Tatuointi

Rap-muusikko Amir Tataloo tatuointeineen.
Tatuointikone.

Tatuointi on ihon koristamista pysyvillä kuvioilla etenkin pistelemällä ihoon väriainetta. Sana tatuointi tulee tahitin kielen sanasta tatau, joka tarkoittaa merkitsemistä. Tatuointi on eräs kehonmuokkauksen ja kehotaiteen muoto.

Historia

Tatuointien historiaa on mahdotonta ajoittaa tarkkaan, mutta tatuoinnit on tunnettu eri kulttuureissa ympäri maailmaa vuosituhansien ajan. Esimerkiksi maailman parhaiten säilyneellä kivikautisella ihmisruumiilla, vuonna 1991 Alpeilta löytyneellä 5300 vuotta vanhalla jäämies Ötzillä, oli tatuointeja.

Japanissa tatuoinnilla on pitkät perinteet. Nykyajan Japanissa tatuoinnit usein yhdistetään rikolliseen Yakuzaan, jonka jäsenillä on usein lähes koko vartalon peittävät tatuoinnit, jotka saa juuri ja juuri piiloon vaatteiden alle.

Euroopassa tatuointeja harrastivat esimerkiksi keltit. Tatuoinnit palasivat Eurooppaan löytöretkeilijöiden mukana 1600- ja 1700-luvuilla. Merimiehet antoivat alkuasukkaiden tatuoida itseään ja toivat Eurooppaan myös tatuoituja alkuasukkaita esiteltäviksi. 1800-luvulla tatuoinnit olivat muotia Euroopan kuninkaallisten keskuudessa, esimerkiksi Tanskan kuninkaalla Frederikillä oli tatuointi. 1920-luvulla tatuointien suosio laski länsimaissa, ja niitä harrastivat lähinnä rikolliset ja merimiehet.lähde?

Tatuoinnit alkoivat jälleen nousta suosioon 1960- ja 1970-luvuilla. 1990-luvulla tatuoinnista tuli jopa trendi. Tällöin niin sanotut tribaalikuviot tulivat muotiin. Ne ovat yleensä mustia ja eivät välttämättä esitä mitään. Muita suosittuja kuva-aiheita olivat niin sanotun vanhan koulukunnan kuvat eli perinteiset ruusut, pantterit ja muut esittävät selkeät kuviot sekä mustan ja harmaan sävyiset kuvat. Suomen ensimmäiset viralliset tatuointiliikkeet avattiin vuonna 1987.lähde?

Tatuointi merkitsemis- ja rangaistusvälineenä

Tatuoinnilla on eri maissa myös merkitty muun muassa sotilaita, prostituoituja ja vankeja. Esimerkiksi Natsi-Saksassa keskitysleirivangit merkittiin numerotatuoinnilla. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset SS-sotilaat merkittiin tatuoimalla heidän veriryhmänsä käteen. Irezumi oli Japanissa feodaaliajalla tuomitulle rikolliselle suoritettu rangaistustatuointi. Asiantunteva henkilö saattoi käsivarren tatuoinnista lukea henkilön rikoshistorian ja asiaa tuntematonkin näki heti, että kyse oli tuomitusta rikollisesta. Irezumi antoi kantajalleen pysyvän rikollisen leiman ja johti usein tatuoidun ajautumiseen yhteiskunnan ulkopuolelle, kokopäiväiseksi rikolliseksi.lähde?

Tatuoinnin tekeminen

Tatuoinnin teko.

Varhaisimmat tatuoinnit on luultavasti tehty terävällä neulalla. Japanissa perinteinen tatuointi tehdään nykyisinkin terävällä bambupiikillä. Tatuoitaessa neula uppoaa yleensä enimmillään kahden millimetrin syvyyteen. Nykyään tatuoinnit tehdään länsimaissa tarkoitukseen suunnitellulla sähköisellä tatuointikoneella. Sen keksi Samuel O’Reilly vuonna 1891 ja sen toimintaperiaate on nykyäänkin lähes samanlainen kuin alkuaikoina, eli sähkömagneettiset kelat liikuttavat neulaa nopeasti edestakaisin.lähde?

