Parlamentarismi

Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, jossa valtion hallitus on riippuvainen parlamentin luottamuksesta. Parlamentti tekee hallitukselle välikysymyksiä, epäluottamuslause-ehdotuksia ja luottamusäänestyksiä, joilla luottamusta hallitukseen mitataan. Mikäli hallitus ei nauti parlamentin luottamusta, hallitus on velvoitettu eroamaan.

Hallitus koostuu parlamentin suurimman puolueen tai koalition jäsenistä. Hallitusta johtaa pääministeri, jonka valitsee hänen puolueensa. Toisin kuin presidenttijohtoisessa järjestelmässä, parlamentarismissa ministerit ovat tavallisesti kansanedustajia.

Parlamentaarisista maista osa on monarkioita, osa tasavaltoja. Parlamentaaristen maiden tapauksessa monarkian ja tasavallan ero on usein lähinnä muodollinen.

Semipresidentialismissa yhdistyy parlamentarismin ja presidentialismin piirteitä.

Yleisyys

Parlamentarismi on yleinen hallintomuoto Euroopan vanhoissa ja uusissa demokratioissa sekä esimerkiksi Australiassa, Kanadassa, Intiassa, Israelissa ja Japanissa. Suomessa parlamentarismi tuli virallisesti voimaan Suomen itsenäistyessä vuoden 1917 lopussa.

Piirteitä

Parlamentissa voi olla yksi tai kaksi kamaria. Useissa järjestelmissä parlamentin alahuoneella on enemmän valtaa kuin ylähuoneella, ja joissain maissa ylähuoneesta on luovuttu kokonaan.

Parlamentarismi eroaa presidenttijohtoisesta presidentialismista vähintään neljällä toisistaan riippumattomalla tavalla.

  1. Äänestäjät valitsevat parlamentin aika ajoin järjestettävissä yleisissä vaaleissa, mutta he eivät valitse suoraan maan hallitusta tai ylintä johtajaa.
  2. Hallituksen muodostaa parlamentin tuella parlamentin hallitseva ryhmä, johon kuuluu yleensä yksi tai useampi puolue. Hallitus voi koostua yhdestä tai useammasta puolueesta, ja hallituksella voi olla parlamentissa enemmistö tai vähemmistö. Koalitiohallitukset ovat yleisiä maissa, joissa vaalijärjestelmä johtaa siihen, että parlamentissa istuu enemmän kuin kolme puoluetta. Hallitus muodostuu parlamentin jäsenistä, eli lainsäädäntövallan ja toimeenpanovallan välillä ei ole muodollista vallanjakoa, kuten presidentialismissa. Hallituksen hyväksyy muodollisesti yleensä perustuslaillinen monarkki tai presidentti, jonka valta on rajoitettu ja seremoniallinen.
  3. Hallituksen muodostaa joukko hallitsevaan puolueeseen tai koalitioon kuuluvia kansanedustajia. Heistä ylin on pääministeri tai kansleri, ja muut ministerit vastaavat omista alueistaan. Pääministeri on perinteisesti ollut vain ylin ministeri, mutta nykyisin monessa maassa valtaa on keskitetty pääministerille entistä enemmän.
  4. Hallitus voi menettää parlamentin luottamuksen luottamusäänestyksessä, ja joutua eroamaan. Näin tapahtuu erityisesti vähemmistöhallitusten aikana, tai jos hallituksella on parlamentissa vain pieni ja epävakaa enemmistö. Hallituksen kaatumisesta seuraavat uudet parlamenttivaalit. Useimmissa parlamentaarisissa maissa parlamenttivaalit järjestetään säännöllisesti joka kolmas, neljäs tai viides vuosi, mutta hallituksen kaatuminen johtaa ennenaikaisiin vaaleihin.

Parlamentaariset demokratiat voidaan jakaa kahteen tyyppiin:

