Sukupuoli voidaan määritellä mieheksi usealla tasolla: kromosomaalinen sukupuoli, hormonaaliset piirteet, sisäiset ja ulkoiset sukupuolielimet sekä sukupuoli-identiteetti. Suurimmalla osalla miehistä nämä eri tasot ovat linjassa keskenään.
Biologia
Genetiikka
Miehellä on tyypillisesti yksi X-kromosomi ja yksi Y-kromosomi (XY). Y-kromosomin SRY-geeni käynnistää miespuolisen kehityksen sikiövaiheessa ja määrää sukupuolen mieheksi myös epätavallisemmissa kromosomiyhdistelmissä, kuten XXY ja XYY. Jos Y-kromosomin omaavan alkion SRY-geeni on kuitenkin puuttuva tai toimimaton, yksilö kehittyy naispuoliseksi.
Sukupuolen määrittyminen on monimutkaisempi prosessi kuin pelkkä kromosomaalinen yhtälö. On olemassa yksilöitä, joilla on XX-kromosomit mutta SRY-geeni on siirtynyt toiseen kromosomiin, jolloin kehitys etenee miespuolisesti. Vastaavasti joillakin XY-kromosomien omaavilla yksilöillä voi olla androgeeniresistenssi, jolloin kehitys etenee naispuolisesti ulkoisilta sukupuoliominaisuuksiltaan huolimatta geneettisestä miespuolisuudesta.
Osa ihmisistä syntyy intersukupuolisilla ominaisuuksilla, jolloin heidän biologiset sukupuolipiirteensä eivät täytä tyypillisiä miehen tai naisen määritelmiä. Osa intersukupuolisista henkilöistä on määritelty syntymässä miehiksi ja identifioituu miehiksi, vaikka heidän biologisissaan piirteissään on variaatiota tyypillisestä miespuolisesta kehityksestä. Intersukupuolisia tiloja, jotka liittyvät miespuoliseen määritykseen, ovat muun muassa Klinefelterin oireyhtymä (XXY-kromosomit), XYY-oireyhtymä ja eräät muut kromosomaaliset variaatiot sekä hormonaaliset tilat kuten osittainen androgeeniresistenssioireyhtymä.
Miehen primaarit sukupuolielimet ovat kivekset, jotka tuottavat siittiöitä. Miehen toissijaisia sukupuolielimiä ovat joukko tiehyitä ja rauhasia sekä siitin, joiden tehtävä on varastoida ja kuljettaa siemennestettä.
Miehen ulkoiset sukupuolielimet kehittyvät äidin kohdussa, jolloin yksilönkehityksen alkuvaiheen naarastyyppiset ulkoiset sukupuolielinaiheet maskulinisoituvat samalla kun alkiolle kehittyy virtsaputki.
Yhdysvaltalaisten miesten keskipituus on 175,8 senttimetriä ja keskipaino 88,8 kilogrammaa.
Miehet ovat keskimäärin naisia suurikokoisempia, ja heillä on kehossaan suhteellisesti enemmän lihasta ja vähemmän rasvaa. Miehellä on naisia enemmän ihokarvoitusta, kuten parrankasvua.
Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa yksilön sisäistä kokemusta omasta sukupuolestaan. Vuoden 2016 systemaattinen katsaus arvioi, että noin 99,5 prosenttia biologisista miehistä identifioituu mieheksi. Biologisista naisista mieheksi identifioituu noin 0,26 prosenttia. Tällaisella transmiehellä on naisen keho ja naisen lisääntymiselimistö mutta miespuolinen sukupuoli-identiteetti. Transmiehet saattavat käydä läpi maskulinisoivia sukupuolenkorjaushoitoja.
Sukupuoli-identiteetin kehittymiseen vaikuttavat sekä biologiset että psykososiaaliset tekijät. Neurotieteen tutkimukset ovat osoittaneet, että transsukupuolisten henkilöiden aivojen rakenteet muistuttavat enemmän heidän kokeneen sukupuolensa mukaisia aivorakenteita.
Miehiin yhdistettyjen ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisten joukkoa kutsutaan maskuliinisuudeksi. Yksilön maskuliinisuuden tasoon vaikuttaa biologisella tasolla sukupuolihormoni testosteroni, joka jo sikiöiässä aiheuttaa aivojen maskulinisoitumisen ja sukupuolierot.
Maskuliinisuus ei ole kuitenkaan perimän ja hormonien ohjelmoimaa ja väistämätöntä, vaan se on myös sosiaalinen konstruktio, joka heijastaa yhteiskunnan käsityksiä miehelle kuuluvasta ajattelusta ja toiminnasta. Kulttuuriset odotukset ja sosiaalistuminen muokkaavat merkittävästi sitä, mitä maskuliinisuus kunkin yhteiskunnan kontekstissa tarkoittaa, ja nämä määritelmät vaihtelevat ajassa ja paikassa.
