Niqab

Niqab (arab. نِقاب‎, niqāb) on joidenkin musliminaisten käyttämä kasvohuntu, jossa on pieni aukko silmille. Niqab on osa pään ja vartalon peittävää vaatetusta. Niqabia käytetään erityisesti Persianlahden arabimaissa. Väriltään se on useimmiten musta.

Niqabia astetta vähemmän peittävä on hijab-huivi, joka piilottaa vain hiukset ja kaulan. Niqabia peittävämpi on burka, jossa on silmäaukon asemasta verkko. Sitä käytetään etenkin Afganistanissa.

Enemmistö islamilaisista uskonoppineista katsoo, että hijabin käyttö perustuu šarian eli islamilaisen lain tulkintoihin. Vähemmistö oppineista katsoo, että musliminaisen velvollisuus on käyttää niqabia.

Euroopassa ja useissa muslimimaissa niqabin kaltainen vaatetus on herättänyt arvostelua, ja sitä on pidetty naisten alistamisena. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan huivikiellot rikkovat naisten oikeuksia ilmaisunvapauteen ja uskonnonvapauteen.

Koraanin ohjeet

Koraani ei anna tarkkaa ohjetta naisten pukeutumisesta. Siihen kuitenkin viitataan suurassa 24 ja suurassa 33. Jakeessa 24:31 naisia kehotetaan peittämään (eri käännösten mukaan) joko rintansa, povensa tai kaulansa hunnulla.

»Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla.»
(Koraani 24:31, suomennos Jaakko Hämeen-Anttila, 1995)

Jakeessa esiintyy sana khumur, joka tarkoittaa ’huiveja’ tai ’peitteitä’. Seuraavan kohdan tulkitaan usein viittaavan pään peittämiseen:

»Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi.»
(Koraani 33:59, suomennos Jaakko Hämeen-Anttila, 1995)

Uskonnollinen perustelu

Peittävän pukeutumisen uskonnolliset perustelut eivät ole peräisin Koraanista, vaan islamilaisen lainsäädännön eli šarian tulkinnoista. Enemmistö uskonoppineista katsoo, että hijabin käyttö seuraa lain tulkinnoista, mutta niqabin käyttäminen ei ole velvollisuus.

Vähemmistö oppineista katsoo, että niqabin käyttö on velvoittavaa. Eräs islamilainen fatwa eli uskonoppineen lausuma sanoo, että jos nainen pelkää herättävänsä houkutusta tai tulevansa houkutelluksi, hänen velvollisuutensa on peittää hunnulla kasvonsa. Shafi’i-koulukuntaa edustava šaria-käsikirja Umdat as-Salik (1232) katsoo, että nainen ei voi poistua kotoaan peittämättä kasvojaan. Käsikirja väittää useimpien uskonoppineiden joitakin hanafeja lukuun ottamatta olevan tästä samaa mieltä. Jos kiusauksen vaara on olemassa, käsikirjan mukaan kaikki ovat yksimielisiä pakosta peittää kasvot.

Muslimien asenteet

PEW-tutkimuskeskuksen laajan kansainvälisen kyselyn mukaan huomattava osa muslimeista kannatti naisen oikeutta valita itse käyttääkö huivia vai ei. Itsemääräämisoikeuden kannatus oli suurinta Itä-Euroopan maissa (88 %). Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa itsemääräämisoikeutta kannatti hieman yli puolet (53–56 %). Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vain 40 % kannatti naisen valintaoikeutta.

Monille muslimeille peittävä pukeutuminen on tapa tuoda julki oma uskonnollinen vakaumuksensa ja he voivat kokea huivin käytön vapauttavana. Toiset käyttävät niqabia pakosta. Eräiden muslimien, kuten Suomen tataarien mielestä riittää, että pukeutuu yhteiskunnan yleisten normien mukaisesti.

Burkan ja niqabin kieltäminen

Burka on kielletty muutamissa maissa eri puolilla maailmaa. Vuoteen 2018 mennessä osittainen kielto oli voimassa Hollannissa, Italiassa, Espanjassa, Sveitsissä, Saksassa ja Bulgariassa. Kanadan ranskankielisessä provinssissa Quebecissä on kasvojen peittämiseen liittyviä sääntöjä julkisissa palveluissa. Myös kourallinen Afrikan maita on kieltänyt kasvot peittävät hunnut ehkäistäkseen terrori-iskuja.

• Burka kiellettiin Belgiassa 2010. Laki kielsi kaiken tunnistamista vaikeuttavan pukeutumisen, mikä tarkoitti kasvojen peittämistä. Hijabia eli tavallista islamilaista huntua ei kielletty. Vuonna 2011 Belgia kielsi kasvojen peittämisen julkisella paikalla. Lain rikkomisesta määrättiin enintään 200 euron sakko tai seitsemän päivää vankeutta. Vuonna 2017 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin hylkäsi musliminaisten tekemän huntukieltoa koskevan valituksen.
• Burka oli kielletty muutamissa Espanjan kaupungeissa jo 2010.
• Burka kiellettiin Ranskassa naisia alistavana ja sekulaariin yhteiskuntaan sopimattomana vuonna 2011. Burkan käyttäjä saa 150 euron sakon, mutta käyttöön yllyttänyt jopa 30 000 euron sakon. YK:n ihmisoikeuskomitea katsoi, että lain soveltaminen on tietyissä tapauksissa rikkonut ihmisoikeuksia.
• Itävallassa tuli voimaan burkakielto 2017.Lakia tiukennnnetiin vuonna 2024 14-vuotiaat eivät voi käyttää huiveja kouluissa.
• Norja kielsi burkat oppilaitoksissa ja päivähoitopaikoissa 2018.
• Hollanti kielsi kasvoja peittävien asusteiden käytön vuodesta 2019 lähtien. Lain mukaan kaikki kasvot peittävät vaatteet ovat kiellettyjä julkisissa rakennuksissa, mutta ei esimerkiksi kaduilla.
• Tanska kielsi burkat ja niqabit vuonna 2018. Ihmisoikeusjärjestöt tuomitsivat kiellon naisten oikeuksien vastaisina.
• Azerbaidžan kielsi huivin käytön julkisilla paikoilla ja kouluissa vuonna 2026.

Burkan ja niqabin kieltäminen on kohdannut poliittista vastarintaa myös maissa, joissa kielto on hyväksytty. Tämän takia kielto on muotoiltu yleisemmäksi eli yleensä on kielletty kaikenlainen kasvojen peittäminen. Tämä on aiheuttanut hämmennystä esimerkiksi koronaepidemiaan liittyvien kasvomaskien käytössä.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan huivikiellot rikkovat naisten oikeuksia, kuten ilmaisun- ja uskonnonvapautta. Myös Human Rights Watchin mukaan lait ovat syrjiviä.

Keskustelu Suomessa

Kesällä 2023 julkisuuteen nostettiin valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) neljä vuotta aiemmin tehty kirjoitus, jossa sanottiin: ”Pääkaupunkiseudulla kävelee tunnistamattomia mustia säkkejä, jotka tunnistaa ihmisiksi vain siitä, että ne yleensä vetävät perässään pieniä ihmisiä.” Kaikkiaan 26 islamilaista yhdyskuntaa tuomitsi kommentin, jota pidettiin hyvin rasistisena. Imaami Sharmarke Said Aw-Mussen mukaan kirjoitus rikkoi yhteiskuntarauhaa ja oli disinformaatiota, josta äärioikeisto sai voimaa. Sukupuolentutkija Malin Grahn-Wilder Jyväskylän yliopistosta piti Purran kommenttia naisvihamielisenä: ”Säkki on asia, jota voi heitellä ja kohdella kuin esinettä. On äärimmäisen haitallista ja vaarallista, jos ihmisistä aletaan puhua tavoilla, joissa heidän ihmisyyttään ei tunnusteta.”

Vuonna 2025 Suomen muslimiyhteisöön kuuluvat yhdyskunnat, säätiöt ja järjestöt esittivät kannanoton, jossa kasvoja peittävää huivia perusteltiin uskonnonvapaudella ja yhdenvertaisuudella.

Vuonna 2026 Vantaan kaupunki kielsi kasvojen peittämisen koulussa, samoin Turku. Kesäkuussa 2026 Lahden kaupunki kieli kasvojen peittämisen koulussa. Helsinki kieltää vastuudstokäsittelyn jälkeen naamiot ja uskonnoliset huivit.

Katso myös

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta niqab.

• Pukeutumiskielto

Lähteet