Kristian X

Kristian X
Tanskan ja Islannin kuningas
Kristian X vuonna 1931
Tanskan kuningas
Valtakausi 14. toukokuuta 1912 – 20. huhtikuuta 1947
Edeltäjä Fredrik VIII
Seuraaja Fredrik IX
Islannin kuningas
Valtakausi 1. joulukuuta 1918 – 17. kesäkuuta 1944
Edeltäjä monarkia perustettu
Seuraaja monarkia lakkautettu
Syntynyt 26. syyskuuta 1870
Charlottenlundin linna, Kööpenhamina
Kuollut 20. huhtikuuta 1947 (76 vuotta)
Amalienborgin linna, Kööpenhamina
Hautapaikka Roskilden tuomiokirkko
Puoliso Alexandrine Mecklenburg-Schwerin
Lapset Fredrik IX
Prinssi Knud
Koko nimi Christian Carl Frederik Albert Alexander Friedrich Vilhelm
Suku Glücksburg
Isä Fredrik VIII
Äiti Louise
Uskonto protestantti
Nimikirjoitus

Kristian X (tansk. Christian 10., Christian Carl Frederik Albert Alexander Friedrich Vilhelm); (26. syyskuuta 1870 Charlottenlundin linna, Kööpenhamina – 20. huhtikuuta 1947 Amalienborgin linna, Kööpenhamina) oli Tanskan kuningas vuosina 1912–1947 ja Islannin kuningas Kristján X vuosina 1918–1944.

Suku ja koulutus

Kristian oli Tanskan kuningas Fredrik VIII:n ja kuningatar Louisen vanhin poika. Hänellä oli seitsemän sisarusta, nuoremmasta veljestä Carlista tuli Norjan kuningas Haakon VII. Hänen mottonsa oli ”Min Gud, mit land, min ære” (suom. ”Jumalani, maani, kunniani”).

Christian oli ensimmäinen Tanskan kuningashuoneen jäsen, joka sai lukion päästötodistuksen ja kirjoitti yksityisoppilaana ylioppilaaksi vuonna 1889. Hän sai sotilaskoulutuksen, oli luonteeltaan upseeri sekä käytti usein univormua. Hänestä tuli kuninkaallisen henkivartiokaartin päällikkö vuonna 1898 ja ylipäällikkö vuonna 1905.

Christianista tuli kruununprinssi isänsä tultua kuninkaaksi vuonna 1906, ja hän johti vastarintaa Tanskan Länsi-Intian (nykyisin Yhdysvaltain Neitsytsaaret) myymisestä Yhdysvalloille, mikä lopulta tapahtui vuonna 1917.

Avioliitto ja lapset

Prinssi Christian kihlautui 17-vuotiaan herttuatar Alexandrine von Mecklenburg-Schwerinin kanssa maaliskuussa 1897 Schwerinissä ja avioitui hänen kanssaan 26. huhtikuuta 1898 Cannesissa Villa Wendenissä. He olivat tavanneet talvella 1896–1897 Cannesissa, joka oli kuninkaallisten suosima lomailupaikka ja jossa Alexandrinen perhe omisti kyseisen huvilan. Häälahjaksi pari sai Århusissa sijaitsevan Marselisborgin palatsin, joka tosin valmistui vasta vuonna 1902.

Christianille ja Alexandrinelle syntyi kaksi lasta:

  1. Fredrik IX (1899–1972), avioitui Ruotsin prinsessa Ingridin kanssa; heidän tyttärensä on Tanskan entinen kuningatar Margareeta II.
  2. Prinssi Knud (1900–1976), avioitui serkkunsa, Tanskan prinsessa Caroline Mathilden (1912–1995) kanssa.

Kuningas

Kristianin isä Fredrik VIII sai sydänkohtauksen iltakävelynsä aikana vieraillessaan Hampurissa ja kuoli 14. toukokuuta 1912. Valtaan tullessaan vuonna 1912 Kristian X:llä oli jonkin verran vaikeuksia sopeutua parlamentaariseen demokratiaan.

