Kuortane

Kuortane

vaakuna

sijainti

Kuortaneen kunnantalo.
Kuortaneen kunnantalo.
Sijainti 62°48′20″N, 023°30′25″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kuusiokuntien seutukunta
Kuntanumero 300
Hallinnollinen keskus Kuortaneen kirkonkylä
Perustettu –
Kokonaispinta-ala 484,85 km²
228:nneksi suurin 2025 
– maa 462,37 km²
– sisävesi 22,48 km²
Väkiluku 3 306
205:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 7,15 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 12,5 %
– 15–64-v. 53,4 %
– yli 64-v. 34,2 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 97,1 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 8,4 %
216:nneksi suurin 2026 
Työttömyysaste 9,0 % (2015)
Kunnanjohtaja Teemu Puolijoki
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
  2025–2029
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • KD
9
7
2
1
kuortane.fi

Kuortane, paikallisella murteella Kuurtanes, on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomessa. Kunnassa asuu 3 306 ihmistä ja sen pinta-ala on 484,85 km², josta 22,48 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 7,15 asukasta/km². Kuortaneen naapurikunnat ovat Alajärvi, Alavus, Lapua ja Seinäjoki.

Kuortane on tunnettu erityisesti suuresta ja matalasta Kuortaneenjärvestä sekä yli sadasta kaksikerroksisesta pohjalaistalostaan ja muusta talonpoikaiskulttuuristaan. Rannikko-Suomen savilakeus ja kankaremaa muuttuvat Kuortaneen kohdalla Keski-Suomen hiekkaiseksi ja eloisaksi mäkimaaksi.

Kuortaneen vaakuna on aaltokoroisesti katkoinen hopea-sininen kilpi, jonka yläkentässä kolme nousevaa punaista liekkiä ja alakentässä uiva hopeinen kuha. Kuha on vanhasta pitäjänsinetistä. Liekit viittaavat tarinaan järven palosta. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar.

Kuortane ja Lehtimäki kävivät alkuvuodesta 2006 neuvotteluja Lehtimäen liittymisestä Kuortaneeseen. Neuvotteluprosessin lopputuloksena Kuortane olisi hyväksynyt kuntaliitoksen, mutta Lehtimäki vetäytyi viime hetkellä jo valmiiksi neuvotellusta liitossopimuksesta. Vuoden 2009 alussa Lehtimäki liittyi Alajärven kaupunkiin. Entisiä Kuortaneen naapurikuntia ovat myös Seinäjokeen liitetty Nurmo ja Alavuteen liitetty Töysä.

Nimi

Kuortaneen nimen uskotaan saaneen alkunsa Kuortaneenjärven, alueen keskeisen vesistön mukaan. Nimi juontuu suomen kielen sanaan kuori tai kalannimitykseen kuore. Historiallisissa asiakirjoissa nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1557 muodossa Kurtana by ja 1561 Kurthane, mutta ruotsinkieliset kirjurit muovasivat siitä vuosisatojen varrella myös asuja kuten Cuortane tai Quortane. Paikallisessa murteessa taas vakiintui muoto Kuurtanes. Nimi vakiitui nykyiseen muotoonsa vuoden 1865 kunnallisasetuksessa.

Historia

Varhainen asutus

Kuortaneella on ollut asutusta jo Suomusjärven kulttuurin kaudella. Aikakauden asuinpaikkoja ovat muun muassa Lahdenkangas ja Haavistonharju. Haavistonharjun asuinpaikalta on tavattu muun muassa Suomusjärven kulttuurin hauta. Löydöt sijoittuvat silloisen Litorinameren rannalle, 90 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Muita esihistoriallisen ajan asuinpaikkoja on muun muassa Lappakangas ja Salmi. Löydetyistä kivikautisista esineistä yleisimpiä ovat taltat, keihäänkärjet ja verkonpainot. Kunnasta on löydetty myös kivikautinen reenjalas.

Maankohoamisen vaikutuksesta rantaviiva vetäytyi kunnan alueelta ja samalla asutus siirtyi länteen päin. Niinpä pronssikauden aikaisia löytöjä Kuortaneella ei ole tehty. Sen sijaan muutamia rautakautisia esineitä on löydetty.

