Isojoki

Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Isojoki on myös joki.
Isojoki
Storå

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°06′50″N, 021°57′30″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Kuntanumero 151
Hallinnollinen keskus Isojoen kirkonkylä
Perustettu 1855
Kokonaispinta-ala 647,43 km²
185:nneksi suurin 2025 
– maa 642,38 km²
– sisävesi 5,05 km²
Väkiluku 1 771
266:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 2,76 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 11,3 %
– 15–64-v. 52,6 %
– yli 64-v. 36,1 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 94,0 %
– ruotsinkielisiä 0,9 %
– muut 5,1 %
Kunnallisvero 9,8 %
46:nneksi suurin 2026 
Kunnanjohtaja Juha Herrala
Hallituksen puheenjohtaja Anna Alakortes
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Esa Saarinen
  2025–2029
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
10
6
4
1
isojoki.fi

Isojoki (ruots. Storå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 771 ihmistä ja väestötiheys on 2,76 asukasta neliökilometriä kohden. Pinta-ala on 647,43 neliökilometriä, josta vesistöjä 5,05 neliökilometriä.

Isojoki on Etelä-Pohjanmaan eteläisin kunta ja se sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajamailla sijaitsevassa Isojokilaakson kultturimaisemassa. Kulttuurimaisemaan kuuluu useita joenvarren kyliä perinteisine talonpoikaisrakennuksineen. Kirkonkylän maisemaa hallitsee keltaisen Isojoen empirekirkon kupoli.

Nimi

Isojoen nimi on selkeä ja suoraviivainen suomenkielinen luontonimi, joka viittaa kirjaimellisesti alueen halki virtaavaan suureen jokeen. Joen runsasvetisyyttä ja leveyttä verrattiin alajuoksun pienempään Lillån-sivujokeen. Alueen 1500-luvun loppupuoellla syntynyttä uudisasutusta kutsuttiin aluksi nimellä Södermark, mutta 1600-luvun alussa tuli käyttöön joen nimeen perustuva kylännimi Storå (mainitaan muodossa Stoorååby vuonna 1620). Koska suurin osa uudisasukkaista saapui suomenkieliseltä Pohjanmaalta, nimelle syntyi vakiintunut suomenkielinen käännösvastine Isojoki. Hallinnollisesti nimi sai virallisen aseman vuonna 1732, kun Isojoesta muodostettiin Lapväärtin alainen kappeliseurakunta. Nimi on perinteisesti taipunut Isojoki : Isollajoella, mutta nykyisin taivutus Isojoki : Isojoella on yleisempi.

Historia

Esihistoria ja asutuksen syntyminen

Isojoelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Vesijärveltä, Villamosta ja Vanhakylästästä löydetyt hioinkivet viittaavat myös asuinpaikkoihin. Keskiaikainen eräreitti Satakunnasta Etelä-Pohjanmaalle kulki luultavimmin Isojoen kautta. Pysyvästi Isojoen seutu asutettiin 1500-luvulla. Kustaa Vaasan aikana Isojoelle levisi maanviljely. Taloja rakennettiin viljavien jokilaaksojen reunoille. Metsät olivat kylän yhteistä omaisuutta isojakoon asti.

Isojoki kuului alkuaan Närpiön ruotsinkieliseen emäpitäjään. Alueet kuuluivat Närpiöstä eronneeseen Lapväärttiin vuonna 1607, jolloin Isojoella oli neljä taloa. Tervanpoltto houkutteli asukkaita Isojoelle, ja taloluku nousi 1700-luvulle tultaessa. Isojoen asutus oli suurimmaksi osaksi suomenkielistä ja kieliraja oli kunnan länsirajan tuntumassa.

Perimätiedon mukaan Isojoelta käytiin kirkossa aina Karkussa asti, mutta enimmäkseen Lapväärtissä. Vuonna 1710 Isojoki sai oman kirkon, ja samana vuonna Isojoesta tuli Lapväärtin rukoushuonekunta. Vuonna 1725 Isojoelle muutti oma pitäjänapulainen.

Itsenäistyminen seurakuntana (1732–1868)

Isojoki tuli kappeliseurakunnaksi vuonna 1732 ja itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1855. 1820-luvulla Isojoelle ryhdyttiin uuden kirkon rakennustöihin, joka valmistui vuonna 1833. Suomessa säädettiin vuonna 1865 ensimmäinen kunnallishallintoa säätelevä asetus, joka mahdollisti maaseutupitäjissä seurakuntien hallinnosta erillisen kunnallishallinnon maallisissa asioissa. Isojoen ensimmäinen itsenäinen kuntakokous pidettiin pappilassa vuonna 1868.

Kehittyminen kuntana (1868–)

Isojoen väestönkasvu kiihtyi 1800-luvulla, ja vuonna 1880 sen väkiluku oli 4 016.

Isojoki eriytyi omaksi nimismiespiiriksi vuonna 1884 ja omaksi käräjäkunnaksi vuonna 1888.

1900-luvun vaihteen jälkeen Isojoen kasvua hidasti jonkin verran siirtolaisuus.

Isojoelle asutettiin jatkosodan jälkeen Jaakkiman siirtoväkeä. Kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi väkiluku alkoi 1960-luvulla vähentyä voimakkaasti, ja muuttoliike suuntautui kaupunkeihin ja Ruotsiin.

Vuonna 2017 Lauhanvuoren kansallispuistoon Isojoella istutettiin metsäpeuroja, joista toivotaan muodostuvan elinvoimainen kanta.

Maantiede

Isojoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan lounaiskulmassa, ja sen naapurikunnat ovat Karijoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Merikarvia ja Siikainen. Entisiä naapurikuntia ovat Kankaanpäähän liitetty Honkajoki sekä Kristiinankaupunkiin liitetyt Lapväärtti ja Siipyy. Matkaa maakuntakeskukseen Seinäjoelle on 101 kilometriä.

Luonto

Lauhanvuoren kansallispuisto on Isojoen ja Kauhajoen rajalla sijaitseva kansallispuisto. Lauhanvuoren rinteillä on näkyvissä jääkauden jättämiä merkkejä. Näyttävimpiä näistä ovat Kivijata eli pirunpelto sekä Aumakivi.

Isojoen muita Natura-kohteita ovat runsaslajinen suoalue Haapakeidas, Lapväärtinjokilaakso, vanhaa metsää kasvava Lassinharju, Kodesjärvi runsaine vesilintuineen ja valtakunnallisesti merkittävä hyvin tyypillinen ja edustava keidassuo Hanhikeidas.

Aluerakenne

Kylät

Heikkilä, Iivarinkylä, Kirkonkylä, Kodesjärvi, Kortteenkylä, Kärjenkoski, Koppelonkylä, Leppikylä, Möykky, Peurala, Polvenkylä, Sakara, Sarviluoma, Suojoki, Piikkilänkylä, Vanhakylä, Vesijärvi, Villamo, Viitakoski, Pettukylä.

Palvelut ovat keskittyneet Isojoen kirkonkylään.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Isojoella oli 2 032 asukasta, joista 792 asui taajamassa, 1 230 haja-asutusalueilla ja 10:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Isojoen taajama-aste on 39,2 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Isojoen kirkonkylä.

Väestö

0100020003000400031.12.197231.12.198831.12.200431.12.2020VäestöIsojoen väestö vuodesta 1972 Tausta-aineisto
Lähteet:

Isojoen asukasluku on yhteensä 1 771 asukasta. Kunnan asukasluku on laskenut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Isojoella ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Isojoen väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Isojoen asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Isojoen väkiluku olisi vuonna 2030 noin 1 629 asukasta, vuonna 2035 noin 1 537 asukasta, vuonna 2040 noin 1 472 asukasta ja vuonna 2045 noin 1 419 asukasta.

Asuminen

Asuntokuntien jakauma Isojoella (2024)

  1 henkilö (45,3 %)
  2 henkilöä (35,5 %)
  3 henkilöä (8,7 %)
  4–6 henkilöä (10,5 %)

Isojoen suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (75,8 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 22,1 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 2,1 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Isojoen asuntokunnista on 45,3 prosenttia eli noin 400 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 35,5 prosenttia eli noin 320 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 8,7 prosenttia eli noin 80 ja 4–6 asukkaan asuntokuntia 10,5 prosenttia eli noin 95. Seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia ei ole.

Kieli ja etnisyys

Isojoki on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden 2025 lopussa Isojoen väestöstä enemmistönä 94,0 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 0,9 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 5,1 prosenttia.

Isojoella asui vuoden 2023 lopussa 75 ulkomaan kansalaista, mikä on 4,1 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Isojoella 25 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (23) ja latvialaiset (13).

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Isojoen kunnanjohtaja, Linda Leinonen, valittiin kaupunginjohtajaksi Kauhajoelle syksyllä 2017. Viransijaisena toimi Juha Mattila. Uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin 19. tammikuuta 2018 Juha Herrala.

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025. Valtuuston puheenjohtajana toimii Esa Saarinen.

Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Anna Alakortes.

Valtuutettujen paikkajako

VaalivuosiSDPKesk.Kok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2012 2 12 4 3
2 12 4 3
21 68,4
183
2017 1 13 5 2
1 13 5 2
21 61,3
165
2021 1 11 5 4
1 11 5 4
21 61,6
174
2025 1 10 6 4
1 10 6 4
21 67,2
156
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Kunnanjohtajat

Talous ja elinkeinot

Isojoen työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (19,5 %)
  Jalostus (30,4 %)
  Palvelusektori (48,5 %)
  Muut sektorit (1,6 %)

Talousalueena Isojoki kuuluu Suupohjan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 37 027 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 40. suurin.

Isojoella oli vuonna 2022 yhteensä 652 työpaikkaa ja kaupungissa asui 750 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 67,2 prosenttia. Isojoen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 48,5 prosenttia, jalostuksen 30,4 prosenttia ja alkutuotannon 19,5 prosenttia.

Isojoen työpaikkaomavaraisuus on 86,9 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,5 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,3 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Isojoella on 146,9 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Elinkeinorakenne

Isojoen yrityksistä suuri osa toimii maatalousalalla, maanrakennusalalla ja metsätaloudessa. Suurimpia ovat Isojoen Saha, Maanrakennus Hautala, Kuljetus Viitalähde sekä Luontomatkailukeskus Lauhansarvi. Isojoen suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös Lankoski Oy sekä Isojoen Osuuspankki.

Isojoen ja Karijoen rajalle, molempien kuntien alueelle rakennetaan vuosina 2026–2027 kaikkiaan 54 voimalan tuulipuisto.

Liikenne ja infrastruktuuri

Isojoki sijaitsee melko kaukana pääteistä, ja lähin rautatieasema on Seinäjoella. Isojoen kirkonkylän kautta kulkevat seututie 661 Merikarvian Kuvaskankaalta Kauhajoen Päntäneelle ja seututie 664 Honkajoelta Kristiinankaupunkiin.

Kulttuuri

Tapahtumat

Isojoella järjestettäviä tapahtumia ovat keväisin järjestettävät Isojoki-viikot, heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävä Isojoen Raitilla-tapahtumaviikonloppu sekä heinäkuun lopussa järjestettävät Lauhan spelit.

Matkailu

Lauhanvuoren kansallispuiston ulkopuolella on matkailupalveluja, kuten Lauhansarven luontomatkailukeskus, Kangasjärven leirintäalue sekä Kauhajoen puolella Muurahaisen luontomatkailukeskus. Kaikkia yhdistää Lauhanvuoren kansallispuiston maisemat.

Lauhansarven luontomatkailukeskus avattiin 6. tammikuuta 2000, joskin toiminta alkoi jo syksyllä 1999. Arto Koiviston hiihtomuseo, Suomen sahtiopisto sekä turvehoitosauna palvelevat koko vuoden ajan.

Kangasjärven kesäleirintäalueen kymmenen mökkiä, teltta- ja asuntovaunupaikat palvelevat kesäkuukaudet.

Museot ja nähtävyydet

Isojoen kirkko ja kellotapuli.

Kyllikki Saaren suohauta sijaitsee kahden kilometrin päässä Isojoen keskustasta Kauhajoelle päin. Paikalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1953 surmatun nuoren tytön, Kyllikki Saaren, löytymispaikalle. Isojoen keskustassa sijaitsee perunankuorimaveitsipatsas, joka pystytettiin Isojokisten maailmanennätystempauksen muistoksi, kun kuntalaiset kuorivat perunoita yli 50 tunnin ajan Guinnesin ennätysten kirjaan.

Isojoen pappilassa sijaitsee Isojoen kotiseututalo ja -museo. 1800-luvun puolivälissä rakennettu vanha pappila on ollut Isojoki-seuran omistuksessa vuodesta 1981 lähtien. Rakennus toimi pappilana vuoteen 1955 saakka.

Isojoen puukirkon on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Kirkko valmistui vuonna 1833 kirkonrakentaja Erik Kuorikosken johdolla. Kellotapuli valmistui vuonna 1854.

Ruoka

Isojoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kalaperunat.

Luontokohteet

Isojoella sijaitsee Lauhanvuoren kansallispuisto, joka kuuluut Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkiin, joka on lisätty Unescon ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkostoon vuonna 2020. Lauhavuoren laki kohoaa 231 metrin korkeuteen, noin sata metriä ympäristöä korkeammalle.

Uskonto

Uskontokuntiin kuuluminen Isojoella, Tilastokeskus (2025)

  Luterilaisuus (85,7 %)
  Muut uskonnot (1,8 %)
  Uskontokuntiin kuulumattomat (12,6 %)

Isojoen väestö on muiden Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien tavoin erittäin kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Isojoen asukkaista 85,7 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on Etelä-Pohjanmaan maakunnan korkein. Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 1,8 prosenttia väestöstä Uskontokuntiin kuulumattomia oli 12,6 prosenttia väestöstä. Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Isojoen seurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Isojoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Herätysliikkeet

Luterilaisista herätysliikkeistä Isojoella on vaikuttanut hallitsevimmin evankelinen herätysliike. Evankelinen herätysliike sai Isojoella jalansijaa 1800-luvun lopulla erityisesti kirkkoherra Gustav von Essenin vaikutuksesta. Hän toimi Isojoen kirkkoherrana vuosina 1887–1894 ja järjesti hengellisiä tilaisuuksia myös Lapväärtissä ja Dagsmarkissa. Evankelinen nuorisotyö vakiintui myöhemmin osaksi seurakunnan toimintaa. Isojoella toimi seitsemän evankelista nuoriso-osastoa, joiden toimintaan kuuluivat hengelliset tilaisuudet ja lähetystyön tukeminen. Lähetystyö oli muutenkin merkittävä osa paikallista seurakuntaelämää.

Lestadiolainen herätysliike saavutti Isojoen vuonna 1879. Vuonna 1880 laaditussa Lapväärtin nimismiehen vuosikertomuksessa mainittiin lestadiolaisen herätysliikkeen kannattajia sekä Isojoella että Karijoella. Liikkeestä käytettiin tuolloin myös nimitystä hihhulit. Vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan kymmenkunta jäsentä.

Vapaakirkollisuus

Vapaakirkollinen toiminta alkoi Isojoella vuonna 1947. Aluksi toiminta oli Porin vapaaseurakunnan yhteydessä vuoteen 1982 saakka ja sen jälkeen Kurikan vapaaseurakunnan yhteydessä vuosina 1982–1990. Isojoen vapaaseurakunta perustettiin vuonna 2006, ja se kuului aiemmin Suomen Vapaakirkkoon. Myöhemmin seurakunta on tunnettu nimellä Hopetime Church ja se on siirtynyt osaksi Kingdom Church -kirkkokuntaa.

Liikunta ja urheilu

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Isojoella 1910-luvulla. Ensimmäiset urheiluseurat olivat Isojoen Köntys (1915) sekä Kirkonkylän Vauhti. Isojoki kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Kristiinan piirikuntaan. Nykyisin Isojoen ainoa urheiluseura on vuonna 1939 perustettu yleisseura Isojoen Urheilijat. Isojoen tunnetuin urheilija on vuoden 1976 talviolympialaisissa edustanut maastohiihtäjä Arto Koivisto.

Isojoella sijaitsevia ulkoliikuntapaikkoja ovat yleisurheilukenttä, Koulukolmion monitoimikenttä, frisbeegolfrata ja monitoimipuisto. Isojoella sijaitsevia uimapaikkoja ovat Kangasjärven, Kodesjärven, Sarvijärven, Suojoen ja Vesijärven uimarannat. Sisäliikuntatiloja Isojoella ovat monitoimitalo, Koulukolmion liikuntasali sekä Isojoen sisäampumarata.

Tunnettuja isojokelaisia

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. 1 2 Kunnanhallitus Isojoen kunta. Viitattu 29.8.2026.
  6. 1 2 Kunnanvaltuusto Isojoen kunta. Viitattu 24.10.2021.
  7. 1 2 Kuntavaalit 2025, Isojoki Oikeusministeriö. Viitattu 28.8.2025.
  8. ↑ Svenska ortnamn i Finland Kotus. Arkistoitu 28.6.2013. Viitattu 26.11.2012.
  9. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 68. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  10. 1 2 3 4 5 6 7 Rikkinen & Sihvo 1986, s. 61
  11. 1 2 Suomalainen paikannimikirja (Kuvaton PDF-julkaisu) Kotimaisten kielten keskus. 2019. Arkistoitu 27.3.2022. Viitattu 5.9.2026.
  12. ↑ Tietoja Suomen seurakunnista: Isojoki Suomen sukututkimusseura. 27.5.2024. Viitattu 5.9.2026.
  13. 1 2 3 4 Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema RKY. Viitattu 29.5.2025.
  14. ↑ Isojoki Suomen Sukututkimusseura Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 29.5.2025.
  15. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  16. 1 2 Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 266–270. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  17. ↑ Metsäpeurat totuttelevat uuteen kotiinsa Isojoella aitojen sisällä – vastaava projekti oli menestys 35 vuotta sitten Yle. 1.12.2017. Viitattu 6.2.2018.
  18. ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  19. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  20. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  21. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  22. ↑ Väestöennuste 2024: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. 17.8.2025.[vanhentunut linkki]
  23. 1 2 3 Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan, 1985-2024 Tilastokeskus. Viitattu 31.12.2025.[vanhentunut linkki]
  24. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  25. ↑ Kuivasmäki, Ulla: Kauhajoki valitsi kaupunginjohtajaksi Linda Leinosen Yle Uutiset. 29.8.2017. Viitattu 24.10.2021.
  26. ↑ Isojoen kunnanjohtajan hakuaikaa jatkettiin – Hakijoita ilmaantui kolme lisää Ilkka-Phjalainen. 15.12.2017. Viitattu 24.10.2021.
  27. ↑ ylönen, Jorma: Juha Herrala Isojoen kunnanjohtajaksi - yhteisöllisyys veti kotiseudulle Kuntalehti. 19.2.2018. Viitattu 24.10.2021.
  28. 1 2 3 Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  29. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  30. ↑ Kuvaus kunnasta Ilmajoki Finder. 6.12.2022. Viitattu 6.12.2022.
  31. ↑ Katso, mikä yritys maksoi eniten veroja kunnassasi Yle. Viitattu 6.12.2022.
  32. ↑ Tammela, Linda: Suomeen nousee kaksi uutta tuulivoimapuistoa Yle. 1.4.2025. Viitattu 1.4.2025.
  33. ↑ Kulttuuritapahtumat Isojoen kunta. Viitattu 10.3.2022.
  34. ↑ Nähtävyydet Isojoen kunta. Viitattu 10.3.2022.
  35. ↑ Kotiseututalo ja -museo Isojoen kunta. Viitattu 10.3.2022.
  36. 1 2 Kirkko Isojoen seurakunta. Arkistoitu 29.5.2008. Viitattu 21.11.2008.
  37. ↑ Kohde id:200788 Isojoen kirkko Museovirasto. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 21.11.2008.
  38. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 147. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  39. ↑ Etelä-Pohjanmaan kulttuurikartta Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 10.5.2022.
  40. ↑ 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. 13.6.2026. Viitattu 13.6.2026.
  41. ↑ 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. 13.6.2026. Viitattu 13.6.2026.
  42. ↑ Seurakunnat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 13.9.2026.
  43. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  44. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 150. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  45. 1 2 Pihlaja, Mirjam: Isojoen pitäjän kirja, s. 354–355. Isojoen kunta, 1984. ISBN 951-99564-9-2
  46. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 412. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  47. ↑ Historia Isojoen vapaaseurakunta. Viitattu 1.5.2023.
  48. ↑ Tietoa meistä Hopetime Church. Viitattu 1.5.2023.
  49. ↑ Halila, Aimo: Suomen miesvoimistelu- ja urheiluseurat vuoteen 1915. Suomen historiallinen seura, 1959. Teoksen verkkoversio Viitattu 31.8.2026.
  50. ↑ Halme, Juho: Suomen urheiluseurat: luettelo Suomessa toimivista voimistelu- ja urheiluseuroista. Urheilijain Kustannus, 1917. Teoksen verkkoversio.
  51. ↑ Seuratietokanta Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.9.2026.
  52. ↑ Isojoki, Etelä-Pohjanmaa (FIN) Olympedia. Viitattu 4.9.2026.
  53. ↑ Liikunta ja ulkoilu Isojoen kunta. Viitattu 10.3.2022.

Aiheesta muualla