Teuva (ruots.Östermark) on Suomenkunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunta on perustettu vuonna 1868, ja se kuuluu Suupohjan seutukuntaan. Teuvalla asuu 4 574 ihmistä ja sen pinta-ala on 556,10km², josta 1,32km² on vesistöjä. Peltoa on 10574 ja metsää 33610 hehtaaria. Väestötiheys on 8,24 asukasta/km². Teuvan naapurikunnat ovat Kurikka pohjoisessa, Kauhajoki kaakossa, Karijoki etelässä, Kristiinankaupunki lounaassa ja Närpiö lännessä. Entisiä naapurikuntia ovat Kurikkaan liitetty Jurva, Kristiinankaupunkiin liitetty Tiukka sekä Närpiöön liitetyt Pirttikylä ja Ylimarkku.
Teuva sijaitsee Suupohjan lakeudella ja kunnan maisemat edustavat tyypillistä eteläpohjalaista lakeusmaisemaa. Teuva sijaitsee kielirajalla, jonka länsipuolelta alkaa ruotsinkielinen rannikkovyöhyke. Kunnan koillispuolella maasto muuttuu suo- ja kankaremaaksi. Teuvalla on sijainnut pohjoismaiden suurin puuhuonekalualan koulutuskeskus. Koulutuksesta on vastannut vuodesta 2018 lähtien Suomen Yrittäjäopisto.
Vuonna 2017 Teuva joutui huonon taloustilanteensa takia kriisikuntamenettelyyn. Vuonna 2021 tilanne alkoi näyttää paremmalta siinä määrin, että Teuvalla ei enää olisi kriisikunta-statusta.
Nimi
Teuvan nimi on saanut alkunsa sitä halkovasta Teuvanjoesta. Kielellisen taustan arvioidaan liityvän rannikon ruotsalaisasutuksen kielelliseen muuntumiseen. Vanhimmissa historiallisissa asiakirjoissa nimi esiintyy muun muassa kirjoitusasuissa Tegva ja Teufva. Kun alue erotettiin Närpiön emäpitäjästä omaksi kappeliseurakunnakseen vuonna 1693 ja itsenäiseksi seurakunnakseen 1795, sen viralliseksi vakiintui ruotsinkielinen Östermark ("Itäinen takamaa"), joka viittasi alueen sijaintiin Närpiön keskusalueen itäpuolella. Ruotsinkielinen nimi syrjäytti suomenkielisen nimen virallisissa yhteyksissä niin vahvasti, että vuonna 1883 perustetun postiaseman nimeksi annettiin pelkkä Östermark. Nimi muutettiin Teuvaksi vasta postimanifestilla vuonna 1892.
Historia
Teuvan rauniokirkko.
Teuvan asutuksen uskotaan alkaneen jo esikeraamiseen aikaan, eli noin 7000–4200eaa. Kivikaudelta peräisin olevia asuinpaikkoja on löydetty kampakeraamiselta ajalta, arviolta 4200–2000eaa. Kivikauden asuinpaikkoja on tutkittu kaivausten avulla Petterinmäellä, Komsinkankaalla ja Pappilankankaalla. Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu asuinpaikka Susiluola sijaitsee naapurikunnassa Karijoella.
Teuvan nykyinen asutus on saanut alkunsa arviolta 1560-luvulla, kun Teuvalle saapui uusia asukkaita eri suunnista. Teuva kuului Närpiön suurpitäjään.
Vuonna 1694 Teuvasta tuli Närpiöön kuulunut kappeliseurakunta ja vuonna 1795 itsenäinen seurakunta. Oman papin Teuvan seurakunta sai vuonna 1694. Närpiön kunnallishallinto ja seurakunta erotettiin Teuvasta vuonna 1868, jolloin syntyi Teuvan kunta. Samana vuonna syntyi myös tunnetuin teuvalainen, pääministeri Lauri Ingman.
Vuonna 1953 valmistuneen Teuvan kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg, jonka käsialaa on myös kirkon saarnatuoli. Teuvan kirkon alttaritaulun Jeesuksen vertauksesta ”Kymmenen neitsyttä” on maalannut taiteilija Tove Jansson. Teuvan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1701. Edellinen, vuonna 1863 rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1950. Tuhoutuneen kirkon kuoriosa ja sakaristo on kunnostettu kaikkien entisten kirkkojen muistomerkiksi.