Kyläkuntien synty

Kuortane asutettiin vakinaisesti 1500-luvulla. Seudun ensimmäinen asukas oli Simo Juhonpoika, joka muutti 1549 Ruonan kylään. Vuoden 1557 Kyrön manttaaliluettelon mukaan tällä Kurtana by -nimisellä paikkakunnalla oli kuusi taloa. 1500-luvun lopulle tultaessa Kuortaneen taloluettelo käsitti jo 30 taloa. Vaurauden kasvaessa ja väkiluvun lisääntyessä tuli tarve kirkollisten olojen järjestämiseen. Kuortane perustettiin Lapuan kappeliseurakunnaksi 1645. Ensimmäinen kirkko paikkakunnalle rakennettiin 1654. Kuortaneen käräjäkunta perustettiin vuonna 1794 ja 1798 Kuortaneesta muodostettiin oma kirkkoherrakunta, johon Alavus liitettiin kappelina. Kuortaneen keskeinen sijainti korostui merkittävästi, kun pitäjän halki valmistui 1786 Vaasan ja Kuopion välinen tieyhteys. Tällöin myös Kuortaneen Salmesta tuli tärkeä kauppa- ja kauttakulkupaikka. Tähän liikenteellisesti keskeisen sijaintiin liittyy yksi paikkakunnan historian vaikeimmista hetkistä: Kuortaneella käytyä Ruonan ja Salmen taistelua on luonnehdittu Suomen sodan verisimmäksi ratkaisutaisteluksi. 1.–2. syyskuuta 1808 käydyssä taistelussa suomalaiset menettivät kaatuneina, haavoittuneina tai kadonneina yhteensä 680 miestä. Ruonan taistelun muistomerkki on pystytetty Nurminiemeen.

Tervanpolton aloittaminen

Tervanpoltto on yksi Kuortaneen kulttuurihistorian merkittävimpiä tekijöitä. Se muodosti jo 1600-luvulla kuortanelaisille tärkeän sivuelinkeinon. Tervanpolton todellinen valtakausi alkoi 1700-luvun puolivälissä, jolloin Kuortaneella poltettiin tervaa vuosittain yli 1 000 tynnyriä. Viimeinen noususuhdanne tervamarkkinoilla sattui 1860-luvun loppupuolella. Tällöin Kuortaneen kihlakunnasta myytiin tervaa 25 000 tynnyriä vuodessa, minkä määrän koko maassa ylitti ainoastaan Kajaanin kihlakunta. Kuortaneen seudulta on löydetty kaikkiaan yli 300 tervahautaa. Sitä mukaa kun tervanpoltto sai yhä suuremman merkityksen, se toi paikkakunnalle vaurautta. Kuuluisat kaksifooninkiset talonpoikaistalot rakennettiin Kuortaneella pääasiassa 1800-luvun alkupuolella. Ensin otettiin käyttöön yksitupaiset ja sitten kaksitupaiset tuparahdit. Kuortaneen jäljellä olevat 170 kaksifooninkista asuinrakennusta esittävät kokonaisuutena yhtä kaikkein arvokkainta helmeä suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa.

Korsholman itäisen jaon yhteydessä perustettiin 1834 Kuortaneen kihlakunta, johon kuuluivat Keuruu, Pihlajavesi, Multia, Kuortane, Alavus, Töysä, Ähtäri, Virrat, Ruovesi, Alajärvi, Soini, Lehtimäki, Lappajärvi, Evijärvi, Vimpeli ja Kortesjärvi.

Kuortaneen väkiluku oli vuonna 1960 hieman yli 6 000. Vuoteen 1975 mennessä väkiluku oli laskenut 5 200 asukkaaseen. Samanaikaisesti oli maatalouden ammatissa toimivien määrä pudonnut runsaalla tuhannella hengellä. Epäsuotuisan kehityksen katkaisemiseksi Kuortaneella laadittiin 1975 koko valtakunnankin huomioon ottaen uraauurtava kunnallispoliittinen kehitysohjelma. Elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteeksi asetettiin samanaikaisesti maatalouden kehitysedellytysten turvaaminen, teollisten elinkeinojen monipuolistaminen ja palveluelinkeinojen laajentaminen. Myös jokaiselle talouskylälle laadittiin oma kehittämisohjelmansa.

