1952

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
Vuosikymmenet	1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
	1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
	1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
	1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
	1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
	1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
	1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
	1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
	1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
	1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
	2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1952 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.

Tapahtumia

Tammikuu−maaliskuu

2. tammikuuta – Länsi-Saksan evankelisluterilaisen kirkon johtaja Martin Niemöller matkusti Moskovaan neuvottelemaan Neuvostoliitossa olleiden saksalaisten sotavankien tilanteesta.
10. tammikuuta – Yhdysvaltalainen rahtilaiva Flying Enterprise upposi Atlantilla Ison-Britannian rannikolla oltuaan hirmumyrskyn jäljiltä tuuliajolla vuodenvaihteesta lähtien. Aluksen miehistöstä laivassa oli jäljellä enää sen kapteeni, joka poistui alukselta 13 minuuttia ennen sen uppoamista.
23. tammikuuta – Pääministeri Urho Kekkosen sairastumisen vuoksi pitämättä jäänyt, muun muassa Pohjolan puolueettomuutta käsitellyt ”pyjamantaskupuhe” julkistettiin Maalaisliiton pää-äänenkannattajassa Maakansassa. Puhe herätti vilkkaan keskustelun.
6. helmikuuta – Elisabet II nousi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningattareksi Yrjö VI:n kuoleman jälkeen.
8. helmikuuta – Saksan liittotasavallan tilastokeskus ilmoitti maassa olevan 9,8 miljoonaa pakolaista.
14.–25. helmikuuta – Talviolympialaiset Oslossa.
26. helmikuuta – Pääministeri Winston Churchill ilmoitti Britannian omistavan atomipommin.
1. maaliskuuta − Yhdistynyt kuningaskunta palautti Helgolandin saaren Saksan liittotasavallalle.
6. huhtikuuta – Saksalainen toisen maailmansodan aikainen sotarikollinen Jürgen Stroop teloitetaan Varsovassa.
10. maaliskuuta – Kenraali Fulgencio Batista kaappasi vallan Kuubassa.
10. maaliskuuta – Stalinin nootti: Neuvostoliitto ehdotti muille miehitysvalloille, Ranskalle, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Yhdysvalloille konferenssia yhdistyneen, itsenäisen ja neutraalin Saksan valtion luomiseksi, jolla olisi oikeus armeijaan itsepuolustustarkoituksessa ja joka voisi solmia rauhansopimuksen voittajavaltojen kanssa.
16. maaliskuuta − Pohjoismaiden neuvosto perustettiin Kööpenhaminassa.
17. maaliskuuta – Helsingin keskustan Sokos, Suomen ensimmäinen Sokos-tavaratalo, avattiin.
27. maaliskuuta – Saksan liittotasavallan liittokansleri Konrad Adenaueria vastaan tehtiin epäonnistunut murhayritys.

Huhtikuu−kesäkuu

1. huhtikuuta – Neuvostoliiton valtionpäämies Josif Stalin sanoi yhdysvaltalaisille lehtimiehille myöntämässään haastattelussa, että kommunismi ja kapitalismi ”voivat elää rauhanomaisissa suhteissa keskenään”.
18. huhtikuuta – Bolivian kansallinen vallankumous: yleinen äänioikeus myönnettiin myös naisille ja alkuperäiskansoille, lisäksi järjestettiin maauudistus ja kansallistettiin kaivokset.
28. huhtikuuta – San Franciscon rauha tuli virallisesti voimaan. Japanin miehitys päättyi ja Japani sai itsenäisyyden.
28. huhtikuuta – Malaijan kriisi: Kommunistinen brittilehti Daily Worker (nyk. Morning Star) julkaisi etusivullaan valokuvan, jossa brittisotilaat pitelevät kuolleen malaijilaisen irti leikattua päätä. Valtamedia ei suostunut käsittelemään aihetta, mutta Britannian siirtomaaministeri myönsi 7. toukokuuta kuvan olevan aito.
2. toukokuuta – Ensimmäinen suihkumatkustajakonelinja Lontoon ja Johannesburgin välillä.
6. toukokuuta – Egyptin kuningas Faruk julisti olevansa profeetta Muhammedin jälkeläinen.
23. toukokuuta – Turussa paljastettiin Mikael Agricolan patsas.
24. toukokuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf ja kuningatar Louise saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. He olivat vierailleet Suomessa edellisen kerran vuonna 1932.
25. toukokuuta – Espoossa vihittiin käyttöön kehitysvammaisten hoitolaitos Rinnekoti.
30. toukokuuta – Suomen Huolto -järjestö lopetti toimintansa.
1. kesäkuuta – Katolinen kirkko kielsi André Giden kirjat.
4. kesäkuuta – Helsingissä pidettiin ensimmäinen sodanjälkeinen puolustusvoimien lippujuhlan paraati.
13. kesäkuuta – Catalina-tapaus: Neuvostoliitto ampui alas ruotsalaisen Douglas DC-3 -vakoilukoneen kansainvälisillä vesillä Gotska Sandönin itäpuolella, kuten myös sitä etsimään lähteneen toisen koneen. Neuvostoliitto myönsi vuonna 1991 ampuneensa koneen alas. Koneen hylky löytyi 2003.
18. kesäkuuta − Suomen sotakorvauksina Helsingin Ullanlinnaan rakentama uusi lähetystötalo luovutettiin Neuvostoliitolle. Edellinen Hietalahdessa sijainnut lähetystörakennus oli tuhoutunut talvisodassa Neuvostoliiton puna-armeijan lentopommittamana.
19. kesäkuuta – Pietarsaaren kaupunki täytti 300 vuotta.
29. kesäkuuta – Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi.
29. kesäkuuta – Ahvenanmaan lippu oli ensimmäistä kertaa julkisesti käytössä laulujuhlilla Maarianhaminassa, vaikka sitä ei ollut vielä virallisesti vahvistettu.
29. kesäkuuta − Ásgeir Ásgeirsson valittiin Islannin presidentiksi Sveinn Björnssonin kuoltua.

Heinäkuu−syyskuu

8. heinäkuuta – Kreikan Olympiassa sytytetty olympiatuli saapui Suomen maaperälle Torniossa, jossa siihen yhdistettiin Pallastunturin Taivaskerolla sytytetty tuli. Suomen rajalla olympiatulen otti vastaan kuulantyöntäjä Ville Pörhölä, ja juoksija Paavo Nurmi saattoi tulen Helsingin olympiastadionille kisojen alkaessa.
12. heinäkuuta – Pohjoismaiden välinen passivapaus astui voimaan.
13. heinäkuuta – Itä-Saksa ilmoitti oman armeijan muodostamisesta.
19. heinäkuuta – 3. elokuuta – Helsingin kesäolympialaiset.
21. heinäkuuta – Kenraali Muhammad Naguibin ja eversti Gamal Abdel Nasserin sotilasvallankaappaus syöksi Egyptin kuninkaan Farukin vallasta.
25. heinäkuuta – Puerto Rico sai itsehallinnon Yhdysvaltain alaisuudessa.
31. heinäkuuta – Ruotsalainen Fritiof Enbom ja viisi muuta tuomittiin elinkautiseen pakkotyöhön vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Enbomin on sittemmin arveltu olleen mytomaani, joka sepitti rikoksensa.
1. elokuuta – Miss Universum Armi Kuusela palasi Yhdysvalloista Suomeen ja sai loisteliaan vastaanoton Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
11. elokuuta – Jordanian armeija pakotti mielisairaan kuningas Talalin eroamaan, hänen seuraajakseen tuli Hussein.
14. elokuuta − Saksan liittotasavalta liittyi Maailmanpankin jäseneksi.
27. elokuuta – Saksan liittotasavalta suostui maksamaan kolme miljardia D-markkaa korvauksia Israelille juutalaisten vainoista.
30. elokuuta – Viimeinen Suomen sotakorvauksia kuljettanut juna ylitti rajan Vainikkalassa.
4.–9. syyskuuta – Savusumu aiheutti 4 000 ihmisen kuoleman Lontoossa.
18. syyskuuta – Suomi sai maksetuksi loppuun sotakorvaukset Neuvostoliitolle viimeisen sotakorvauksena rakennetun kuunarin ylitettyä Suomen ja Neuvostoliiton aluevesirajan Suomenlahdella.
18. syyskuuta – Neuvostoliitto esti vetollaan Japanin liittymisen Yhdistyneisiin kansakuntiin.
19. syyskuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Iisakki Nikkola sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron eduskunnasta ja hänen tilalleen tuli rehtori Reino Ala-Kulju. Molemmat olivat aikoinaan olleet eduskunnassa Isänmaallisen Kansanliikkeen edustajina.
23. syyskuuta – Helsingin Messuhallissa järjestettiin Suomen ja Neuvostoliiton yhteinen juhlatilaisuus sotakorvausten tultua suoritetuiksi.