Maskuliinisuuteen yhdistetyiksi piirteiksi on erilaisissa asteikoissa annettu esimerkiksi feminiinisyyden ja heikkouden osoittamisen välttäminen, menestyksen ja aseman tavoittelu, seikkailunhaluisuus, riskinotto, itseluottamus, kovuus, väkivallan hyväksyminen, hallitsevuus, seksin tärkeys ja tunteiden rajoittaminen. Jungilaisessa psykologiassa kypsä maskuliinisuus on nähty aikaansaavana ja luovana sekä voimaannuttavana niin itseä kuin toisiakin kohtaan.
Käyttäytymiserot tilastoissa
Miehet eroavat naisista tilastollisesti useilla käyttäytymisen osa-alueilla kulttuurista riippumatta. Nämä erot korostuvat erityisesti väkivaltaan, rikollisuuteen ja riskikäyttäytymiseen liittyvissä tilastoissa. Yksilötasolla vaihtelu on kuitenkin suurta.
Väkivalta ja rikollisuus
Miehet ovat yliedustettuina sekä väkivallan tekijöinä että uhreina. YK:n huume- ja rikollisuustoimisto UNODC:n mukaan maailmanlaajuisesti noin 90 prosenttia henkirikoksista epäillyistä on miehiä, mutta samalla miehet muodostavat noin 81% henkirikoksien uhreista. Seksuaalirikoksissa tekijöistä valtaosa on miehiä: Suomessa seksuaalirikoksista epäillyistä lähes kaikki ovat miehiä, ja uhreista 96% oli naisia. Lasten seksuaalisessa hyväksikäytössä miesten osuus tekijöistä on noin 98%.
Naiset joutuvat miehiä useammin lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten uhreiksi, kun taas miehet joutuvat useammin pahoinpitelyjen, ryöstöjen ja kiristysrikosten kohteeksi.
Itsemurhat ja tapaturmat
Miesten itsemurhakuolleisuus on merkittävästi naisia korkeampi. Suomessa miesten itsemurhakuolleisuus on noin kolminkertainen naisiin verrattuna. Naiset sen sijaan yrittävät itsemurhaa useammin kuin miehet.
Työtapaturmissa kuolee huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia. Euroopan unionissa yli 90 prosenttia työpaikkatapaturmissa kuolleista on miehiä, mitä osin selittää miesten suurempi osuus fyysisesti vaarallisissa ammateissa kuten rakennusalalla, metsätaloudessa ja kalastuksessa.
Lukumäärä
Maailman väestöstä vuonna 2019 oli miehiä 3,889 miljardia eli 50,4 prosenttia. Suhteellisesti eniten miehiä asuu Qatarissa, 75 prosenttia väestöstä. Epätasapaino johtuu siitä, että Qatarissa asuu paljon ulkomaalaisia vierastyöläisiä, jotka ovat enimmäkseen miehiä. Samansuuntainen jakauma pätee muutamaan muuhunkin Arabian valtioon ja muihinkin maihin, joissa asuu paljon vierastyöläisiä. Maailman suurimmassa maassa Kiinassa miehiä on 51 prosenttia ja toiseksi suurimmassa maassa Intiassa 52 prosenttia väestöstä. Euroopan maista Luxemburgissa ja Norjassa väestöstä 51 prosenttia on miehiä.
Maailmanlaajuisesti syntyy noin 1,07 miestä jokaista naista kohti. Nuorissa ikäluokissa miehiä onkin enemmän kuin naisia, mutta naisten pidemmän elinajanodotteen takia vanhemmissa ikäluokissa (65-vuotiaat ja vanhemmat) miehiä on vähemmän kuin naisia, vain 0,81 yhtä naista kohden.
Juridinen määritelmä
Poikamääritellään syntymässä juridiselta sukupuoleltaan yleensä mieheksi, jos hänellä on miehen ulkoiset sukupuolielimet. Tämä käytäntö on tullut kritiikin kohteeksi, sillä se ei ota huomioon biologista monimuotoisuutta. Joissain maissa, kuten Australiassa ja Saksassa, on otettu käyttöön kolmas sukupuolivaihtoehto virallisissa asiakirjoissa.
Katso myös
Andrologia – lääketieteen erikoisala, joka tutkii miesten terveyttä
↑Alberto Frigerio, Lucia Ballerini, Maria Valdés Hernández:Structural, Functional, and Metabolic Brain Differences as a Function of Gender Identity or Sexual Orientation: A Systematic Review of the Human Neuroimaging Literature.Archives of Sexual Behavior,2021-11, 50. vsk, nro 8, s. 3329–3352.PubMed:33956296doi:10.1007/s10508-021-02005-9ISSN1573-2800Artikkelin verkkoversio.
↑Sandra Connor, Kristina Edvardsson, Christopher Fisher, Evelien Spelten:Perceptions and Interpretation of Contemporary Masculinities in Western Culture: A Systematic Review.American Journal of Men's Health,2021, 15. vsk, nro 6, s. 15579883211061009.PubMed:34844458doi:10.1177/15579883211061009ISSN1557-9891Artikkelin verkkoversio.
