2025

Tammikuu

• 1. tammikuuta – Pertunmaan kunta liitettiin Mäntyharjun kuntaan.
• 1. tammikuuta – Romania ja Bulgaria liittyivät täysimääräisesti Schengen-alueeseen.
• 1. tammikuuta – New Orleansissa ainakin 15 kuoli ja 35 loukkaantui, kun mies ajoi lava-autolla uutta vuotta juhlineeseen väkijoukkoon Bourbon Streetillä Ranskalaiskorttelissa.
• 1. tammikuuta – Liechtenstein laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot.
• 1. tammikuuta – Ukraina lopetti venäläisen kaasun kauttakulun.
• 1. tammikuuta – Yle julkaisi rikoskomediasarjan Queen of Fucking Everything, joka sai suuren suosion ja nousi puheenaiheeksi Helsingin Sanomien pääkirjoitusta myöden.
• 4. tammikuuta – Itävallan liittokansleri Karl Nehammer ilmoitti eroavansa ja luopui Itävallan kansanpuolueen puheenjohtajuudesta.
• 6. tammikuuta – Kanadan pääministeri Justin Trudeau ilmoitti eroavansa.
• 7. tammikuuta – Tiibetissä tapahtui noin 7 magnitudin maanjäristys, joka tappoi yli 90 ihmistä.
• 7. tammikuuta – Los Angelesin seudulla esiintyi laajoja maastopaloja, jotka ovat tuhonneet tuhansia rakennuksia ja surmanneet ainakin 27 ihmistä. 180 000 ihmistä on evakuoitu.
• 19. tammikuuta – Israelin ja Hamasin aselepo astui voimaan. Hamas luovutti luovuttaa israelilaiset naiset, joiden nimet ovat Romi Gonen, Doron Steinbrecher ja Emily Damari. Israel vapautti 90 palestiinalaisvankia.
• 20. tammikuuta – Donald Trump astui Yhdysvaltain presidentin virkaan.
• 21. tammikuuta – Turkissa 66 ihmistä kuoli hotellipalossa Kartalkayan hiihtokeskuksessa Bolun maakunnassa maan pohjoisosassa. Loukkaantuneita on yli 50.
• 24. tammikuuta – Media-alan historian suurimmat muutosneuvottelut päättyivät 309 työntekijän vähentämiseen Yleltä.
• 29. tammikuuta – American Airlinesin lento 5342 törmäsi laskeutuessaan sotilashelikopteriin Washingtonissa Yhdysvalloissa; 67 ihmistä sai surmansa.
• 30. tammikuuta – Uuden-Seelannin parlamentti hyväksyi lakialoitteen, jolla Taranaki Maunga -tulivuorelle myönnettiin oikeushenkilön asema.

Helmikuu

• 4. helmikuuta – Ruotsalaisessa Örebron kaupungissa tapahtuneessa koulusurmassa kuoli kymmenen ihmistä.
• 8. helmikuuta – Erika Vikman voitti Uuden Musiikin Kilpailun kappaleella ”Ich komme”.
• 9. helmikuuta – Philadelphia Eagles voitti Kansas City Chiefsin Super Bowl LIX:ssä.
• 17. helmikuuta – Yli 10 000 yhdysvaltalaista osoitti mieltään New Yorkissa Donald Trumpia, Elon Muskia ja DOGE-viraston toimintaa vastaan. Vastaavia mielenosoituksia järjestettiin myös muissa kaupungeissa.
• 23. helmikuuta – Saksassa järjestettiin liittopäivävaalit.
• 26. helmikuuta–9. maaliskuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2025 järjestettiin Norjan Trondheimissa.
• 28. helmikuuta – Oulun uimahalli oli viimeistä päivää auki yleisölle. Halli purettiin saman vuoden aikana, ja sen tilalle rakennetaan vuonna 2029 valmistuva Oulun vesiliikuntakeskus.

• helmikuussa – Norjassa oli vuonna 1999 säädetyn lain mukaan suljettava viimeisetkin turkistarhat.