Kristian X osallistui ensimmäiseen Skandinavian kuninkaiden kokoukseen ensimmäisen maailmansodan aikana Malmössä joulukuussa 1914. Kesäkuussa 1915 hän allekirjoitti uuden perustuslain, joka määräsi kaksikamarisen parlamentin sekä yhtäläisen äänioikeuden miehille ja naisille. Hän antoi myös suostumuksensa vuoden 1918 liittovaltiosäädökseen, jolla Islannista tehtiin itsenäinen kuningaskunta.

Vuonna 1920 kuningas erotti pääministeri Carl Theodor Zahlen hallituksen, kun tämä kieltäytyi noudattamasta kuninkaan toiveita Schleswigin kysymyksessä. Kuningas nimitti oman toimitushallituksen ilman vaaleja. Seurauksena oli niin sanottu pääsiäiskriisi, kansalaislevottomuuksia ja lähes vallankumouksellinen tunnelma, mikä pakotti kuninkaan perääntymään.

Muutama kuukausi myöhemmin heinäkuussa 1920 hänet otettiin lämpimästi vastaan ​​Pohjois-Schleswigissä, Saksan Versailles’n rauhansopimuksessa vuonna 1919 Tanskalle luovuttamassa Schleswig-Holsteinin osassa. Hän ratsasti alueelle valkoisella hevosellaan ja muuttui näin kansan mielissä politisoivasta hallitsijasta kansallisen yhtenäisyyden symboliksi.

Kristian X oli kenraali Mannerheimin ystävä. Mannerheimilla oli läheiset suhteet Tanskan kuningashuoneeseen keisari Aleksanteri III:n puolison Maria Fjodorovnan eli Tanskan prinsessa Dagmarin välityksellä. Nuoruudessaan Mannerheim oli palvellut Maria Fjodorovnan Chevalier-kaartissa Pietarissa.lähde? Kristian X teki virallisen vierailun Suomeen toukokuussa 1928.

Saksan miehityksen aikana

Pääartikkelit: Tanskan valtaus ja Tanskan miehitys

Saksa aloitti yllätyshyökkäyksen Tanskaan 9. huhtikuuta 1940. Tanskalaisten tekemästä vastarinnasta huolimatta maan hallitus päätyi antautumaan vain muutamia tunteja hyökkäyksen alettua. Kuningas Kristian ja Tanskan hallitus kävivät hyökkäyksen aikana neuvotteluja siitä, miten maan poliittisen johdon pitäisi reagoida. Vastarinnan tekeminen todettiin turhaksi, koska Tanska oli pinta-alaltaan pieni ja tasainen maa, eli Norjan tapainen vuoristosta käytävä sissisota ei onnistuisi. Kristian X ja kruununprinssi Fredrik kieltäytyivät myös yksiselitteisesti lähtemästä maanpakoon, koska Fredrikin vaimo oli yhdeksännellä kuulla eli viimeisillään raskaana eikä siksi kykenisi seuraamaan muuta kuningasperhettä. Tanskan hallitus ilmoitti myöhemmin aamulla antautuvansa.

Saksan miehitettyä Tanskan kuninkaasta kehittyi tanskalaisia yhdistävä hahmo ja vastarinnan symboli. Miehityksen alkuvaiheessa natsit hallitsivat kevyin ottein ja keskittyivät lähinnä vain Tanskan ulkopolitiikan ohjailuun. Syynä tähän oli natsien rotuopin mukainen ajatus siitä, että tanskalaiset olivat myös arjalaisia. Tanskaan omaa armeijaa tai laivastoa ei myöskään lakkautettu miehityksen aikana.

