Nepal

Nepal
नेपाल
(Nepāl)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Valtiomuoto liittotasavalta
Presidentti
Pääministeri		 Ram Chandra Poudel
Balendra Shah
Pääkaupunki Kathmandu (n. 1 milj. as.)
Muita kaupunkeja Pokhara (265 000 as.),
Lalitpur (227 000 as.)
Luettelo Nepalin kaupungeista
Pinta-ala
– yhteensä 147 181 km²  (sijalla 93)
– josta sisävesiä 3 830 km²
Väkiluku (2023) 30 900 000 (sijalla 49)
– väestötiheys 184 as. / km²
– väestönkasvu 1,83 % (2014)
Viralliset kielet nepalin kieli
Valuutta Nepalin rupia (NPR)
BKT (2021)
– yhteensä 115 093 milj. USD  (sijalla 86)
– per asukas 3 800 USD
HDI (2019) 0,602 (sijalla 142)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 35 %
– teollisuus 16 %
– palvelut 49 %
Aikavyöhyke UTC+5.45
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Yhdistyminen:
Liittotasavalta:
1768
2008
Lyhenne NP
– ajoneuvot: NEP
– lentokoneet: 9N
Kansainvälinen
suuntanumero		 +977
Tunnuslause जननी जन्मभूमिष्च स्वर्गादपि गरियसि
(Jananī janmabhūmiṣca svargādapi gariyasi)
(sanskritia: Isänmaa on arvokkaampi kuin taivaan valtakunta)
Kansallislaulu ”Sayaun Thunga Phool Ka”

Edeltäjä(t) Nepalin kuningaskunnan lippu Nepalin kuningaskunta
(1768–2008)

Nepal on sisämaavaltio Aasiassa. Nepal sijaitsee Kiinan ja Intian välissä, kutakuinkin puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella. Valtion alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Nepalin lähes 31 miljoonasta asukkaasta suurin osa on hinduja.

Nepal oli vuosina 1996–2006 sisällissodassa, jossa kuoli yli 13 000 ihmistä. Vastapuolina olivat maolaiset kommunistit ja Nepalin hallitus, joka oli julistanut kommunisteille sodan. Sisällissota päättyi kommunistien voittoon. Sen seurauksena maa luopui vuonna 2008 monarkiasta.

Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Se saakin merkittävästi tukea ulkomailta, sekä kansainvälisiltä järjestöiltä että kahdenvälisenä apuna.

Maantiede

Maisema Kathmandun ja Tiibetin väliseltä tieltä

Pinnanmuodot

Nepal sijaitsee Himalajan vuoristossa Intian ja Kiinan Tiibetin välissä. Maan korkein kohta on maailman korkein vuori Mount Everest, ja yhteensä kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta huipusta sijaitsee Nepalissa. Maa on vuoristoista ja kukkulaista; noin 75 prosenttia valtiosta on vuoristossa.

Nepalin eteläosissa Intian rajalla on Terain alanko, joka on Gangesin tasangon pohjoinen jatke. Se on leveimmillään noin 30 kilometriä leveä. Terain pohjoispuolella maasto kohoaa Churevuoriin, jotka nousevat melko jyrkkäsuorasti yli 1 200 metriin. Keskinen vuoristoseutu sijaitsee noin 1 000 – 4 000 metrin korkeudessa. Sitä halkoivat vuorijonot ja monet laaksot. Churevuorten lisäksi alueella nousee Ala-Himalaja. Kathmandun laakso on puolestaan maan hedelmällisin ja tiheiten asutettu seutu.

Nepalin pohjoisosa kuuluu puolestaan Himalajan ja samalla maailman korkeimmalla sijaitseviin alueisiin. Siellä on moni maailman korkeimmista huipuista. Nepal ja Kiina sopivat vuonna 2020 Mount Everestin viralliseksi korkeudeksi 8 848,86 metriä. Everestin tuntumassa olevia korkeita ja melko tunnettuja huippuja tai useampihuippuisia vuoria ovat muun muassa Lhotse (8 501 m), Lhotse Shar (8 393 m), Nuptse (7 861 m), Island Peak / Imja Tse (6 189 m), Peak 38 (7 591 m), Khumbutse (6 665 m) ja Pumo Ri (7 165 m).

Himalajan vuoristo on syntynyt viimeisten 50 miljoonan vuoden aikana Intian laatan työntyessä Euraasian laatan alle. Työntymisen seurauksena Mount Everest kasvaa edelleen noin neljä millimetriä vuodessa. Nepal sijaitsee siksi maanjäristyksille alttiilla alueella, ja vuodesta 1994 vuoteen 2025 kansallinen maanjäristysten tutkimuskeskus on laskenut tapahtuneen yli 1 000 yli 4 paikallisen magnitudin järistystä. Historiallisen ajan suurimpia järistyksiä ovat olleet Nepalin ja Intian maanjäristys 1934 ja Nepalin maanjäristys 2015.

Vesistöt

Nepal voidaan jakaa kolmeen merkittävään jokijärjestelmään, jotka kaikki laskevat Intian puolella Gangesiin. Kosi virtaa Nepalin itäosassa, ja sillä on seitsemän suurempaa sivujokea. Niistä merkittävin on Tiibetin puolella alkunsa saava Arun. Gandaki puolestaan on sivujokineen Nepalin keskiosien ja Karnali länsiosien merkittävin joki. Sen sivujoista Mahakali muodostaa osan Intian ja Nepalin välisestä rajasta.

Nepalin suurimmat joet virtaavat pohjoisesta etelään, ja vuoristoalueilla ne ovat uurtaneet paikoin syviä rotkoja. Laaksoissa jokien virtaus hidastuu, ja niistä kerääntyy sedimenttejä. Terain alueella joet tulvivat usein varsinkin monsuunikaudella, ja niiden reitit muuttuvat säännöllisesti.


Ilmasto

Nepalissa on neljä vuodenaikaa, kevät on helmikuun puolivälistä huhtikuulle, kesä toukokuulta elokuulle, syksy syyskuulta marraskuulle ja talvi joulukuulta helmikuun puoliväliin. Ilmastossa on isoja eroja maan sisällä, sillä Terain subtropiikista on vain vajaa 200 kilometriä viileän ja kuivaan vuoristovyöhykkeeseen.

