| Kansankäräjät Folketinget | |
|---|---|
|
| |
| Tyyppi | |
| Tyyppi | yksikamarinen |
| Johto | |
| Puhemies |
Søren Gade (V) 12. marraskuuta 2022 alkaen |
| Kokoonpano | |
| Edustajia | 179 |
|
| |
| Puolueet |
Hallitus: (82)
Hallituksen tukipuolueet: (20)
Oppositio: (78)
|
| Vaalit | |
| Viimeisimmät vaalit | 24. maaliskuuta 2026 |
| Kokouspaikka | |
|
Kansankäräjien istuntosali Christiansborgin linnassa | |
| Christiansborg, Kööpenhamina | |
| Kotisivut | |
| http://www.folketinget.dk | |
Kansankäräjät (tansk. Folketinget) on Tanskan kuningaskunnan yksikamarinen parlamentti. Parlamenttirakennus sijaitsee Christiansborgin linnassa Kööpenhaminassa.
Vaalikausi on perustuslain mukaan neljä vuotta, mutta pääministeri voi halutessaan hajottaa kansankäräjät ja määrätä pidettäväksi uudet vaalit. Keskimäärin vaalikausi kestää vain kolme vuotta.
Kansankäräjien puhemieheksi valittiin Søren Gade 12. marraskuuta 2022.
Kansankäräjillä on 179 edustajaa, joista 175 valitaan Tanskasta ja kaksi edustajaa sekä Färsaarilta että Grönlannista. Färsaarten ja Grönlannin edustajien valinnasta on säädetty erikseen. Perustuslain mukaan kansankäräjät tulee valita käyttäen suhteellista vaalitapaa, ja vaalipiirin paikkoja määriteltäessä tulee ottaa huomioon kyseisen alueen asukasluku, äänioikeutettujen lukumäärä sekä väestöntiheys.
Tanskan edustajista 135 valitaan vaalipiireistä D'Hondtin menetelmällä ja 40 tasauspaikoilla, koska vaalitapa on suhteellinen. Niinpä hallitukset ovat perinteisesti olleet koalitiohallituksia. Toisen maailmansodan jälkeen useimmat hallitukset ovat olleet vähemmistöhallituksia, joilla on ollut parlamentissa hallituksen ulkopuolisia tukipuolueita. Uuden kamarin avausistuntoon osallistuu yleensä kuningatar Margareeta II.
Edustajaksi valittavan tulee olla äänioikeutettu (vähintään 18-vuotias Tanskan kansalainen, joka asuu maassa), jota ei ole erikseen julistettu vaalikelvottomaksi.
Tanskassa on käytössä listavaali, johon on kuitenkin lisätty mahdollisuus äänestää yksittäistä ehdokasta listalta. Myös sitoutumattomat ehdokkaat voivat osallistua, mutta heidän pitää kerätä vaalipiiristä riippuen 150–200 allekirjoitusta ehdokkuuden vahvistamiseksi. Toistaiseksi modernin historian aikana (1953–) vain yksi itsenäinen ehdokas on tullut valituksi: Jacob Haugaard vuoden 1994 vaaleissa.
Viimeisimmät vaalit pidettiin vuonna 2026. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena.
Hallituksen muodostivat sosiaalidemokraatit, sosialistinen kansanpuolue, moderaatit ja radikaali Venstre. Pääministerinä jatkoi Mette Frederiksen.