Maaliskuu

• 2. maaliskuuta – Firefly Aerospace -yhtiön Blue Ghost -luotain laskeutui Kuun pinnalle.
• 13. maaliskuuta – Konstantínos Tasoúlas astui virkaansa Kreikan presidenttinä.
• 16. maaliskuuta – Kočanin yökerhopalossa Pohjois-Makedoniassa kuoli 59 henkeä ja loukkaantui 155.
• 18. maaliskuuta – Italialainen sanomalehti Il Foglio julkaisi maailman ensimmäisen kokonaan tekoälyllä kirjoitetun sanomalehtinumeron.
• 19. maaliskuuta – Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlu pidätettiin syytettynä korruptiosta. Pidätystä pidettiin poliittisena ja se laukaisi Turkissa laajimmat mielenosoitukset vuosikymmeniin.
• 20. maaliskuuta – Zimbabwelainen Kirsty Coventry valittiin Kansainvälisen olympiakomitean uudeksi puheenjohtajaksi.
• 21. maaliskuuta – Tiina Lymin ohjaama draamaelokuva Myrskyluodon Maija palkittiin seitsemällä Jussi-palkinnolla.
• 23. maaliskuuta – Yle lopetti näkyvät televisiokuulutukset. Viimeiset kuulutukset nähtiin Yle TV1:ssä klo 21.05 (kaikki kuuluttajat ruudussa) ja 21.55 jäljelle jäävä kuuluttaja Anna-Liisa Tilus.
• 23. maaliskuuta – Gazan sota 2023–: Rafahissa Gazan eteläosassa surmattiin 15 pelastustyöntekijää.
• 24. maaliskuuta – Kajaanin Hokki hakeutui konkurssiin
• 26. maaliskuuta – Tanska ilmoitti muuttavansa asevelvollisuuden sukupuolineutraaliksi heinäkuun 2025 alussa.
• 27. maaliskuuta – Ruotsalainen toimittaja Joakim Medin pidätettiin Istanbulin lentokentällä. Häntä syytettiin Recep Tayyip Erdoğanin kunnian loukkaamisesta ja yhteyksistä kurdijärjestöihin.
• 28. maaliskuuta – Myanmarissa tapahtui tuhoisa maanjäristys.
• 31. maaliskuuta – Ylen vakiopiirtolähetykset päättyivät, kun Yle siirtyi täysipainoisesti teräväpiirtolähetyksiin.
• 31. maaliskuuta – Helsingin Jokerit voitti Mestiksen mestaruuden kaudella 2024–2025.

Huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Salmisaaren kivihiilivoimalaitos suljettiin viimeisenä kivihiilivoimalaitoksena Suomessa.
• 4. huhtikuuta – Etelä-Korean presidentti Yoon Suk-yeol poistettiin virastaan.
• 12. – 13. huhtikuuta – Belgiassa Brysselissä ja Leuvenissa pidettiin ensimmäiset maantiejuoksun Euroopan-mestaruuskilpailut.
• 13. huhtikuuta – Suomessa järjestettiin alue- ja kuntavaalit. Aluevaaleissa SDP sai eniten ääniä ja paikkoja aluevaltuustoihin. Kuntavaaleissa SDP sai eniten ääniä ja keskusta eniten paikkoja kunnanvaltuustoihin.
• 21. huhtikuuta – Paavi Franciscus kuoli 88-vuotiaana.
• 26. huhtikuuta – Iranissa Bandar Abbasin lähellä sijaitsevassa satamassa tapahtui räjähdys, jossa kuoli ainakin 46 ihmistä.
• 28. huhtikuuta – Pyreneiden niemimaalla ja Etelä-Ranskassa tapahtui laaja sähkökatko.

Toukokuu

• 6. toukokuuta – Friedrich Merz valittiin Saksan liittokansleriksi. Hän johtaa kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien yhteishallitusta.
• 8. toukokuuta – Yhdysvaltalainen Leo XIV valittiin uudeksi paaviksi.
• 13.–17. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Sveitsin Baselissa. Kilpailun voitti Itävallan JJ eli Johannes Pietsch kappaleellaan ”Wasted Love”.
• 17. toukokuuta – Viisi ihmistä kuoli, kun kaksi helikopteria törmäsi ilmassa ja syöksyi maahan Eurassa.
• 17. toukokuuta – Helsingissä järjestetystä Helsinki City Running Daysta tuli Suomen kaikkien aikojen suurin ajanotollinen juoksutapahtuma yli 20 000 osallistujalla.
• 25. toukokuuta – Yhdysvallat voitti jääkiekon maailmanmestaruuden ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1960.
• 31. toukokuuta – Espanjalainen Josep-Lluís Serrano Pentinat vihittiin Urgellin piispaksi. Hänestä tuli samalla Andorran ruhtinaskumppani.

