Bryssel

Alkuperä

Bryssel on saanut nimensä frankkien puhuman germaanisen kielen sanasta Bruocsella, joka tarkoittaa "asutusta suolla".

Käyttötarkoitukset

Nimeä Bryssel voidaan käyttää laajemmassa tai suppeammassa merkityksessä:

• Laajimmassa merkityksessä Brysselillä voidaan tarkoittaa Brysselin metropolialuetta, joka käsittää pääkaupunkiseudun ja 103 ympäröivää asuinkuntaa. Alueella on melkein 2,7 miljoonaa asukasta.
• Brysselin pääkaupunkiseutu on yksi kolmesta alueesta, jotka muodostavat Belgian liittovaltion (toiset ovat Flanderi ja Vallonia). Se käsittää keskeisimmän osan Brysselin metropolialueesta, ja siihen kuuluu 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku marraskuussa 2008 oli 1 080 790, eli 6 697 asukasta neliökilometriä kohden.
• Varsinainen Brysselin kaupunki, joka on yksi 19 alueen kunnista, on asukasluvultaan noin 144 000 ja pinta-alaltaan 32,61 km².

Varhainen asutus

Brysselin alue on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien. Ensimmäinen huomionarvoinen asutus syntyi vuonna 695, kun Gaugerius rakensi Senne-joen rannalle kappelin. Aluetta kutsutaan nykyisin Place Saint Geryksi. Virallisesti Brysselin perusti vuonna 979 Ala-Lothringenin herttua Charles, joka laati kaupungin perustamiskirjan.

Keskiaika (979–1500)

Bryssel kehittyi perustamisen jälkeen nopeasti kaupungiksi. Brysselistä tuli Bruggen, Gentin ja Kölnin välisen kaupan keskus. Senne-joen varrelle muodostui talousreitti idästä länteen. Kaupungin ensimmäiset muurit valmistuivat 1000-luvulla ja suoja vauhditti kaupungin kasvua. Pian sen jälkeen rakennettiin toinen muuri elinkeinojen suojelemiseksi.

1100-luvulta lähtien Brysselistä tuli tärkeä kaupunki Brabantin herttuakunnassa. Bryssel oli Brabantin herttuakunnan pääkaupunki 1100–1300-luvuilla. Sieltä vietiin kankaita ja seinävaatteita Pariisiin ja Venetsiaan. Kaupungissa asui myös paljon taiteilijoita, kuten Rogier van der Weyden. Kaupungintalo ja Kuninkaantalo valmistuivat vanhaankaupunkiin Grand-Placelle 1400-luvulla.

Renessanssi ja vallankumous (1500–1830)

1400-luvun lopussa Bryssel menetti väliaikaisesti suosion ja pääkaupungin tittelin, sillä se nousi kapinaan keisari Maksimilian I:tä vastaan. Bryssel sai asemansa takaisin Kaarle V:n noustua hallitsijaksi vuosien 1519–1559 ajaksi. Kalvinistit hallitsivat kaupunkia 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen hallitsijaksi nousi arkkiherttua Albert I (1598–1633). Bryssel kasvoi 50 000 asukkaan kaupungiksi 1500-luvun puoliväliin mennessä.

1500- ja 1600-luvuilla Bryssel oli pitsiteollisuuden keskus. Lisäksi Brysselin seinävaatteita eli kudonnaisia riippui linnojen seinillä kaikkialla Euroopassa. Vuonna 1695 Ranskan kuningas Ludvig XIV:n tykistö tulitti Brysseliä Yhdeksänvuotisessa sodassa, mikä tuhosi Grand-Placen ja 4 000 rakennusta eri puolilla kaupunkia eli kolmasosan koko kaupungista. Yhdessä siitä seuranneen tulipalon kanssa se oli tuhoisin tapahtuma koko Brysselin historiassa. Jälleenrakentamisesta vastasivat useat käsityöläiskillat, jotka jättivät historiallisen jäljen rakentamalla kiltataloja. Tästä syntyi myös Grand-Placen suljettu suorakaide muoto. 1700-luvulta lähtien Bryssel oli sekä taloudellisen kehityksen, mutta myös miehitysten ja kapinoiden keskus.