Kristian X ratsasti usein Kööpenhaminan kaduilla, mikä osoitti, ettei hän ollut luopunut vaatimuksestaan ​​kansalliseen suvereniteettiin. Hän hylkäsi natsien vaatimuksen juutalaisten vastaisesta lainsäädännöstä syyskuussa 1942, mutta joutui toukokuussa 1943 tuomitsemaan tanskalaisten tekemien ammusten ja rautateiden sabotoinnin. Hänen puheensa miehitysvoimia vastaan ​​elokuussa 1943 saksalaisten ja tanskalaisten vastarintataistelijoiden välisten taistelujen puhjettua johti hänen vangitsemiseensa sodan loppuun saakka.

Kuninkaasta kerrotaan tarinaa, jonka mukaan, kun Saksa miehitti Tanskan ja natsi-Saksan hakaristilippu nostettiin Christiansborgin linnan salkoon, kuningas sanoi eräälle vanhemmalle natsikenraalille, että lippu on vedettävä salosta. Kun kenraali kieltäytyi, kuningas sanoi: ”Tanskalainen sotilas kyllä laskee sen.” Tähän saksalainen kenraali: ”Sotilas ammutaan ennen kuin hän tekee sen”. Kuningas: ”Enpä tiedä, sillä sotilas olen minä.” Kenraali määräsi tämän lauseen jälkeen, että Tanskan lippu on vedettävä salkoon ja Saksan lippu on laskettava.

Kristian X ylenkatsoi avoimesti Adolf Hitleriä. Hitlerin onnittelukirje kuninkaan 72-vuotissyntymäpäivien johdosta syyskuussa 1942 sai sähkeenä lyhyen, tavanomaisen vastauksen: ”Lausun parhaat kiitokseni. Christian Rex (saks. Spreche meinen besten Dank aus. Chr. Rex)”, mitä Hitler piti loukkauksena ja veti pois lähettiläänsä Tanskasta. Tämä niin sanottu sähkekriisi johti Tanskan hallituksen kaatumiseen.

Miehityksen aikana tanskalaiset onnistuivat piilottamaan tai salakuljettamaan pois maasta suurimman osan maan arviolta 8 500 juutalaisesta, joista 95 % selvisi holokaustista. Kuitenkin kertomukset siitä, että itse kuningas oli alkanut käyttää juutalaisten tunnistamiseen tarkoitettua keltaista tähteä, ja sitä kautta saanut kaikki tanskalaiset käyttämän tähteä, eivät pidä paikkaansa. Kuningas kuitenkin ilmaisi vahvan tukensa Tanskan juutalaisille, minkä johdosta esimerkiksi yliopistoja suljettiin ja kirkoissa saarnattiin, jotta kansalaiset auttaisivat juutalaisia pakenemaan maasta.

Vuonna 1944 Islannissa järjestettiin kansanäänestys uudesta perustuslaista, jossa suurin osa islantilaisista kannatti itsenäisyyttä Tanskasta. Kuninkaan edustajana toiminut Sveinn Björnsson valittiin maan ensimmäiseksi presidentiksi.

Sodan jälkeen

Sodan päätyttyä brittijoukot vetäytyivät vuonna 1945 Färsaarilta, joita britit olivat miehittäneet vuodesta 1940 lähtien. Miehityksen aikana Färsaaret olivat käytännössä hallinnoineet itse itseään. Saarilla järjestettiin vuonna 1946 kansanäänestys itsenäisyydestä. Enemmistö äänestäjistä kannatti itsenäisyyttä ja paikallisparlamentin puhemies antoikin itsenäisyysjulistuksen 18. syyskuuta. Kristian X ei kuitenkaan tunnustanut kansanäänestystä tai sen tulosta ja hajotti paikallisparlamentin. Vaalien jälkeen itsenäisyyden vastustajat saivat enemmistön.

Loukkaantuminen ja kuolema

Kuningas loukkaantui vakavasti kun hänen ratsunsa Jubilee heitti hänet selästään päivittäisellä ratsastuksella lokakuussa 1942. Hän ei esiintynyt tämän jälkeen enää paljon julkisuudessa. Edustustehtävät hoiti kruununprinssi Frederik. Kristian X kuoli 76-vuotiaana onnettomuuden jälkiseurauksiin huhtikuussa 1947 Amalienborgin linnassa Kööpenhaminassa. Hänet on haudattu Roskilden tuomiokirkkoon.