• toukokuussa – Mauna Loan havaintoasemalla mitattiin ensimmäistä kertaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kuukauden keskiarvo, joka ylitti 430 ppm. Sitä pidetään yleisesti rajana, jonka alapuolella on pysyttävä korkeintaan 1,5 asteen lämpenemisen saavuttamiseksi.

Kesäkuu

• 3. kesäkuuta – Etelä-Korean ennenaikaiset presidentinvaalit voitti Lee Jae-myung.
• 3. kesäkuuta – Korruptiosta epäilty Mongolian pääministeri Luvsannamsrain Ojuun-Erdene joutui eroamaan saatuaan parlamentilta epäluottamuslauseen.
• 5. kesäkuuta – Burundissa järjestettiin parlamenttivaalit. Valtapuolue CNDD-FDD voitti kaikki paikat.
• 9. kesäkuuta – Israelin joukot pysäyttivät Freedom flotilla -järjestön Madleen-aluksen, joka yritti kuljettaa hätäapua Gazaan. Aluksen kyydissä oli muun muassa ilmastoaktivisti Greta Thunberg.
• 10. kesäkuuta – Itävallassa kymmenen ihmistä kuoli Grazin koulusurmassa.
• 10. kesäkuuta – Tanskan tilastokeskus kertoi maan väkiluvun ylittäneen 6 miljoonaa. Edellinen miljoona rikkoutui vuonna 1973.
• 12. kesäkuuta – 260 ihmistä sai surmansa, kun Air Indian lento 171 syöksyi maahan Ahmedabadin kaupungissa Intiassa.
• 13. kesäkuuta – Israel iski ydin- ja sotilaskohteisiin Iranissa ja surmasi korkea-arvoisia komentajia; Israelin–Iranin sota alkoi.
• 16. kesäkuuta – Andorra solmi diplomaattiset suhteet Maltan ritarikunnan kanssa.
• 17. kesäkuuta – Merihaansilta Helsingissä avattiin pyöräilyn ja jalankulun käyttöön. Se on ensimmäinen kolmesta Kruunusillasta, Helsingin vesialueita ylittävistä raitiosilloista.
• 18. kesäkuuta – Ukrainan korkein neuvosto hyväksyi lain, joka sallii kaksoiskansalaisuuden. Tarkoituksena on muun muassa helpottaa ukrainalaispakolaisten paluumuuttoa.
• 19. kesäkuuta – Eduskunta päätti äänin 157–18, että Suomi irtautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
• 19. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi uuden saamelaiskäräjälain. Sen myötä äänioikeus saamelaiskäräjävaaleissa on vahvemmin sidoksissa saamen kieliin.
• 21. kesäkuuta – Kahdeksan ihmistä kuoli kuumailmapallon pudottua maahan Santa Catarinan osavaltiossa Brasiliassa.
• 22. kesäkuuta – Yhdysvaltain ilmavoimat ja laivasto iskivät kolmeen Iranin ydinlaitokseen osana Israelin–Iranin sotaa.
• 24. kesäkuuta – Saksan liittovaltion hallintotuomioistuin kumosi sisäministeriön äärioikeistolaiselle Compact-lehdelle aiemmin asettaman julkaisukiellon. Tuomioistuimen mukaan ”perustuslaki takaa sananvapauden myös perustuslain vihollisille”.
• 24. kesäkuuta – Ruotsin liberaalipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Simona Mohamsson.
• 28. kesäkuuta – Jopa 200 000 ihmistä osallistui Pride-kulkueeseen Budapestissä. Tapahtuma oli etukäteen kielletty ja pääministeri Viktor Orbán oli uhannut osallistujia sakkorangaistuksilla.
• 30. kesäkuuta – Kaupallisten televisiokanavien vakiopiirtolähetykset päättyivät Suomessa, kun kaupalliset televisioyhtiöt siirtyivät täysipainoisesti teräväpiirtolähetyksiin.