Nepalissa on kaikkiaan viisi ilmastovyöhykettä, jotka vaihtelevat korkeuden mukaan subtrooppisesta viileään. Monsuunisateet tuovat 60–80 prosenttia sademäärästä, joka vaihtelee 2 500 millimetristä maan itäosissa 1 420 millimetriin Kathmandun ympäristössä ja 1 000 millimetriin Länsi-Nepalissa. Joillain alueilla vuotuinen sademäärä on 4 000–6 000 mm. Joulu-tammikuussa kukkula-alueidenkin lämpötilat laskevat öisin pakkasen puolelle. Silti päivälämpötilat voivat olla jopa 10–20 asteessa. Kuumimmilla alueilla Teraissa kesälämpötilat voivat nousta yli 45 asteeseen, kun taas pohjoisessa lämpötila voi talvisin olla jopa -30 astetta. Vuoriston tundralla lämpötila on alle nollan ympäri vuoden. Kathmandun laaksossa kesällä lämpötila on 19–27 astetta ja talvisin 2–12 astetta.

Ilmaston lämpeneminen uhkaa Nepalin vuoriston jäätiköitä. Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2023 raportin mukaan maan jäätiköt olivat 30 vuodessa menettäneet kolmanneksen tilavuudestaan. Samalla kymmenen edellisen vuoden aikana sulaminen oli nopeutunut 65 prosenttia edellisen kymmenen vuoden jaksoon verrattuna. Jäätiköiden sulamisen seurauksena maanvyörymät ja tulvat voivat yleistyä.

Luonto

Kasvillisuusvyöhyke

Eräs luokittelu jakaa Nepalin eliöstön neljään kasvillisuusvyöhykkeeseen:

  • Trooppinen monsuunivyöhykkeen lehtimetsä kasvaa Terai-tasangoilla ja laakeissa laaksoissa kukkuloiden välissä. Alueen pääasiallinen puulaji on intianmerantipuu. Niityt, joilla kasvoi kaksimetristä elefanttiheinää, on nyttemmin muutettu suurelta osin pelloiksi ja laitumiksi. Trooppisen alueen eläimistö on Nepalin runsainta. Metsissä esiintyy gauri, vesipuhveli, neljä lajia hirvieläimiä, tiikeri ja leopardi. Laaksojen ruohikkomailla esiintyy intiansarvikuono, barasinga ja sikahirvi. Joissa elää kaksi krokotiililajia ja gangesindelfiini.
  • Lauhkeaa ikivihreää metsää kasvaa 2 400 metrin yläpuolella. Vyöhykkeen alaosassa pääasiallisia puulajeja ovat tammi ja havupuut, ylempänä hallitsevat kuusi, jalokuusi, lehtikuusi. Lähellä puurajaa puusto muuttuu koivumetsäksi. Myös alppiruusua, vaahteraa ja bambua tavataan. Vyöhykkeen lajisto vaihtelee huomattavasti alueen eri osissa. Eläimiin kuuluvat kauluskarhu, serovit, goraali, muntjakit ja villisika sekä himalajanpuolivuohi ja kultapanda.
  • Vuoristokasvillisuutta kasvaa puurajan yläpuolella. Alppiruusua, katajaa ja muita matalia ikivihreitä puuvartisia kasveja tavataan noin 4 200 metriin asti. Ruohot ja sammalet jatkavat lumirajaan, noin 5 100 metriin, asti. Nisäkkäitä on vähän: murmelit, jänikset, myskihirvi, lumileopardi, himalajanpuolivuohi ja jokunen puolilammas. Aiemmin alueella tavattiin myös villejä jakkeja ja lampaita. Nykyisin alueella kasvatetaan kesyjä jakkeja, joita käytetään veto- ja kantojuhtina. Niiden maidosta tehdään juustoa.

Luonnonpuistot ja -suojelualueet

Nepalissa on 12 kansallispuistoa ja yhteensä 20 luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat puskurialueineen yhteensä noin 34 420 neliökilometriä eli 23,4 prosenttia Nepalin pinta-alasta. Lisäksi Nepalissa on 10 Ramsar-aluetta. Kansallispuistoista Shey Phoksundon kansallispuisto on suurin, Chitwanin kansallispuisto vanhin ja Sagarmāthān kansallispuisto sisältää korkeimmat huiput.

Everestin ja sitä ympäröivän Himalajan osan alueelle perustettiin 1976 Sagarmāthān kansallispuisto. Suojeltu alue liitettiin vuonna 1979 Unescon maailmanperintöluetteloon.

Nepal on onnistunut suojelemaan monia suuria eläinlajejaan, ja esimerkiksi salametsästys maassa on hyvin vähäistä. Suojelutoimet ovat lähteneet liikkeelle usein yhteisöistä. Intiantiikerien määrä vuonna 2009 oli 121. Vuonna 2025 tiikereitä oli arviolta 355. Intiansarvikuonojen määrä on nousut 1990-luvun alun noin sadasta vuoden 2022 noin 750:een.

Historia

Pääartikkeli: Nepalin historia

Varhaiset vuodet

Kathmandun laaksosta löytyneet muinaiset työkalut kertovat alueen olleen asuttuna jo muinaisajoista asti. Kirjallisia merkintöjä on intialaisissa lähteistä vasta 1000-luvulta eaa. alkaen. Mahabharatan mukaan alueella asuivat tuolloin kirātat, joiden jälkeläisiä elää edelleen Nepalin itäosassa. Indoarjalaisten levittäydyttyä alueelle sinne muodostui useita pieniä kuningaskuntia.

Maurya-valtakunta oli muinaisen Intian valtakunnista mahtavin niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Ei ole varmuutta, ulottuiko se nykyisen Nepalin alueelle, mutta joka tapauksessa sen olemassaolo vaikutti Nepalin historiaan. Ašokan valtakaudella 200-luvulla eaa. buddhalaisuus levisi Kathmandun laaksoon ja suureen osaan Nepalia. Samalla levisi kulttuuri, jossa itsevaltainen kuningas on maailman keskipiste. Mauryan kukistuttua alue hajosi jälleen useiksi pieniksi valtioiksi.

Licchavit perustivat 300- ja 400-luvuilla Kathmandun laaksoon ensimmäisen intialaisen dynastian. Heidän kaudellaan Nepalin ja Tiibetin väliset yhteydet alkoivat kehittyä, ja Nepalista tuli Etelä- ja Keski-Aasian välisen kaupan risteyskohta.

Malla-dynastia ja yhdistäminen

Malla-dynastian kautena pidetään 900–1700-lukuja. Mallat toivat Nepaliin hindulaisuuteen perustuneet yhteiskunnalliset arvot. 1400-luvulla hallinnut Jayayakshya Malla jakoi valtakuntansa kolmen poikansa kanssa. Kathmandusta, Patanista ja Bhaktapurista tuli ruhtinaskuntien keskuksia.