Maantiede
Vesistöt
Teuvan kunnan alueella on vain viisi järveä: Suksenjärvi, Isolammi, Lintulampi ja kaksi nimetöntä vesialuetta, joiden pinta-alat ovat 1,59 ja 1,03 hehtaaria.
Luonto
Teuvan Natura-kohteita ovat Pässinrämäkkä, Kurpanneva, Varisneva, Lutakkoneva ja Harjaisneva-Pilkoonneva.
Vuoden 2017 lopussa Teuvalla oli 5269 asukasta, joista 3456 asui taajamissa, 1793 haja-asutusalueilla ja 20:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Teuvan taajama-aste on 65,8%. Teuvan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:
Teuvan asukasluku on yhteensä 4 574 asukasta. Teuvan asukasluku pysytteli noin 7500 asukkaan tuntumassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen Teuvan asukasluvun kehitys kääntyi tasaiseen laskuun. Teuvalla ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Teuvan väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Teuvan asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Teuvan väkiluku olisi vuonna 2030 noin 4253 asukasta, vuonna 2035 noin 3987 asukasta, vuonna 2040 noin 3794 asukasta ja vuonna 2045 noin 3653 asukasta.
Asuminen
Asuntokuntien jakauma Teuvalla (2024)
1 henkilö (42,2%)
2 henkilöä (36,7%)
3 henkilöä (10,2%)
4–6 henkilöä (9,9%)
7 henkilöä tai yli (0,9%)
Teuvan suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (81,8% vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 16,3 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 1,9 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Teuvan asuntokunnista on 42,2 prosenttia eli noin 950 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 36,7 prosenttia eli noin 820 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 10,2 prosenttia eli noin 230, 4–6 asukkaan asuntokuntia 9,9 prosenttia eli noin 220 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,9 prosenttia eli noin 20.
Kieli ja etnisyys
Teuva on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden 2025 lopussa Teuvan väestöstä enemmistönä 96,4prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 0,7prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 2,8prosenttia.
Teuvalla asui vuoden 2023 lopussa 108 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,3 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Teuvalla 23 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (21).
Hallinto ja politiikka
Kunnallinen päätöksenteko
Teuvan kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2025 lähtien Rami Mattila Ylintä päätösvaltaa Teuvan kunnassa käyttää 27-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Esko Lehtimäki (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Ville Heikkilä (kd.), 2. varapuheenjohtajana Ari Ollikkala (kesk.) ja 3. varapuheenjohtajana Ari Penttinen (ps.).
Kunnan hallintoa johtaa 9-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Toni Nevanperä (kok.), 1. varapuheenjohtajana Kaj Erlands (kesk.) ja 2. varapuheenjohtajana Päivi Kohtala (kesk.). Kunnassa toimivia valiokuntia ovat elinvoimavaliokunta ja hyvinvointivaliokunta. Lautakuntia ovat jätelautakunta ja viranomaislautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.
Vaalit
Teuvan suurimmat puolueet ovat ollut perinteisesti olleet Suomen Keskusta ja Kansallinen Kokoomus. Keskusta on ollut Teuvan kunnanvaltuuston suurin puolue yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 1976 lähtien. Keskusta on kerännyt pääsääntöisesti yli 40 prosenttia kunnan äänistä. Kokoomus on puolestaan vakiintunut toiseksi suurimmaksi puolueeksi noin 25 prosentin kannatuksella.
Kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi on vakiintunut SKDL/Vasemmistoliitto, joka on kerännyt Teuvalla perinteisesti noin 12 prosentin kannatuksen. Muista puolueista kristillisdemokraatit ovat keränneet 2020-luvulta lähtien Teuvalla valtakunnallista korkeampaa kannatusta.
Talousalueena Teuva kuuluu Suupohjan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 37027 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 40. suurin.
Teuvalla oli vuonna 2022 yhteensä 1531 työpaikkaa ja kunnassa asui 1755 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 62,3 prosenttia. Teuvan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 52,7 prosenttia, jalostuksen 28,5 prosenttia ja alkutuotannon 17,6 prosenttia.
Teuvan työpaikkaomavaraisuus on 87,2 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 74,8 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,9 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Teuvalla on 177,0 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Yritykset
Vuonna 2018 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat betonielementtejä valmistava Betoniluoma Oy, Suomen Lämpöpuu Oy ja Matti Tamsi Oy.