Heinäkuu

• 1. heinäkuuta – Turun sisäinen linja-autoliikenne uudistui täysin, kun Fölin runkolinjasto otettiin käyttöön.
• 4. heinäkuuta – Ulla-myrsky riehui Etelä-Suomessa.
• 4. heinäkuuta – Texasissa rankkasateet aiheuttivat pahoja tulvia, joissa menehtyi ainakin 132 ihmistä.
• 5. heinäkuuta – Pariisissa avattiin kolme uintipaikkaa Seine-jokeen. Uiminen joessa oli tätä ennen ollut kiellettyä vuodesta 1923.
• 6. heinäkuuta – Saksalainen kilpa-autoilija Nico Hülkenberg saavutti ensimmäisen palkintokorokesijansa Formula 1 -sarjassa Britannian osakilpailussa, jota ennen hän ehti ajaa ennätykselliset 238 kisaa pääsemättä kolmen parhaan joukkoon.
• 6.–16. heinäkuuta – Unescon maailmanperintökomitean 47. kokous: uusina kohteina maailmanperintöluetteloon muun muassa kalliopiirrosalue Murujuga Australiassa, Carnacin menhirit Luoteis-Ranskassa sekä Ludvig II:n rakennuttamat Neuschwanstein, Herrenchiemsee, Linderhof ja Königshaus am Schachen Baijerissa.
• 15. heinäkuuta – Englannissa kaksi miestä tuomittiin neljän vuoden vankeuteen Sycamore Gap treen eli niin kutsutun ”Robin Hood -puun” kaatamisesta.
• 16. heinäkuuta – Jennifer Geerlings-Simons astui Surinamen presidentin virkaan.
• 20. heinäkuuta – Liberaalidemokraattinen puolue kärsi tappion Japanin ylähuoneen vaaleissa menettäen hallituskumppaninsa Kōmeitōn kanssa enemmistön. Jo edellisenä syksynä ne olivat menettäneet enemmistön alahuoneessa.
• 24. heinäkuuta – Metsäteollisuusyhtiö UPM ilmoitti sulkevansa Kaukaan paperitehtaan Lappeenrannassa vuoden loppuun mennessä, mikä johti noin 220 työntekijän irtisanomiseen.
• 27. heinäkuuta – Euroopan unioni ja Yhdysvallat ilmoittivat kauppasopimuksesta, jonka mukaan eurooppalaisten tuotteiden tuontitullit nousivat useimmilla aloilla 15 prosenttiin. Aiemmin Donald Trump oli uhannut EU:ta jopa 30 prosentin tuontitulleilla.
• 30. heinäkuuta – Venäjällä Kamtšatkan niemimaan edustalla tapahtui voimakas maanjäristys. Tsunamivaroituksia annettiin myös Japaniin ja Yhdysvaltoihin.

Elokuu

• 6. elokuuta – Italian hallitus teki lopullisen päätöksen Messinansalmen sillan rakentamisesta. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa 2026 ja valmistua 2032.
• 15. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Alaskassa tarkoituksenaan neuvotella Ukrainan sodan aselevosta. Selvää tulosta ei saatu.
• 16. elokuuta – Katri Helena järjesti uransa päätöskonsertin Helsingin olympiastadionilla.
• 17. elokuuta – Boliviassa järjestettiin yleisvaalit, joissa äänestettiin edustajainhuoneen ja senaatin kokoonpanosta sekä presidentistä. Presidentinvaaleissa kukaan ei saanut tarpeeksi ääniä tullakseen suoraan valituksi, joten lokakuussa järjestetään toinen kierros.
• 19. elokuuta – Kansanedustaja Eemeli Peltonen kuoli eduskuntatalossa. Mediatietojen mukaan kyseessä oli itsemurha.
• 19.–20. elokuuta – Kiirunan kirkko siirrettiin LKAB:n laajenevan kaivoksen tieltä viisi kilometriä kaupungin uuteen keskustaan.
• 22. elokuuta – Yhdistyneet kansakunnat julisti Gazan kaupunkiin nälänhädän. YK:n hätäapukoordinaattori ja ihmisoikeusjohtaja syyttivät sen aiheuttamisesta Israelia.
• 26. elokuuta – Marshallinsaarten parlamentin eli Nitijeļān rakennus tuhoutui tulipalossa.
• 27. elokuuta – Tanskan pääministeri Mette Frederiksen esitti virallisen anteeksipyynnön noin 4 500 grönlantilaisille inuiittinaisille, jotka pakotettiin käyttämään ehkäisykierukkaa 1960-luvulta 1990-luvulle.
• 29. elokuuta – Samoalla järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit.
• 31. elokuuta – Afganistanin itäosassa tapahtui voimakas maanjäristys, jossa kuoli ainakin 1 400 ihmistä.