  1. Enemmistödemokratiaan perustuva järjestelmä on vallalla Euroopassa lähinnä Britanniassa, ja muualla esimerkiksi Kansainyhteisön maissa. Enemmistö- eli majoriteettidemokratiassa parlamenteille on ominaista keskustelun ristiriitaisempi sävy ja polarisoituneisuus. Usein enemmistödemokratiat ovat kaksipuoluejärjestelmiä, koska vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita. Enemmistödemokraattisessa järjestelmässä toinen näistä puolueista saa vaalissa suuremman osan äänistä ja voi toteuttaa omaa ohjelmaansa. Parlamentin täysistunto on suhteellisesti tärkeämpi kuin valiokunnat. Enemmistödemokraattisia vaalitapoja ovat mm. plurariteettienemmistö ja Suomen presidentinvaalissa käytettävä kaksivaiheinen vaali. Enemmistödemokratiaa voidaan kritisoida tempoilevuudesta, sillä harjoitettava politiikka voi muuttua vahvastikin vaalien välillä.
  2. Länsieurooppalaisessa konsensusdemokraattisessa mallissa (esimerkiksi Itävalta, Saksa ja Suomi) on useita puolueita ja ne joutuvat tekemään yhteistyötä. Konsensusdemokraattisissa maissa vaalitapa on usein suhteellinen. Usein käytettyjä tapoja ovat muun muassa D’Hondt tai Saint-Laguë. Parlamentin täysistunnon roolia heikentää konsensusdemokraattisissa maissa se, että kompromissit tehdään jo valiokunnissa ja täysistuntoon viedään valmis lakiesitys. Konsensusdemokratiaa voidaan kritisoida lehmänkaupoista ja ideologiattomuudesta, koska puolueiden on pakko tehdä yhteistyötä keskenään. Parlamentaarisen järjestelmän toteutus vaihtelee konsensusdemokratioissa sen mukaan, tarvitseeko hallitus parlamentin tuen ja minkälaisessa tilanteessa (jos ollenkaan) hallituksella on oikeus hajottaa parlamentti.

Argumentteja puolesta ja vastaan

Parlamentarismin kannattajat pitävät parlamentarismiin kuuluvaa kompromissihakuisutta ja poliittista joustavuutta etuna presidentialismiin nähden. Parlamentarismissa esiintyy myös presidentialismia vähemmän poliittisia umpikujia. Maailmanpankin tutkimuksen mukaan parlamentaristisissa järjestelmissä on muita järjestelmiä vähemmän korruptiota.

Parlamentarismia on arvosteltu siitä, että äänestäjät eivät pääse valitsemaan valtion ylintä poliittista johtajaa itse, vaan puolueet voivat paitsi valita hänet, myös korvata hänet omavaltaisesti. Tämän vuoksi johtajalla ei ole suoraa demokraattista vastuuta. Parlamentarismia on myös arvosteltu siitä, että siinä ei ole kunnollista vallanjakoa lainsäädäntövallan ja toimeenpanovallan välillä. Parlamentit ovat myös usein epävakaampia kuin presidentialistisissa järjestelmissä, koska hallitukset ovat riippuvaisia parlamenttien luottamuksesta, ja vaaleja joudutaan toisinaan järjestämään epäsäännöllisesti.

Luettelo valtioista joilla on parlamentaarinen järjestelmä (ilman semipresidentiaalisia valtioita)

Yksikamarijärjestelmä

Valtio Parlamentti Valtiomuoto
 Albania Kansalliskokous tasavalta
 Bangladesh Jatiyo Sangshad tasavalta
 Botswana parlamentti tasavalta
 Bulgaria Kansalliskokous tasavalta
 Dominica Kansalliskokous tasavalta
 Islanti Allting tasavalta
 Irak Kansalliskokous tasavalta
 Israel Knesset parlamentaarinen demokratia
 Kirgisia Korkein neuvosto tasavalta
Kosovo Kansalliskokous tasavalta
 Kreikka parlamentti tasavalta
 Kroatia parlamentti tasavalta
 Kuwait Kansalliskokous perustuslaillinen monarkia
 Latvia Saeima tasavalta
 Libya Kansallinen kongressi tasavalta
 Liettua Seimas tasavalta
 Luxemburg Edustajankamari perustuslaillinen monarkia
 Pohjois-Makedonia kansalliskokous tasavalta
 Malta Edustajainhuone tasavalta
 Mauritius Kansalliskokous tasavalta
 Moldova Parlamentti tasavalta
 Mongolia Kansalliskokous tasavalta
 Montenegro Parlamentti tasavalta
   Nepal Kansalliskokous liittotasavalta
 Norja Suurkäräjät perustuslaillinen monarkia
 Papua-Uusi-Guinea Parlamentti perustuslaillinen monarkia
 Ruotsi Riksdag perustuslaillinen monarkia
 Saint Kitts ja Nevis Kansalliskokous perustuslaillinen monarkia
 Saint Vincent ja Grenadiinit Kansalliskokous perustuslaillinen monarkia
 Samoa Kansalliskokous tasavalta
 Serbia Kansalliskokous tasavalta
 Singapore Parlamentti tasavalta
 Slovakia Kansallinen neuvosto tasavalta
 Sri Lanka Parlamentti tasavalta
 Suomi Eduskunta tasavalta
 Tanska Folketinget perustuslaillinen monarkia
 Ukraina Korkein rada tasavalta
 Unkari Kansalliskokous tasavalta
 Uusi-Seelanti parlamentti perustuslaillinen monarkia
 Vanuatu parlamentti tasavalta
 Viro Riigikogu tasavalta

Kaksikamarijärjestelmä

Valtio Parlamentti Ylähuone Alahuone Valtiomuoto
 Alankomaat Parlamentti Senaatti Edustajainhuone perustuslaillinen monarkia
 Australia parlamentti senaatti edustajainhuone perustuslaillinen monarkia
 Antigua ja Barbuda Parlamentti Senaatti Edustajainhuone perustuslaillinen monarkia
 Bahama Parlamentti Senaatti Kansalliskokous perustuslaillinen monarkia
 Barbados Parlamentti Senaatti Kansalliskokous tasavalta
 Belize Kansalliskokous Senaatti Edustajainhuone perustuslaillinen monarkia
 Belgia Parlamentti senaatti edustajainhuone perustuslaillinen monarkia
 Bhutan Parlamentti Kansallisneuvosto Kansalliskokous perustuslaillinen monarkia
 Espanja Parlamentti Senaatti Edustajainhuone perustuslaillinen monarkia
 Etelä-Afrikka Parlamentti Provinssien neuvosto Kansalliskokous tasavalta
 Etiopia Parlamentti Kansallisneuvosto Edustajainhuone liittotasavalta
 Grenada Parlamentti Senaatti Edustajainhuone perustuslaillinen monarkia
 Intia Parlamentti Rajya Sabha Lok Sabha liittotasavalta
 Irlanti Parlamentti Senaatti Edustajainhuone tasavalta
 Britannia Parlamentti House of Lords House of Commons perustuslaillinen monarkia
 Italia Parlamentti Senaatti Edustajainhuone tasavalta
 Itävalta Parlamentti liittoneuvosto kansallisneuvosto liittotasavalta
 Jamaika Parlamentti Senaatti Edustajainhuone perustuslaillinen monarkia
 Japani Parlamentti Ylähuone Alahuone perustuslaillinen monarkia
 Kambodža Parlamentti Senaatti Kansalliskokous perustuslaillinen monarkia
 Kanada Parlamentti Senaatti Edustajainhuone perustuslaillinen monarkia
 Malesia Parlamentti Senaatti

Edustajainhuone perustuslaillinen monarkia
 Pakistan Parlamentti Senaatti Kansalliskokous tasavalta
 Puola Kansalliskokous Senaatti Sejm tasavalta
 Romania Parlamentti Senaatti Edustajainhuone tasavalta
 Saint Lucia Parlamentti Senaatti Kansalliskokous perustuslaillinen monarkia
 Saksa Parlamentti Liittoneuvosto Liittopäivät liittotasavalta
 Slovenia Parlamentti Kansallisneuvosto Kansalliskokous tasavalta
 Sveitsi Liittoneuvosto Liittokokous Kansalliskokous valaliitto
 Thaimaa Kansalliskokous Senaatti Edustajainhuone perustuslaillinen monarkia
 Trinidad ja Tobago Parlamentti Senaatti Edustajainhuone tasavalta
 Tšekki Parlamentti Senaatti Edustajainhuone tasavalta

Lähteet

  1. ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 399. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Nicholls, Kate (päätoim. Kurian, George Thomas): ”Parliamentary Government”, The Encyclopedia of Political Science, s. 1179–1180. CQ Press, 2011. ISBN 978-1-933116-44-0
  3. ↑ Parlamentarismi Suomalainen yhteiskunta, Taustatietoa vuosista 1917-1918, Suomi 80, Historia, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
  4. ↑ Lijphart, Arend.: Patterns of democracy : government forms and performance in thirty-six countries, s. 9–45. New Haven [Conn.]: Yale, 2012. 808077212 ISBN 978-0-300-18912-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 20.12.2020.
  5. ↑ SSRN-Accountability and Corruption: Political Institutions Matter by Daniel Lederman, Norman Loayza, Rodrigo Soares
  6. ↑ www.parlament.al Albanian Parliament. Viitattu 5.3.2012.
  7. ↑ www.parliament.gov.bd Bangladesh Parliament. Arkistoitu 6.3.2009. Viitattu 5.3.2012.
  8. ↑ www.parliament.gov.bw Botswana Parliament. Arkistoitu 28.6.2009. Viitattu 5.3.2012.
  9. ↑ www.parliament.bg National Assemly of the Republic of Bulgaria. Arkistoitu 29.2.2012. Viitattu 5.3.2012.
  10. ↑ House of Assembly of Dominica Government of the Commonwealth of Dominica. Arkistoitu 23.8.2020. Viitattu 5.3.2012.
  11. ↑ www.althingi.is Allting. Arkistoitu 12.8.2004. Viitattu 5.3.2012.
  12. ↑ Iraq World Fact Book. CIA. Arkistoitu 24.12.2018. Viitattu 6.3.2012.
  13. ↑ parliament.iq Council of Representatives of Iraq. Viitattu 5.3.2012.
  14. ↑ www.knesset.gov.il Knesset Israeli Parliament. Viitattu 5.3.2012.
  15. ↑ www.kenesh.kg Supreme Council of Kyrgyzstan. Arkistoitu 18.2.2016. Viitattu 5.3.2012.
  16. ↑ www.assembly-kosova.org Assembly of Kosovo. Viitattu 5.3.2012.
  17. ↑ www.hellenicparliament.gr Hellenic Parliament. Viitattu 5.3.2012.
  18. ↑ www.sabor.hr Croatian Parliament. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 5.3.2012.
  19. ↑ Kuwait World Fact Book. CIA. Arkistoitu 21.5.2016. Viitattu 6.3.2012.
  20. ↑ www.kna.kw National Assembly of Kuwait. Arkistoitu 12.3.2012. Viitattu 5.3.2012.
  21. ↑ www.saeima.lv Latvijas Republikas Saeima. Viitattu 5.3.2012.
  22. ↑ web.gnc-ly.org General National Congress. Arkistoitu 6.6.2014. Viitattu 3.6.2014.
  23. ↑ www.lrs.lt Lietuvos Respublikos Seimas. Arkistoitu 21.2.2016. Viitattu 5.3.2012.
  24. ↑ www.chd.lu Chambre des Députés du Grand -Duche du Luxembourg. Viitattu 5.3.2012.
  25. ↑ www.sobranie.mk Makedonsko Sobranie. Viitattu 5.3.2012.
  26. ↑ www.parlament.mt Kamra tad-Deputati Malta. Arkistoitu 12.10.2014. Viitattu 5.3.2012.
  27. ↑ www.gov.mu National Assembly of Mauritius. Arkistoitu 5.5.2012. Viitattu 5.3.2012.
  28. ↑ www.parlament.md Parlamentul Republicii Moldova. Viitattu 5.3.2012.
  29. ↑ www.parliament.mn State Great Khural of Mongolia. Viitattu 5.3.2012.
  30. ↑ www.skupstina.me Skupština Crne Gore. Viitattu 5.3.2012.
  31. ↑ Nepal World Fact Book. CIA. Arkistoitu 29.12.2010. Viitattu 6.3.2012.
  32. ↑ www.parliament.gov.np Legislature Parliament of Nepal. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 5.3.2012.
  33. ↑ Norway World Fact Book. CIA. Arkistoitu 6.5.2020. Viitattu 6.3.2012.
  34. ↑ www.stortinget.no Storting. Viitattu 5.3.2012.
  35. ↑ www.parliament.gov.pg National Parliament of Papua New Guinea. Viitattu 5.3.2012.
  36. ↑ Sweden World Fact Book. CIA. Arkistoitu 19.5.2020. Viitattu 6.3.2012.
  37. ↑ www.riksdagen.se Sveriges riksdag. Viitattu 5.3.2012.
  38. ↑ www.gov.kn National Assembly of Saint Kitts and Nevis. Arkistoitu 11.2.2012. Viitattu 5.3.2012.
  39. ↑ www.assembly.gov.vc House of Assembly of Saint Vincent and the Grenadines. Viitattu 5.3.2012.
  40. ↑ www.parliament.gov.ws Legislative Assembly of Samoa. Arkistoitu 23.7.2005. Viitattu 5.3.2012.
  41. ↑ www.parlament.rs Narodna skupština Srbije. Viitattu 5.3.2012.
  42. ↑ www.parliament.gov.wsg Parliament of Singapore. Viitattu 5.3.2012.
  43. ↑ www.nrsr.sk Národná rada Slovenskej republiky. Viitattu 5.3.2012.
  44. ↑ www.parliament.lk Parliament of Sri Lanka. Viitattu 5.3.2012.
  45. ↑ www.eduskunta.fi Suomen eduskunta/Finlands riksdag. Arkistoitu 19.12.2010. Viitattu 5.3.2012.
  46. ↑ Denmark World Fact Book. CIA. Arkistoitu 18.9.2015. Viitattu 6.3.2012.
  47. ↑ www.ft.dk Folketinget. Viitattu 5.3.2012.
  48. ↑ portal.rada.gov Verkhovna Rada of Ukraine. Arkistoitu 10.6.2009. Viitattu 5.3.2012.
  49. ↑ www.mkogy.nu National Assembly of Hungary. Viitattu 5.3.2012.
  50. ↑ www.parlament.nz Parliament of New Zealand/Pāremata Aotearoa. Arkistoitu 19.8.2009. Viitattu 5.3.2012.
  51. ↑ www.parlament.gov.vu Parliament of Vanuatu. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 5.3.2012.
  52. ↑ www.riigikogu.ee Eesti Riigikogu. Viitattu 5.3.2012.
  53. ↑ The Netherlands World Fact Book. CIA. Arkistoitu 15.5.2020. Viitattu 6.3.2012.
  54. ↑ www.eerstekamer.nl Eerste Kamer der Staten-Generaal. Viitattu 5.3.2012.
  55. ↑ www.houseofrepresentatives.nl Dutch House of Representatives. Viitattu 5.3.2012.
  56. ↑ Australia World Fact Book. CIA. Arkistoitu 3.7.2015. Viitattu 6.3.2012.
  57. ↑ www.aph.gov.au Parliament of Australia. Viitattu 5.3.2012.
  58. ↑ www.aph.gov.au Parliament of Australia. Viitattu 5.3.2012.
  59. 1 2 Parliament of the Bahamas Government of the Bahamas. Viitattu 5.3.2012.
  60. ↑ www.barbadosparliament.com Parliament of Barbados. Arkistoitu 25.7.2010. Viitattu 5.3.2012.
  61. ↑ www.barbadosparliament.com Parliament of Barbados. Arkistoitu 9.1.2010. Viitattu 5.3.2012.
  62. ↑ www.nationalassembly.gov.bz National Assembly of Belize. Arkistoitu 14.8.2014. Viitattu 5.3.2012.
  63. ↑ www.nationalassembly.gov.bz National Assembly of Belize. Arkistoitu 9.1.2014. Viitattu 5.3.2012.
  64. ↑ Belgium World Fact Book. CIA. Arkistoitu 10.7.2016. Viitattu 6.3.2012.
  65. ↑ www.senaat.be Sénat de Belgique. Viitattu 5.3.2012.
  66. ↑ www.dekamer.be Chambre des Représentants. Viitattu 5.3.2012.
  67. ↑ www.nationalcouncil.bt Druki Gyelyong Tshogde. Arkistoitu 10.8.2009. Viitattu 5.3.2012.
  68. ↑ www.nab.gov.bt Druki Gyelyong Tshogdu. Arkistoitu 13.4.2008. Viitattu 5.3.2012.
  69. ↑ Spain World Fact Book. CIA. Arkistoitu 13.5.2009. Viitattu 6.3.2012.
  70. ↑ www.senado.es Senado de España. Viitattu 5.3.2012.
  71. ↑ www.congreso.es Congreso de los Diputadose. Viitattu 5.3.2012.
  72. ↑ www.parliament.gov.za Parliament of the Republic of South Africa. Arkistoitu 19.11.2016. Viitattu 5.3.2012.
  73. ↑ www.parliament.gov.za Parliament of the Republic of South Africa. Arkistoitu 21.10.2012. Viitattu 5.3.2012.
  74. ↑ Ethiopia World Fact Book. CIA. Arkistoitu 15.12.2018. Viitattu 6.3.2012.
  75. 1 2 www.ethiopar.net Parliament of the Federal Democratic Republic of Ethiopia. Arkistoitu 25.8.2019. Viitattu 5.3.2012.
  76. 1 2 House of Parliament of Grenada Government of Grenada. Viitattu 5.3.2012.
  77. ↑ India World Fact Book. CIA. Arkistoitu 11.6.2008. Viitattu 6.3.2012.
  78. ↑ Rajya Sabha Parliament of India. Viitattu 5.3.2012.
  79. ↑ Lok Sabha Parliament of India. Viitattu 5.3.2012.
  80. 1 2 www.oireachtas.ie Oireachtas. Viitattu 5.3.2012.
  81. ↑ United Kingdom World Fact Book. CIA. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 6.3.2012.
  82. ↑ www.parliament.uk Parliament of the United Kingdoms. Viitattu 5.3.2012.
  83. ↑ www.parliament.uk Parliament of the United Kingdoms. Viitattu 5.3.2012.
  84. ↑ www.parlamento.it Parlamento Italiano. Viitattu 4.3.2012.
  85. ↑ www.senato.it Senato della Repubblica. Viitattu 4.3.2012.
  86. ↑ camera.it Camera dei Deputati. Arkistoitu 11.3.2012. Viitattu 4.3.2012.
  87. ↑ Austria World Fact Book. CIA. Arkistoitu 10.6.2009. Viitattu 6.3.2012.
  88. ↑ www.parlament.gv.at Federal Council of Austria. Viitattu 4.3.2012.
  89. ↑ www.parlinkom.gv.at National Council of Austria. Viitattu 4.3.2012.
  90. 1 2 www.japarliament.gov.jm Parliament of Jamaica. Viitattu 4.3.2012.
  91. ↑ Japan World Fact Book. CIA. Arkistoitu 28.12.2010. Viitattu 6.3.2012.
  92. ↑ www.sangiin.go.jp House of Councillors of Japan. Viitattu 4.3.2012.
  93. ↑ www.shugiin.go.jp House of Representatives of Japan. Viitattu 4.3.2012.
  94. ↑ Cambodia World Fact Book. CIA. Arkistoitu 29.12.2010. Viitattu 6.3.2012.
  95. ↑ www.senate.gov Senate of Kingdom of Cambodia. Arkistoitu 11.3.2012. Viitattu 4.3.2012.
  96. ↑ www.national-assembly.org National Assembly of Kingdom of Cambodia. Arkistoitu 24.2.2012. Viitattu 4.3.2012.
  97. ↑ Canada World Fact Book. CIA. Arkistoitu 30.4.2019. Viitattu 6.3.2012.
  98. 1 2 www.parl.gc.ca Parliament of Canada/Parlement du Canada. Arkistoitu 13.9.2016. Viitattu 4.3.2012.
  99. ↑ Malaysia World Fact Book. CIA. Arkistoitu 6.1.2019. Viitattu 6.3.2012.
  100. 1 2 www.parlimen.gov.my Parlimen of Malaysia. Arkistoitu 25.5.2021. Viitattu 4.3.2012.
  101. ↑ www.senate.gov.pk Senate of Pakistan. Viitattu 4.3.2012.
  102. ↑ www.na.gov.pk National Assembly of Pakistan. Viitattu 4.3.2012.
  103. ↑ www.senat.gov.pl Senate of the Republic of Poland. Arkistoitu 11.7.2009. Viitattu 4.3.2012.
  104. ↑ www.sejm.gov.pl Sejm of the Republic of Poland. Viitattu 4.3.2012.
  105. 1 2 www.parlament.ro Parliament of Romania. Arkistoitu 28.12.2006. Viitattu 4.3.2012.
  106. ↑ www.bundesrat.de Bundesrat. Arkistoitu 13.2.2014. Viitattu 4.3.2012.
  107. ↑ www.bundestag.de Bundestag. Viitattu 4.3.2012.
  108. ↑ www.dz-rs-si Državni svet Republike Slovenije. Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 4.3.2012.
  109. ↑ www.ds-rs-si Državni zbor Republike Slovenije. Arkistoitu 25.2.2016. Viitattu 4.3.2012.
  110. ↑ www.parlament.ch Swiss Parliament. Viitattu 4.3.2012.
  111. ↑ www.parlament.ch Swiss Parliament. Viitattu 4.3.2012.
  112. ↑ Thailand World Fact Book. CIA. Arkistoitu 29.12.2010. Viitattu 6.3.2012.
  113. ↑ www.senate.go.th Senate of Thailand. Arkistoitu 7.12.2008. Viitattu 4.3.2012.
  114. ↑ www.parliament.go.th Senate of Thailand. Viitattu 4.3.2012.
  115. 1 2 www.ttparliament.org Parliament of Republic of the Trinidad and Tobago. Viitattu 4.3.2012.
  116. ↑ www.senat.cz Senate of the Parliament of the Czech Republic. Viitattu 4.3.2012.
  117. ↑ www.psp.cz Chamber of Deputies of the Parliament of the Czech Republic. Viitattu 4.3.2012.