Kunnianosoituksia

Tanskalaiset ja islantilaiset

Kuninkaana Kristian oli seuraavien ritarikuntien suurmestari:

Ulkomaalaiset

Lähde:

Galleria

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Christian X | Reign of Denmark, World War II, Resistance Movement Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Valgsprog 3.10.2024. Danmarks Nationalleksikon. Viitattu 31.10.2025. (tanskaksi)
  3. 1 2 3 4 The Story of King Christian X Kongehuset. Viitattu 3.8.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Bricka, Carl Frederik: III. Bind. Brandt - Clavus (s. 529) Dansk biografisk Lexikon. Viitattu 3.8.2024. (tanskaksi)
  5. 1 2 The Royal Lineage Kongehuset. Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  6. 1 2 King Christian X of Denmark 19.4.2013. Unofficial Royalty. Viitattu 31.10.2025. (englanniksi)
  7. ↑ 100th anniversary of Frederik 8s death and Christian 10s succession to the trone 2012. Kongehuset. Viitattu 31.10.2025. (englanniksi)
  8. 1 2 Christian X Amalienborg. Viitattu 20.10.2016.
  9. ↑ Suomen ja Tanskan yhteinen historia Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina. Viitattu 20.10.2016.
  10. ↑ Tanskan ja Islannin kuningas Kristian X ja presidentti Relander suojeluskuntien ja Lotta Svärdin kenttäleirillä. Museovirasto. Teoksen verkkoversio Viitattu 2.8.2024.
  11. ↑ German occupation (1940-1945) 2025. National Museum of Denmark. Viitattu 31.10.2025. (englanniksi)
  12. ↑ Shirer, William: The Rise and Fall of the Third Reich: A History of Nazi Germany, s. 663. New York: Simon & Schuster, 1990. ISBN 978-1-45165-168-3 (englanniksi)
  13. ↑ Dildy, Douglas C.: Denmark and Norway 1940: Hitler's boldest operation, s. 36. Lontoo: Osprey Publishing Ltd., 2007. ISBN 978-1-84603-117-5 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  14. 1 2 Denmark Holocaust Encyclopedia. Arkistoitu 17.10.2025. Viitattu 30.10.2025. (englanniksi)
  15. 1 2 King Christian X of Denmark 2025. Holocaust Encyclopedia. Viitattu 31.10.2025. (englanniksi)
  16. 1 2 Heroes from History. King Christian X of Denmark and his resistance to the Nazis. Hubpages. Viitattu 20.10.2016. (englanniksi)
  17. ↑ Telegramkrisen - Dansk-tysk diplomatisk krise Danmarks Nationalleksikon. 9.10.2025. Viitattu 29.11.2025. (tanskaksi)
  18. ↑ Denmark's Defiance: Protecting a Nation's Jews During WWII 2025. Smithsonian Associates. Arkistoitu 15.2.2025. Viitattu 30.10.2025. (englanniksi)
  19. ↑ Mikkelson, David: The King of Denmark Wore a Yellow Star Snopes. 5.7.2000. Viitattu 30.10.2025. (englanniksi)
  20. ↑ Iceland profile - Timeline 15.3.2012. BBC News. Viitattu 30.10.2025. (englanniksi)
  21. ↑ Sveinn Björnsson | First President, Independence, Republic 2025. Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.10.2025. (englanniksi)
  22. ↑ History of the Faroe Islands 2025. visitfaroeislands.com. Viitattu 30.10.2025. (englanniksi)
  23. ↑ Hákun Leo, Jens: Saturday marks 73rd anniversary of Faroese independence referendum 13.9.2019. Local.fo. Viitattu 30.10.2025. (englanniksi)
  24. ↑ The Story of King Christian X Kongehuset. Viitattu 3.8.2024. (englanniksi)
  25. ↑ Bille-Hansen, A. C. & Holck, Harald (toim.): ”Statshaandbog for Kongeriget Danmark for Aaret 1912”, Kongelig Dansk Hof- og Statskalender, s. 3. Kööpenhamina: J.H. Schultz A.-S. Universitetsbogtrykkeri, 1912. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 30.11.2023. (tanskaksi)
  26. ↑ Saga fálkaorðunnar 2023. Forseti Íslands. Viitattu 30.11.2023. (islanniksi)
  27. ↑ Kolana Řádu Bílého lva aneb hlavy států v řetězech 2023. vyznamenani.net. Viitattu 30.11.2023. (tšekiksi)
  28. ↑ Teenetemärkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei. 2023. Viitattu 30.11.2023. (viroksi)
  29. ↑ Schwarzer Adler-orden. Königlich preussische Ordensliste, 1886, s. 5. Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
  30. ↑ Sallay, Gergely Pál: The Collar of the Hungarian Order of Merit A Had Tör Té Ne Ti Mú Ze um Értesítôje 18. 2018. Viitattu 30.11.2023. (unkariksi)
  31. ↑ Calendario generale del regno d'Italia, s. 58. Italy Ministero dell'interno, 1920. Teoksen verkkoversio Viitattu 30.11.2023. (italiaksi)
  32. ↑ Norway: Den kongelige norske Sanct Olavs Orden, s. 869–870. Norges Statskalender, 1907. Teoksen verkkoversio Viitattu 30.11.2023. (norjaksi)
  33. ↑ Caballeros de la insigne orden del toisón de oro (s. 146) Guía Oficial de España. 1905. Viitattu 30.11.2023. (espanjaksi)
  34. ↑ Real y distinguida orden de Carlos III (s. 148) Guía Oficial de España. 1905. Viitattu 30.11.2023. (espanjaksi)
  35. ↑ Kungl. Serafimerorden (s. 807) Sveriges statskalender. 1925. Viitattu 30.11.2023. (ruotsiksi)
  36. ↑ Konung Carl den Xlllrs orden (s. 345) Sveriges statskalender. 1940. Viitattu 30.11.2023. (ruotsiksi)
  37. ↑ Page 6640 | Issue 27364, 11 October 1901 London Gazette. 11.10.1901. Viitattu 30.11.2023. (englanniksi)
  38. ↑ Page 3077 | Issue 28131, 24 April 1908 London Gazette. 24.4.1908. Viitattu 30.11.2023. (englanniksi)
  39. ↑ Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen saajat 9.10.2020. Ritarikunnat. Viitattu 30.10.2025.
  40. ↑ Staatshandbuch für das Großherzogtum Sachsen / Sachsen-Weimar-Eisenach (s. 17) 1900. Großherzogliche Hausorden. Arkistoitu 2020. Viitattu 30.10.2025. (saksaksi)
  41. ↑ Męclewska, Marta: Kawalerowie i statuty Orderu Orła Białego: 1705-2008, s. 298. Zamek Kroʹlewski, 2008. ISBN 978-83-7022-178-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 30.10.2025. (puolaksi)
  42. ↑ พระราชทานเครื่องราชอิสริยาภรณ์ ที่ประเทศยุโรป ratchakitcha.soc.go.th. Arkistoitu 8.5.2019. Viitattu 30.10.2025. (thaiksi)
  43. ↑ Bille-Hansen, A. C.; Holck, Harald (toim.): ”Statshaandbog for Kongeriget Danmark for Aaret 1943”, Kongelig Dansk Hof- og Statskalender, s. 15. Kööpenhamina: J.H. Schultz A.-S. Universitetsbogtrykkeri, 1943. Teoksen verkkoversio. (tanskaksi)

Aiheesta muualla


  Edeltäjä:
Fredrik VIII		 Tanskan kuningas
1912–1947		 Seuraaja:
Fredrik IX