Hanafi (arab. حنفي, ḥanafī) on yksi sunnalaisen islamin neljästä lakikoulukunnasta (madhhab). Se on islamilaisen oikeusopin suurin koulukunta, johon kuuluu yli 800 miljoonaa ihmistä.
Hanafi (arab. حنفي, ḥanafī) on yksi sunnalaisen islamin neljästä lakikoulukunnasta (madhhab). Se on islamilaisen oikeusopin suurin koulukunta, johon kuuluu yli 800 miljoonaa ihmistä.
 | Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Nimensä Hanafin lakikoulukunta on saanut Irakin Kufassa vaikuttaneelta imaamilta Abu Hanifalta (699–767). Abu Hanifa edisti islamilaisen lain teoreettista systematisointia ja sai aikaan huomattavaa kehitystä teknisessä lakiajattelussa. Abu Hanifan opit saivat Kufassa jatkajan hänen oppilaassaan Abu Yusufissa ja tämän oppilaassa Shaybanissa.
Koulukunta syntyi Irakissa ja levisi jo varhain Afganistaniin, Intiaan ja turkkilaiseen Keski-Aasiaan. Siitä tuli seldžukkien suosima koulukunta ja edelleen Osmanien valtakunnan virallinen, qadi-tuomioistuinten soveltama suuntaus, myös Egyptissä, jossa väestö oli maliki-koulukunnan kannattajia.
| Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Hanafi-koulukunnan oikeusteoria (أصول الفقه, ʾUṣūl al-Fiqh) tunnustaa seuraavat lain lähteet, lueteltuna niiden episteemisen auktoriteetin mukaisessa järjestyksessä: Koraani, profeetta Muhammadin käytännöt ja lausumat sellaisina kuin ne on dokumentoitu haditheissa (sunna), mielipiteiden konsensus (ijma), analoginen päättely (qiyas), istihsan sekä paikalliset tavat ja käytännöt (urf). Saman auktoriteetin omaavat tekstit voivat muuttaa tai rajoittaa toistensa tulkintaa. Jos tekstit ovat auktoriteetiltaan eri tasoisia, heikomman auktoriteetin omaava teksti hylätään vahvemman hyväksi.
Hanafi on vallitseva koulukunta Turkissa, Albaniassa, Bosniassa, Kosovossa, Pohjois-Makedoniassa sekä suuressa osassa Levanttia. Se on vallitseva koulukunta myös Bulgariassa pomakkien keskuudessa sekä Krimillä krimintataarien keskuudessa. Etelä-Aasian muslimiväestöistä Afganistanissa, Pakistanissa, Bangladeshissa, Nepalissa ja Intiassa sekä Myanmarissa (erityisesti rohingyojen keskuudessa) noudatetaan hanafilaista koulukuntaa. Keski-Aasian maat, kuten Kazakstan, Kirgisia, Uzbekistan, Turkmenistan ja Tadžikistan, noudattavat hanafilaista oikeusoppia. Samoin tekevät Kiinan Xinjiangin uiguurit sekä Kaakkois-Iranin belutšit. Egyptissä puolestaan esiintyy sekoitus hanafilaista, malikiittista ja šafi'iittista koulukuntaa.
Venäjän federaation sisällä hanfaeita ovat etenkin Volga-Uralin alueen turkkilaiset tataarit ja baškiirit. Pohjois Kaukasian läntisessä osassa on myös hanafikansoja. Näihin lukeutuvat kabardit, tšerkessit, karatšait, balkaarit, nogait.