Syyskuu

• 1. syyskuuta – Guyanassa järjestettiin yleisvaalit, joissa valittiin parlamentti ja presidentti. Istuva presidentti Mohamed Irfaan Ali valittiin jatkokaudelle.
• 1. syyskuuta – Yhdysvallat aloitti Karibianmerellä sarjan sotilaallisia iskuja epäiltyjä huumeiden salakuljettajia vastaan.
• 2. syyskuuta – Ruotsissa julkistettiin virallinen kulttuurikaanon.
• 3. syyskuuta – Lissabonissa 16 ihmistä kuoli funikulaarin törmättyä rakennukseen.
• 3. syyskuuta – Jamaikalla järjestettiin parlamenttivaalit, joissa valittiin edustajainhuone. Andrew Holnessin johtama työväenpuolue JLP säilytti enemmistönsä.
• 7. syyskuuta – Italialainen 15-vuotiaana kuollut videopelaaja ja ohjelmoija Carlo Acutis julistettiin katolisen kirkon pyhimykseksi.
• 7. syyskuuta – Suomessa nähtiin täydellinen kuunpimennys.
• 8. syyskuuta – Norjassa järjestettiin suurkäräjävaalit. Työväenpuolue pysyi suurimpana puolueena, mutta Edistyspuolue nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
• 9. syyskuuta – Ranskan uudeksi pääministeriksi nimettiin Sébastien Lecornu.
• 10. syyskuuta – Nepalin pääministeri Khadga Prasad Oli erosi maassa puhjenneiden mielenosoitusten seurauksena.
• 10. syyskuuta – Puola ampui alas ilmatilaansa loukanneita venäläisiä lennokkeja.
• 10. syyskuuta – Ranskassa järjestettiin maanlaajuisia Bloquons tout -mielenosoituksia.
• 10. syyskuuta – Oikeistolainen poliittinen aktivisti Charlie Kirk murhattiin ampumalla yliopistokampuksella järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.
• 11. syyskuuta – Brasilian entinen presidentti Jair Bolsonaro tuomittiin yli 27 vuoden vankeuteen vallankaappausyrityksestä.
• 12. syyskuuta – Sushila Karki valittiin Nepalin uudeksi pääministeriksi.
• 16. syyskuuta – Malawissa järjestettiin yleisvaalit, joissa valittiin presidentti, kansalliskokous ja paikallisvaltuustot. Presidentiksi valittiin Peter Mutharika.
• 22. syyskuuta – Sotilasjunttien hallitsemat Burkina Faso, Mali ja Niger ilmoittivat eroavansa Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta.
• 25. syyskuuta – Etelä-Koreassa säädettiin laki, joka kumosi vuoden 1992 korkeimman oikeuden päätöksen rajoittaa oikeus tatuointien tekemiseen vain lääketieteen ammattilaisille.
• 25. syyskuuta – Ranskan entinen presidentti Nicolas Sarkozy tuomittiin viideksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen Muammar Gaddafin kanssa tekemänsä vaalirahoitussopimuksen vuoksi.
• 25. syyskuuta – Liettuan uutena pääministerinä aloitti Inga Ruginienė.
• 26. syyskuuta – Slovakian parlamentti hyväksyi perustuslain muutoksen, joka heikentää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia maassa.
• 27. syyskuuta – Gabonissa järjestettiin parlamenttivaalit.
• 27. syyskuuta – Seychelleillä järjestettiin yleisvaalit. Kansalliskokouksessa oppositiopuolue USP sai enemmistön. Presidentinvaalien toisella kierroksella 9.–11. lokakuuta presidentiksi valittiin Patrick Herminie.
• 28. syyskuuta – Moldovassa järjestettiin parlamenttivaalit. Ne voitti EU-myönteinen Toiminta- ja solidaarisuuspuolue (PAS).

Lokakuu

• 1. lokakuuta – Marit af Björkesten aloitti Yleisradion toimitusjohtajana.
• 3. lokakuuta – Luxemburgin suurherttua Henri luopui kruunusta ja hänen poikansa Guillaume V nousi valtaistuimelle.
• 4. lokakuuta – Tšekissä järjestettiin edustajainhuoneen vaalit. Ne voitti Andrej Babišin ANO-puolue.
• 5. lokakuuta – Syyriassa järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit sen jälkeen, kun Bašar al-Assadin hallinto kaatui joulukuussa 2024.
• 6. lokakuuta – Ranskan pääministeri Sébastien Lecornu erosi oltuaan virassa alle kuukauden. Hän oli maan viides pääministeri kahden vuoden sisällä.
• 8. lokakuuta – Euroopan parlamentin äänestyksessä hyväksyttiin lakialoite, jonka mukaan kasviksista valmistettuja tuotteita ei saa kutsua lihaan liittyvillä nimillä. Päätös vaatii vielä jäsenmaiden hyväksynnän.
• 9. lokakuuta – Yhdysvallat tilasi Suomesta neljä jäänmurtajaa. Lisäksi seitsemän jäänmurtajaa on tarkoitus rakentaa Yhdysvalloissa yhteistyössä suomalaisten kanssa.
• 9. lokakuuta – Israel ja Hamas pääsivät sopuun aselevosta, jonka tarkoitus on lopettaa yli kaksi vuotta kestänyt Gazan sota. Osana sopimusta Hamas vapauttaa elossaolevat israelilaiset panttivangit ja Israel noin kaksituhatta palestiinalaista vankia.
• 10. lokakuuta – Sébastien Lecornu nimettiin uudelleen Ranskan pääministeriksi neljä päivää eronsa jälkeen.
• 10. lokakuuta – Perun kongressi erotti presidentti Dina Boluarten.
• 11. lokakuuta – Naurulla järjestettiin parlamenttivaalit sekä kansanäänestys vaalikauden pidentämisestä.
• 13. lokakuuta – Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi raportin, jossa varoitettiin koralliriuttojen tuhoutumisen saavuttaneen keikahduspisteen.
• 14. lokakuuta – Microsoft lopetti Windows 10:n tukemisen. Euroopan talousalueen kuluttajat saattoivat kuitenkin tietyin ehdoin saada laajennetut tietoturvapäivitykset jatkumaan vuoden ajan (lokakuuhun 2026).
• 14. lokakuuta – Madagaskarilla armeija ilmoitti kaapanneensa vallan. Presidentti Andry Rajoelina oli jo aiemmin paennut maasta.
• 14. lokakuuta – Ruotsin jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Jon Dahl Tomasson sai potkut heikkojen tulosten vuoksi.
• 14. lokakuuta – Eduskuntapuolueet Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta hyväksyivät velkajarrun käyttöönoton.
• 17. lokakuuta – Portugalissa hyväksyttiin burkat ja niqabit kieltävä laki.
• 19. lokakuuta – Pariisilaisesta Louvren taidemuseosta varastettiin Napoleon Bonapartelle ja hänen läheisilleen kuuluneita koruja.
• 19. lokakuuta – Rodrigo Paz Pereira valittiin Bolivian presidentiksi presidentinvaalien toisella kierroksella.
• 20. lokakuuta – Islannin luonnonhistoriallinen instituutti vahvisti, että maassa on havaittu ensimmäiset hyttyset. Ne ovat lajiltaan rengaskirsihyttysiä.
• 20. lokakuuta – Uusi Kirjalansalmen silta Paraisten ja Kaarinan rajalla avattiin autoliikenteelle Kaarinan suuntaan.
• 21. lokakuuta – Sanae Takaichi nousi ensimmäisenä naisena Japanin pääministeriksi.
• 24. lokakuuta – Kroatian parlamentti päätti äänin 84–11 ottaa uudelleen käyttöön yleisen asevelvollisuuden.
• 25. lokakuuta – Norsunluurannikolla järjestettiin presidentinvaalit, jotka voitti odotetusti istuva presidentti Alassane Ouattara.
• 26. lokakuuta – Itä-Timor liittyi Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestöön.
• 26. lokakuuta – Argentiinassa järjestettiin parlamenttivaalit, jotka voitti presidentti Javier Milein La Libertad Avanza -puolue.
• 27. lokakuuta – Elon Musk julkaisi tekoälypohjaisen Grokipedia-verkkotietosanakirjan kilpailijaksi Wikipedialle, jota hän pitää ”äärivasemmistolaisena”.
• 27. lokakuuta – Kamerunin keskusvaalilautakunta vahvisti presidentti Paul Biyan tulleen valituksi kahdeksannelle kaudelle. Hän on toiminut presidenttinä vuodesta 1982.
• 28. lokakuuta – Viidennen luokan hurrikaani Melissa iski Jamaikalle aiheuttaen laajoja tuhoja. Se jatkoi heikentyneenä matkaansa Kuubaan ja Haitille.
• 29. lokakuuta – Alankomaissa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit. Ne voitti keskustaliberaali Demokraatit 66 -puolue.
• 29. lokakuuta – Tansaniassa järjestettiin presidentin- ja parlamenttivaalit. Ne aiheuttivat laajoja levottomuuksia. Istuva presidentti Samia Suluhu Hassan valittiin toiselle kaudelle 97 prosentin äänisaaliilla.
• 30. lokakuuta – Barcelonassa rakenteilla olevasta Sagrada Famíliasta tuli maailman korkein kirkko. Tätä ennen ennätystä piti hallussaan Ulmin tuomiokirkko.