Lokakuu−joulukuu

1. lokakuuta − Helsingin hovioikeus aloitti toimintansa Marmoripalatsissa Kaivopuistossa.
2. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Tanskalle, että jos Tanska sallii Naton perustavan tukikohtia alueelleen, Neuvostoliitto pitää sitä uhkauksena itseään vastaan.
10. lokakuuta − Oriveden ja Jämsän välinen rataosa avattiin liikenteelle.
20. lokakuuta – Sotatila Keniassa Mau Mau -kapinan vuoksi.
25. lokakuuta − Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin liikenteelle.
28. lokakuuta – Suora lentoyhteys Helsingistä New Yorkiin avattiin.
1. marraskuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen vetypommikoe Eniwetokilla Bikinin atollilla, koodinimeltään ”Mike” (M tarkoitti megatonnia).
4. marraskuuta – Republikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower voitti demokraattien ehdokkaan Adlai Stevensonin presidentinvaalissa, juuri kuten UNIVAC-tietokone oli ennustanut.
10. marraskuuta – YK:n pääsihteeri Trygve Lie ilmoitti eroavansa.
21. marraskuuta – Näytösoikeudenkäynti alkoi 11 entistä kommunistijohtajaa vastaan Tšekkoslovakiassa. Kaikki syytetyt olivat juutalaisia. Heidät hirtettiin 3. joulukuuta.
25. marraskuuta – Agatha Christien murhamysteerinäytelmä Hiirenloukku sai ensi-iltansa Lontoossa. Vuonna 2005 näytelmää esitettiin edelleen, mikä teki siitä teatterihistorian pisimpään yhtäjaksoisesti esitetyn näytelmän.
25. marraskuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjä Veikko Hakulisen vuoden parhaaksi urheilijaksi.
26. marraskuuta − Ulkoministeri Sakari Tuomioja erosi hallituksesta ja palasi hoitamaan virkaansa Suomen Pankin pääjohtajana. Pääministeri Urho Kekkonen ryhtyi hoitamaan myös ulkoministerin tehtäviä ja apulaisulkoministeriksi tuli sosiaaliministeri Ralf Törngren. Uudeksi sosiaaliministeriksi tuli kansanedustaja Väinö Leskinen.
28. marraskuuta − Eduskunnan oikeusasiamies Paavo Kastari katsoi eduskunnalle toimittamassaan kirjelmässä, että Fagerholmin ensimmäisen hallituksen ministerit Aleksi Aaltonen, Matti Lepistö, Onni Peltonen ja Jussi Raatikainen olivat menetelleet lain vastaisesti hallituksen myöntäessä valtion avustuksia Salaputki Oy:lle vuonna 1949.
29. marraskuuta − Toinen maatalousministeri Matti Lepistö ja kulkulaitosministeri Onni Peltonen saivat salaputkijutun vuoksi pyytämänsä eron hallituksesta. Heidän tilalleen nimitettiin kansanedustajat Hannes Tiainen ja Eetu Karjalainen.
1. joulukuuta – New York Daily News -sanomalehti raportoi etusivullaan ensimmäisestä sukupuolenkorjausleikkauksesta Tanskassa.
5. joulukuuta − Eduskunta hyväksyi ns. Kemijoki-lain, jolla valtion vesivoimaoikeudet Kemijoessa luovutettiin perustettavalle valtioenemmistöiselle Kemijoki Oy:lle.
6. joulukuuta – Presidentinlinnassa ei pidetty perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa, koska lääkärit olivat kehottaneet presidentti J. K. Paasikiveä jäämään viikoksi sairauslomalle liikarasituksen vuoksi.
11. joulukuuta – Pääministeri Urho Kekkonen ryhtyi hoitamaan tasavallan presidentin tehtäviä J. K. Paasikiven sairastuttua.
14. joulukuuta – Ensimmäinen onnistunut siamilaisten kaksosten kirurginen erottaminen suoritettiin Ohiossa.
16. joulukuuta – Aulis Rytkösestä tulee ensimmäinen suomalainen ammattijalkapalloilija allekirjoittaessaan sopimuksen Toulouse FC:n kanssa.
25. joulukuuta – Saksalainen sotilas sai surmansa ampumavälikohtauksessa Länsi-Berliinissä.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Shaji N. Karun, intialainen elokuvaaja ja elokuvaohjaaja (k. 2025)
6. tammikuuta – Heikki Lajunen, suomalainen muusikko
8. tammikuuta – Øystein Olsen, Norjan keskuspankin pääjohtaja 2011–2022
11. tammikuuta – Diana Gabaldon, yhdysvaltalainen kirjailija
11. tammikuuta – Kim Hartman, brittiläinen näyttelijä
11. tammikuuta – Lee Ritenour, yhdysvaltalainen kitaristi, säveltäjä ja musiikkituottaja
13. tammikuuta – Pekka Pohjola, suomalainen rockmuusikko (k. 2008)
15. tammikuuta – Ewa Hedkvist Petersen, ruotsalainen poliitikko
16. tammikuuta – Fuad II, Egyptin nimellinen kuningas 1952–1953
16. tammikuuta – Piercarlo Ghinzani, italialainen kilpa-ajaja
16. tammikuuta – Ulf Lundkvist, ruotsalainen sarjakuvantekijä ja pilapiirtäjä
18. tammikuuta – Michael Behe, yhdysvaltalainen biokemisti ja älykkään suunnittelun teorian kannattaja
19. tammikuuta – Leif Salmén, suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 2019)
20. tammikuuta – Paul Stanley, yhdysvaltalainen muusikko
25. tammikuuta – Markus Heikkerö, suomalainen muusikko, sarjakuvapiirtäjä ja kuvataiteilija
25. tammikuuta – Malan Marnersdóttir, färsaarelainen tieteilijä ja tietokirjailija
25. tammikuuta – Juha Rantanen, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos
26. tammikuuta – Eija Sinikka Jokinen, suomalainen iskelmälaulaja
28. tammikuuta – Kristiina Drews, suomalainen kääntäjä
29. tammikuuta – Tim Healy, brittiläinen näyttelijä
31. tammikuuta – Håkan Syrén, Ruotsin puolustusvoimien komentaja
1. helmikuuta – Roger Y. Tsien, Nobelin kemianpalkinnon saanut kiinalais-yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2016)
5. helmikuuta – Daniel Balavoine, ranskalainen laulaja-lauluntekijä (k. 1986)
6. helmikuuta – Antti Aro, suomalainen näyttelijä (k. 2005)
7. tammikuuta – Seppo Tammilehto, suomalainen muusikko, laulaja ja lauluntekijä
9. helmikuuta – Jukka Korpela, suomalainen tietokirjailija
14. helmikuuta – Anton Lesser, brittiläinen näyttelijä
14. helmikuuta – Sushma Swaraj, Intian ulkoministeri 2014–2019 (k. 2019)
17. helmikuuta – Jorma Immonen, suomalainen jääkiekkoilija
21. helmikuuta – Kimmo Sasi, suomalainen poliitikko (k. 2025)
25. helmikuuta – Henrik Høegh, tanskalainen poliitikko
25. helmikuuta – Tomas Ledin, ruotsalainen laulaja ja lauluntekijä
25. helmikuuta – Inger Segelström, ruotsalainen poliitikko
28. helmikuuta – Marianna Kalliola, suomalainen runoilija (k. 1978)
2. maaliskuuta – Jorma Nenonen, suomalainen rehtori ja nuortenkirjailija
4. maaliskuuta – Ronn Moss, yhdysvaltalainen näyttelijä ja muusikko
5. maaliskuuta – Robin Hobb, yhdysvaltalainen fantasiakirjailija
6. maaliskuuta – Wojciech Fortuna, puolalainen mäkihyppääjä ja olympiavoittaja
8. maaliskuuta – Finn Nørbygaard, tanskalainen koomikko
11. maaliskuuta – Douglas Adams, brittiläinen kirjailija (k. 2001)
11. maaliskuuta – Andreas Kronthaler, itävaltalainen ampuja ja olympiamitalisti
16. maaliskuuta – Markku Ollikainen, suomalainen ympäristöekonomian professori
18. maaliskuuta – Jouko Jääskeläinen, suomalainen kristillisdemokraattinen poliitikko
19. maaliskuuta – Robert Aschberg, ruotsalainen toimittaja ja juontaja
19. maaliskuuta – Harvey Weinstein, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja
24. maaliskuuta – Reinhard Genzel, vuoden 2020 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen astrofyysikko
26. maaliskuuta – Gary Ruvkun, vuoden 2024 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen molekyylibiologi
28. maaliskuuta – Ulrika Hallberg, suomalainen balettitanssija ja -pedagogi
30. maaliskuuta – Anne-Lise Bakken, norjalainen poliitikko
31. maaliskuuta – Dave Lindholm, suomalainen kitaristi, laulaja ja lauluntekijä

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Martti Mölsä, suomalainen kansanedustaja
2. huhtikuuta – Leon Wilkeson, yhdysvaltalainen basisti (Lynyrd Skynyrd) (k. 2001)
4. huhtikuuta – Gary Moore, pohjoisirlantilainen hard rock- ja blues-kitaristi (k. 2011)
4. huhtikuuta – Villy Søvndal, tanskalainen poliitikko
5. huhtikuuta – Affe Forsman, suomalainen rumpali
9. huhtikuuta – Jukka Rintala, suomalainen muotisuunnittelija
10. huhtikuuta – Steven Seagal, yhdysvaltalainen näyttelijä
12. huhtikuuta – Christof Wetterich, saksalainen fyysikko
13. huhtikuuta – Erick Avari, intialainen näyttelijä
15. huhtikuuta – Ragnar Hovland, norjalainen kirjailija
16. huhtikuuta – Jukka Tolonen, suomalainen muusikko
17. huhtikuuta – Željko Ražnatović, serbialainen sotarikoksista epäilty poliitikko (k. 2000)
20. huhtikuuta – Esa Nieminen, suomalainen säveltäjä ja muusikko
25. huhtikuuta – Haider al-Abadi, Irakin pääministeri
25. huhtikuuta – Jacques Santini, ranskalainen jalkapalloilija ja valmentaja
27. huhtikuuta – Hilja Grönfors, suomalainen laulaja ja taiteen akateemikko
27. huhtikuuta – Ari Vatanen, suomalainen ralliajaja ja poliitikko
2. toukokuuta – Christine Baranski, yhdysvaltalainen näyttelijä
4. toukokuuta – Jyrki Yrttiaho, suomalainen kansanedustaja (k. 2021)
6. toukokuuta – Michael O’Hare, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2012)
10. toukokuuta – Thyra Frank, tanskalainen sairaanhoitaja ja poliitikko
12. toukokuuta – Carina Boberg, ruotsalainen näyttelijä (k. 2020)
13. toukokuuta – Jane Cox, brittiläinen näyttelijä
13. toukokuuta – John Kasich, yhdysvaltalainen poliitikko
14. toukokuuta – David Byrne, yhdysvaltalainen säveltäjä ja muusikko
14. toukokuuta – Robert Zemeckis, yhdysvaltalainen ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
15. toukokuuta – Hannele Pokka, suomalainen poliitikko ja ministeri
17. toukokuuta – Bernhard Brink, saksalainen muusikko ja televisiojuontaja
17. toukokuuta – Marianne Eriksson, ruotsalainen europarlamentaarikko
19. toukokuuta – Guri Ingebrigtsen, norjalainen poliitikko (k. 2020)
20. toukokuuta – Staffan Götestam, ruotsalainen näyttelijä
23. toukokuuta – Deborah Adair, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. toukokuuta – Lennart R. Svensson, ruotsalainen näyttelijä
24. toukokuuta – Pirjo Hämäläinen, suomalainen taidehistorioitsija (k. 2017)
27. toukokuuta – Johan Wahlström, ruotsalainen näyttelijä ja koomikko
29. toukokuuta – Louise Cooper, brittiläinen fantasiakirjailija (k. 2009)
1. kesäkuuta – Matti Peltokangas, suomalainen kuvanveistäjä
3. kesäkuuta – Billy Powell, yhdysvaltalainen kosketinsoittaja (Lynyrd Skynyrd) (k. 2009)
4. kesäkuuta – Parker Stevenson, yhdysvaltalainen näyttelijä
7. kesäkuuta – Liam Neeson, irlantilais-yhdysvaltalainen näyttelijä
7. kesäkuuta – Orhan Pamuk vuoden 2006 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut turkkilainen kirjailija
11. kesäkuuta – Anne Birgitte Lundholt, tanskalainen poliitikko
11. kesäkuuta – Donnie Van Zant, yhdysvaltalainen rock-laulaja ja muusikko (.38 Special)
14. kesäkuuta – Suzanne Reuter, ruotsalainen näyttelijä
16. kesäkuuta – Leena Peltonen-Palotie, suomalainen geneetikko, professori ja akateemikko (k. 2010)
18. kesäkuuta – Isabella Rossellini, italialais-yhdysvaltalainen näyttelijä
18. kesäkuuta – Lasse Wellander, ruotsalainen muusikko (k. 2023)
19. kesäkuuta – Ralph Peters, yhdysvaltalainen sotilas ja kirjailija
20. kesäkuuta – Antti Evävaara, suomalainen huonekalusuunnittelija
20. kesäkuuta – John Goodman, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. kesäkuuta – Hannele Huovi, suomalainen näyttelijä
21. kesäkuuta – Gregory David Roberts, australialainen kirjailija
21. kesäkuuta – Jan Waldekranz, ruotsalainen näyttelijä¨
27. kesäkuuta – Janne Josefsson, ruotsalainen toimittaja ja juontaja
28. kesäkuuta – Marija Babitzin (”Muska Babitzin”), suomalainen poplaulaja
29. kesäkuuta – Bengt Krantz, ruotsalainen oopperalaulaja
30. kesäkuuta – Leo Luoto, suomalainen iskelmälaulaja

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Jussi Ala-Kuha, suomalainen soitinrakentaja, säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja (k. 2007)
1. heinäkuuta – Dan Aykroyd, kanadalainen koomikko, näyttelijä, käsikirjoittaja ja muusikko
2. heinäkuuta – Ahmed Ouyahia, Algerian pääministeri
3. heinäkuuta – Laura Branigan, yhdysvaltalainen poplaulaja ja näyttelijä (k. 2004)
3. heinäkuuta – Torvald Sund, norjalainen lasten- ja nuortenkirjailija
4. heinäkuuta – Álvaro Uribe, Kolumbian presidentti 2002–2010
10. heinäkuuta – Magnus Ehrner, ruotsalainen näyttelijä
11. heinäkuuta – Stephen Lang, yhdysvaltalainen näyttelijä
14. heinäkuuta – Antti Rajamäki, suomalainen pikajuoksija
17. heinäkuuta – David Hasselhoff, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. heinäkuuta – Allen Collins, yhdysvaltalainen kitaristi (Lynyrd Skynyrd) (k. 1990)
21. heinäkuuta – Hannele Lauri, suomalainen näyttelijä
21. heinäkuuta – Tiina Makkonen, suomalainen lavastaja (k. 2011)
24. heinäkuuta – Carola Teir-Lehtinen, suomalainen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen
26. heinäkuuta – Stellan Bengtsson, ruotsalainen pöytätennispelaaja ja maailmanmestari
28. heinäkuuta – Maha Vajiralongkorn, Thaimaan kuningas
7. elokuuta – Gérard Gili, ranskalainen jalkapalloilija ja valmentaja
9. elokuuta – Ewa Fröling, ruotsalainen näyttelijä
9. elokuuta – Paul Reubens, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja, tuottaja, juontaja ja koomikko
13. elokuuta – Rebecca Pawlo, ruotsalainen näyttelijä
17. elokuuta – Noni Hazlehurst, australialainen näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja
18. elokuuta – Patrick Swayze, yhdysvaltalainen tanssija, laulaja ja näyttelijä (k. 2009)
19. elokuuta – Jonathan Frakes, yhdysvaltalainen näyttelijä (Star Trek: The Next Generation)
21. elokuuta – Joe Strummer, brittiläinen punk rock -laulaja ja lauluntekijä (k. 2002)
25. elokuuta – Charles M. Rice, vuoden 2020 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen virologi
1. syyskuuta – Esko Lotvonen, suomalainen virkamies
2. syyskuuta – Timo Eränkö, suomalainen sanoittaja, näyttelijä ja muusikko (k. 2021)
2. syyskuuta – Jacob Nordenson, ruotsalainen näyttelijä
9. syyskuuta – Arto Nuotio, suomalainen laulaja
10. syyskuuta – Gustav Levin, ruotsalainen näyttelijä
14. syyskuuta – Pierre Dahlander, ruotsalainen näyttelijä
18. syyskuuta – Sergei Djatšenko, kazakstanilainen poliitikko (k. 2016)
21. syyskuuta – Anneliese Michel, länsisaksalainen riivaajahenkien vainoamaksi väitetty nainen (k. 1976)
24. syyskuuta – Jonas Fjeld, norjalainen muusikko
24. syyskuuta – Joseph Patrick Kennedy II, yhdysvaltalainen poliitikko
25. syyskuuta – Christopher Reeve, yhdysvaltalainen näyttelijä, ohjaaja ja kirjailija (k. 2004)
28. syyskuuta – Micaela Comberti, brittiläinen viulisti
28. syyskuuta – Sylvia Kristel, alankomaalainen näyttelijä (k. 2012)

Lokakuu–joulukuu

7. lokakuuta – Vladimir Putin, Venäjän presidentti
8. lokakuuta – Reijo Kela, suomalainen tanssija, koreografi ja performanssitaiteilija
10. lokakuuta – Björn Wahlroos, suomalainen pääjohtaja
12. lokakuuta – Antti Hytti, suomalainen säveltäjä ja äänisuunnittelija (k. 2021)
12. lokakuuta – Hannu Luntiala, suomalainen ylijohtaja ja kirjailija
19. lokakuuta – Wanja Lundby-Wedin, ruotsalainen ammattiyhdistysjohtaja
22. lokakuuta – Jeff Goldblum, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. lokakuuta – Kirsti Manninen, suomalainen kirjailija
24. lokakuuta – Matti Olavi Ranin, suomalainen näyttelijä
26. lokakuuta – Lars Peter Hansen, vuoden 2013 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
27. lokakuuta – Topi Sorsakoski, suomalainen laulaja (k. 2011)
31. lokakuuta – Anita Rubin, suomalainen tulevaisuudentutkija
3. marraskuuta – Kaarlo Kalliala, suomalainen piispa
8. marraskuuta – Gennadi Timtšenko, venäläinen liikemies ja miljardööri
8. marraskuuta – Alfre Woodard, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. marraskuuta – Jack W. Szostak, vuoden 2009 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittilis-kanadalainen lääketieteen tutkija
16. marraskuuta – Shigeru Miyamoto, japanilainen videopelisuunnittelija
17. marraskuuta – Päivi Kautto-Niemi, suomalainen iskelmälaulaja
27. marraskuuta – Sheila Copps, kanadalainen poliitikko ja ministeri
29. marraskuuta – John D. Barrow, englantilainen kosmologi, fyysikko ja matemaatikko (k. 2020)
3. joulukuuta – Duane Roland, yhdysvaltalainen kitaristi (Molly Hatchet) (k. 2006)
8. joulukuuta – Khaw Boon Wan, singaporelainen poliitikko ja ministeri
12. joulukuuta – Peter Haber, ruotsalainen näyttelijä
18. joulukuuta – Irja Askola, suomalainen piispa
19. joulukuuta – Kirsten Lehfeldt, tanskalainen näyttelijä
24. joulukuuta – Hilkka Riihivuori, suomalainen hiihtäjä
26. joulukuuta – Riki Sorsa, suomalainen popmuusikko (k. 2016)
30. joulukuuta – Jesús Ferrero, espanjalainen kirjailija

Tuntematon päivämäärä

Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja
Venkatraman Ramakrishnan, vuoden 2009 Nobelin kemianpalkinnon saanut intialais-brittiläinen biokemisti

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1952 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

9. tammikuuta – Mandi Hannula, suomalainen opettaja, toimittaja ja kunnallisneuvos (s. 1880)
11. tammikuuta – Jean de Lattre de Tassigny, ranskalainen kenraali (s. 1889)
14. tammikuuta – Artur Kapp, virolainen säveltäjä (s. 1878)
21. tammikuuta – Sveinn Björnsson, Islannin ensimmäinen presidentti (s. 1881)
22. tammikuuta – Alexander Behm, saksalainen fyysikko ja keksijä (s. 1880)
22. tammikuuta – Robert P. Patterson, yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (s. 1891)
23. tammikuuta – Märta Ekström, ruotsalainen näyttelijä (s. 1899)
31. tammikuuta – Ole Sverre, norjalainen arkkitehti (s. 1865)
4. helmikuuta – Väinö Anttila, suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja (s. 1892)
5. helmikuuta – Pekka Alpo, suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja (s. 1877)
6. helmikuuta – Yrjö VI, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas (s. 1895)
13. helmikuuta – Alfred Einstein, saksalainen musiikintutkija (s. 1880)
17. helmikuuta – Anna Lindahl, ruotsalainen näyttelijä (s. 1904)
19. helmikuuta – Knut Hamsun, vuoden 1920 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut norjalainen kirjailija (s. 1859)
24. helmikuuta – Yrjö Hirn, suomalainen kirjallisuudentutkija (s. 1870)
1. maaliskuuta – Gregory La Cava, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1892)
4. maaliskuuta – Charles Scott Sherrington, vuoden 1932 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen lääketieteen tutkija (s. 1857)
9. maaliskuuta – Hugo Harmia, suomalainen arkkitehti (s. 1907)
9. maaliskuuta – Aleksandra Kollontai, neuvostovallankumouksellinen ja diplomaatti (s. 1872)
10. maaliskuuta – Aina Lindfors, suomalainen näyttelijä (s. 1873)
11. maaliskuuta – Pierre Renoir, ranskalainen näyttelijä (s. 1885)
13. maaliskuuta – Aarno Karimo, suomalainen kirjailija, taidemaalari, runoilija ja upseeri (s. 1886)
13. maaliskuuta – Johan Nygaardsvold, Norjan pääministeri 1935–1940, pakolaishallituksen johtaja 1940–1945 (s. 1879)
21. maaliskuuta – Björn Smeds, suomalainen toimittaja (s. 1915)
22. maaliskuuta – Arkadius Presas, suomalainen kirjailija (s. 1870)
25. maaliskuuta – Anni Lilja, suomalainen lastenkirjailija (s. 1871)
31. maaliskuuta – Katri Rautio, suomalainen näyttelijä (s. 1864)

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Hugo Malmi, suomalainen insinööri ja vuorineuvos, Imatrankosken vesivoimalan suunnittelija (s. 1878)
3. huhtikuuta – Ferenc Molnár, unkarilainen kirjailija (s. 1878)
3. huhtikuuta – Miina Sillanpää, suomalainen poliitikko ja ensimmäinen naisministeri, talousneuvos (s. 1866)
6. huhtikuuta – Bengt Hesselman, ruotsalainen kielitieteilijä (s. 1875)
10. huhtikuuta – G. E. Asp, suomalainen arkkitehti ja teollisuuskoulun rehtori (s. 1866)
11. huhtikuuta – Jacques Prévert, ranskalainen kirjailija (s. 1900)
15. huhtikuuta – Helge Ranin, suomalainen näyttelijä (s. 1897)
18. huhtikuuta – Leo Smith, kanadalainen säveltäjä, sellisti ja musiikkikirjailija (s. 1881)
24. huhtikuuta – Victor Larsen, tanskalainen poliitikko (s. 1890)
29. huhtikuuta – Esikko Koitere, suomalainen teosofi ja kirjailija (s. 1879)
6. toukokuuta – Maria Montessori, italialainen pedagogi (s. 1870)
8. toukokuuta – William Fox, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1879)
15. toukokuuta – Italo Montemezzi, italialainen säveltäjä (s. 1875)
17. toukokuuta – Ilmari Raekallio, suomalainen toimittaja, taidemaalari, säveltäjä ja sanoittaja (s. 1896)
18. toukokuuta – Hannes Sonck, suomalainen yleisurheilija ja arkkitehti (s. 1919)
1. kesäkuuta – John Dewey, yhdysvaltalainen filosofi ja psykologi (s. 1859)
8. kesäkuuta – Johnny McDowell, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (s. 1915)
8. kesäkuuta – Sergei Merkurov, armenialainen kuvanveistäjä (s. 1881)
8. kesäkuuta – Vilho Helanen, suomalainen kirjailija, Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtaja (s. 1899)
15. kesäkuuta – Trygve Utheim, norjalainen poliitikko (s. 1884)
18. kesäkuuta – Jefim Bogoljubov, ukrainalais-saksalainen shakin suurmestari (s. 1889)
18. kesäkuuta – Elsa Fohström, suomalainen taidemaalari (s. 1875)
20. kesäkuuta – Luigi Fagioli, italialainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1898)
26. kesäkuuta – Knut Liestøl, norjalainen folkloristiikan professori (s. 1881)
30. kesäkuuta – Jalo Kalima, suomalainen kielitieteilijä, kirjallisuuden suomentaja ja professori (s. 1884)
30. kesäkuuta – Mauno Pekkala, suomalainen poliitikko (s. 1890)

Heinäkuu–syyskuu

3. heinäkuuta – David Knudsen, norjalainen näyttelijä (s. 1875)
8. heinäkuuta – Gordon Hollingshead, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1892)
12. heinäkuuta – Elsa Soini, suomalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (s. 1893)
16. heinäkuuta – Sanny Hadjopoulos, suomalainen taidemaalari (s. 1872)
26. heinäkuuta – Emil Jankes, suomalainen taidemaalari (s. 1884)
26. heinäkuuta – Eva Perón (”Evita Perón”), Argentiinan presidentin Juan Perónin toinen vaimo (s. 1919)
28. heinäkuuta – Ingjald Haaland, norjalainen näyttelijä (s. 1885)
3. elokuuta – Even Ulving, norjalainen taidemaalari (s. 1863)
4. elokuuta – Rasmus Harboe, tanskalainen kuvanveistäjä (s. 1868)
7. elokuuta – August Leskinen, suomalainen kansanedustaja (s. 1876)
12. elokuuta – David Hofstein, neuvostoliittolainen runoilija (s. 1889)
18. elokuuta – Bror Niska, suomalainen näyttelijä, operettilaulaja ja näytelmäkirjailija (s. 1887)
23. elokuuta – Richard Faltin nuorempi, suomalainen lääkäri, professori (s. 1867)
25. elokuuta – Ola Fogelberg, suomenruotsalainen sarjakuvataiteilija ja Elannon mainospäällikkö (s. 1894)
27. elokuuta – Erik Ahlman, suomalainen filosofi ja kielitieteilijä (s. 1892)
3. syyskuuta – Antti Tulenheimo, suomalainen lakimies ja poliitikko, professori ja yliopiston rehtori (s. 1879)
4. syyskuuta – Carlo Sforza, italialainen kreivi, poliitikko ja ministeri (s. 1873)
17. syyskuuta – Gunnar Finne, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1886)
19. syyskuuta – Birgit Chenon, ruotsalainen näyttelijä (s. 1904)
20. syyskuuta – Bill Schindler, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (s. 1909)
22. syyskuuta – K. J. Ståhlberg, Suomen ensimmäinen presidentti (s. 1865)
26. syyskuuta – George Santayana, italialais-yhdysvaltalainen filosofi ja kirjailija (s. 1863)

Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Martti Jukola, suomalainen urheiluselostaja (s. 1900)
7. lokakuuta – Nils Hultgren, ruotsalainen näyttelijä (s. 1902)
8. lokakuuta – Ivar Heikel, suomalainen antiikin tutkija, filologi ja Helsingin yliopiston rehtori (s. 1861)
10. lokakuuta – Kalle Carlstedt, suomalainen kuvataiteilija (s. 1891)
10. lokakuuta – Ilmari Raekallio, suomalainen toimittaja, taidemaalari, säveltäjä ja sanoittaja (s. 1896)
11. lokakuuta – Jack Conway, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, tuottaja ja näyttelijä (s. 1887)
16. lokakuuta – Aarne Anttila, suomalainen kirjallisuudentutkija ja professori (s. 1892)
26. lokakuuta – Hattie McDaniel, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1895)
29. lokakuuta – Hia Björkenheim, suomalainen diakonissa ja Helsingin Diakonissalaitoksen taloudenhoitaja (s. 1867)
3. marraskuuta – Hanna Granfelt, suomalainen laulaja (s. 1884)
4. marraskuuta – Olli Suolahti, suomalainen kantelensoittaja, trubaduuri ja kirjailija (s. 1885)
9. marraskuuta – Chaim Weizmann, Israelin presidentti (s. 1874)
11. marraskuuta – Yrjö Lindegren, suomalainen arkkitehti (s. 1900)
11. marraskuuta – Dmitri Tjomkin, venäläis-yhdysvaltalainen elokuvamusiikin säveltäjä (s. 1894)
16. marraskuuta – Charles Maurras, ranskalainen kirjailija, runoilija ja poliittinen ideologi (s. 1868)
20. marraskuuta – Benedetto Croce, italialainen filosofi, poliitikko ja kriitikko (s. 1866)
23. marraskuuta – Aaro Hellaakoski, suomalainen runoilija ja maantieteilijä (s. 1893)
26. marraskuuta – Sven Hedin, ruotsalainen kirjailija ja tutkimusmatkailija (s. 1865)
29. marraskuuta – Carlo Agostini, italialainen katolinen piispa (s. 1888)
1. joulukuuta – Vittorio Emanuele Orlando, italialainen poliitikko (s. 1860)
3. joulukuuta – Rudolf Slánský, Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteeri (s. 1901)
6. joulukuuta – Jakob Sporrenberg, saksalainen SS-upseeri (s. 1902)
11. joulukuuta – Leo Valve, suomalainen shakkitehtävien laatija ja kansallinen tehtävämestari (s. 1914)
20. joulukuuta – August Nilsson, ruotsalainen poliitikko ja lehtimies (s. 1867)
25. joulukuuta – Viivi Paarmio, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1867)
25. joulukuuta – Herman Sörgel, saksalainen insinööri (s. 1882)
28. joulukuuta – Alexandrine, Tanskan kuningatar, kuningas Kristian X:n puoliso (s. 1879)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ Jorma K. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 730. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
↑ Taylor, Neville: Head hunters Royal United Services Institute of Victoria. maaliskuu 2024. Viitattu 13.8.2026. (englanniksi)
↑ This is the war in Malaya. Daily Worker, 28.4.1952, s. 1. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
↑ http://yle.fi/uutiset/ruotsi_muistaa_omaa_yli_50_vuotta_kadoksissa_ollutta_konettaan/7175915
↑ Vuosisatamme Kronikka, s. 738.
↑ Piercarlo Ghinzani - Italy ESPN. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Piercarlo Ghinzani Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Johnny McDowell Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Johnny McDowell - United States ESPN. Arkistoitu 26.12.2015. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Luigi Fagioli Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Luigi Fagioli - Italy ESPN. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Bill Schindler Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Bill Schindler - United States ESPN. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[1] Jorma K. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 730. Jyväskylä: Gummerus, 1987.

[2] Taylor, Neville: Head hunters Royal United Services Institute of Victoria. maaliskuu 2024. Viitattu 13.8.2026. (englanniksi)

[3] This is the war in Malaya. Daily Worker, 28.4.1952, s. 1. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

[4] ttp://yle.fi/uutiset/ruotsi_muistaa_omaa_yli_50_vuotta_kadoksissa_ollutta_konettaan/7175915

[5] Vuosisatamme Kronikka, s. 738.

[6] Piercarlo Ghinzani - Italy ESPN. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[7] Piercarlo Ghinzani Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[8] Johnny McDowell Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[9] Johnny McDowell - United States ESPN. Arkistoitu 26.12.2015. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[10] Luigi Fagioli Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[11] Luigi Fagioli - Italy ESPN. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[12] Bill Schindler Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[13] Bill Schindler - United States ESPN. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)