Vimpelin kunta on perustettu 2. tammikuuta 1866, jolloin Vimpeli irtautui Lappajärven emäseurakunnasta kappeliseurakunnaksi. Suomen kunnista Vimpeli on 28. vanhin.
Reserviupseerikoulun edeltäjä, Vimpelin sotakoulu (Vimpelin koulu), toimi Pokelan kylässä vuosina 1917–1918. Vimpeli tunnetaan myös suksipitäjänä, ja melkoinen osa talvisodan aikana käytetyistä suksista oli valmistettu Vimpelissä.
Vimpeli tunnetaan Vimpelin Vedon ansiosta nykyisin erityisesti pesäpallopaikkakuntana; Vimpelin Veto on voittanut Superpesismestaruuden kuusi kertaa kausilla 1960, 1965, 2010, 2016, 2017 ja 2022. Vuosina 2011–2015 Veto oli viidesti putkeen hopeasijalla häviten joka kerta Sotkamon Jymylle.
Talvilajeissa Vimpeli tuli tunnetuksi hiihdosta Vimpelin Hiihdot -tapahtuman ansiosta, jota järjesti aikoinaan Vimpelin Vedon hiihtojaosto. Nykyisin hiihtoharrastusta vetää Vimpelin Hiihtoseura (ViHs), jonka ansioista Vimpeliin on rakennettu hyvät hiihtomahdollisuudet.
Nimi
Vimpelin nimen varhaisimmat kirjalliset juuret juontavat 1500-luvun puoliväliin, jolloin suomenkielinen kantamuoto esiintyi muodossa Wimpelin järffi (1555) ja ruotsinkielinen muoto muodossa Windala (1574), joka palautunee varhaisempaan asutusnimeen Vind(a)böle. Suomenkielisen nimen etymologian arvioidaan pohjautuvan satakuntalais-hämäläiseen murresanaan vimpelä, joka tarkoittaa "nopeaa" tai "raisua" ja jonka katsotaan kuvailleen Vimpelinjoen ominaisuuksia. Ruotsinkielinen nimi Vindala on otettu sukunimestä (Vend), johon lisätty pääte -la. Vuosisatojen saatossa nimi kehittyi vesistönimestä asutus- ja hallintonimeksi.
Suuri osa vimpeliläisistä itsestään ja lähipitäjäläisistä käyttää vimpeliläisistä lyhentynyttä sanaa vimpeläinen.lähde?
Historia
Vimpelin varhaisimmasta asutuksesta tiedetään hyvin vähän. Seutu oli vielä keskiajallaeräaluetta, jossa kävivät sekä pietarsaarelaiset että lapualaiset erämiehet. Ensimmäiset vakituiset asukkaat olivat Ähtävänjokea pitkin tulleet ruotsalaiset, jotka asettuivat Lappajärven itärannalle 1500-luvun alussa. Vielä saman vuosisadan aikana seudulle tuli myös hämäläisiä ja savolaisia. Ruotsalaisasutus pysyi hallitsevana vielä 1700-luvulle saakka. Vuonna 1750 asukkaita oli noin 170.
Vimpelin seutu kuului Pietarsaaren seurakuntaan ja siirtyi 1637 osaksi Lappajärven kappeliseurakuntaa. Vuonna 1806 Vimpelistä tuli Lappajärven saarnahuonekunta ja oma kirkko rakennettiin jo seuraavana vuonna. Vimpelin kappeliseurakunta perustettiin 1812 ja itsenäiseksi seurakunnaksi Vimpeli muodostui 1867.
1800-luku oli Vimpelissä voimakasta edistyksen kautta. Vimpeliläisen Erkki Jäykän (Lillstrang) kehittämä ”Vimpelin aura”, suomaiden kuivatus sekä viljelysmaidenkalkitus toivat hyvinvoinnin lisäksi Vimpelille maatalouden mallipitäjän maineen. Pitäjään perustettiin 1858 Jäykän ystävän Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen lahjoituksen turvin yksi Pohjanmaan ensimmäisistä kirjastoista ja 1868 avasi ovensa Järviseudun ensimmäinen kansakoulu. Vuonna 1880 Vimpelissä oli asukkaita 2236.
1900-luvun alussa Vimpeli teollistui nopeasti. Kuntaan perustettiin muun muassa tervatehdas, kalkinpoltto yleistyi ja suksiteollisuus sai alkunsa. Vimpelissä tuotettiin 1930-luvulla noin puolet Suomen suksista. Joulukuussa 1917 tammikuuhun 1918 kunnassa toimi Vimpelin sotakoulu, kurssi, jolla koulutettiin joukkueen- ja ryhmänjohtajia suojeluskunnille. Vuonna 1943 Vimpelin perustettiin alueen ensimmäinen oppikoulu.
