä alueellista suosiota nauttivia yhtyeitä. Kansallisesti merkittävimpiä ovat 1970–1980-lukujen taitteessa huippukauttaan elänyt Hard Rock Sallinen, ja Micke Björklöfin blues-yhtye Micke Björklöf & Blue Strip, joka on osallistunut alan kilpailuun Saksassa. Yhtye äänitti erään levynsä New Orleansissa. Kolmas paikallinen yhtye on Kauhava Big Band.

Kauhava mainitaan myös monen tunnetunkin yhtyeen kappaleissa, kuten Zen Cafen Tämä on syksy ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun Rakasta rintani ruhjeille sekä Pelle Miljoona Unitedin Järjetön Kauhavan ralli. Kansanlaulussa ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi” uhkaillaan Kauhavan ”rumaa vallesmannia”.

Kauhavan keskustassa sijaitseva Puukkohovi toimii puukkoperinteeseen liittyvänä matkailu- ja kulttuurikohteena. Vuonna 2026 sen yhteyteen valmistui noin 4,2 metriä korkea kaksineuvoista puukkoa esittävä taideteos.

Kauhavalla pidetyssä kattokökässä (kökkä = talkoot) on kirjoitettu muistiin lukuisia kansanlauluja.lähde?

Uskonto

Kauhavan väestö on muiden Etelä-Pohjanmaan taajaan asuttujen kuntien tavoin vahvasti kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Kauhavan asukkaista 79,1 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on hieman alle Etelä-Pohjanmaan taajaan asuttujen kuntien keskiarvon (80,9). Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 2,2 prosenttia väestöstä, mikä on puolestaan korkein. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 18,7 prosenttia väestöstä.

Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Kauhavan seurakunta. Kauhavan seurakunta muodostuu viidestä kirkkopiiristä: Kauhavasta, Ylihärmästä, Alahärmästä, Kortesjärvestä ja Evijärvestä. Alahärmän seurakunta, Ylihärmän seurakunta ja Kortesjärven seurakunta liitettiin Kauhavaan vuonna 2009 osana Kauhavan seudun kuntaliitosta. Evijärven seurakunta liitettiin Kauhavan seurakuntaan vuoden 2023 alusta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauhavan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Herätysliikkeet

Luterilaisista herätysliikkeistä Kauhavalla ovat vaikuttaneet säännöllisesti evankelinen herätysliike, herännäisyys sekä kansanlähetys. Lisäksi lestadiolaisilla on satunnaisempaa toimintaa. Herännäisyys saavutti Kauhavan alueen 1830-luvun lopussa, kun Frans Oskar Durchman aloitti työnsä Ylihärmässä. Kanta-Kauhavasta, Alahärmästä ja Ylihärmästä, jotka tuolloin olivat osa Lapuan emäseurakuntaa, muodostui 1840-luvun vaihteessa Etelä-Pohjanmaan herännäisyyden ydinaluetta.

Lestadiolainen herätysliike saavutti Kauhavan vuonna 1890. Vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan 30 jäsentä, minkä lisäksi Alahärmässä ja Kortesjärvellä oli yhteensä myös 30 jäsentä. Nykyisin Kauhavalla vaikuttaa liikkeen vanhoillislestadiolainen haara, jonka piirissä toimii Kauhavan ja Lapuan yhteinen rauhanyhdistys, johon kuuluu 45 jäsentä.

Helluntailiike

Kauhavan helluntaiseurakunnan rukoushuone 1984–2024.

Helluntailiike saavutti Kauhavan vuonna 1925, kun Mimmi Tulimäki toimi paikkakunnalla. Helluntailiikkeen toiminta vakiintui 1930-luvulla ja Kauhavan helluntaiseurakunta perustettiin vuonna 1932. Sittemmin Kauhavan helluntaiseurakunnasta on muodostunut helluntailaisuuden seudullinen keskus: 1980-loppupuolella jäseniä oli yli 180 ja 2020-luvulla yli 260. Helluntaiseurakunnalle valmistui vuonna 1984 rukoushuone, josta se joutui vuonna 2024 luopumaan sisäilmaongelmien vuoksi. Seurakunnan nykyiset tilat sijaitsevat Kauhavan keskustassa.