Vuosina 1974-1991 Teuvalla toimi matkailuvaunuja valmistanut Kafi. Kaikkiaan siellä valmistettiin 9300 matkailuvaunua, sekä tuhansia työmaa-, taukotupa- ja kioskivaunuja. Lisäksi vuosina 1984-87 tehtaalla valmistettiin yli 2000 Soliferin vaunua.
Palvelut ja koulutus
Teuvalla pitää päätoimipaikkaansa Teuvan aikuiskoulutuskeskus TEAK, joka on perustettu vuonna 1959. TEAK järjestää koulutusta eri puolilla Suomea. Pääkoulutusalat ovat puu, pintakäsittely, verhoilu, sisustus, vaatetus sekä teknologia (CNC, CAD, CAM, robotiikka). Lisäksi koulutusta järjestetään muun muassa sosiaali- ja terveysalalla, taloushallinnossa, myynnissä ja yrittäjyydessä. Yritysten tarpeisiin TEAK järjestää koulutusta kaikilla toimialoilla.
Teuvalla on kolme alakoulua: Perälän kyläkoulu, Äystön kyläkoulu ja Teuvan Yhtenäiskoulu. Yhtenäiskoulussa toimii myös luokat 7−9. Kunnassa on myös alle sadan opiskelijan lukio. Teuvan kunnanvaltuusto on päättänyt että Teuvan ja Kauhajoen kansalaisopistot yhdistyvät.
Kulttuuri
Teuvalla sijaitsee vapaa-ajan- ja laskettelukeskus Parra Oy, joka sijaitsee Luovankylässä vajaat kymmenen kilometriä Teuvan keskustasta.
Kunnankirjastolla on noin 80000 kappaleen kirjavalikoima, ja se kuuluu Eepos-kirjastojenkirjastokimppaan. Kirjasto tarjoaa myös maksutta tietokoneita internetkäyttöön, laajan lehtivalikoiman sekä musiikki- ja videoalan kustanteita.
Teuvan nuorisoseuran yhteydessä toimii myös elokuvateatteri.
Nuorisoseuroja Teuvalla on lähes jokaisella kylällä omansa.
Teuvalla toimii partiolippukunta Parran Haltiat. Tyttöjen ja poikien lippukunnat ovat yhdistyneet sekalippukunnaksi vuonna 1977.
Tapahtumat
Teuvalla järjestetään vuosittain suosittu yleisötapahtuma Elolystit sekä lähes vuosittain saunojia ja saunomisen ystäviä kiehtova Siirrettävien saunojen kokoontumisajot. Ars Nova Botnica esittelee uutta pohjalaista kuvataidetta Teuvan kunnan kulttuuritalo Orrelassa joka vuosi heinäkuun ajan. Myös muutamana vuonna on järjestetty TeuvaFest niminen festivaalitapahtuma, jonka isäntänä toimii Teuvan musiikkiviikot ry.
Teuvan väestö on muiden Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien tavoin erittäin kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Teuvan asukkaista 79,4 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on kuitenkin matalampi kuin Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien keskiarvo (80,6). Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 1,3 prosenttia väestöstä Uskontokuntiin kuulumattomia oli 20,1 prosenttia väestöstä. Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Teuvan seurakunta.
Luterilaisista herätysliikkeistä Teuvalla vaikuttaa enimmäkseen evankelinen herätysliike ja lestadiolaisuus. 1900-luvun alkupuolella herätysliikkeiden vaikutus oli kuitenkin vähäisempää kuin monissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa. Evankelisen herätysliikkeen toimintaan osallistui runsaasti kiertäviä maallikkosaarnaajia. Perälän evankelinen rukoushuone vihittiin käyttöön entisessä kommunisten talossa vuonna 1934. Perälän evankeliumiyhdistys rakennutti uuden rukoushuoneen, joka vihttiin käyttöön 1950. Teuvalla toimi 1900-luvun alkupuolella evankelisluterilainen nuorisoliitto, jolla oli viisi paikallisosastoa ja yhteensä noin sata jäsentä. Toiminnan keskeisiin vaikuttajiin kuului kappalainen Yrjö Joutsi.