Vimpelin väkiluku pysyi 1900-luvulla varsin vakaasti 4000 asukkaan tuntumassa. Hetkellinen muuttotappiokausi 1970-luvulla pudotti asukasluvun lähelle 3500, mutta vuosikymmenen lopulla väkiluku alkoi jälleen kasvaa. 1990-luvulla kunnan asukasmäärä lähti laskuun ja 2011 mennessä kunnan asukasluku oli 3233.
Vimpelin kunnanvaltuuston pitkäaikaisena puheenjohtajana 1973–1990 toimi Pekka Niemi, jonka johtama Järviseudun Peruna Oy oli merkittävä työllistäjä paikkakunnalla.
Maantiede
Luonto
Lappajärven itärannalla sijaitsevan Vimpelin maisemia hallitsevat loivapiirteiset kalliokumpareet ja laajat suot.
Vimpelin kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Länsi- ja keskiosissa on pääasiassa gneissiä, pohjoisosassa graniittia ja pegmatiittia ja kaakkoisosassa graniittia. Etelässä on kalkkikivialue, joka ulottuu Alajärven puolelle. Kalliopaljastumia on pääasiassa korkeimpien kohoumien lakiosissa. Yleisin maalaji on moreeni, joka muodostaa paikoin matalia harjanteita. Myös turvetta on varsin paljon, mutta harjuaineksia ja savea on sen sijaan vähän. Hieta- ja hiesumaita on etenkin Lappajärven rannalla ja Savonjoen alajuoksulla.
Pinnanmuodoiltaan Vimpeli on pääasiassa loivasti kumpuilevaa kankaremaata. Vimpelin maasto kohoaa lännestä itään. Lappajärvi on 69m:n korkeudella, mutta Mustanen kunnan itärajan tuntumassa Perhon puolella on jo 173m:n korkeudella. Kunnan korkein kohouma on Lakeaharju Lappajärven kaakkoispuolella. Vimpelin maa-alasta yli puolet on suota. Laajimmat suot ovat Sääksneva ja Isoneva.
Lappajärven itäosan lisäksi kunnan järviä ovat Sääksjärvi, Patanan tekojärven eteläosa, Pikku Kontojärvi, Iso Kontojärvi ja Kakkurinjärvi. Huomattavimmat joet ovat Porasenjoki, Savonjoki, Poikkijoki ja Paaluoma.
Vuoden 2017 lopussa Vimpelissä oli 2974 asukasta, joista 2047 asui taajamassa, 914 haja-asutusalueilla ja 13:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vimpelin taajama-aste on 69,1%. Kunnassa on vain yksi taajama, Vimpelin kirkonkylä.
Vimpelin asukasluku on yhteensä 2 554 asukasta. Vimpelin asukasluku nousi 1970-luvun alusta 1980-luvun puoliväliin ja pysytteli 3800 asukkaan tuntumassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen Vimpelin asukasluvun kehitys kääntyi tasaiseen laskuun. Vimpelissä ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Vimpelin väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Vimpelin asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Vimpelin väkiluku olisi vuonna 2030 noin 2383 asukasta, vuonna 2035 noin 2234 asukasta, vuonna 2040 noin 2129 asukasta ja vuonna 2045 noin 2049 asukasta.
Asuminen
Asuntokuntien jakauma Vimpelissä (2024)
1 henkilö (39,9%)
2 henkilöä (37,5%)
3 henkilöä (10,5%)
4–6 henkilöä (11,7%)
7 henkilöä tai yli (0,4%)
Vimpelin suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (87,7% vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 9,7 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 2,5 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Vimpelin asuntokunnista on 39,9 prosenttia eli noin 490 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 37,5 prosenttia eli noin 460 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 10,5 prosenttia eli noin 130, 4–6 asukkaan asuntokuntia 11,7 prosenttia eli noin 145 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,4 prosenttia eli noin viisi.
Kieli ja etnisyys
Vimpeli on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden 2025 lopussa Vimpelin väestöstä enemmistönä 97,2prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 0,0prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 2,8prosenttia.
Vimpelissä asui vuoden 2023 lopussa 59 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,2 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on venäläiset, joita asuu Vimpelissä 35 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (13).
Hallinto ja politiikka
Kunnallinen päätöksenteko
Vimpelin kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2019 lähtien Sam Leijonanmieli. Ylintä päätösvaltaa Vimpelin kunnasssa käyttää 19-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Sirpa Salomäki (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Timo Vesala (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Lea Vasalampi (kd.).
Kunnan hallintoa johtaa 7-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Hannu Särkinen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Marko Timo (kesk.) ja 2. varapuheenjohtajana Teija Uitto-Kohonen (kok.). Vimpelin kunnassa toimivia lautakuntia ovat tekninen lautakunta, vapaa-aika ja kulttuurilautakunta sekä sivistystoimen tilaajalautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.
Vaalit
Vimpelin suurin puolue on ollut perinteisesti Suomen Keskusta. Keskusta on ollut Vimpelin kunnanvaltuuston suurin puolue yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 1976 lähtien. Vimpeli on kerännyt pääsääntöisesti noin 50 prosenttia kunnan äänistä. Vuoden 2000 kuntavaaleissa keskusta sai peräti 56,2 prosenttia kunnan äänistä.
Seuraavaksi suurimmat puolueet ovat historiallisesti SKDL/Vasemmistoliitto ja kokoomus. SKDL:n kannatus oli korkeimmillaan 1970-luvulla ja on laskenut nykyisin vasemmistoliiton noin 10 prosenttiin. Kokoomus on puolestaan kerännyt noin 10-15 prosentin kannatusta. Perussuomalaisten kannatus oli vuosien 2008 ja 2012 kuntavaaleissa selvästi valtakunnallista keskiarvoa suurempaa.
Talousalueena Vimpeli kuuluu Järviseudun seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 36671 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 42. suurin.
Vimpelissä oli vuonna 2022 yhteensä 967 työpaikkaa ja kaupungissa asui 1059 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 64,0 prosenttia. Vimpelin työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 52,5 prosenttia, jalostuksen 39,1 prosenttia ja alkutuotannon 7,2 prosenttia.
Vimpelin työpaikkaomavaraisuus on 91,3 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,2 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,5 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Vimpelissä on 152,2 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Yritykset
Kunnassa sijaitsee muun muassa Rautaruukin tehdas, jossa valmistetaan Rannilan kattopeltiä. Rautaruukin lisäksi teollisuusyrityksiä ovat Nordkalk Oy, Eurosteri Oy, ViaCon Oy, Tikli-Group Oy, Vimpelin Teollisuusmaalaus Oy, PL-Air Oy, Vimpelin Listapalvelu Oy, VPT-keittiöt ja Plastec.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Vimpelin Osuuspankki sekä kaksi alumiinitikkaita ja muita metallituotteita valmistavaa yritystä, A.J.Kujala ja Tikli Group Oy.
Vimpelin alueella puhutun kielen perustana on savolaismurre, joka kuuluu niin kutsuttuun savolaiskiilan murreryhmään. Vimpelissä puhuttua murretta kutsutaan Järviseudun murteeksi.
Järviseudun murteessa on tietenkin runsaasti läntisiä ja itäisiä murrepiirteitä. Murteella on kuitenkin selvästi itäinen pohja. Selvimmin havaittava itämurteisuus ovat yleiskielen d:n vastineet. Pohjalaisvaikutus on puolestaan vaimentanut keskeisimmät savolaisuudet, kuten savolaiset vokaali-ilmiöt. Myös ruotsalaisasutus on jättänyt vaiktutteita Järviseudun murteeseen.
Nähtävyydet
Vimpelin Saarikenttä
Vimpelissä sijaitsevat pesäpallomuseo, suksitehdasmuseo, Pyöreä kirkko ja Savonjoen saaressa pesäpallostadion Saarikenttä. Keskustan puistossa on Kari Ovaskan suunnittelema Pesäpalloilija-patsas ja Vimpelin sotakoulun muistomerkki. Lakeaharjulla on hiihtokeskus, josta on näkymät Lappajärvelle.
Vimpelin väestö on muiden Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien tavoin erittäin kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Vimpelin asukkaista 80,6 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on sama kuin Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien keskiarvo. Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 1,6 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 17,9 prosenttia väestöstä.
Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Alajärven seurakunta. Vimpelin seurakunta liitettiin osaksi Alajärveä vuoden 2023 alussa osana Järviseudun laajempaa seurakuntaliitosta.
Lestadiolainen herätysliike saavutti Vimpelin vuonna 1875 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 30 jäsentä, mikä oli noin prosentin kunnan väestöstä. Nykyisin Vimpeli kuuluu vanhoillislestadiolaisen haaran Etelä-Pohjanmaan järviseudun kannatusalueeseen. Vimpelissä toimi vuoteen 2023 saakka oma rauhanyhdistys, jonka toiminta yhdistyi muihin lähialueen rauhanyhdistyksiin. Alajärven rauhanyhdistys järjestää seuroja Vimpelissä.
Helluntailiike
Helluntailiike saavutti Vimpelin jo 1910-luvulla. Vimpelissä oli paikallista herätystä vuosien 1938–1939 aikana, kun Eugen Kainu ja Jorma Alopeus toimivat paikkakunnalla. Vimpelin helluntaiseurakunta on perustettu vuonna 1940. Helluntaiseurakunnan Saalem-temppeli sijaitsee Vimpelin keskustassa Patruunantiellä. Lisäksi seurakunnalla on Kahvila Nisunjyvä ja lähetyskirpputori Vimpelin keskustassa.
Liikunta ja urheilu
Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Vimpelissä 1900-luvulla. Ensimmäinen urheiluseura oli vuonna 1908 perustettu Vimpelin Ponnistus. Vimpeli kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Kokkolan piirikuntaan.
