1945

Vuosisadat1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

Toisessa maailmansodassa tuhoutunutta Varsovaa tammikuussa 1945.
27. tammikuuta puna-armeija vapautti tuhansia Auschwitzin vankeja, sekä vangitsi leirin johtajat ja vartijat. Kuvassa on Auschwitzista pelastettuja lapsia.
  • 27. tammikuuta – Puna-armeija saapui Auschwitziin ja Birkenauhun Puolassa ja löysi keskitysleirit. Suurin osa elossa olleista vangeista oli erittäin huonossa kunnossa. Joukot vapauttivat Auschwitzissa 7 650 siellä vielä ollutta vankia, joista 450 oli alle 15-vuotiaita. Auschwitzin leirin varastoista löytyi valtavat määrät vankien siviilivaatteita ja muuta heille kuulunutta tavaraa sekä 7,7 tonnia kuljetusvalmiiksi pakattuja ihmisen hiuksia, joiden arveltiin olleen peräisin noin 140 000 naiselta. Leirien johtajat ja vartijat vangittiin.
  • 27. tammikuuta − Puna-armeijan kuoro saapui perustajansa Aleksandr Aleksandrovin johdolla ensimmäiselle vierailulleen Suomeen ja piti konsertin Kansallisteatterissa.
  • 28. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg täytti 80 vuotta. Merkkipäivän johdosta järjestettiin Helsingin messuhallissa suuri kansalaisjuhla.
  • 30. tammikuutaWilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana; 9 300 pakolaista hukkui.
  • 31. tammikuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi kehotti Suomen sodanaikaisia johtavia poliitikkoja siirtymään syrjään poliittisesta toiminnasta, jotta Neuvostoliitto ja Iso-Britannia saataisiin vakuuttuneiksi siitä, että Suomi oli hylännyt sotapolitiikan.
Roosevelt, Churchill ja Stalin Jaltan konferenssissa.
Dresdenin pommitukset.
Palava lentotukialus USS Franklin.

Huhtikuu–kesäkuu

Lapin sota päättyi.
Adolf Hitlerin kuolinuutinen.
Montreal Daily Star: "Germany Quit", 7. toukokuuta 1945