Nepalin yhdisti 1700-luvulla Prithvi Narayan Shah, pienen Gorkhan kuningaskunnan hallitsija. Hän valloitti syyskuutta 1768 Kathmandun, ja hänet kruunattiin pian sen jälkeen kuninkaaksi. Prithvi Narayan Shah siirsi myös pääkaupunkinsa Kathmanduun ja oli luomassa modernia Nepalin valtiota.

Ensimmäinen Rana-suvun pääministeri Jang Bahadur toisen vaimonsa kanssa

Nepal hävisi 1814–1816 käydyn sodan briteille, ja maa joutui kaaokseen. Järjestys palautettiin 1846, kun Rana-suku sai vallan: pääministerin virasta tuli perinnöllinen ja kuningas jäi keulakuvaksi. Rana-hallinto pyrki eristämään maan ulkomaisilta vaikutteilta, eivätkä Intiassa tapahtuneet muutokset edenneet sinne. Ranojen kaudellakin tapahtui hiukan edistystä: vuonna 1911 perustettiin vesivoimayhtiö, vuonna 1920 luovuttiin tavasta, jonka mukaan lesken piti tehdä itsemurha heittäytymällä miehensä hautarovioon, ja vuonna 1929 luovuttiin orjuudesta.

Ranat saivat tukea vallalleen brittiarmeijalta. Ensimmäisen maailmansodan aikana Nepal lainasi brittiarmeijalle 16 000 sotilasta, ja näiden lisäksi 26 000 Nepalin kansalaista taisteli Brittiläisen Intian joukkojen mukana. Muutenkin brittiarmeijaan värväytyminen oli eristäytyneen Nepalin asukkaille lähes ainoa tapa nähdä maailmaa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alkoi hajanainen oppositio järjestäytyä vastustamaan Ranojen valtaa. Samaan aikaan Intiassa virisi itsenäisyysliike, johon myös monet nepalilaiset aktivistit osallistuivat. Nepalin Kansalliseksi kongressiksi nimetty elin otti tavoitteekseen syrjäyttää Ranat ilman väkivaltaa ja edistää demokraattista sosialismia. Sen johtohahmoihin kuului B. P. Koirala, josta tuli myöhemmin pääministeri, kuten sittemmin hänen veljestään Girija Prasad Koiralastakin.

Kuninkaan yksinvalta

Kuningas Tribhuvan pakeni vuonna 1950 palatsivankilastaan Intiaan ja aloitti aseellisen vastarinnan hallitusta vastaan. Shahin kuningasperheen asema palautettiin ja pääministerinsuvun valta päättyi. Kuningas Mahendra sääti 1959 uuden perustuslain, ja ensimmäiset demokraattiset vaalit järjestettiin. Kuningas julisti demokraattisen parlamentin epäonnistuneeksi puolitoista vuotta myöhemmin, ja vuoden 1962 uudessa perustuslaissa parlamentin tilalle tulivat panchayat-neuvostot, jotka valittiin ilman puolueita ja jotka käytännössä jättivät kaiken päätösvallan kuninkaalle. Kuningas Birendra Bir Bikram astui valtaistuimelle 1972.

Monipuoluedemokratiaa

Mielenosoitusten jälkeen vuonna 1980 kuningas järjesti kansanäänestyksen, jossa panchayat-järjestelmän kannattajat voittivat niukasti. Kuningas suostui vaaleilla valittavaan parlamenttiin, mutta ilman puoluejärjestelmää. Vuonna 1985 kommunistinen puolue aloitti kansalaistottelemattomuuskampanjan monipuoluejärjestelmän palauttamiseksi ja boikotoi vaaleja.

Luvattujen maauudistusten viipyessä eräät maaseudun asukkaat alkoivat vuonna 1990 järjestää omia maauudistuksiaan vapautuakseen vuokraisäntien velkaorjuudesta. Nepalin hallitus kukisti liikkeen, ja useita aktivisteja surmattiin. Maahan luotiin kuitenkin uusi perustuslaki ja demokraattiset instituutiot. Ensimmäiseksi pääministeriksi tuli kongressipuolueen Girija Prasad Koirala. Häntä syytettiin kuitenkin korruptiosta, ja kuningas hajotti parlamentin ja hallituksen 1994. Seuranneet hallitukset olivat lyhytaikaisia. Vuonna 1996 maolainen kommunistipuolue (CPN-M) aloitti aseellisen vastarinnan monarkian lopettamiseksi ja kommunistisen yhteiskunnan perustamiseksi. Koiralasta tuli jälleen pääministeri vuonna 2000, ja hän muodosti yhdeksännen hallituksen kymmenen vuoden sisään.

Verilöyly palatsissa ja kuninkaan vallan kaventaminen

Pääartikkeli: Nepalin kuninkaallisten joukkosurma

Kruununprinssi Dipendra murhasi 1. kesäkuuta 2001 kuningas Birendran ja kuningatar Aishwaryn, sekä seitsemän muuta kuninkaallisen perheen jäsentä sekä itsensä. Birendran veli prinssi Gyanendra peri valtaistuimen, ja hänet kruunattiin 4. kesäkuuta 2001. Maolainen kapina kiihtyi uuden kuninkaan astuessa valtaistuimelle. Koiralan hallitus erosi heinäkuussa 2001, ja uusi hallitus nimitettiin viikkoa myöhemmin. Sher Bahadur Deuba neuvotteli kapinallisten kanssa aselevosta, joka kesti marraskuuhun 2001.

Kuningas erotti hallituksen 1. helmikuuta 2005, julisti hätätilan ja otti vallan suoraan itselleen. Syyskuussa sissit julistivat kolmen kuukauden aselevon, joka päättyi lopulta vuoden 2006 alussa. Maolaiset ja oppositiopuolueet liittoutuivat demokratian palauttamiseksi. Palatsivalta päättyi huhtikuussa 2006 viikkoja kestäneiden mielenosoitusten jälkeen. Kuningas suostui 24. huhtikuuta palauttamaan parlamentin, ja Koirala nimitettiin jälleen 28. huhtikuuta 2006 pääministeriksi. 18. toukokuuta parlamentti hyväksyi yksimielisesti lain, jonka mukaan kuninkaalta poistettiin suurin osa valtaoikeuksista ja Nepalista tuli maallinen valtio. Hallitus ja maolaiskapinalliset aloittivat rauhanneuvottelut. Vielä saman vuoden aikana osapuolet tekivät YK-välitteisin rauhan. Kymmenvuotisessa sisällissodassa kuoli noin 13 000 nepalilaista.