Kuortaneen yhteiskoulu

Kuortaneelta on myös löydetty noin 400 vuotta vanha ruuhi.

Maantiede

Kuortaneen kirkonrantaa.

Kuortane sijaitsee itäisellä Etelä-Pohjanmaalla, keskisen Suomenselän alueella. Kuortaneen kohdalla Etelä-Pohjanmaan lakeus ja kankaremaa muuttuvat vaihtelevaksi mäkimaaksi. Kuortaneen korkein kohta, Jäkälämäki, kohoaa 204 metrin korkeuteen, kun taas Kuortaneenjärven pinta on 75 metrin korkeudella.

Maisema

Kuortaneen maisemakuvaa hallitsevat kunnan halki virtaava Lapuanjoki ja sen varrelle levittäytyvät yhtenäiset viljelyalueet. Kuortaneenjärvi, pinta-alaltaan 16,5 neliökilometriä, on Lapuanjoen vesistöalueen suurin järvi. Se on tunnettu kauniista hiekkarannoistaan ja hyvästä kalasaalistaan. Muista pääasiassa huvila-asutuksen kannalta merkittäviä pikkujärviä ovat Kuhajärvi, Kaarankajärvi ja Porraslampi. Aivan oman erityishuomionsa ansaitsee Nisosjärvi: Se on karulla Suomenselällä harvinainen keidas, joka on luokiteltu valtakunnallisestikin arvokkaaksi lintuvedeksi. Nisosjärvi avautuu maisemassaan selvästi muuta ympäristöä alempana, joten sen linnustoa on helppo tarkkailla. Järvellä pesii muun muassa heinätavi, lapasorsa, jouhisorsa, haapana ja punajalkaviklo.

Luonto

Kuortaneen kallioperän pääkivilajit ovat graniitti ja dioriitti. Kunnan länsiosassa on huomattavia kiilleliuske- ja gneissiesiintymiä. Entisestä Kaatialan maasälpälouhoksesta on tullut keräilijöiden ja korukiven hiojien suosima matkailukohde. Irtaimet maalajit ovat Kuortaneella pääasiallisesti hietaa, hiesusavea ja moreenia. Turve peittää lähes 20 prosenttia maa-alasta. Lappakankaan ja Lahdenkankaan soraesiintymiä on hyödynnetty tehokkaasti. Lappakangas on maakunnallisesti tärkeä pohjaveden muodostumisalue.

Kunnan pinta-alasta on hyväkasvuista metsämaata noin 59 prosenttia. Mäntyvaltaisten kuivien kankaiden osuus metsämaasta on lähes kolme neljäsosaa. Heikkotuottoiset rämeet ja rahkasuot käsittävät kunnan pinta-alasta noin 16 prosenttia. Kaulalamminnevan samoilualueella voi tavata kalasääsken omalla reviirillään. Kuortaneen riistapolut jättävät taitavan eränkävijän harvoin ilman saalista. Myös sudet ja karhut ovat alkaneet yhä useammin liikkua Kuortaneen kytöpeltojen laitamilla.

Aluerakenne

Kylät

Kuortane koostuu seuraavista kylistä: Kirkonkylä, Salmi, Ruona, Länsiranta, Kaaranka, Mäyry, Leppälä, Heikkilä, Löyä, Ylijoki ja Luhtala-Kivenmäki.

Taajamat

Vuoden 2025 alkupuolella Kuortaneella oli 3 332 asukasta, joista 1 250 asui taajamassa, 2 361 haja-asutusalueilla ja 26:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kuortaneen taajama-aste on 34,6 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Kuortaneen kirkonkylä.

Väestö

010002000300040005000600031.12.197231.12.198831.12.200431.12.2020VäestöKuortaneen väestö vuodesta 1972 Tausta-aineisto
Lähteet:

Kuortaneen asukasluku on yhteensä 3 306 asukasta. Kuortaneen asukasluku on ollut vaihtelevassa laskussa 1970-luvulta lähtien. Kunnan asukasluku pysytteli yli 5 000 asukkaassa 1980-luvun loppupuolelle saakka. Asukasluku kääntyi selvempään laskuun 1990-luvun puolivälin jälkeen. Kuortaneella ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Kuortaneen väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Kuortaneen asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Kuortaneen väkiluku olisi vuonna 2030 noin 3 140 asukasta, vuonna 2035 noin 3 021 asukasta, vuonna 2040 noin 2 935 asukasta ja vuonna 2045 noin 2 880 asukasta.