Marraskuu

• 4. marraskuuta – New Yorkin pormestariksi valittiin maahanmuuttajataustainen ja vasemmistolainen demokraattipoliitikko Zohran Mamdani.
• 6. marraskuuta – Unescon uudeksi pääjohtajaksi valittiin egyptiläinen egyptologi Khaled al-Anani.
• 7. marraskuuta – Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti Åbo Underrättelser muuttui viisipäiväisestä yksipäiväiseksi.
• 9. marraskuuta – Britannian yleisradioyhtiö BBC:n pääjohtaja Tim Davie ilmoitti eroavansa tehtävästään. Syynä oli kohu, joka liittyi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheiden vääristelemiseen Panorama-ajankohtaisohjelmassa.
• 10. marraskuuta – Belémin ilmastokokous alkoi Brasiliassa.
• 11. marraskuuta – Irakissa järjestettiin parlamenttivaalit. Istuvan pääministerin Mohammed Shia al-Sudanin puolue sai eniten paikkoja, mutta hallitusneuvotteluista odotetaan vaikeita.
• 13. marraskuuta – Ruotsin keskustapuolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Elisabeth Thand Ringqvist.
• 16. marraskuuta – Chilessä järjestettiin presidentin- ja parlamenttivaalit. Presidentinvaalien toiselle kierrokselle etenivät Jeannette Jara ja José Antonio Kast.
• 17. marraskuuta – Bangladeshin vuonna 2024 syrjäytetty, Intiassa maanpaossa elävä pääministeri Sheikh Hasina tuomittiin kuolemaan rikoksista ihmisyyttä vastaan.
• 19. marraskuuta – Sosiaalidemokraatit kärsivät tappion Tanskan kunnallisvaaleissa. Kööpenhaminan pormestariksi valittiin Sisse Marie Welling, joka on ensimmäinen muita kuin sosiaalidemokraatteja edustava poliitikko kyseisessä virassa sitten vuoden 1938.
• 20. marraskuuta – Tongalla järjestettiin parlamenttivaalit.
• 26. marraskuuta – Hongkongissa ainakin 161 ihmistä kuoli seitsemän tornitalon palossa.
• 26. marraskuuta – Guinea-Bissaussa armeija kaappasi vallan kolme päivää presidentin- ja parlamenttivaalien jälkeen.
• 27. marraskuuta – Perun entinen presidentti Pedro Castillo tuomittiin 11,5 vuoden vankeuteen kapinasta ja salaliitosta valtiota vastaan. Edellisenä päivänä toinen ex-presidentti Martin Vizcarra oli tuomittu 14 vuodeksi vankeuteen lahjusten vastaanottamisesta.
• 27. marraskuuta – Saint Vincent ja Grenadiineilla järjestettiin parlamenttivaalit, jotka voitti vuodesta 2001 oppositiossa ollut Uusi demokraattinen puolue (NDP).
• 27. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien raportin mukaan Jakarta oli 42 miljoonalla asukkaalla maailman suurin kaupunki, perässään 37 miljoonan asukkaan Dhaka. Aiemmin suurimpana pidetty Tokio oli kolmannella sijalla.
• 30. marraskuuta – Kirgisiassa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit. Presidentti Sadyr Žaparoville uskollisten puolueiden odotettiin vahvistavan asemaansa hyvän taloussuhdanteen ansiosta.
• 30. marraskuuta – Hondurasissa järjestettiin presidentin- ja parlamenttivaalit. Presidentiksi valittiin oikeistokonservatiivinen Nasry Asfura.

Joulukuu

• 1. joulukuuta – Viimeinen Tampereella painettu Aamulehden numero ilmestyi. Jatkossa lehti painetaan Vantaan Sanomalassa.
• 1. joulukuuta – Saint Lucialla järjestettiin parlamenttivaalit. Pääministeripuolue Labour säilytti asemansa.
• 7. joulukuuta – Valkeakoskelaisen jalkapalloseura FC Hakan kotikentän Tehtaan kentän päätykatsomo tuhoutui tulipalossa.
• 10. joulukuuta – Australia kielsi ensimmäisenä maana sosiaalisen median käytön alle 16-vuotiailta.
• 11. joulukuuta – Miss Suomi Sarah Dzafce menetti tittelinsä julkaistuaan sosiaalisessa mediassa kiinalaisia halventavan kuvan.
• 11. joulukuuta – Bulgarian pääministeri Rosen Željazkov erosi viikkoja kestäneiden, erityisesti Z-sukupolven nuoria kaduille keränneiden mielenosoitusten jälkeen.
• 14. joulukuuta – Australian Sydneyssä sijaitsevalla Bondi Beachilla tapahtui antisemitistinen terrori-isku, jossa kuoli 16 ihmistä.
• 14. joulukuuta – Oikeistopopulistinen José Antonio Kast valittiin Chilen presidentiksi presidentinvaalien toisella kierroksella.
• 26. joulukuuta – Israel tunnusti maailman ensimmäisenä valtiona Somalimaan itsenäisyyden.
• 27. joulukuuta – Hannes-myrsky riehui Suomessa. Paljon puita kaatui, sähkövirta katkesi monin paikoin ja lentoja sekä laivaliikennettä jouduttiin lykkäämään.
• 27. joulukuuta – Norsunluurannikolla järjestettiin parlamenttivaalit, joissa valtapuolue RHDP vahvisti asemiaan. Osa oppositiosta boikotoi vaaleja.
• 28. joulukuuta – Myanmarissa alkoivat sotilasjuntan järjestämät parlamenttivaalit, jotka kestivät noin kuukauden.
• 28. joulukuuta – Guinean sotilasjuntan johtaja Mamady Doumbouya valittiin presidentiksi vaaleissa, joissa hänen päähaastajiensa ehdolle asettuminen estettiin ja pääsyä sosiaaliseen mediaan rajoitettiin.
• 28. joulukuuta – Iranissa puhkesivat laajat mielenosoitukset, joissa vastustetaan maan hallintoa.
• 30. joulukuuta – Valtiollinen Postnord lopetti yli 400 vuoden jälkeen kirjepostin jakelun Tanskassa. Jatkossa kirjeitä voi lähettää yksityisen jakeluyhtiön kautta.
• 31. joulukuuta – Fitburg-konttilaiva vaurioitti merikaapelia Itämerellä.

Tuntematon päivämäärä

• Alimmaksi eläkeiäksi Suomessa nousi 65 vuotta ja ylimmäksi 70 vuotta.

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 2025

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 2025

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 2025

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 2025

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 2025