Espanjan perimyssodan aikana Bryssel joutui englantilais-hollantilaisten haltuun Ramilliesin taistelun (1706) jälkeen. Vuonna 1708 kaupunki joutui jälleen ranskalaisjoukkojen hyökkäyksen kohteeksi, mutta onnistui torjumaan sen. Vuoden 1713 Utrechtin rauhansopimuksen myötä Espanjan valta Etelä-Alankomaissa siirtyi Habsburgien hallitsijasuvun itävaltalaiselle haaralle. Tämä tapahtuma käynnisti Itävallan Alankomaiden aikakauden. Ranskalaiset ottivat kaupungin uudelleen haltuun vuosina 1746–1748 Espanjan perimyssodan aikana, mutta se palautettiin Itävallalle kolme vuotta myöhemmin. Se pysyi Itävallan hallinnassa vuoteen 1795 saakka, jolloin Ranska valloitti ja liitti itseensä Etelä-Alankomaat ja kaupungista tuli Dylen departementin eli Ranskan hallintokeskus. Ranskan valta päättyi vuonna 1815 Napoleonin kärsittyä tappion Waterloon taistelukentällä, joka sijaitsee nykyisen Brysselin pääkaupunkialueen eteläpuolella. Wienin kongressin myötä Etelä-Alankomaat liitettiin vuonna 1815 Alankomaiden yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jota hallitsi Oranian kuningas Vilhelm I. Entisestä Dylen departementista tuli Etelä-Brabantin provinssi, jonka pääkaupungiksi tuli Bryssel. Nykyinen Brysselin kaupunki perustettiin kun Belgia itsenäistyi vuonna 1830.

Nykyaika (1830– )

Belgian viimeinen suuri kapina oli vallankumous vuonna 1830, jolloin se protestoi itsenäistymisen puolesta. Kuningas Leopold I nousi Belgian ensimmäiseksi kuninkaaksi vuonna 1831. Vuosien 1810–1840 aikana kaupungin muurit purettiin ja korvattiin viisikulmion muotoon rakennetuilla bulevardeilla, jotka hahmottelevat vanhankaupungin alkuperäisiä rajoja. Tänä aikana Brysselin väkiluku kasvoi nopeasti ja vuonna 1846 Brysselissä oli 123 000 asukasta.

Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset miehittivät kaupungin hyökätessään Ranskaan Belgian kautta. Kaupunki ei kuitenkaan kärsinyt suuria vahinkoja sodan aikana. Toisessa maailmansodassa Saksan Luftwaffen pommikoneet pommittivat Brysseliä 10. toukokuuta 1940 alkaen. Saksan armeijan joukot valtasivat kaupungin 17.–18. toukokuuta 1940 välisenä aikana. Suurimmat sotavahingot kaupunki kärsi kuitenkin vuosina 1944–1945. Liittoutuneet vapauttivat kaupungin saksalaismiehitykseltä 3. syyskuuta 1944.

Bryssel oli osa vuonna 1948 allekirjoitettua Brysselin sopimusta, mikä johti Länsi-Euroopan puolustusyhteistyön aloittamiseen. Ensimmäiset metrolinjat rakennettiin 1960-luvulla helpottamaan kaupungin ruuhkia. 1970- ja 1980-luvun hallinnolliset uudistukset loivat Brysselin pääkaupunkialueen. Ensimmäinen Brysselin metrolinja avattiin vuonna 1976. Pohjoisen ja eteläisen Midi-rautatieaseman yhdistävä tunneli valmistui vuonna 1952. Ensimmäiset maanalaiset raitiovaunutunnelit valmistuivat vuonna 1969.

1900-luvulla Bryssel on järjestänyt lukuisia näyttelyjä ja konferensseja; kuten Solvayn viidennen fyysikkojen konferenssin vuonna 1927 ja kaksi maailmannäyttelyä: Brussels International Exposition (1935) ja Expo ’58.

Euroopan unioni

Kolme Euroopan unionin pääinstituutiota, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja osin Euroopan parlamentti pitävät päämajojansa Brysselissä. Tämän vuoksi Brysselin nimeä käytetään usein myös tarkoittamaan Euroopan unionia samaan tapaan kuin Washingtonilla tarkoitetaan usein Yhdysvaltojen liittohallitusta. Bryssel yhdessä Luxemburgin ja Strasbourgin kanssa alkoivat isännöidä instituutioita vuonna 1957. Tärkeimmät EU-rakennukset ovat:

• Justus Lipsius, Euroopan unionin neuvoston päärakennus.
• Berlaymont, Euroopan komission päärakennus. Lisäksi komissiolla on kymmeniä muita rakennuksia.
• Espace Léopold -rakennuskompleksi, jossa Euroopan parlamentti kokoontuu ja jossa sijaitsevat europarlamentaarikkojen työhuoneet.
• Europa-rakennus, Eurooppa-neuvoston ja Euroopan unionin neuvoston päärakennus
• Madou Plaza Tower, Euroopan komission Kilpailun pääosasto (DG-COMP)
• Lex-rakennus, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön käännöspalvelun päätoimipaikka
• Parlamentarium, Eurooppa-neuvoston vierailukeskus
• Charlemagne, Euroopan komission Talouden ja rahoituksen pääosasto (DG ECFIN), Kauppapolitiikan pääosasto (DG-TRADE) ja komission tilintarkastusvirasto

Nykyään edustajisto on lisääntynyt, Euroopan parlamentin ja komission vallatessa yhdessä 865 000 neliömetriä toimistotilaa kaupungin itäosassa, etenkin Eurooppa-korttelissa Schumanin liikenneympyrän lähistöllä. Instituutioiden edustus on aiheuttanut "ghetto-ilmiön" tässä osassa kaupunkia. Kuitenkin edustus on lisännyt Brysselin merkittävyyttä kansainvälisenä keskuksena ja eri alojen Euroopan keskusjärjestöjen asemapaikkana. Euroopan unionin erillisvirastoista kaupungissa toimii Euroopan GNSS-virasto, Koulutuksen, audiovisuaalisen alan ja kulttuurin toimeenpanovirasto sekä Euroopan puolustusvirasto.