Tasavaltalaistuminen

Vuoden 2006 lopussa Nepalin hallitseva seitsemän puolueen hallitus ja maolaiset saavuttivat sopimuksen ja muodostivat yhteishallituksen. Maolaiset vetäytyivät hallituksesta, kun uuden perustuslakikokouksen vaaleja siirrettiin useita kertoja. Monarkian lakkauttamisesta sovittiin vasta joulukuussa 2007.

Toukokuussa 2008 Nepalista tuli tasavalta, ja heinäkuussa Ram Baran Yadavista sen ensimmäinen presidentti. Maolaisten johtaja Prachanda valittiin Nepalin demokraattisen liittotasavallan ensimmäiseksi pääministeriksi. Seuraavina vuosina pääministeri vaihtui useasti, ja uuden perustuslain laatiminen siirtyi.

Nepaliin iski huhtikuussa 2015 maanjäristys, joka oli sen historian voimakkaimpia. Sen seurauksena kuoli noin 9 000 ihmistä, ja se aiheutti laajaa tuhoa. Humanitaarinen kriisi kuitenkin vauhditti myös perustuslakikeskustelua, ja syyskuussa uusi perustuslaki hyväksyttiin. Nepalista tuli siinä sekulaarinen liittovaltio.

Nepalin suurin poliittinen kriisi sitten monarkian lakkauttamisen syntyi syyskuussa 2025 niin sanottujen Z-sukupolven mielenosoitusten seurauksena. Hallitus sulki 26 sosiaalisen median alustaa niiden rikottua sääntelyjä, mutta nuoret pitivät tekoa toisinajattelijoiden vaimentamisena. Mielenosoituksissa kuoli kymmeniä ihmisiä, ja lopulta Khadga Prasad Oli erosi. Hänet korvasi virkaatekevänä Nepalin ensimmäinen naispääministeri Sushila Karki. Vuoden 2026 vaaleissa pääministeriksi nousi nuorten suosiossa ollut Balendra Shah, joka rikkoi perinteisten puolueiden valtakauden.

Politiikka

Sushila Karki on 12. syyskuuta 2025 lähtien Nepalin väliaikainen pääministeri KP Sharma Olin vetäydyttyä vallasta Nepalin mielenosoitusten takia.

Nepalin väliaikaisen perustuslain korvannut perustuslaki tuli voimaan syyskuussa 2015. Nepal on sen mukaan monietninen, -kielinen, -uskontoinen ja -kulttuurinen. Maa on määritelty demokraattiseksi, moniarvoiseksi liittotasavallaksi, jota tulee johtaa monipuoluejärjestelmän ja parlamentarismin pohjalta.

Toimeenpanovalta on valtioneuvostolla. Presidentti nimeää edustajainhuoneen suurimman poliittisen puolueen edustajan pääministeriksi. Provinsseilla on omat ministerineuvostot, joilla on alueellaan toimeenpanovalta. Kullakin provinssilla on presidentin nimittämä johtaja, joka edustaa aluetta liittovaltion hallituksessa. Provinsseja on seitsemän.

Lainsäädäntää varten on kaksikamarinen liittoparlamentti, joka koostuu edustajainhuoneesta ja kansalliskokouksesta. Edustajainhuoneesta valtaosa valitaan suoralla kansanäänestyksellä, kansalliskokouksen edustajat nimetään sillä periaatteella, että se edustaisi mahdollisimman kattavasti eri väestöryhmiä.

Suurin puolue on maolais-kommunistinen CPN-M, joka sai vuoden 2008 kansalliskokouksen vaaleissa 38 % äänistä. Sitä seuraavat Kongressipuolue NC 19 %, ja marxilais-leninistinen kommunistipuolue CPN-UML 19 % sekä Madhesi-kansan oikeuksien foorumi yhdeksän prosentin ääniosuudella. Lisäksi maassa on lukuisia pienpuolueita. Joulukuussa 2017 pidetyissä ensimmäisissä uuden perustuslain aikaisissa parlamenttivaaleissa Nepalin kommunististen puolueiden liittouma sai suurvoiton ja kongressipuolue hävisi. Voittaneessa liittoumassa olivat mukana molemmat suuret kommunistipuolueet CPN-UML ja CPN-M.

Ihmiskauppa ja lapsityö ovat edelleen vakavia ongelmia. Tyttöjä myydään sekä ulkomaille että maan sisällä. Vuonna 2008 arvioitiin Kathmandussa olevan 5 000–7 000 maaseudulta ostettua naista. Lapsityöläisten määräksi arvioitiin 20 000.

Hallinnollinen jako

Nepalin seitsemän maakuntaa (9/2015-) ja niiden 75 piirikuntaa.
Nepalin vyöhykkeet
Nepalin kehitysalueet

Uutta perustuslakia linjatessaan Nepalin pääpuolueet sopivat kesäkuussa 2015, että Nepalin hallinnollista jakoa muutetaan. Syyskuun 2015 perustuslain mukaan Nepal koostuu seitsemästä maakunnasta (provinssista), joissa on yhteensä 75 piirikuntaa.

Aiemmin nämä piirikunnat olivat osa 14 vyöhykettä (anchal), jotka on ryhmitelty viiteen kehitysalueeseen. Jokaisella 75 piirikunnalla on johtajanaan Chief District Officer eli CDO, joka ylläpitää lakia ja järjestystä ja edustaa alueellaan keskusvaltaa. Alimmalla tasolla maa jaetaan kevään 2017 uutisten mukaan 744 paikallishallinnon yksikköön. Tämä käsittää neljä metropolia, 13 metropolia pienempää suurkaupunkia (sub-metropolitan city), 246 kaupunkia valtuustoineen ja 481 kyläneuvostoa. Aiemmin valtaa käyttivät maaseudulla paikallistason kyläkomiteat (VDC), joita oli yli 3 000.

Oheinen taulukko kertoo Nepalin vyöhykkeiden pinta-alan sekä väkiluvun vuosina 2001 ja 2011.

NumeroVyöhykeNepaliksiPinta-alaVäkiluku
(2001)		Väkiluku
(2011)
1.Bagmatiबाग्मती9 428 km²3 008 4873 843 596
2.Bheriभेरी10 545 km²1 417 0851 701 767
3.Dhawalagiriधौलागीरी8 148 km²556 191542 296
4.Gandakiगण्डकी12 275 km²1 487 9541 549 857
5.Janakpurजनकपुर9 669 km²2 557 0042 837 481
6.Karnaliकर्णाली21 351 km²309 084388 713
7.Kosiकोशी9 669 km²2 110 6642 335 047
8.Lumbiniलुम्बिनी8 975 km²2 526 8682 834 612
9.Mahakaliसगरमाथा6 989 km²860 475977 514
10.Mechiमेची8 196 km²1 307 6691 422 182
11.Narayaniनारायणी8 313 km²2 466 1382 975 908
12.Raptiराप्‍ती10 482 km²1 286 8061 456 202
13.Sagarmāthāसगरमाथा10 591 km²1 926 1432 054 326
14.Setiसेती12 550 km²1 330 8551 575 003

Talous

Nepalilaisille sherpoille matkailu on tärkeä tulonlähde.