Alahärmän alueelle helluntailiike saapui vuosien 1938–1939 aikana Pietarsaaresta käsin tehdyn työn kautta. Toiminnan keskukseksi tuli Voltin kylä, minkä lisäksi kokouksia pidettiin myös muilla kylillä ja Ylihärmässä. Härmän helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1949. Seurakunnan nykyinen rukoushuone on valmistunut vuonna 1988. Alahärmästä on kotoisin myös helluntailiikkeen tunnettu saarnaaja Niilo Yli-Vainio. Kortesjärven alueella toimii vuonna 1948 perustettu Kortesjärven helluntaiseurakunta.

Liikunta ja urheilu

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Kauhavalla 1900-luvun alussa. Ensimmäiset urheiluseurat olivat Kauhavan Nuorisoseuran voimisteluosasto (1904), Ylipään Nuorisoseuran voimisteluosasto (1908) sekä Kauhavan Wisa (1912). 1910-luvulle mnnessä toimivat myös Kauhavan Alku, Kauhavan Veljekset sekä Kauhavan Vesa. Kauhava kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Vaasan piirikuntaan.

Nykyisin Kauhavalla toimii 22 urheiluseuraa, joista viisi on yleisseuroja. Kauhavan suurin urheiluseura on yleisseura Kauhavan Wisa. Muut yleisseurat ovat vuonna 1917 perustettu Alahärmän Kisa, vuonna 1925 perustettu Kortesjärven Järvi-Veikot, vuonna 1908 perustettu Ylihärmän Junkkarit sekä vuonna 1996 perustettu Ylihärmän Pesis-Junkkarit.

Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962. Taistelulaji Han Moo Don alkukotina pidetään Kauhavaa.

Alahärmään PowerParkin lähelle on valmistunut uusi ravirata vuonna 2016. Nordic King juhannusravit järjestetään vuosittain.