Tatuointi voi olla minkä muotoinen tai -kokoinen tahansa, pelkästä pisteestä aina koko vartalon peittävään tatuointiin. Tatuoinnin hinta määräytyy sen koon, eri värien lukumäärän ja sen tekemiseen tarvittavan ajan mukaan, eli pieni ja nopeasti tehtävä kuvio tulee halvemmaksi kuin iso ja yksityiskohtainen kuva. Tatuoinnin värit haalistuvat vuosien saatossa, erityisesti suorassa auringonvalossa. Jotta tatuoinnin värit pysyisivät kirkkaina, tatuoinnit tulisi värjätä uudelleen tatuoijalla 10–15 vuoden välein. Tatuoinnin haalistuminen ja kuvan yksityiskohtien ja ääriviivojen ”pehmeneminen” on kuitenkin hyvin yksilöllistä ja sidoksissa siihen, missä paikassa tatuointi on. Siinä missä toisen tatuointi kestää 20 vuotta hyvännäköisenä, toisen kuva voi alkaa haalistua jo viiden vuoden jälkeen. Aurinkorasvan käyttämistä kesäisin suositellaan, jos tatuointi on sellaisessa paikassa, että se altistuu paljon auringonpaisteelle.lähde?

Tatuointikuva saatetaan suunnitella itse tai tatuointiliikkeessä valitaan mallikansioista haluttu kuva. Monet liikkeet suunnittelevat kuvan asiakkaan toiveiden mukaan, ja luonnosten ja suunnitelmien laatimiseen suositellaan käyttämään aikaa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Iholle pitää piirtää tai jäljentää siirtokuva ääriviivoista ennen tatuoimista. Siirtokuvan tai suoraan iholle piirrettävän luonnoksen asettelun aikana tatuoitava ihoalue on pidettävä mahdollisimman luonnollisessa asennossa, jotta kuvaan ei tulisi vääristymiä ihon venymisen takia. Itse tatuoimisen aikana ihoa taas pitää venyttää, jotta väri tarttuu paremmin, neula menee oikeaan syvyyteen ja neula ei tartu ihoon. Iän ja raskauden myötä iho voi venyä tai kutistua etenkin vatsan seuduilta, mikä aiheuttaa myös tatuoinnin venymistä tai kutistumista. Jos tatuointiin tulee rankan painonvaihtelun seurauksena arpia tai venyneitä alueita, joista väri on kadonnut lähes kokonaan, voidaan tällaiset kohdat kuitenkin helposti korjata jälkikäteen. Muutenkin tatuointien tekeminen parantuneiden arpien päälle onnistuu useimmiten oikein hyvin. Tatuointia käytetäänkin keinona peittää ja häivyttää vanhoja arpia, palovammoja ja muita pienempiä tai isompia ihon pinnassa olevia kauneusvirheitä.lähde?

Tatuointia tehtäessä iho tottuu yleensä nopeasti tatuointineulaan, mutta mikäli tehtävä kuva on isokokoinen ja sen tekemiseen menee aikaa, voi tatuoitavaa kohtaa lopulta alkaa särkeä. Kivun kokeminen on jälleen kerran hyvin yksilöllistä, ja tatuoinnin ottamisen tuskallisuus riippuu myös hyvin paljon kehon osasta, johon tatuointia tehdään. Koettuun kipuun vaikuttaa myös, kuinka lähellä hermoratoja tatuoitava alue on.lähde?

Tatuoinnin terveysriskit

Syöpäriski

Joissakin tutkimuksissa on havaittu mahdollinen yhteys tatuointien sekä iho-- ja imusolmukesyöpien välillä. Sairastumisen riski on sitä suurempi, mitä suurempi tatuointi on. Koon lisäksi syöpäriski kasvaa sitä mukaa, mitä kauemmin tatuointi on ollut iholla. Suurin riski liittyy mustaan tatuointiväriin.