Heinäkuu–syyskuu

Ensimmäinen ydinräjäytys, koodinimi "Trinity" 16. heinäkuuta
Hiroshima pommituksen jälkeen.
  • 6. elokuutaHiroshima tuhottiin Enola Gay -nimisestä B-29-pommittajasta pudotetulla Little Boy -ydinpommilla kello 08:16 paikallista aikaa. Noin 80 000 ihmistä sai heti surmansa ja rakennukset tuhoutuivat valtavassa tulimyrskyssä perustuksiaan myöten kahdeksan neliökilometrin alueelta.
  • 6. elokuuta − Suomi ja Neuvostoliitto solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa. SKDL:n kansanedustaja Cay Sundström nimitettiin Suomen ensimmäiseksi suurlähettilääksi Moskovaan. Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettilääksi tuli valvontakomission poliittinen neuvonantaja Pavel Orlov.
  • 8. elokuuta – Neuvostoliitto julisti sodan Japanille liittoutuneiden sopimuksen mukaisesti ja aloitti hyökkäyksen Mantšuriassa.
  • 8. elokuuta – Liittoutuneiden kokouksessa Lontoossa solmittiin sopimus, jossa määriteltiin käsitteet rikos rauhaa vastaan ja sotarikos. Sopimus tehtiin Natsi-Saksan ja Japanin johtoa vastaan käytäviä oikeudenkäyntejä varten ja sitä sovellettiin myös Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.
  • 8. elokuuta − Valvontakomissio otti ensimmäisen kerran julkisesti kantaa Suomen sotasyyllisyysasiaan, kun komission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov kävi puhumassa siitä pääministeri J. K. Paasikiven luona. Savonenkov totesi Suomen pääosin toteuttaneen välirauhansopimuksen ehdot lukuun ottamatta sen sotarikollisia koskevaa 13. artiklaa.
  • 8.−9. elokuuta − Poliittinen äärivasemmisto järjesti mielenosoituksia Suomen suurimmissa kaupungeissa sotasyyllisyysasian käsittelyn vauhdittamiseksi.
  • 9. elokuutaNagasaki tuhottiin 22 kt Fat Man -ydinpommilla kello 11:02. 60 000–80 000 ihmistä kuoli heti.
  • 14. elokuutaJapani hyväksyi antautumisehdot. Toinen maailmansota päättyi.
  • 14. elokuuta – Marsalkka Philippe Pétain tuomittiin kuolemaan, mutta kenraali Charles de Gaulle muutti tuomion Pétainin korkean iän ja ensimmäisen maailmansodan aikaisten ansioiden vuoksi elinkautiseksi vankeudeksi 17. elokuuta.
  • 15. elokuuta – Keisari Hirohito ilmoitti antautumisesta kello 12:00 radiossa. VJ-päivä (Victory over Japan Day) Yhdysvalloissa.
  • 17. elokuutaIndonesialaiset nationalistit Sukarno ja Mohammed Hatta julistivat Indonesian tasavallan perustetuksi. Hollantilaiset siirtomaaviranomaiset eivät kuitenkaan tätä hyväksyneet.
Ho Tši Minh.
  • 19. elokuutaHo Tši Minhin johtama Việt Minh otti vallan Hanoissa.
  • 20. elokuuta − Suomi ja Yhdysvallat solmivat uudelleen sodan vuoksi katkenneet diplomaattisuhteensa. Suomen Pankin johtokunnan jäsen, Maalaisliiton kansanedustaja Kalle Jutila nimitettiin Suomen suurlähettilääksi Washingtoniin. Jutilan tilalle eduskuntaan tuli miltei suoraan vankilasta asekätkentäjutun vuoksi vangittu sosiaalijohtaja Eero Kivelä.
  • 22. elokuuta – Valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Ždanov kävi pääministeri J.K. Paasikiven luona kiirehtimässä sotasyyllisyyskysymyksen käsittelyä. Ždanov piti sotasyyllisyysasiaa ainoana esteenä Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden myönteiselle kehitykselle ja palasi asiaan useita kertoja myöhemminkin ennen oikeudenkäynnin alkua.
  • 22. elokuuta – Lakiesitys sotaan syyllisten rankaisemisesta annettiin eduskunnalle.
  • 24. elokuutaSuomessa syntyi 495 lasta, joka on yhden vuorokauden syntyvyyden suomenennätys.
  • 24. elokuuta – Noin 16 000 Lapin läänin alueelta evakuoidun siviilin ilmoitettiin oleskelevan vielä Vaasan ja Oulun läänien alueilla.
  • 29. elokuuta – Natsi-Saksan 24 vangittua johtomiestä vastaan nostettiin syytteet sotarikoksista, rikoksista rauhaa vastaan ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
  • 2. syyskuuta – Kenraali Douglas MacArthur ja amiraali Chester Nimitz hyväksyivät Japaniin virallisen antautumisen USS Missourilla Tokionlahdella.
  • 2. syyskuuta – Ho Tši Minh muotoili Vietnamin itsenäisyysjulistuksen.
  • 4. syyskuuta – Japanilaiset joukot antautuvat Wake Islandlla.
  • 8. syyskuuta – Yhdysvallat miehitti Etelä-, Neuvostoliitto Pohjois-Korean.
  • 10. syyskuuta – Norjan syrjäytetty valtionpäämies Vidkun Quisling tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan. Tämä merkitsi poikkeamista Norjan rikoslaista, sillä kuolemanrangaistus oli kielletty Norjassa vuonna 1905.
  • 11. syyskuuta – Suomen eduskunta hyväksyi äänin 129−11 ns. sotasyyllisyyslain. Kymmenen kansanedustajaa äänesti tyhjää ja 48 oli poissa äänestyksestä.
  • 11. syyskuuta – 22 henkilöä kuoli lento-onnettomuudessa Milnenlahdella Papuan territoriossa, kun Australian kuninkaallisten ilmavoimien Douglas C-47A-30 -kone katosi pudoten ilmeisesti mereen.
  • 12. syyskuuta − Tasavallan presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri J. K. Paasikivi vahvisti sotasyyllisyyslain. Eduskunta valitsi 12 jäsentä sotasyyllisyystuomioistuimeen; tuomioistuimen kolme lakimiesjäsentä oli nimetty jo aiemmin.
  • 19. syyskuuta – Suomen ilmoitettiin suorittaneen Neuvostoliitolle sotakorvauksia ensimmäisen vuoden aikana 51,5 miljoonan dollarin arvosta, mikä vastasi 7,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
  • 26. syyskuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Arvo Salminen teki eduskuntakyselyn asekätkentäjutun vuoksi pidätettyjen henkilöiden kohtelusta.

Lokakuu–joulukuu

Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin.
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit aloitettiin Helsingin Säätytalolla.

Tuntemattomat päivämäärät

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

Huhtikuu–kesäkuu

Heinäkuu–syyskuu

Lokakuu–joulukuu

Kuolleita

Tammikuu–maaliskuu

Huhtikuu–kesäkuu

Heinäkuu–syyskuu

Lokakuu–joulukuu

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

Aiheesta muualla

Uses material from the Wikipedia article 1945, released under the CC BY-SA 3.0 license.