Lestadiolainen herätysliike saavutti Teuvan vuonna 1870. Lestadiolaisilla oli kirkonkylässä vuonna 1889 rakennettu rukoushuone, joka myytiin huutokaupalla vuonna 1952. Vuoden 1898 hajaannuksen jälkeen erityisesti uusheränneet ovat vaikuttaneet paikkakunnalla. Vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan 500 jäsentä, mikä oli noin 8 prosenttia kunnan asukkaista. Liikkeen paikallisiin vaikuttajiin kuuluivat maallikkosaarnaaja Oskari Valkama sekä Juho V. Tammisto, Anna Syrén ja Jooseppi Kuusipuska. Nykyisin Teuvalla vaikuttaa uusheräyksen ohella esikoislestadiolainen suunta.
Helluntailainen toiminta alkoi Teuvalla 1920-luvulla Perälässä ja Horossa ja levisi myöhemmin kirkonkylään, Kauppilaan, Noriin ja Äystölle. Ennen oman seurakunnan perustamista teuvalaiset helluntailaiset toimivat Kauhajoen helluntaiseurakunnan alaisena rukouspiirinä. Teuvan helluntaiseurakunta perustettiin 30. toukokuuta1971, jolloin siihen liittyi 18 jäsentä. Oman rukoushuoneen rakentaminen aloitettiin vuonna 1993, jolloin seurakunnassa oli 58 jäsentä. Seurakunnan toimintaan ovat kuuluneet hengelliset kokoukset, kirpputoritoiminta ja yhteistyö muiden alueen helluntaiseurakuntien kanssa.
Vapaakirkollista toimintaa oli Teuvalla jo ennen itsenäisten seurakuntien perustamista. 1900-luvun alusssa Teuvalla vaikutti skutnabbilaisuus. Liikkeen kannatus jäi kuitenkin vähäiseksi verrattuna sen keskeisiin toiminta-alueisiin muualla Pohjanmaalla. Horossa ja Norissa toimi rukouspiirejä, ja Teuvan vapaaseurakunta perustettiin vuonna 1979. Seurakunnan toimintaan ovat kuuluneet jumalanpalvelukset, rukouskokoukset, lapsi- ja nuorisotyö sekä hyväntekeväisyys- ja kirpputoritoiminta. Seurakunnassa oli vuonan 2024 noin 50 jäsentä. Lisäksi Teuvan Norinkylässä toimii erillinen Norin vapaaseurakunta, jonka toiminta alkoi 1960-luvun alussa Seinäjoen vapaaseurakunnan rukouspiirinä. Se järjestäytyi itsenäiseksi seurakunnaksi 1990-luvulla ja siirtyi vuonna 1996 entisen huonekalutehtaan tiloihin Jurvantien varrelle. Sen toimintaan ovat kuuluneet rukous- ja ehtoollistilaisuudet, lapsityö sekä lähetystyön tukeminen.
Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Teuvalla 1900-luvulla voimistelun kautta. Ensimmäiset urheiluseurat olivat Teuvan Rivakka (1902), Teuvan Nuorisoseuran voimisteluosasto (1907) sekä Kauppilan voimistelu- ja urheiluseura (1915). Vuonna 1908 Teuvalla järjestetyt laulu-, soitto- ja urheilujuhlat olivat merkittävä vaihe maakunnallisessa järjestömuodostuksessa. Teuva kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Kristiinan piirikuntaan.
Nykyisin Teuvalla toimii viisi urheiluseuraa. Teuvan suurin urheiluseura on yleisseura Teuvan Rivakka, jolla on hiihto-, suunnistus-, yleisurheilu-, sulkapallo-, kuntourheilu-, pyöräily-, lentopallo-, salibandy- ja painijaostot. Seura ylläpitää Kaarihovi-nimistä tanssipaikkaa. Muutu urheiluseurat ovat Teuva Rivakattaret, vuonna 1978 aktiivisen kyläsarjatoiminnan innoittamana perustettu Teuvan Pallo sekä vuonna 1997 aloitettu jousiammuntaseura Teuvan Jousiampujat. Tanssiurheiluseura Tempon tanssijat ovat saaneet monenlaista menestystä kansainvälisiä tanssilattioita myöten. Teuvan Tuiskun veteraaniurheilijat ovat menestyneet hyvin maailmalla.lähde?
Tunnettuja Teuvalla syntyneitä tai asuneita henkilöitä