Tatuointihaavan tulehdus ja allergiset reaktiot

Tatuointi on avohaava, ja se paranee ihotyypistä riippuen kahden–viiden viikon kuluessa.lähde?

Tatuoinnit saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita. Etenkin raskaana olevien sekä ihotautia tai muuta sairautta potevien tulisi olla tietoisia tatuointeihin liittyvistä haittavaikutuksista.

Tatuointivärit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat tatuointipalveluiden turvallisuutta. Euroopan unionissa tatuoinneissa käytettävien väriaineiden on tullut olla kemikaalilainsäädännön mukaisia vuodesta 2022 alkaen.

Eettisyys

Tatuointeja ei suositella tehtäväksi alle 18-vuotiaille. Suomen laki ei suoranaisesti kiellä tekemästä alle 18-vuotiaalle tatuointia. Joissakin liikkeissä tatuointeja ei tehdä alaikäisille lainkaan, toisissa vaaditaan vähintään vanhempien kirjallinen lupa ja joissain vanhemman on oltava nuoren mukana.

Kaikissa liikkeissä ei suostuta toteuttamaan kaikkia ehdotuksia, esimerkiksi kasvoihin tehtävää tatuointia tai loukkaavia kuvioita. Kasvojen pinnalla on myös hyvin paljon hermoja, jotka voivat helposti vaurioitua tatuointia tehtäessä.lähde?

Monet henkilöt eivät hyväksy tatuointeja. Tämä voi joissakin tapauksissa, varsinkin asiakaspalvelutehtävissä, muodostua esteeksi esimerkiksi työnsaannille, mikäli tatuointi on näkyvässä paikassa. Joidenkin mielestä tatuoinnit rikkovat ihmiskehon kauneuden ja sopusoinnun.

Tatuoinnin poisto

Archives of Dermatology -lehdessä vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan tatuoinneista halutaan päästä eroon myöhemmällä iällä, koska niiden koetaan kuuluvan menneeseen elämään ja nuoruuteen. Noin neljänneksellä 18–30-vuotiaista yhdysvaltalaisista on tatuointi. Arviolta noin viidennes tatuoinnin ottaneista on tyytymätön tatuointiinsa, mutta vain kuusi prosenttia päättää poistattaa ihokuvionsa. Kaksi kolmasosaa tatuoinnin poistajista on naisia. Naisten herkempään tatuointien poistattamiseen on syynä niiden häpeäminen, kielteiset huomautukset sekä vaikeus peittää tatuointi vaatteilla. Tutkijoiden mukaan naisten tatuointeja ei vielä nykyisinkään hyväksytä samalla tavoin kuin miesten. Tähän viittaa heidän mielestään myös se, että naiset ottavat yhä tatuointinsa suojattuihin paikkoihin.

Pienet tatuoinnit voidaan poistaa leikkaamalla iho pois tatuoinnin kohdalta. Tämän jälkeen ympärillä oleva iho venytetään ja ommellaan tikeillä kiinni. Vielä noin kämmenen kokoisen kuvan verran voidaan ihoa venyttää, mutta sitä suuremmat tatuoinnit tarvitsevat ihonsiirron toisesta kohdasta kehoa ja huomattavasti vaativamman kirurgisen operaation. Leikkauksella pystytään poistamaan tatuointi täydellisesti, mutta sen seurauksena ihoon jää aina arpi.lähde?

Toinen tapa poistaa tatuointi on ihon ”hiominen” hiilidioksidilaserilla. Tulokset riippuvat siitä, miten syvällä muste ihossa on. Hiilidioksidilaserilla voidaan poistaa vain tasaisesti tehtyjä tatuointeja, joten käsin tehdyt tatuoinnit täytyy poistaa muulla tavalla. Hiilidioksidilaser jättää ihoon arven, joka saattaa olla pahakin. Värilaser on poistomenetelmistä tehokkain ja kallein, koska jokaisen eri värin poistoon tarvitaan oma laitteensa ja ne ovat harvinaisia.lähde?