1990-luvun alusta lähtien Nepalin talouspolitiikkaa on pyritty liberalisoimaan. Erityisesti julkisen sektorin osuutta viennissä on pyritty vähentämään. Valtionyhtiöitä on yksityistetty tai lakkautettu. Vuonna 2009 talouskasvu oli 4,7 %.

Kasvua tarvitaankin kipeästi, sillä Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Vuonna 2009 tulot henkilöä kohden olivat vain 420 dollaria.

Nykyisin Nepal on yksi Etelä-Aasian avoimimmista talouksista, ja se on erittäin vahvasti riippuvainen kaupasta. Kaupan ja bruttokansantuotteen suhde on noin 38 prosenttia. Tullimaksut ovat noin 11 prosentissa ja määriin liittyvät tullirajoitukset on poistettu lähes kokonaan. Nepal liittyi Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi vuonna 2004 ja oli siten ensimmäinen vähiten kehittyneiden maiden (LDC) luetteloon kuuluva valtio WTO:ssa.

Riisin puhdistusta Nepalissa

Talouden selkäranka on maatalous joka tarjoaa elinkeinon yli 71 % väestöstä ja tuottaa 32 % bruttokansantuotteesta. Vain neljännes maan pinta-alasta sopii viljelyyn, lisäksi kolmannes alasta on metsää ja loput vuoristoa. Tietyillä alueilla, kuten Kathmandun laaksossa, liikakansoitus on alkanut aiheuttaa ympäristöongelmia, ja metsien raivaus laitumiksi ja viljelymaaksi on johtanut eroosioon ja tulviin.

Teollisuus on keskittynyt maan eteläosiin Terai-alueelle ja työllistää vain kuusi prosenttia väestöstä. Se keskittyy maataloustuotteiden jalostamiseen (tupakka, juutti, sokeri, vilja ja palkokasvit).

Nepalin halki Himalajalta virtaavat joet antaisivat mahdollisuuden laajamittaiseen vesivoiman tuottoon, jolle olisi kysyntää sekä kotimaassa että Intiassa. Vuonna 2010 arvioitiin, että kapasiteetista oli valjastettu vasta yksi prosentti. Toistaiseksi voimalat perustuvat veden luonnollisen virtaamaan, varastoiminen tekoaltaisiin toisi mukanaan uusia ympäristöongelmia.

Suuri osa Nepalin vientitavaroista on niin sanottuja nousevia tuotteita, kuten tekstiilejä ja koruja. Niiden kaupalliset näkymät ovat kasvussa. Pitkän aikavälin kasvuedellytykset ovat suuret, mutta kokonaisviennin kasvu on hidasta. Kun tuontitavaroiden tarve kasvaa jatkuvasti, kauppavaje suurenee.

Nepalin kauppavajetta kompensoivat nepalilaisten ulkomailta lähettämät palkkarahat sekä merkittävä ulkomainen apu, jota se saa sekä kansainvälisiltä järjestöiltä (Maailmanpankki, Aasian kehityspankki, UNDP) että kahdenvälisenä apuna (Britannia, Yhdysvallat, Japani, Saksa ja Skandinavian maat). Vuonna 2011 Nepal sai kehitysapua yhteensä 892 miljoonaa dollaria eli 4,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Nepal on yksi Suomen seitsemästä kehitysyhteistyön pitkäaikaisesta kumppanimaasta. Yhteistyö keskittyy tasa-arvoiseen koulutukseen, hyvään hallintoon, veteen ja sanitaatioon, metsien ja luonnonvarojen hallintaan sekä syrjäytyneiden ja köyhimpien toimeentuloon.

Intia on Nepalin ylivoimaisesti suurin kauppakumppani (lähes 80 % tuonnista ja 94 % viennistä), muita tuontimaita ovat Korea ja Kiina. Vientiä on eniten Intiaan, Bangladeshiin ja Italiaan.

Väestö

Kolme sadhua Kathmandussa

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Nepalin väkiluku oli 26 494 504 ja väentiheys 180,0 asukasta neliökilometrillä. Väestö sijoittui 5 423 297 kotitalouteen tai 4 005 institutionaaliseen yhteisöön (varuskunnat, asuntolat, luostarit). Väestönkasvu oli keskimäärin 1,35 prosenttia vuodessa vuosien 2001 ja 2011 välisenä aikana. Kotitalouden keskimääräinen koko pieneni vuosikymmenessä 5,44:stä 4,88:aan henkeen. Suurimmat keskimääräisen kotitaloudet löytyvät Rautahatin (6,44 henkeä) ja pienimmät Kaskin piirikunnasta (3,92). Maan kolmesta ekologisista päävyöhykkeistä etelän Terailla (alanko) asui 50,3 prosenttia väestöstä, kumpuvyöhykkeellä 43,0 prosenttia ja pohjoisen vuoristoalueilla 6,7 prosenttia väestöstä.

Nepalin väkiluvun kehitys vuosina 1911–2011 ilmenee oheisesta graafista.


Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 17,1 prosenttia väestöstä asui Nepalin 58 kaupungissa. Toukokuun ja joulukuun 2014 lainsäädännöllisillä muutoksilla muodostettiin runsaasti uusia kaupunkeja. Läheisten kyläsuunnittelukomiteoiden (VDC) alueita yhdistettiin toisiinsa, ja kaupunkien lukumäärä kasvatettiin 191:een. Muutosten seurauksena Nepalin kaupungistumisaste nousi 36,2 prosenttiin joulukuussa 2014.

Uusilla kaavoilla laskettu, vuotta 2011 kuvaava Inhimillisen kehityksen indeksi (hdi) Nepalille oli 0,490. Maan sisällä vaihtelu on suurta: Läntisen, Keskilännen ja Kaukolännen vuoriston väestölle lukema oli keskimäärin 0,398 ja puolestaan pääkaupunkiseudun Kathmandun laakson asukkaille 0,622. Erittäin alhainen hdi-indeksiarvo löytyi kahdeksasta läntisimmän Nepalin vuoristo- ja kumpuvyöhykkeen piirikunnasta ja kahdesta itäisen Terain piirikunnasta. Alhaisimmat, alle 0,400:n lukemat olivat Bajuran, Bajhangin, Kalikotin, Humlan, Achhamin, Rautahatin, Mahottarin, Jajarkotin, Rolpan ja Mugun piirikunnissa.

Etninen koostumus ja kielijakauma

Nepalissa on kolme suurta etnistä ryhmää: indoarjalaiset, tiibetinburmalaiset ja Nepalin alkuperäisväestö, joka koostuu lukuisista pienemmistä ryhmistä.

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan maassa puhutaan äidinkielenä 123 eri kieltä. Nepalin kieli, joka kirjoitetaan devanagarilla, on virallinen kansallinen kieli, jota yli 60 % väestöstä puhuu (äidinkielenään 44,6 %). Seuraavaksi yleisimpiä äidinkieliä ovat maithili (11,7 %), bhojpuri (6,0 %), tharu (5,8 %), tamang (5,1 %), newar (3,2 %), bajjika (3,0 %), magar (3,0 %), doteli (3,0 %) ja urdu (2,6 %). Yli 5-vuotiaista 65,9 prosenttia oli lukutaitoisia (2001 osuus oli 54,1 %); miehistä 75,1 % ja naisista 57,4 %. Korkein lukutaito on Kathmandun piirikunnassa (86,3 %) ja alhaisin Rautahatissa (41,7 %).

Uskonto

Pääartikkeli: Uskonto Nepalissa

Monet hindut ja buddhalaiset harjoittavat näistä molemmista uskonnoista piirteitä ottavaa välimuotoa. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 81,3 % on virallisesti hinduja, 9,0 % buddhalaisia, 4,4 % muslimeja, 3,1 % paikallisen Kirat-uskonnon kannattajia, 1,4 % kristittyjä ja 0,5% seuraa paikallista Prakriti-uskontoa. Hindulaisuus oli virallinen valtionuskonto 18. toukokuuta 2006 asti.

Kehityksen haasteet

Lapsia maaseudulla

Nepal kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Vielä 1950-luvun alussa maassa ei ollut kouluja, sairaaloita, teitä, tietoliikenneyhteyksiä, sähköjä tai teollisuutta. Siitä lähtien maa on toteuttanut suunnitelmallisesti talousuudistuksia ja pyrkinyt parantamaan elinoloja.

Edistystä on tapahtunut monilla alueilla. YK:n tavoitteen mukaisesti äärimmäinen köyhyys eli alle yhdellä dollarilla päivässä elävien määrä oli mahdollista puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Myös lapsikuolleisuus on laskussa. Perheen lapsiluku on 4–5, ja alle 15-vuotiaiden osuus kaikista nepalilaisista on 50 prosenttia.selvennä Imeväiskuolleisuus on noin 6,6 prosenttia. Jopa 9 prosenttia lapsista kuolee alle viisivuotiaana. Vain kolmannes naisista käyttää ehkäisyä.

Vuoden 2010 raportissa arvioitiin, että köyhyys oli vähentynyt ja alakoulua käyvien osuus kasvanut, mutta koulun keskeyttäjien joukko oli edelleen suuri. Ala-asteella tyttöjen ja poikien osuus oli yhtä suuri, mutta yläasteella tavoitteeseen oli vielä matkaa. Alle viisivuotiaiden kuolleisuus ja äitiyskuolleisuus oli pienentynyt, mutta maaseudun ja kaupunkien ero oli suuri. Tartuntatautien torjunta vaati ponnisteluja. Ympäristötavoitteet saattoivat jäädä saavuttamatta. Juomavesitavoite vaati entistä enemmän ponnisteluja: viidesosa nepalilaisista eli ilman puhdasta juomavettä. Saniteettitilat puuttuivat jopa 57 prosentilta ihmisistä. Kehitys oli kuitenkin ollut huomattavaa: vuonna 1990 puhdasta juomavettä sai alle puolet väestöstä ja saniteettitila oli vain kuudella prosentilla.

Köyhyys on keskittynyt maaseudulle ja maan länsiosaan. Huonoimmassa asemassa ovat dalit eli kastittomat ja alkuperäiskansojen jäsenet. Maaseudulla on paljon omavaraistalouden avulla eläviä pienviljelijöitä, ja monen tilukset ovat niin pieniä, ettei niistä huonoina satovuosina saa riittävää toimeentuloa. Noin 70 % maatiloista on alle yhden hehtaarin suuruisia. Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa juuri maaseudulla. Esimerkiksi saniteettitilat vuonna 2010 oli vain 37 prosentilla maalaisista ja 78 prosentilla kaupunkilaisista. Myös lääkäreistä on maaseudulla huutava pula: siellä potilaita on lääkäriä kohti 30-40 kertaa niin paljon kuin kaupungeissa.

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei ole toteutunut. Vuonna 2011 naisista lukutaitoisia oli noin 47 prosenttia, kun miehistä 71 prosenttia osasi lukea. Arviolta kaksi kolmesta kouluikäisestä käy koulua, ja erot tyttöjen ja poikien välillä ovat suuret. Kolmannen asteen opiskelijoista enää viidennes on tyttöjä. Erityisesti maan köyhässä länsiosassa noudatetaan chhaupadia, jossa naiset ja teinitytöt säännöllisesti eristetään yhteisöstä uskonnollisista syistä kuukautistensa ajaksi useaksi päiväksi. Eristyksen aikana naiset ja tytöt asuvat ladoissa ja pihavajoissa, eivätkä he esimerkiksi saa käydä koulua tai syödä muuta kuin leipää ja riisiä.

Nepalin yliopistoista vanhin ja suurin on vuonna 1959 perustettu Tribhuvanin yliopisto, jossa opiskeli 78 % maan yliopisto-opiskelijoista vuonna 2016 (vuonna 2014 yli 400 000 opiskelijaa). Seuraavaksi suurimpia olivat Pokharan yliopisto (osuus 7,2 %) ja Kathmandun yliopisto.

Kulttuuri

Yksi Bhaktapurin temppeleistä

Uskonto

Uskonto säätelee nepalilaisten elämää monin tavoin ja on mukana arjessa ja juhlassa kokonaisvaltaisesti. Lähes jokaisessa kadunkulmassa on temppeli tai palvontapaikka, jonka edustalla oleva riisikulho ei ole koskaan tyhjä. Yksin Kathmandun laaksossa on 2 700 pyhättöä. Erilaisia hindulaisia juhlia on runsaasti, ja niistä suurimmat ovat Durga-jumalattaren kunniaksi vietetty Dashain ja valon juhla Tihar. Nepalissa käytetään kolmea kalenteria: länsimaista, virallista Bikram Sambhat -aurinkokalenteria ja kuukalenteria. Uskonnolliset juhlat määräytyvät kuukalenterin mukaan, joten niillä ei ole tarkkaan määrättyä paikkaa gregoriaanisessa kalenterissa, vaan ne siirtyvät vuodesta toiseen.

Kastilaitos

Kastilaitos on osa nepalilaista kulttuuria. Ylimpänä ovat korkeat hindukastit, alempiin kasteihin kuuluvat hindut ja muiden uskontojen harjoittajat ovat pitkään eläneet marginaalissa. Perinteisesti ylimmät kastit ovat omistaneet maan ja olleet muutenkin taloudellisesti ja poliittisesti etuoikeutettuja. Nykyisin kastiin perustuva syrjintä on periaatteessa laitonta. Kuitenkin vuonna 1991 noin 80 prosenttia korkeista siviili- ja sotilasviroista oli kahden ylimmän kastin jäsenten hallussa. Kasti vaikuttaa myös ruokailutapoihin: korkeiden kastien edustajat ovat tiukkoja kasvissyöjiä eivätkä koske alkoholiin, kun taas alempikastiset saattavat syödä sikaa.

Kulttuurikohteet

Unescon maailmanperintöluettelossa on Nepalista kaksi kulttuurikohdetta (Kathmandun laakso ja Buddhan syntymäpaikka Lumbini) ja kaksi luontokohdetta (Chitwanin kansallispuisto ja Sagarmāthān kansallispuisto).

Media

Nepalissa ilmestyy runsaasti lehtiä ja toimii useita radiokanavia ja kaapelitelevisioasemia. Niissä ilmaistaan varsin rohkeasti mielipiteitä, mutta viestimien edustajiin on kohdistunut jatkuvasti poliittisten ryhmittymien väkivaltaa ja painostusta.

Maan vanhin sanomalehti on Gorkhapatra. Muita päivittäisiä lehtiä ovat Kantipur ja englanninkieliset Kathmandu Post ja Rising Nepal.

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan noin puolella nepalilaisista oli radio ja kolmasosalla televisio. Matkapuhelin oli 84 prosentilla kaupunkilaisista, 64 prosentilla koko väestöstä. Internetin ulottuvilla oli vain 3,3 prosenttia väestöstä.

Vuonna 2012 internetiin pääsi 2,7 miljoonaa käyttäjää. Etenkin Facebook oli suosittu viestintäkanava.

Ruokakulttuuri

Pääartikkeli: Nepalilainen keittiö

Nepalissa kunnon ateriaan kuuluu aina riisiä. Sitä tarjotaan yleensä linssimuhennoksen eli dalin ja keitettyjen vihannesten eli tarkarin kanssa. Siellä, missä riisi ei kasva, sen voi korvata maissista tai hirssistä tehty paksu puuro. Siellä missä on paljon vehnää, voidaan tarjota lisäksi roti-nimistä leipää.

Urheilu

Nepal on osallistunut kesäolympialaisiin vuodesta 1968 ja talviolympialaisiin vuosina 1924 ja 2010. Toistaiseksi ainoan mitalin toi vuonna 1924 vuorikiipeilijä Tejbir Bura. Nepalin jalkapallomaajoukkueen parhaat saavutukset ovat Etelä-Aasian mestaruuskisojen kolmas sija vuonna 1993 ja South Asian Gamesin voitot vuosilta 1984 ja 1993. Aasian-mestaruus- ja maailmanmestaruuskilpailuihin se on osallistunut harvoin eikä ole koskaan selvinnyt karsinnoista. Se oli marraskuussa 2010 FIFA:n rankingissa sijalla 163. Kriketti on kasvattamassa suosiotaan, Nepalin maajoukkue nousi maailman krikettiliigan neljänteen divisioonaan vuonna 2010 ja sijoittui heti kolmanneksi. Maaliskuussa 2024 se oli yksipäiväisten maaottelujen rankingissa 15:ntenä.

Lähteet

  1. 1 2 3 Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf) (Introducion s. ix-xii, area and population s. 14-19) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  2. 1 2 Nepal CIA Worlld Fsctbook. Arkistoitu 9.1.2021. Viitattu 2.3.2024.
  3. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Nepal The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. Arkistoitu (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  5. ↑ Nepal abolishes monarchy as King Gyanendra given fortnight to vacate palace 2008. Telegraph. Viitattu 15.6.2014.
  6. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Background note (previous editions) 2010. US Department of State. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 15.6.2014.
  7. 1 2 3 4 Rose ym: Nepal: Relief Encyclopedia Britannica. 31.8.2026. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  8. ↑ The Hill Region Nepal: A Country Study. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  9. ↑ Navin Singh Khadka: Mt Everest grows by nearly a metre to new height BBC News. 8.12.2020. BBC. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  10. ↑ Sagarmathan kansallispuiston kartta Himalayan Kartographisches Institute, Himalayan MapHouse. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 02.12.2010. (englanniksi)
  11. ↑ Mike Sandiford: The science behind the Nepal earthquake 27.4.2015. The University of Melbourne. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  12. ↑ Alan Boyle: How Geology Gives Rise Repeatedly to Monster Earthquakes in Nepal NBC News. 21.5.2015. NBCUniversal Media, LLC. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  13. ↑ Harriet Constable: How tall will Mount Everest get before it stops growing? BBC News. 2.10.2024. BBC. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  14. ↑ Kshitiz Paudel: Seismic Challenges In Nepal 17.1.2025. The Rising Nepal. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  15. 1 2 Rivers Nepal: A Country Study. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  16. ↑ Rose ym: Nepal: Drainage Encyclopedia Britannica. 2.9.2026. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  17. 1 2 Statistical Yearbook of Nepal 2025, s. 5–6.
  18. ↑ Climate Nepal: A Country Study. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  19. ↑ Country Guide NepalBBC Weather (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Claire Cameron: What caused the Nepal disaster—and why climate change could make these events more likely Scientific American. 27.8.2026. Scientific American Inc. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  21. ↑ Mohana Basu: Glacier collapse caused Nepal’s deadly flash flood — a sign of things to come? Nature. 27.8.2026. Springer Nature Limited. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  22. 1 2 3 4 5 Nepal Flora Fauna Thamel. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  23. ↑ Statistical Yearbook of Nepal 2025, s. 140.
  24. ↑ Statistical Yearbook of Nepal 2025, s. 138.
  25. ↑ Nepal National Parks Information (Arkistoitu – Internet Archive) Visit Nepal
  26. ↑ Sagarmatha National Park World Heritage Centre. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  27. ↑ Nepal successfully doubles their wild tiger population WWF - World Wide Fund For Nature. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  28. ↑ Martha Hales: The wildlife conservation successes of Nepal TravelLocal. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  29. 1 2 Early Influences on Nepal Nepal: A Country Study. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  30. ↑ Rose ym: Nepal: Prehistory and early history Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  31. 1 2 Rose ym: Nepal: Middle period Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.9.2026. (englanniksi)
  32. ↑ The Expansion of Gorkha Nepal: A Country Study. Viitattu 3.9.2026. (englanniksi)
  33. 1 2 The Ranas Nepal: A Country Study. Viitattu 3.9.2026. (englanniksi)
  34. ↑ The Growth of Political Parties Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  35. 1 2 3 4 5 6 7 Timeline: Nepal BBC News. Viitattu 29.11.2010 (englanniksi)
  36. ↑ Prince blamed for Nepal massacre BBC 2001. Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  37. ↑ Nepal minister takes new stand on rebe 28.4.2006. NY Times / IHT. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  38. 1 2 3 4 Rose ym: Nepal: Fall of the monarchy Encyclopedia Britannica. Viitattu 6.9.2026. (englanniksi)
  39. ↑ Maoists Block Deal to Break Nepal’s Long Political Deadlock 2013. NY Times. Viitattu 15.6.2014.
  40. ↑ Nepali gov't, guerrilla reach historic agreement [vanhentunut linkki] (Chinaview)
  41. 1 2 Rose ym: Nepal: Federal republic Encyclopedia Britannica. Viitattu 6.9.2026. (englanniksi)
  42. ↑ Nepal: Communists Win Parliamentary Elections by a Landslide, Celebrations in Katmandu Global Research. 9.1.2018. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  43. ↑ Constitution deal inked 8.6.2015, Nepali Times, nepalitimes.com, viitattu 9.6.2015, (englanniksi)
  44. ↑ Rishi Iyengar: Arkistoitu kopio 17.9.2015. time.com. Arkistoitu 20.9.2015. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  45. ↑ Khim Lal Devkota: The truth about federal states 21.9.2015. The Kathmandu Post, kathmandupost.ekantipur.com. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  46. ↑ Local Governance Netpublicationer. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 15.6.2014.
  47. 1 2 744 new local units come into effect 15.3.2017. The Kathmandu Post, kathmandupost.ekantipur.com. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  48. ↑ Assessment of Village Development Committee Governance and the Use of Block Grants UNDP. Arkistoitu 16.4.2014. Viitattu 15.6.2014.
  49. ↑ Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  50. ↑ Nepal: Trade Policy and Integration International Economics and Trade in South Asia. World Bank. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  51. ↑ Nepal (Arkistoitu – Internet Archive), UN-OHRLLS
  52. ↑ Vuosituhattavoitteet Nepalissa Suomen ulkoministeriö. Viitattu 15.6.2014.
  53. ↑ Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa Suomen ulkoministeriö. Viitattu 15.6.2014.
  54. 1 2 3 4 National Population and Housing Census 2011 (National Report) (pdf) (Major highlights s. 1-4/ pdf:n sivut 13-16/273, Väkiluvun kehitys 1911-2011 s. 5/ pdf:n s. 17) Volume 01, NPHC 2011. marraskuu 2012. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 18.4.2013. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  55. ↑ Govt declares 72 new municipalities (Maininta vähintään 10 000 asukkaan kaupunkikoosta kumpuilevalla tai vuoristoalueella ja vähintään 20 000 as. etelän alavalla Tarain seudulla.) 8.5.2014. thehimalayantimes.com. Arkistoitu 5.5.2015. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  56. ↑ Govt creates 61 new municipalities 3.12.2014. myrepublica.com. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  57. 1 2 Nepal Human Development Report 2014 (pdf) (Vuonna 2014 julkaistut hdi-luvut Nepaliin ja sen piirikuntiin kuvaavat vuoden 2011 tilannetta) 15.5.2014. np.undp.org. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  58. ↑ Religion of Nepal Nepal (englanniksi)
  59. ↑ Nepal is secular state: minorities happy 22.5.2006. Asia News. Viitattu 6.12.2010. (englanniksi)
  60. ↑ Proclamation of House of Repesentives, 18 May 2006 UN Nepal. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  61. ↑ Human Development Report Nepal 2004. UNDP. Arkistoitu 28.11.2008. Viitattu 1.2.2008.
  62. 1 2 MDG Report 2010 (Arkistoitu – Internet Archive) UNDP
  63. ↑ Nepal Rural Poverty Portal. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  64. ↑ Arjun Karki: Training of Physicians for improving rural health care in Nepal: Building bridges to address the urban-rural gap. 2010. Nyaya Health. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 15.6.2014i. (englanniksi)
  65. ↑ Sponsorship saving lives in rural Nepal 2013. Baptist World Mission. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 15.6.2014.
  66. ↑ Tietoa Nepalista: Sosiaaliset olot 12.12.2006. Suomen suurlähetystö, Nepal.
  67. ↑ Hodal, Kate: Nepal’s bleeding shame: menstruating women banished to cattle sheds The Guardian. 1.4.2016. Viitattu 3.4.2016. (englanniksi)
  68. ↑ Arkistoitu kopio tribhuvan-university.edu.np. Arkistoitu 3.9.2018. Viitattu 30.6.2018. (englanniksi)
  69. ↑ Arkistoitu kopio 21.4.2018. kathmandupost.ekantipur.com. Arkistoitu 29.6.2018. Viitattu 30.6.2018. (englanniksi)
  70. ↑ Nepalese People and Customs (Arkistoitu – Internet Archive) Sherpa Journeys Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  71. ↑ Festivals Asuka Travel & Tours Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  72. ↑ Nepalese Calendars Calendopedia. Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  73. ↑ Festival of Nepal 2010-2011 (Arkistoitu – Internet Archive) Monterosa. Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  74. 1 2 Nepal Countries and their cultures
  75. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  76. 1 2 Nepal profile Media BBC News. Viitattu 15.6.2014.
  77. ↑ National Population and Housing Census 2011 (s.3) 2012. Government of Nepal, Central Bureau of Statistics. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 15.6.2014.
  78. ↑ Nepal in Olympics Sport Reference. Arkistoitu 9.8.2016. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  79. ↑ Associations Nepal FIFA. Arkistoitu 22.6.2013. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  80. ↑ Pepsi ICC World Cricket League Division 4 – RESULTS Asian cricket. Viitattu 6.12.2010. (englanniksi)
  81. ↑ MEN'S ODI TEAM RANKINGS icc-cricket.com. 18.3.2024. Viitattu 1.5.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Uutisia Nepalista