Arkkitehtuuri

Brysselin Grand-Placen, kaupungin keskusaukion Suurtorin ympärillä on sekä keskiaikaisia rakennuksia että nykyaikaisia EU:n hallintorakennuksia. Grand Place on kirjattu vuonna 1998 Unescon maailmanperintöluetteloon. Muita rakennusnähtävyyksiä Brysselissä ovat:

• Palais de la Bourse pörssirakennus, rakennettu 1868–1873 kertaustyyliin, vuodesta 2023 vapaa-ajan keskus, jossa sijaitsee mm. Belgian Beer World Experience olutmuseo ja arkeologinen museo
• Oikeuspalatsi (Palais de Justice), rakennettu 1866–1883 uusklassiseen tyyliin, kattaa 2,6 hehtaarin alueen
• Place du Petit Sablonin puutarha, uusflaamilais-tyylinen puisto rakennettu 1880–1890, jossa on 48 eri kiltoja ja filosofeja esittävää patsasta
• Notre-Dame du Sablonin kirkko, keskiaikainen goottilainen kirkko 1400-luvulta
• Pyhän Katariinan kirkko, Vanhan kalatorin läheisyydessä entisellä satama-alueella 1800-luvun kertaustyylinen rakennus

• Pyhän Mikaelin ja Pyhän Gudulan katedraali, keskiaikainen goottilainen kirkko 1200–1400 -luvuilta, Belgian kansallispyhättö
• Basilique Nationale du Sacré-Cœur à Koekelberg, art deco -tyylinen kirkko, rakennettu 1905–1970, maailman viidenneksi suurin kirkko
• Laekenin Neitsyt Marian kirkko, uusgoottilainen kirkko rakennettu 1872–1905, jossa sijaitsee Belgian hallitsijoitten kuninkaallinen krypta eli hautaholvi
• Laekenin kuninkaallinen linna, rakennettu 1780–1910 -luvuilla, Belgian kuningasperheen asuinpaikka, ei avoinna yleisölle.
• Laekenin kuninkaalliset kasvihuoneet, rakennettu 1874–1905, avoinna yleisölle keväisin muutaman viikon ajan.
• Brysselin kuninkaallinen palatsi, Belgian hallitsijan edustustila 1780–1930 -luvuilta
• Congreskolom, ensimmäisen kansalliskongressin 1830–1831 muistopylväs Kongressiaukiolla
• Cinquantanaire, Belgian kuningaskunnan 50-vuotismuistomerkki, rakennettu 1880–1905.
• Brysselin raatihuone eli kaupungintalo, keskiaikainen goottilainen rakennus 1400-luvulta
• Hôtel Tassel, Victor Hortan suunnittelema art nouveau-asuintalo
• Hôtel van Eetvelde, Victor Hortan suunnittelema art nouveau-asuintalo
• Maison ja Atelier Horta
• Stoclet-palatsi, Josef Hoffmannin 1911 suunnittelema asuintalo
• Galeries Royales Saint-Hubert, lasikattoinen kauppakuja, rakennettu 1847

Museot

Brysselissä on yli 40 museota, muun muassa Palais des Beaux-Arts eli Bozar, Maison du Roi -museo, Magritte-museo, Sarjakuvamuseo, Modernin taiteen museo, Belgian kuninkaallinen taidemuseo, Belgian olutmuseo, Brysselin kaupunginmuseo, Brysselin soitinmuseo, Sotamuseo Musee Royal de l'Armee (jossa laaja kokoelma lentokoneita), Eurooppa historian talo, automuseo Autoworld sekä Afrikka-museo.

Taidemuseossa on huomattava kokoelma merkittävien taidemaalarien teoksia, kuten flaamilaisten taidemaalarien Brueghel, Rogier van der Weyden, Robert Campin, Anthony van Dyck ja Jacob Jordaens.

Gastronomia

Bryssel on kuuluisa paikallisista vohveleista, suklaasta, ranskalaisista perunoista ja olutlajeista. Brysselin ruusukaali on myös tunnettu.

Puistot

Cinquantenaire on EU-alueen vieressä sijaitseva puisto. Puiston laidalla on kolmoiskaari ja Palais du Cinquantenaire, joka rakennettiin Belgian 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Siihen liittyy kolme museota, Kuninkaallinen taidemuseo, Sotamuseo Musee Royal de l'Armee (jossa laaja kokoelma lentokoneita) ja automuseo Autoworld.

Forêt de Soignes on suurempi, osin luonnontilainen metsäalue kaupungin eteläpuolella.