Asuminen

Asuntokuntien jakauma Kuortaneella (2024)

  1 henkilö (39,5 %)
  2 henkilöä (35,9 %)
  3 henkilöä (12,2 %)
  4–6 henkilöä (12,1 %)
  7 henkilöä tai yli (0,3 %)

Kuortaneen suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (78,2 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 18,5 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 3,3 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Kuortaneen asuntokunnista on 39,5 prosenttia eli noin 620 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 35,9 prosenttia eli noin 560 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 12,2 prosenttia eli noin 190, 4–6 asukkaan asuntokuntia 12,1 prosenttia eli noin 190 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,3 prosenttia eli noin 5.

Kieli ja etnisyys

Kuortane on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden 2025 lopussa Kuortaneen väestöstä enemmistönä 97,1 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 0,0 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 2,9 prosenttia.

Kuortaneella asui vuoden 2023 lopussa 64 ulkomaan kansalaista, mikä on 1,9 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Kuortaneella 18 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (12) ja puolalaiset (11).

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Pääartikkeli: Kuortaneen kunnanvaltuusto

Kuortaneen kunnanjohtaja on Teemu Puolijoki. Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista yhdeksän on Keskustan hallussa kaudella 2025–2029.

VaalivuosiSDPPSKesk.KDKok.Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2000 2 3 14 2 6
2 3 14 2 6
27 70,9
216
2004 1 3 14 2 7
3 14 2 7
27 70,8
216
2008 1 4 14 3 5
4 14 3 5
27 71,1
198
2012 3 10 2 6
3 10 2 6
21 68,8
129
2017 1 3 9 1 5
1 3 9 1 5
19 68,1
145
2021 4 8 1 6
4 8 1 6
19 61,5
136
2025 2 9 1 7
2 9 1 7
19 62,3
145
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Politiikka

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK PS KD VIHR SDP Johto
Ääniä% Ääniä% Ääniä% Ääniä% Ääniä% Ääniä%
2017 892 44,1 506 25,0 391 19,3 133 6,6 102 5,0 19,1
2021 704 39,4 486 27,1 343 19,2 141 7,9 62 3,5 51 2,9 12,3

Talous ja elinkeinot

Kuortaneen työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (11,9 %)
  Jalostus (21,3 %)
  Palvelusektori (65,1 %)
  Muut sektorit (1,7 %)

Talousalueena Kuortane kuuluu Kuusiokuntien seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 33 036 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 61. suurin ja maan yhdeksänneksi pienin.

Kuortaneella oli vuonna 2022 yhteensä 1 306 työpaikkaa ja kunnassa asui 1 373 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 58,3 prosenttia. Kuortaneen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 65,1 prosenttia, jalostuksen 21,3 prosenttia ja alkutuotannon 11,9 prosenttia.

Kuortaneen työpaikkaomavaraisuus on 95,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,2 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 5,0 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kuortaneella on 150,3 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuortaneen Kaivin Oy, Kotoraitti Oy ja Kuortaneen Osuuspankki.

Liikenne ja infrastruktuuri

Kuortaneen kautta kulkee Oriveden ja Lapuan välinen kantatie 66. Lähimmät rautatieasemat ovat Lapuan rautatieasema Seinäjoki–Oulu-radalla ja Alavuden rautatieasema Seinäjoki–Haapamäki-radalla sekä Seinäjoen rautatieasema viiden radan risteyksessä.

Etäisyyksiä Kuortaneelta

Palvelut ja koulutus

Kuortaneella opetetaan peruskoulun luokkia 1–6 kahdessa koulussa: keskustan Alvarin koulussa ja Ylijoen kyläkoulussa. Esiopetus järjestetään Alvarin koulun alaisuudessa entisellä Ruonan koululla. Keskustassa sijaitsevassa Kuortaneen yhteiskoulussa opetetaan luokkia 7–9. Keskustassa toimii myös Kuortaneen urheilulukio ja urheiluopisto.

Vapaan sivistystyön koulutusta Kuortaneen alueella tarjoaa Lakeudenportin kansalaisopisto.

Kulttuuri

Arkkitehtuuri

Kuortaneen kirkko

Kuortaneen kirkko on Suomen ensimmäinen 24-kulmainen kirkko. Kirkonharjalta kohoaa iso sipulikupolinen torni. Kirkko on rakennettu vuonna 1777 ja myöhemmin sen yhteyteen rakennettiin kellotorni.

Nähtävyydet

Tapahtumat

  • Kuortaneen Kuhinat - vuosittainen markkina- ja tapahtumaviikko heinäkuussa
  • Kuortaneen Terwaviikko - järjestetään muutaman vuoden välein Kuhinoiden yhteydessä
  • Kuortane Games - perinteiset yleisurheilukisat, jotka pidetään juhannuksen aikaan

Ruoka

Kuortaneen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla hernesoppa.

Uskonto

Kuortaneen väestö on muiden Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien tavoin erittäin kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Kuortaneen asukkaista 83,3 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on korkeampi kuin Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien keskiarvo (80,6). Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 1,5 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 15,2 prosenttia väestöstä.

Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Kuortaneen seurakunta.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kuortaneella toimii Kuortaneen helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kuortaneen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Lestadiolainen herätysliike saavutti Kuortaneen vuonna 1891, mutta vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan vain muutamia jäsentä.

Liikunta ja urheilu

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Kuortaneella 1900-luvulla voimistelun muodossa. Ensimmäinen urheiluseura oli Kuortaneen Nuorisoseuran voimisteluosasto. Lisäksi 1910-luvulle mennessä kunnassa toimi myös Ruonan Nuija. Kuortane kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Vaasan piirikuntaan.

Nykyisin Kuortaneella toimii kuusi urheiluseuraa. Kuortaneen suurin urheiluseura on vuonna 1921 perustettu yleisseura Kuortaneen Kunto. Kuortaneen urheiluopistosäätiön yhteydessä toimiva Team Kuortane pelaa jääkiekon naisten Auroraliigassa.

Tunnettuja kuortanelaisia

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ http://www.kuntalehti.fi/tyopaikat/tyopaikkauutiset/teemu-puolijoki-kuortaneen-uudeksi-kunnanjohtajaksi/
  6. 1 2 Kuntavaalit 2025, Kuortane Oikeusministeriö. Viitattu 29.6.2025.
  7. ↑ Pitäjien nimien kirjoitusasuista kiisteltiin 1800-luvun lopulla[vanhentunut linkki] Kuntalehti 26.9.2007 Viitattu 9.5.2008
  8. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 134. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  9. ↑ Suomalainen paikannimikirja (Kuvaton PDF-julkaisu) Kotimaisten kielten keskus. 2019. Arkistoitu 7.12.2024. Viitattu 5.9.2026.
  10. ↑ Historia Kuortaneen kunta. Viitattu 5.9.2026.
  11. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Juhani Hakala: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 119–121. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  12. ↑ Kuortaneen kylät Kuortaneen kunta. Arkistoitu 22.10.2004. Viitattu 14.6.2016.
  13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  15. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  16. ↑ Väestöennuste 2024: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. 17.8.2025.[vanhentunut linkki]
  17. 1 2 3 Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan, 1985-2024 Tilastokeskus. Viitattu 30.12.2025.[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  19. ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/300
  20. 1 2 3 Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  22. ↑ Alueen Kuortane yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  23. ↑ Louhenjoki-Schulman, Pirkko--Liisa & Hedenström, Kaius: Suomen kulttuurinähtävyydet, s. 230. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2003. ISBN 951-1-12979-1
  24. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 150. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  25. ↑ 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. 13.6.2026. Viitattu 13.6.2026.
  26. ↑ Seurakunnat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 13.9.2026.
  27. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  28. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 412. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  30. ↑ Halila, Aimo: Suomen miesvoimistelu- ja urheiluseurat vuoteen 1915. Suomen historiallinen seura, 1959. Teoksen verkkoversio Viitattu 31.8.2026.
  31. ↑ Halme, Juho: Suomen urheiluseurat: luettelo Suomessa toimivista voimistelu- ja urheiluseuroista. Urheilijain Kustannus, 1917. Teoksen verkkoversio.
  32. ↑ Seuratietokanta Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.9.2026.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla