Kauhavan helluntaiseurakunta
| Kauhavan helluntaiseurakunta | |
|---|---|
 |
|
 Kauhavan helluntaiseurakunta heinäkuussa 2023. |
|
| Suuntautuminen | Helluntaiherätys |
| Perustettu | 21. huhtikuuta 1932 |
| Johtava pastori | Jukka Rahkonen |
| Pääkirkko | Kauppatie 90 62200 Kauhava |
| Jäseniä | 262 (2023) |
| Radio | Radio Dei |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Kauhavan helluntaiseurakunta (aik. Kauhavan Elim-seurakunta) on Kauhavalla toimiva seurakunta. Se on perustettu vuonna 1932. Seurakunta on rekisteröity 17. marraskuuta 1962. Seurakunnan toimintamuotoja ovat jumalanpalvelusten ja Sanan ja rukouksen iltojen lisäksi muun muassa lapsi- ja nuorisotyö, koulutyö, hoitokotityö, lähetystyö Karjalassa sekä musiikkitapahtumat. Seurakunnan jäsenmäärä oli vuonna 2023 yhteensä 262. Seurakunnan tuottamaa Elämä on-ohjelmaa lähetetään maanantaisin Radio Deissä.
Historia
Helluntailiike saavutti Kauhavan vuonna 1922 kun helluntaiystävien evankelista Mimmi Tulimäki vaikutti paikkakunnalla. Vakiintunut liike alkoi vuonna 1924, jolloin noin 30 ihmistä liittyi liikkeeseen. Helluntailaisten kokouksia pidettiin alkuaikoina leipuri Lehdon talossa, jossa Tulimäki puhui yhdessä vapaakirkollisen opettaja Tyyne Ihamäen kanssa. Ensimmäiset helluntaijuhlat pidettiin Kauhavan nuorisoseuralla, jonka yhteydessä pidettiin myös kastetilaisuus. Tulimäen kutsumana Kauhavalla vierailivat mm. Alred Lahtinen, Liisa Hautakangas ja Aamos Lehtinen.
Kauhavan helluntailaiset järjestäytyivät seurakunnaksi 21. huhtikuuta 1932 Nikolai Passin talossa metsänhoitaja Eino Mannisen johdolla. Seurakunta sai nimekseen Kauhavan Elim-seurakunta ja siihen liittyi 17 jäsentä. Vuonna 1931 Kauhavalle saapunut Veikko Lähde jäi seurakunnan paikallistyöhön ja siirtyi myöhemmin pois Oskar Tillanderin hoitaessa tilaisuuksia ja seurakuntaa Lapualta käsin. Tämän jälkeen toiminta hiljeni. Sota-aikana evankelista Aleksandra Kinnunen teki työtä paikkakunnalla naisten ja vanhusten parissa.
Sodan loputtua rukouspiirin toiminta järjestäytyi uudelleen seurakunnaksi. Tilaisuuksia pidettiin 1940-luvun mittaan eri puolilla Kauhavaa ja vierailevia puhujia kävi runsaasti Vuosikymmenen aikana helluntailiike vaikutti erityisesti Ylikylässä. 1950-luvun alussa Kauhavalla pitivät kokoussarjoja mm. Matti Rajamäki, Esa Niskanen ja Niilo Yli-Vainio. Seurakunnan toiminta vaikutti erityisesti Oravan kylässä. Vuonna 1952 seurakunta sai Onni Kuikasta ensimmäisen saarnaajansa, jota seurasi vuonna 1956 Hannu Vaurula. Seurakunnan nimi muutettiin tuolloin virallisesti Kauhavan helluntaiseurakunnaksi. 1950-luvulla aloitettiin myös pyhäkoulutoiminta. Vuonna 1960 seurakunnan saarnaajaksi tuli Olli Ketoja, joka toimi tehtävässä 19 vuoden ajan. Vuonan 1963 seurakunta siunasi ensimmäiset lähetit Taiwaniin ja Etiopiaan. Vuonna 1968 järjestettiin ensimmäinen lasten kesäleiri Ojutjärvellä. 1970-luvun alussa nuorisokuoro aloitti toimintansa.
Ketojan muuttaessa pois paikkakunnalta 1977 tuli seurakunta vanhimiston johtajaksi. Yli-Vainion Lapualla pitämät kokoukset vaikuttivat myös Kauhavan helluntaiseurakuntaan ja kolmen vuoden aikana seurakunnan jäsenmäärä kasvoi sadalla jäsenellä. Vuonna 1980 seurakunnan saarnaajaksi tuli Esko Lehtomäki. Vuonna 1986 saarnaajana seurasi Tapani Halmesmäki ja vuonna 1989 Matti Ylikantola.
Toimitilat
Helluntailaisten kokouksia pidettiin alkuaikoina leipuri Lehdon talossa ja tämän jälkeen Annalan mökissä. Suurempia tilaisuuksia järjestettiin keskikoululla, seurojentalolla, elokuvateatterissa ja työväentalolla. 1960-luvulla seurakunta vuokrasi Tuomen kutomon piharakennusta sekä Piisilän huonekaluliikkeen varastoa lyhytaikaisesti. Pääasiassa seurakunta toimi tupakokouksina eri puolilla pitäjää ja kesäaikana järjestettiin telttakokouksia. Vuonna 1974 seurakunta vuokrasi kokoushuoneen Sompin kiinteistöstä, joka toimi kokouspaikkana vuoteen 1978, jolloin hankittiin vanha kanttorila ensimmäiseksi omaksi rukoushuoneeksi.
Rukoushuone
Vuonna 1980 vanha kanttorila alkoi käydä seurakunnan tarpeisiin pieneksi ja uudet rukoushuoneen suunnittelu aloitettiin. Seurakunta sai käyttöönsä tontin Hanneksentien varresta ja uuden rukoushuoneen rakentaminen aloitettiin syksyllä 1983. Rukoushuoneen vihkiäisjuhlat oli 11. marraskuuta 1984. Rakennuksen kustannusarvio oli noin 1,8 miljoonaa markkaa. Rukoushuoneen suunnittelija oli Seppo Hirsimäki ja se rakentui pääosin talkoovoimin.
Katso myös
Lähteet
- Ketola, Eero: Kauhavan helluntaiseurakunta 1932-1992. Kauhavan helluntaiseurakunta, 1929.
Viitteet
- ↑ Uskonnot.fi: Kauhavan helluntaiseurakunta uskonnot.fi. Arkistoitu 9.11.2019. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Kauhavan helluntaiseurakunnan toimintakertomus 2023 Kauhavan helluntaiseurakunta. Viitattu 4.8.2024.
- ↑ Toiminta Kauhavan helluntaiseurakunta. Viitattu 4.8.2024.
- 1 2 3 4 Ketola 1992, s. 6–7
- 1 2 3 4 Ketoja 1992, s. 9–12
Aiheesta muualla
| Historia |  | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kylät ja kaupunginosat |
| ||||||||
| Luonto | |||||||||
| Talous | |||||||||
| Kulttuuri |
| ||||||||
| Seurakunnat | |||||||||
| Urheilu ja liikunta | |||||||||
| Koulutus | |||||||||
| Liikenne | |||||||||
| Muuta | |||||||||