Kauhavalaisia urheiluseuroja

Tunnettuja asukkaita

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ Kuntavaalit 2025, Kauhava Oikeusministeriö. Viitattu 6.6.2025.
  6. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 96. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  7. 1 2 3 4 5 6 7 Rikkonen & Sihvo 1986, s. 87–88
  8. ↑ KHO vahvisti Kauhava-nimen Yle. 9.12.2008. Viitattu 5.9.2026.
  9. ↑ Suomalainen paikannimikirja (Kuvaton PDF-julkaisu) Kotimaisten kielten keskus. 2019. Arkistoitu 7.12.2024. Viitattu 5.9.2026.
  10. ↑ Sippolanmäen taloryhmä RKY. Viitattu 6.2.2018.
  11. ↑ Puolustusvoimien lakkautuslistalla kuusi yksikköä, 1 200:aa uhkaa irtisanominen Helsingin Sanomat. 8.2.2012. Viitattu 12.8.2015.
  12. ↑ Vanhat kuntarajat kummittelevat Kauhavalla Yle. 23.2.2017. Viitattu 6.2.2018.
  13. ↑ Taajama-aste alueittain, 2024 Tilastokeskus. Viitattu 16.3.2026. [vanhentunut linkki]
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2024 Tilastokeskus. Viitattu 16.3.2026. [vanhentunut linkki]
  15. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  16. ↑ Kuntaliitosaineistoa Kauhavan kaupunki. Viitattu 17.8.2025. [vanhentunut linkki]
  17. ↑ Väestöennuste 2024: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. 17.8.2025.[vanhentunut linkki]
  18. 1 2 3 Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan, 1985-2024 Tilastokeskus. Viitattu 31.12.2025.[vanhentunut linkki]
  19. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2025 tulospalvelu vaalit.yle.fi.
  21. ↑ Hallinto 1.12.2014. Kauhavan kaupunki. Arkistoitu 20.10.2014. Viitattu 1.12.2014.
  22. 1 2 3 Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  23. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  24. ↑ Alueen Kauhava yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
  25. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
  26. ↑ SRK:n Suviseurat Kauhavalla 2023 suviseurat.fi. Arkistoitu 2.6.2023. Viitattu 5.7.2023.
  27. ↑ Vuoden 2026 Kauhavan Suviseurojen järjestelyt ovat käynnistyneet Päivämies. 7.9.2023. Viitattu 10.8.2024.
  28. ↑ Kauhavalle valmistunut "jättipuukko" yritetään saada Guinnessin ennätysten kirjaan Komiat. 9.6.2026. Viitattu 9.6.2026.
  29. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 149. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  30. ↑ Kauhavalle valmistunut "jättipuukko" yritetään saada Guinnessin ennätysten kirjaan Komiat. 9.6.2026. Viitattu 9.6.2026.
  31. ↑ 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. 13.6.2026. Viitattu 13.6.2026.
  32. ↑ Seurakunnat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 13.9.2026.
  33. ↑ Kauhavan seurakunta Kauhavan seurakunta. Viitattu 15.3.2024.
  34. ↑ Kauhavan kirkot Visit Kauhava . Viitattu 13.9.2026.
  35. ↑ Seurakuntien rakenneselvitykselle todellinen tarve Etelä-Pohjanmaalla – pienissä seurakunnissa eletään kädestä suuhun Yle. Viitattu 15.3.2024.
  36. ↑ Eteläpohjalaisia seurakuntia yhdistyy – Karijoen ja Kauhajoen seurakuntaliitos vahvistunee vasta syksyllä Yle. 25.5.2022. Viitattu 13.9.2026.
  37. ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 27.2.2024.
  38. ↑ Salomäki, Hanna: Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen, s. 100–102. Kirkon tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-693-306-4
  39. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 150. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  40. ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): Suomen kirkon historia: 3. osa Autonomian kausi 1809-1899, s. 138-139. Porvoo: WSOY, 1882. ISBN 951-0-16493-3
  41. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 412. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  42. ↑ Järjestävät rauhanyhdistykset Kauhavan suviseurat 2023 . Arkistoitu 5.11.2023. Viitattu 5.11.2023.
  43. ↑ Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 48–49. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
  44. ↑ Kauhavan helluntaiseurakunnan toimintakertomus 2023 Kauhavan helluntaiseurakunta. Viitattu 4.8.2024.
  45. ↑ Uutta kotia kohden Kauhavan helluntaiseurakunta. Viitattu 23.9.2026.
  46. ↑ Kojonen, Eero: Alahärmän historia II, s. 389–392. Alahärmän kunta ja seurakunta, 2004 . ISBN 951-96732-1-0
  47. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  48. ↑ Seurakunta Kortesjärven helluntaiseurakunta. Viitattu 23.9.2026.
  49. ↑ Halila, Aimo: Suomen miesvoimistelu- ja urheiluseurat vuoteen 1915. Suomen historiallinen seura, 1959. Teoksen verkkoversio Viitattu 31.8.2026.
  50. ↑ Halme, Juho: Suomen urheiluseurat: luettelo Suomessa toimivista voimistelu- ja urheiluseuroista. Urheilijain Kustannus, 1917. Teoksen verkkoversio.
  51. ↑ Seuratietokanta Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.9.2026.
  52. ↑ Taiteilijaeläkkeellä tunnustettiin 45 taiteilijan työ Yle Uutiset. 18.4.2007. Viitattu 15.3.2024.
  53. ↑ Adolf Hägglundin elämäkerta Kansallisbiografiassa.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla