Kaskinen

Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kaskinen
Kaskö

vaakuna

sijainti

Katunäkymää
Katunäkymää
Sijainti 62°23′05″N, 021°13′20″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan rannikkoseutu
Kuntanumero 231
Hallinnollinen keskus Kaskisten keskustaajama
Perustettu 1785
Pinta-ala ilman merialueita 10,79 km²
307:nneksi suurin 2025 
Kokonaispinta-ala 175,36 km²
291:nneksi suurin 2025 
– maa 10,64 km²
– sisävesi 0,15 km²
– meri 164,57 km²
Väkiluku 1 248
283:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 117,3 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 12,5 %
– 15–64-v. 44,4 %
– yli 64-v. 43,1 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 53,7 %
– ruotsinkielisiä 27,0 %
– muut 19,3 %
Kunnallisvero 10,3 %
20:nneksi suurin 2026 
Kaupunginjohtaja Markku Lumio
Kaupunginvaltuusto 17 paikkaa
  2025–2029
 • RKP
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
5
5
4
2
1
kaskinen.fi

Kaskinen (ruots. Kaskö) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsirannikolla, Kaskisten saarella. Kaskinen on väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki-nimitystä käyttävä kunta ja pinta-alaltaan toiseksi pienin kunta Kauniaisten jälkeen. Kaskinen on asukasluvun perusteella myös Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.

Nimen alkuperä

Kaupunki on perustettu 1785 alun perin Kaskinen-nimiseen saareen. Asiakirjoista löytyviä saaren vanhempia nimimuotoja ovat Kaskisöyen (1546), Casköö (1553), Kaskisöö (1573) sekä myöhäisempi Kaskin eli Kyperäsaaren kaupunki (1844). Vaikka vanhin tiedossa oleva kirjallinen maininta kaupunkia tarkoittavasta nimestä Kaskinen on vasta vuodelta 1863, suomenkielinen nimi on alkuperäinen. Tähän viittaa sekin, että vanhoissa ruotsinkielisissä saaren nimissä on nimen vartalo Kaskis-, johon on lisätty selittävä loppuosa ”ö”, joka tarkoittaa saarta. Todennäköisin tulkinta saaren alkuperäisestä nimestä on Kaskisaari. Saaressa on siis harjoitettu varhaisina aikoina kaskiviljelyä.

Historia

Kauppakaupungin perustamisyrityksiä

Kaupungin perustaminen liittyi Pohjanlahden kauppapakon murtumiseen. Vuonna 1738 Pohjanmaan maaherra kreivi Frölich teki perustellun esityksen siitä, että Pohjanmaalle muodostettaisiin tapulikaupunki Kaskisiin. Kaskisissa oli hyvä ja paikallisesti merkittävä satama ja sen sijainti oli pohjoisiin kaupunkeihin nähden sopiva. Hanke raukesi mutta kreivi Frölich palasi asiaan 1743. Tuolloin hän esitti, että Kaskisista tehtäisiin Pohjanmaan tapulikaupunki, sillä muutoin maakunnan luonnonvarat jäisivät käyttämättä.

Pohjalaiset edusmiehet kannattivat hanketta ja vaasalaiset porvarit olivat valmiita muuttamaan Kaskisiin. Frölichin esitykseen ei silti tälläkään kertaa suostuttu. Vuosien 1746–47 valtiopäivillä Vaasan varapormestari Henrik Pipping puhui Kaskisten puolesta, sillä hänen mukaansa kaupunki täytti hyvin tapulikaupungin vaatimukset. Valtiopäivät kuitenkin hajaantuivat ennen päätöstä.

Vuonna 1765 Pohjanlahden kauppapakko viimein purettiin ja samassa yhteydessä muun muassa Vaasa ja Kokkola saivat aktiivisen tapulioikeuden. Anders Chydeniuksen näkemyksen mukaan Kaskinen oli nyt Pohjanmaan kannalta jopa huonompi tapulikaupunki kuin Tukholma.

Kaskisten perustaminen

Kaskisten kaupungin perusti Ruotsin kuningas Kustaa III vuonna 1785, joten se on toiseksi nuorin ruotsinkielisen Pohjanmaan kaupungeista ja viimeinen Ruotsin vallan ajalla Suomeen perustettu kaupunki.

Kaskisten perustamista ajoivat ennen kaikkea vaasalainen kauppias Johan Bladh sekä hänen poikansa Peter Johan Bladh. Johan Bladh muutti Vaasasta Benvikin maatilalle Kaskisista pohjoiseen ja työskenteli ahkerasti kaupungin eteen. Kaskisissa oli tuolloin hyvä satama, hyvin suojatulla syvällä väylällä ja josta oli hyvä pääsy avomerelle. Bladh perusti satamaan tullin ja lastauslaiturin. Kaupungin perustamisilmoitus allekirjoitettiin kaksi vuotta Bladhin kuoleman jälkeen, vuonna 1785.

Tapulioikeudet Kaskinen sai vuonna 1792 ja Kaskisille osoitettiin maa-alue, Herrmansin kruunutila, jolle laadittiin asemakaava. Ruutukaava heijasti tapulikaupungin asemaa ranta- ja puistokatuineen sekä toreineen. Kaskinen sai oman papin vuonna 1797 ja kirkkosali sijaitsi aikaisemmin raatihuoneena käytetyn rakennuksen yläkerrassa.

Laivakaupungin kehittyminen

Johanin poika, Petter Johan Bladh kehitti kaupungin yritysyhteisöä. Benvikin maatilasta kehittyi mallitila uusien ideoiden kokeilemiselle. Bladh rakensi omaa kauppalaivastoaan, joka purjehti moniin ulkomaisiin satamiin. Kauppalaivastot tuhoutuivat Napoleonin sotien aikana ja Bladhien vauraus mureni Suomen sodan aikana. Benvikin maatila hävitettiin osittain ja Bladh vangittiin.

Uuden tapulikaupungin nousu oli hidasta ennen kaikkea huonojen liikenneyhteyksien vuoksi. Silta mantereelle valmistui vuonna 1828. Merenkulkukaupunkina Kaskinen jäi Kristiinankaupungin ja Vaasan tasosta. 1800-luvulle saakka kalastus ja kaupankäynti olivat merkittävimmät elinkeinot.

Suomen purjelaivaston kukoistuskautena 1800-luvun puolivälin molemmin puolin vietiin Kaskisista etenkin tervaa ja puutavaraa. Kaupungin kauppalaivasto oli suurimmillaan 12 purjealuksen kokoinen. Purjealusajan jälkeen kaupungissa harjoitettiin rannikkoliikennettä sekä tavara- ja matkustajaliikennettä Ruotsiin höyrylaivoilla.

Teollistuminen ja tehdaskaupunki

Kaupunkiin rakennettiin 1900-luvulla rautatie ja Kaskisiin rakennettiin ratayhteys Seinäjoelta ja Kristiinankaupungista vuonna 1913. Teollisuusyrityksiä alkoi syntymään 1920-luvulla joista suurimpia olivat mm. Kaskö Wood ja Kaskisten Puutavara. 1900-luvulla rakennettiin myös suurempi satama, sahatoimintaa, suuret lautatarhat sahatavaran laivausta varten, muuta teollisuutta ja kalansuolaamo.

Puolustusvoimat toimi kaupungissa sotien jälkeen kun Optinen Laitos sijaitsi paikkakunnalla.

Kaskisten seurakunta erotettiin Närpiöstä vuonna 1926. Vuonna 1964 rakennettiin Kaskisten nykyinen kirkko tontille, joka oli varattu kirkkotontiksi jo vuoden 1767 asemakaavassa.

Metsä-Botnia perusti 1970-luvulla kaupunkiin sellutehtaan. Se muutti kaupunkia suuresti, sillä sinne muutti paljon suomenkielisiä ja ruotsinkieliset jäivät vähemmistöksi. M-realilla on kaupungissa syksyllä 2005 valmistunut tehdas. Botnia ilmoitti vuonna 2009 lopettavansa tehtaan. Elokuussa 2013 Metsä Group -yhtymään kuuluva Metsä Wood päätti lopettaa jalostustoimintansa Kaskisissa ja irtisanoa 60 työntekijää.

Kaupungista oli 1980-luvulla KG-Linen lauttayhteys Ruotsin Gävleen. Virolainen Baltic Scandinavian Lines aloitti vuonna 2008 säännöllisen liikennöinnin Kaskisista Ruotsin Härnösandiin ro-ro-rahtialus M/S Gutella. Lauttayhteys lopetettiin alkuvuodesta 2009.

Kuntaliitoskeskustelu

Kaskisissa ja Närpiössä äänestettiin vuonna 2019 kuntaliitoksesta. Kaskisten valtuusto hylkäsi liitoksen äänin 9-8. Asiasta järjestettiin Kaskisissa neuvoa-antava kansanäänestys syyskuussa 2019. Kuntaliitosta vastusti 55,4 prosenttia ja kannatti 41,5 prosenttia. 2,4% ei ottanut kantaa. Kuusi ääntä hylättiin. Äänestysprosentti oli 75,6 prosenttia.

Helmikuussa 2026 Kaskisten kaupunginvaltuusto hylkäsi kun­ta­lii­tos­tun­nus­te­lut sekä Närpiön että Kristiinankaupungin kanssa äänin 9–8.

Maaliskuussa 2026 kaupunginjohtaja Markku Lumion ehdotus kuntaliitosneuvotteluista Kristiinankaupungin, Karijoen, Teuvan ja Närpiön kanssa hyväksyttiin kaupunginhallituksen toimesta yksimielisesti. Lumio perusteli ehdotustaan sillä, että Kaskisten taloudellinen tilanne on heikentynyt viime vuosina. Kaskisten kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen äänin 11–6 13. huhtikuuta 2026.

Maantiede

Kaskisten kaupungintalo

Kaupunki sijaitsee saarella, josta on kaksi siltaa mantereelle. Kaupunki on luonnollinen satamapaikka. Kaupungista kulkee myös rautatie, Suupohjan rata, Pohjanmaan radalle Seinäjoelle. Rataa käytetään nykyään kuitenkin ainoastaan tavaraliikenteeseen.

Kaskisilla on vain yksi naapurikunta, Närpiö, joka ympäröi kaupunkia muualta paitsi merellä, jossa Kaskisten vesialue ulottuu kapeana kaistaleena aluevesirajalle saakka. Närpiön lisäksi lähimpiä paikkakuntia ovat Kristiinankaupunki ja Teuva. Noin 100 kilometrin säteellä Kaskisista sijaitsee viisi muuta suurempaa kaupunkia: Vaasa pohjoisessa, Kurikka ja Seinäjoki koillisessa, Kauhajoki idässä ja Pori etelässä.

Aluerakenne

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kaskisissa oli 1 274 asukasta, joista 1 254 asui taajamassa, yhdeksän haja-asutusalueilla ja 11:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kaskisten taajama-aste on 99,3 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Kaskisten keskustaajama. Kaskisten keskustaajama sijaitsee pääosin Kaskisissa, mutta pieneltä osin myös Närpiössä.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kaskisten väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 1 914
1985
  
 1 864
1990
  
 1 780
1995
  
 1 596
2000
  
 1 564
2005
  
 1 482
2010
  
 1 429
2015
  
 1 285
2020
  
 1 250
Lähde: Tilastokeskus.

Asuminen

Asuntokuntien jakauma Kaskisissa (2024)

  1 henkilö (45,0 %)
  2 henkilöä (38,1 %)
  3 henkilöä (6,7 %)
  4–6 henkilöä (10,2 %)

Kaskisten suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kaupungin asuntokunnista (62,1 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on kerrostalo, jossa asuu noin 30,7 prosenttia asuntokunnista. Rivitaloissa asuu noin 7,2 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Kaskisten asuntokunnista on 45,0 prosenttia eli noin 290 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 38,1 prosenttia eli noin 240 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 6,7 prosenttia eli noin 45 ja 4–6 asukkaan asuntokuntia 10,2 prosenttia eli noin 65. Kaskisissa ei ole seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia.

Kieli ja etnisyys

Kaskinen on kaksikielinen kaupunki. Vuoden 2025 lopussa Kaskisten väestöstä enemmistönä 53,7 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 27,0 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 19,3 prosenttia. Kaskisissa asuvia ulkomaan kansalaisia on 14,8 prosenttia.

Vuoden 2024 lopussa Kaskisissa asui 184 ulkomaan kansalaisista ja yhteensä 214 ulkomaalaistaustaista. Suurin osa ulkomaiden kansalaisista on eurooppalaisia (95), joista suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (42) ja virolaiset (11). Aasialaistaustaista väestöä edustavat erityisesti vietnamilaiset (69).

Hallinto ja politiikka

Kaskisten kaupunginjohtajaksi valittiin vuoden 2017 lopulla Minna Nikander. Hänen edeltäjänsä oli Marlene Svens. Nikander irtisanoutui tehtävästään syyskuussa 2022 ja väliaikaiseksi kaupunginjohtajaksi nimitettiin Markku Lumio. Marraskuussa 2022 Lumio valittiin viralliseksi kaupunginjohtajaksi.

Politiikka

Kaskisten kaksi suurpuoluetta ovat RKP ja SDP, jotka muodostavat enemmistön kaupunginvaltuustossa. Kaudella 2025–2029 kaupunginvaltuustossa on 17 paikkaa, joista viisi on RKP:llä, viisi SDP:llä, neljä kokoomuksella, kaksi perussuomalaisilla ja yksi vasemmistoliitolla. Valtuuston puheenjohtajana toimii Kari Häggblom.

Taulukossa on esitetty edellisten kuntavaalien tulos.

VaalivuosiVas.SDPVihr.RKPKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2012 1 5 1 5 2 3
1 5 1 5 2 3
17 77,9
125
2017 2 5 1 5 2 2
2 5 1 5 2 2
17 75,0
134
2021 1 5 5 2 4
1 5 5 2 4
17 72,9
116
2025 1 5 5 4 2
1 5 5 4 2
17 69,6
107
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Ystävyyskunnat

Talous ja elinkeinot

Kaskisten työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (1,1 %)
  Jalostus (43,4 %)
  Palvelusektori (53,6 %)
  Muut sektorit (1,9 %)

Talousalueena Kaskinen kuuluu Suupohjan rannikkoseutuun, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 44 514 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 19. suurin.

Kaskisissa oli vuonna 2022 yhteensä 435 työpaikkaa ja kaupungissa asui 439 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 46,7 prosenttia. Kaskisten työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 53,6 prosenttia, jalostuksen 43,4 prosenttia ja alkutuotannon 1,1 prosenttia.

Kaskisten työpaikkaomavaraisuus on 99,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 76,5 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,9 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kaskisissa on 186,1 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset

Kaskinen on perinteinen kalastus- ja satamakaupunki. Kaskisten suurimpia yrityksiä ja työnantajia ovat kalan jalostukseen ja pakastukseen erikoistunut Omega Shipping, varastointipalveluja tarjoava Baltic Bulk, satamapalveluyritys Silva Shipping sekä telinetoimittaja Kas-Telineet. Kristiinankaupungin suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuului vuonna 2021 myös logistiikkapalveluyhtiö BB Logistics sekä Kaskisten satama.

Vuonna 2015 kunnassa oli 479 työpaikkaa. Niistä 5,2 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 39,7 prosenttia jalostuksessa ja 53,7 prosenttia palveluissa. Jalostuksen osuus oli suurempi kuin koko maassa (20 prosenttia).

Kulttuuri

Ruoka

Kaskisten pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla gubben ronka tai runka, suolasilakkaa sisältävä perunasose, joka tarjoillaan puolukkasurvoksen ja voisulan kera.

Arkkitehtuuri

Kaskisten vanha kaupungintalo.

Kaupungille laadittiin 1700-luvulla ruutukaavaan perustuva asemakaava pitkine, suorine ja leveine katuineen, ja kaavassa varauduttiin selvästi suurempaan väestömäärään kuin sinne koskaan myöhemminkään on asettunut. Niinpä kaupungissa on edelleen myös monia rakentamattomia tontteja, eikä kaupunkiasutus juuri ulotu alkuperäisen kaavoitetun alueen ulkopuolelle. Kaskisissa on myös suosittu puutalorakentamista.

Kaskisten kaupunkikuva koostuu yhtenäisestä puurakentamisesta. Kaskisten vanhassakaupungissa on 1760-luvulta peräisin oleva ruutukaava ja alueella on useita täysin remontoituja puutaloja. Yksi kaupungin vanhimmista taloista on vuonna 1788 rakennettu Bladhin talo, joka on toiminut kirkkona ja yhteiskouluna. 1990-luvulla talo kunnostettiin kulttuurielämän ja kansalaistoimijoiden tarpeisiin.

Kaskisiin rakennettiin 1970-luvulla uusi asuinalue selluteollisuuden työntekijöiden tarpeisiin. Alue sijaitsee rautatien toisella puolella ja koostuu 1970-luvun omakoti- ja kerrostaloista. Uudempi Anttilan omakotitaloalue rakennettiin puistoympäristöön 1980-luvulla.

Uskonto

Kaskisten väestö erottuu Pohjanmaan kunnista verrattain vähäisellä kirkollisella sitoutumisella. Vuoden 2025 lopussa Kaskisten asukkaista 51,0 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on alempi kuin Pohjanmaan kaupunkimaisten kuntien keskiarvo (61,2). Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 2,0 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 47,0 prosenttia väestöstä.

Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Kaskisten seurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kaskisten alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Liikunta ja urheilu

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Kaskisissa 1910-luvulla. Ensimmäinen urheiluseura oli vuonna 1911 perustettu Kaskisten Vastus. Kaskinen kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Kristiinan piirikuntaan.

Nykyisin Kaskisissa toimii viisi urheiluseuraa. Kaskisten suurin urheiluseura on vuonna 1936 perustettu yleisseura Kaskö IK. Veneily- ja meriharrastukseen liittyviä seuroja ovat Kaskö Motorbåtsklubb, Kaskö Seglarsällskap sekä Kaskisten Navigaatioseura. Lisäksi Kaskisissa toimii tennisseura Ksk-Tennis.

Tunnettuja kaskislaisia

Kuvia

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. 1 2 Tekoniemi, Sarianne & Haavisto, Antti: Markku Lumio valittiin Kaskisten kaupunginjohtajaksi, kokonaispalkaksi 8000 euroa: ”En olisi arvannut, että olen näin nopeasti kehässä” Yle Uutiset. 3.11.2022. Viitattu 19.7.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2025, Kaskinen Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2025.
  7. ↑ Kaskinen – idyllinen saarikaupunki
  8. ↑ Paikkala, Sirkka et al.: Suomalainen paikannimikirja, s. 141. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0
  9. 1 2 3 4 5 Rikkinen & Sihvo 1986, s. 78
  10. 1 2 3 Stolpe 1999, s. 85
  11. 1 2 3 Rikkinen & Sihvo 1986, s. 79
  12. 1 2 Kääriäinen, Juuso: Suomen pienin kaupunki on kohta syönyt säästönsä – 1 300 asukkaan Kaskinen tekee tappiota lähes miljoona euroa vuodessa, mutta kuntaliitos ei kiinnosta Yle Uutiset. 17.9.2022. Yleisradio Oy. Viitattu 17.9.2022.
  13. ↑ Metsä Wood aikoo vähentää jopa 60 työntekijää. Taloussanomat, 12.8.2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2020.
  14. ↑ Smedberg, Christine: Bilfärja börjar trafikera mellan Kaskö och Härnosand. Vasabladet, 23.9.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.10.2008. Arkistoitu 24.9.2008. (ruotsiksi)
  15. ↑ Elina Kaakinen: Suomen pienin kaupunki ei taivu kuntaliitokseen. Yle uutiset 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019
  16. ↑ OIKEUSMINISTERIÖ: KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET vaalit.fi. 14.10.2019. Viitattu 21.7.2024.
  17. ↑ Kansanäänestys Kaskisissa selvin luvuin kuntaliitoksen vastainen: "Kun kolme neljäsosaa on sanonut kantansa, siihen täytyy luottaa" Yle Uutiset. 29.9.2019. Viitattu 20.7.2024.
  18. ↑ Kallio, Lotta: Kas­ki­nen hylkäsi kun­ta­lii­tos­tun­nus­te­lut tä­pä­räs­sä ää­nes­tyk­ses­sä eilen il­lall­la Suupohjan Sanomat. 9.2.2026. Kaleva Media. Viitattu 7.4.2026.
  19. ↑ Kallio, Lotta: Neljää kuntaa koskeva lii­tos­ky­se­ly etenee val­tuus­ton pöy­däl­le Kas­ki­sis­sa Suupohjan Sanomat. 31.3.2026. Kaleva Media. Viitattu 7.4.2026.
  20. ↑ Kaskinen kysyy Närpiöltä, Kristiinankaupungilta, Teuvalta ja Karijoelta kiinnostusta liitosneuvotteluihin Yle Uutiset. 14.4.2026. Viitattu 14.4.2026.
  21. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  22. 1 2 Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  23. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  24. 1 2 3 Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan, 1985-2024 Tilastokeskus. Viitattu 14.1.2026.[vanhentunut linkki]
  25. 1 2 Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 25.7.2025.
  26. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 25.7.2025.
  27. ↑ Ylönen, Jorma: Minna Nikanderista Kaskisten uusi kaupunginjohtaja Kuntalehti. 23.11.2017. Viitattu 12.10.2022.
  28. ↑ Halla-aho, Emma: Markku Lumio valittiin väliaikaisesti Kaskisten kaupunginjohtajaksi – kaupunginhallituksen päätös oli yksimielinen Yle Uutiset. 12.9.2022. Viitattu 19.7.2024.
  29. 1 2 Kuntavaalit 2025, Kaskinen Vaalit. 25.6.2025. Oikeusministeriö. Viitattu 22.3.2026.
  30. ↑ Toimielinten, luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden haku (Valitse Kaupunginvaltuusto, 1.6.2025-31.5.2029) kaskinen-julkaisu.triplancloud.fi. Viitattu 22.3.2026.
  31. ↑ Kunnallisvaalit 2012, Kaskinen Oikeusministeriö. Viitattu 22.3.2026.
  32. ↑ Kuntavaalit 2017, Kaskinen Oikeusministeriö. Viitattu 22.3.2026.
  33. ↑ Kuntavaalit 2021, Kaskinen Oikeusministeriö. Viitattu 22.3.2026.
  34. ↑ Kaskinen | Kuntaliitto.fi www.kuntaliitto.fi. Viitattu 19.7.2024.
  35. 1 2 3 Kuntien avainluvut 1987-2023 Tilastokeskus . Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  36. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  37. ↑ Kuvaus kunnasta Kaskinen Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  38. ↑ Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  39. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Arkistoitu 29.11.2024. Viitattu 5.2.2018.
  40. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 156. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  41. ↑ Wörlund, Eva: Mat från förr smakar än i dag Hufvudstadsbladet. 12.2.2015. Arkistoitu 16.12.2018. Viitattu 16.12.2018. (ruotsiksi)
  42. 1 2 Stolpe 1999, s. 86
  43. ↑ 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. 17.6.2026. Viitattu 17.6.2026.
  44. ↑ Seurakunnat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 13.9.2026.
  45. ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.3.2024.
  46. ↑ Halila, Aimo: Suomen miesvoimistelu- ja urheiluseurat vuoteen 1915. Suomen historiallinen seura, 1959. Teoksen verkkoversio Viitattu 31.8.2026.
  47. ↑ Halme, Juho: Suomen urheiluseurat: luettelo Suomessa toimivista voimistelu- ja urheiluseuroista. Urheilijain Kustannus, 1917. Teoksen verkkoversio.
  48. ↑ Seuratietokanta Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.9.2026.
  49. ↑ Erikoishaastattelussa Krista Siegfrids – avautuu äitinsä sairaudesta, uupumuksesta ja lapsihaaveista mtvuutiset.fi. 3.3.2018. Viitattu 22.7.2021.
  50. ↑ Krista Siegfrids sai Kaskisissa kuninkaallisen vastaanoton Yle Uutiset. Viitattu 22.7.2021.

Aiheesta muualla