Tatuointeja poistavat lähinnä yksityissairaalat. Poiston hinta on poikkeuksetta moninkertainen sen ottamiseen verrattuna. Tatuointiinsa kyllästynyt saattaa teettää sen päälle uuden tatuoinnin.lähde?

UV-tatuoinnit

On myös mahdollista teettää UV-valossa loistavia tatuointeja, jolloin ihon alle tatuoidaan sitä varten valmistettua erikoismustetta, jota on saatavissa monissa eri väreissä. UV-tatuoinnit ovat käytännössä lähes näkymättömiä auringonvalossa, mutta niitä voidaan yhdistää tavallisiin tatuointeihin, jolloin niistä muodostuu yksi suuri kokonaisuus. Tatuointikone voi kuitenkin jättää pieniä arpia ihoon. UV-valoja, joissa tatuoinnit näkyvät, on esimerkiksi joissakin yökerhoissa.lähde?

Useita UV-musteita on epäilty karsinogeeneiksi sekä allergeeneiksi. UV-musteen tunnettuja haittavaikutuksia ovat kutina ja ihottuma. Mahdollisista sivuvaikutuksista ja työskentelyvaiheen vaikeuksista johtuen monet tatuoijat kieltäytyvät työskentelemästä UV-musteilla.lähde?

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ tatuointi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Snicker, Anna-Liisa: Tatuointeja, hennavärjäystä ja lävistyksiä 12.1.2009. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 23.4.2010.
  3. ↑ The World’s Oldest Tattoos (PDF) Journal of Archaeological Science. Viitattu 21.10.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Encyclopedia of Body Adornment (sivu 295, 296) Greenwood Press. Viitattu 21.10.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Encyclopedia of Body Adornment (sivu 58,59) Greenwood Press. Viitattu 21.10.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Encyclopedia of Body Adornment (sivu 167,168) Greenwood Press. Viitattu 21.10.2019. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  7. ↑ Encyclopedia of Body Adornment (sivu 19) Greenwood Press. Viitattu 21.10.2019. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  8. ↑ Cunningham, Don: Taiho-jutsu. Law and order in the age of the samurai, s. 34–36. North Clarendon, Vermont: Tuttle Publishing, 2004. ISBN 0-8048-3536-5 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  9. ↑ Mäkilä, Ville: Tatuoinnit lisäävät syövän riskiä Verkkouutiset. 6.3.2025. Viitattu 16.1.2026.
  10. 1 2 3 Itkonen, Janne: Leimasta taiteeksi: tatuointiala on nykyään järjestäytynyttä ja tatuoijaksi voi päätyä jopa Kelan tuella Apu. 19.5.2022. Viitattu 20.2.2024.
  11. ↑ Lapsi tarvitsee ostoksiinsa vanhemman suostumuksen 23.1.2015. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 21.1.2019.
  12. ↑ Kehonmuokkaus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). 16.11.2010. Arkistoitu 26.9.2011. Viitattu 4.9.2020.
  13. ↑ Rossi, Mari-Anna: Imatralla jonotetaan jopa puoli vuotta tatuoijalle – alaikäinen tarvitsee vanhemman suostumuksen kuvaan (Internet Archive) Imatralainen. 12.1.2018. Arkistoitu Viitattu 21.10.2019.
  14. ↑ Hiiro, Jukka: Näitähän ei iholle naulata! Metro. 12.3.2009. Arkistoitu 27.11.2010. Viitattu 30.5.2010.
  15. ↑ Bidisha: People with tattoos are reckless and impulsive – just look at the mucky splodge on my arm The Guardian. 14.9.2019. Viitattu 20.2.2024. (englanniksi)
  16. ↑ Cáven, Tiina: Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen Yle.fi. 2.4.2020. Viitattu 20.2.2024.
  17. ↑ Naiset poistattavat tatuointeja miehiä useammin Helsingin Sanomat. 22.7.2008. Arkistoitu 22.5.2011. Viitattu 23.4.2010.
  18. ↑ Naiset katuvat tatuointejaan miehiä useammin 23.7.2008. Yle Uutiset. Viitattu 23.4.2010.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla