1949

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
Vuosikymmenet	1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
	1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
	1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
	1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
	1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
	1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
	1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
	1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
	1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
	1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
	2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1949 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

Tapahtumia

Tammikuu−maaliskuu

1. tammikuuta − Suojelupoliisi aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi päälliköksi nimitettiin varatuomari Armas Alhava.
7. tammikuuta – George Marshall erosi Yhdysvaltain ulkoministerin paikalta. Hänen seuraajakseen tuli Dean Acheson.
14. tammikuuta – Kiinan sisällissota: Mao Zedong vaati Tšiang Kai-šekiä antautumaan ehdoitta.
21. tammikuuta – Tšiang Kai-šek ilmoitti luopuvansa toistaiseksi Kiinan presidentin ja armeijan ylipäällikön tehtävistä.
23. tammikuuta – Neuvostoliitto ja viisi Itä-Euroopan maata muodostivat keskinäisen taloudellisen avun neuvoston.
25. tammikuuta – David Ben-Gurion valittiin Israelin ensimmäiseksi pääministeriksi.
28. tammikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi korosti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa, että kotimaisten kommunistilehtien ja Neuvostoliiton lehtien kirjoitukset eivät ratkaise Suomen hallitusten muodostamista.
1. helmikuuta – Vaatteiden säännöstely päättyi Isossa-Britanniassa.
5. helmikuuta – Helsingin kaupungin liikennelaitos aloitti johdinautoliikenteen Helsingissä.
8. helmikuuta – Kardinaali Mindszenty tuomittiin Unkarissa elinikäiseen vankeuteen salaliitosta hallitusta vastaan. Länsimaisten tarkkailijoiden pääsy istuntoon oli estetty ja heidän mielestään Mindszentyä oli painostettu tunnustamaan. Vatikaani tuomitsi kaikki tuomitsemiseen osallistuneet kirkonkiroukseen.
21. helmikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittu entinen pääministeri Jukka Rangell vapautettiin vankilasta.
23. helmikuuta – Pekingistä tuli kommunistien hallitseman Kiinan pääkaupunki.
1. maaliskuuta – Indonesia valloitti Yogyakartan alankomaalaisilta joukoilta.
1.–2. maaliskuuta – USAF:n B-50 Superfortress Lucky Lady II kapteeni James Gallagherin ohjaamana lensi ensi kertaa maailman ympäri laskeutumatta. Se tankattiin ilmassa neljä kertaa ennen laskeutumistaan Texasin Fort Worthiin.
2. – 18. maaliskuuta – Suomessa lehdet eivät ilmestyneet kirjapainolakon takia.
4. maaliskuuta − Josif Stalin siirsi Vjatšeslav Molotovin sivuun Neuvostoliiton ulkoministerin paikalta tämän jouduttua Stalinin epäsuosioon ja nimitti uudeksi ulkoministeriksi varaulkoministeri Andrei Vyšinskin.
18. maaliskuuta – Eduskunta hyväksyi Arava-suunnitelman.
25. maaliskuuta – Maaliskuun kyyditykset käynnistyvät Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Muutamassa päivässä lähes 100 000 ihmistä karkotetaan Siperiaan.
31. maaliskuuta – Newfoundlandin dominio liittyi Kanadaan sen kymmenentenä provinssina kesällä 1948 pidetyn kansanäänestyksen mukaisesti.

Huhtikuu−kesäkuu

1. huhtikuuta – Irlanti jätti Brittiläisen kansainyhteisön ja muuttui tasavallaksi (18. huhtikuuta).
4. huhtikuuta – Nato perustettiin Pohjois-Atlantin sopimuksella.
22. huhtikuuta Suomi liittyi kansainväliseen siviili-ilmailun yleissopimukseen.
23. huhtikuuta – Kiinan kommunistit valtasivat Nanjingin.
4. toukokuuta – Supergan lento-onnettomuus
5. toukokuuta – Euroopan neuvosto perustettiin Lontoon sopimuksella.
9. toukokuuta – Rainier III:sta tuli Monacon ruhtinas.
11. toukokuuta – Siam vaihtoi nimensä Thaimaaksi.
12. toukokuuta – Kylmä sota: Neuvostoliitto päätti Berliinin saarron.
18. toukokuuta – Suomen Rauhanpuolustajat perustettiin.
19. toukokuuta – Presidentti J. K. Paasikivi armahti sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomitun, sairaalahoidossa olleen entisen presidentin Risto Rytin. Rytiä hoitanut lääkäri oli luonnehtinut tämän sairautta parantumattomaksi ja erittäin vakavaksi. Samalla vapautettiin Toivo Kivimäki, Edwin Linkomies, Jukka Rangell ja Väinö Tanner vankeusrangaistusten jäljellä olleesta osasta.
22. toukokuuta − Poliittinen äärivasemmisto ja Neuvostoliiton lehdistö paheksuivat voimakkaasti presidentti Risto Rytin armahtamista sekä Kivimäen, Linkomiehen, Rangellin ja Tannerin vapauttamista.
23. toukokuuta – Saksan liittotasavalta perustettiin. Konrad Adenauerista tuli ensimmäinen liittokansleri (15. syyskuuta).
2. kesäkuuta – Transjordaniasta tuli Jordanian kuningaskunta.
6. kesäkuuta – Shimoyaman tapaus: Japanin valtionrautateiden pääjohtaja Sadanori Shimoyama löydettiin kuolleena rautatieltä pohjois-Tokiossa. Tapausta on arveltu niin murhaksi kuin itsemurhaksikin.
12. kesäkuuta – Ensimmäinen Jukolan viesti -suunnistuskilpailu juostiin Helsingin ympäristössä.
16. kesäkuuta – Asekätkentäjutun käsittely saatiin päätökseen ns. maakunnan miesten osalta. Sotaylioikeus tuomitsi 400 henkilöä eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Useimmat vapautettiin heti, koska heidän pidätysaikansa ylittivät oikeuden langettamat vankeusrangaistukset.
22. kesäkuuta – Eduskunnan valitsema uusi Yleisradion hallintoneuvosto erotti Hella Wuolijoen Yleisradion pääjohtajan tehtävistä. Uudeksi pääjohtajaksi valittiin 29. heinäkuuta radion talouspäällikkö Einar Sundström.
29. kesäkuuta – Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot vetäytyivät Etelä-Koreasta.
29. kesäkuuta – Apartheidin alku: Etelä-Afrikka kielsi seka-avioliitot ja lopetti automaattisen kansalaisuuden myöntämisen Brittiläisen kansainyhteisön asukkaille.

Heinäkuu−syyskuu

1. heinäkuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto hyväksyi puoluekokouksessaan ensimmäisen periaateohjelmansa. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Kusti Kulo ja pääsihteeriksi Yrjö Enne.
7. heinäkuuta – Senaattori Oskari Tokoi saapui vierailulle Suomeen oltuaan yli 30 vuotta ulkomailla. Hän oli asunut Yhdysvalloissa vuodesta 1921 ja organisoinut siellä toisen maailmansodan aikana laajan avustustoiminnan Suomen hyväksi.
11. heinäkuuta – Ahvenanmaalaisen Gustaf Eriksonin Pamir kiersi viimeisenä kauppapurjelaivana Kap Hornin.
15. heinäkuuta – Kuusi ihmistä kuoli ja 20 loukkaantui ilman kuljettajaa ajaneen veturin törmätessä tahallisesti Mitakan asemaan Japanissa. Tapauksesta tuomittiin ensin elinkautiseen ja myöhemmin kuolemaan konduktööri Keisuke Takeuchi, joka kuitenkaan ei todistajien mukaan olisi voinut tehdä kyseistä rikosta.
27. heinäkuuta – Maailman ensimmäinen kaupallinen suihkumatkustajalentokone de Havilland Comet teki ensilentonsa.
29. heinäkuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti SDP:n ns. asevelisiipeen kuuluneen kansanedustaja Unto Varjosen salkuttomaksi ministeriksi hoitamaan talouskysymyksiä. Kansanedustaja Emil Huunonen tuli toiseksi kulkulaitosministeriksi Erkki Härmän tilalle.
5. elokuuta – Ambaton maanjäristys Ecuadorissa.
8. elokuuta – Bhutan itsenäistyi Intiasta.
14. elokuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa syrjäytti presidentin.
18. elokuuta – Kemin veritorstai: kaksi ihmistä sai surmansa poliisin ja lakkoilevien kommunistien yhteenotossa Kemissä.
19. elokuuta − Ilmari Unhon elokuva Kalle-Kustaa Korkin seikkailut sai ensi-iltansa. Kalle-Kustaa Korkin roolissa oli Joel Rinne ja Pekka Lipposena Reino Valkama. Elokuva ei kuitenkaan menestynyt yhtä hyvin kuin Kalle-Kustaa Korkki -kuunnelmat radiossa.
29. elokuuta – Ensimmäinen Euroopan neuvoston kokous. Puheenjohtajaksi valittiin belgialainen lakimies Paul-Henri Spaak.
29. elokuuta – Neuvostoliiton ensimmäinen ydinkoe Semipalatinskissa Kazakstanissa. Sen tuloksena tuli käyttöön käsite ”kauhun tasapaino”.
6. syyskuuta – Liittoutuneet palauttivat natsi-Saksan varat saksalaisten käyttöön.
6. syyskuuta – Kommunistien johtamat ammattiliitot erotettiin SAK:sta.
6. syyskuuta – Mielenterveysongelmainen sotaveteraani Howard Unruh ampui 13 ihmistä Camdenissa New Jerseyssä Yhdysvalloissa.
7. syyskuuta − Oikeudenkäynti Kemin lakkoliikkeen johtajia vastaan alkoi Kemin raastuvanoikeudessa.
13. syyskuuta – Neuvostoliitto esti vetollaan Ceylonin, Suomen, Islannin, Italian, Jordanian ja Portugalin YK-jäsenyyden.
24. syyskuuta – László Rajk, entinen Unkarin ulkoministeri, tuomittiin näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan salaliitosta Titon kanssa kommunistihallituksen kaatamiseksi.
28. syyskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo päätti siirtää NKVD:n erikoisleirien hallinnan Saksan demokraattiselle tasavallalle, joka luotaisiin Neuvostoliiton miehitysalueesta.
29. syyskuuta – Kiinan kansankongressi hyväksyi Kiinan kansantasavallan lipun.
30. syyskuuta – 1. lokakuuta – Kemi Oy:n lautatarha ja puutalotehdas tuhoutuivat tulipalossa Kemin Karihaarassa. Puutavaraa tuhoutui noin 25 000 standarttia ja vahingot olivat yhteensä yli miljardi markkaa.

Lokakuu−joulukuu

1. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta perustettiin.
1. lokakuuta – Neuvostoliitto lähetti Yhdysvalloille, Britannialle ja Ranskalle nootin, jonka mukaan Saksan liittotasavallan perustaminen oli vastoin liittoutuneiden keskinäisiä, voimassa olevia sopimuksia.
3. lokakuuta – Maalaisliitto valitsi eduskunnan puhemiehen Urho Kekkosen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1950 vaaleihin.
7. lokakuuta – Saksan demokraattinen tasavalta perustettiin virallisesti.
15. lokakuuta – Saksan demokraattinen tasavalta ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
16. lokakuuta – Sisällissota päättyi Kreikassa kommunistien antauduttua.
17. lokakuuta – Kiinan kommunistit valtasivat Kantonin.
19. lokakuuta – Tanskalainen 250 tonnin rahtialus Tide upposi Hangon eteläpuolella ja sen miehistö hukkui.
24. lokakuuta − YK:n pääsihteeri Trygve Lie muurasi järjestön päämajarakennuksen peruskiven New Yorkissa.
3. marraskuuta − Ruotsin akatemia päätti olla myöntämättä Nobelin kirjallisuuspalkintoa, koska palkinnon saajasta ei päästy yksimielisyyteen. Palkinnon sai vuonna 1950 takautuvasti yhdysvaltalainen kirjailija William Faulkner.
15. marraskuuta – Mahatma Gandhin murhannut hinduradikaali Nathuram Godse hirtettiin.
15. marraskuuta − Kiinan kansantasavalta vaati yksinoikeutta edustaa Kiinaa Yhdistyneissä Kansakunnissa.
29. marraskuuta − Kominform julisti Jugoslavian presidentin Titon kukistuvan pikaisesti.
8. joulukuuta – Kiinan tasavallan joukot päättivät vetäytymisensä Taiwanille.
16. joulukuuta – Sukarno valittiin Indonesian tasavallan presidentiksi.
17. joulukuuta – Burma tunnusti Kiinan kansantasavallan ensimmäisenä ei-sosialistisena valtiona.
25. – 31. joulukuuta – Habarovskin sotarikosoikeudenkäynti käytiin Habarovskissa Neuvostoliiton Kauko-Idässä Japanin Kwantungin armeijan upseereita ja ihmiskokeita tehneen Yksikkö 731:n jäseniä vastaan. Kaksitoista syytettyä tuomittiin biologisten aseiden käytöstä 2–25 vuoden työleirirangaituksiin. Vuonna 1956 tuomioitaan vielä kärsineet vapautettiin ja palautettiin Japaniin.
27. joulukuuta – Kuningatar Juliana myönsi Indonesialle itsenäisyyden.
30. joulukuuta – Intia tunnusti Kiinan kansantasavallan.
31. joulukuuta – Neuvostoliiton varaulkoministeri Andrei Gromyko jätti Suomen Moskovan-suurlähettiläälle Cay Sundströmille nootin, jonka mukaan Neuvostoliitto vaati yli 300 Suomessa vielä oleskelleen ”sotarikollisiksi” nimetyn Neuvostoliiton kansalaisen välitöntä luovuttamista. Neuvostoliiton mukaan tapaus rikkoi Pariisin rauhansopimusta ja YYA-sopimusta. Presidentti J. K. Paasikivi epäili nootin tarkoituksena olevan puuttuminen Suomen tulevaan presidentinvaaliin.
31. joulukuuta − Kansanhuoltoministeriö lakkautettiin ja sen jäljellä olleet tehtävät jaettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ja sosiaaliministeriön kesken.
31. joulukuuta − Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta siirtyneet seurakunnat lakkautettiin.

Syntyneitä

Mineko Iwasaki, japanilainen kirjailija ja entinen geisha

Tammikuu−maaliskuu

1. tammikuuta – Max Azria, yhdysvaltalainen muotisuunnittelija (k. 2019)
3. tammikuuta – Simo Riikonen, suomalainen taidemaalari
6. tammikuuta – Mauri Gardin, suomalainen virkamies
10. tammikuuta – George Foreman, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
10. tammikuuta – Linda Susan Boreman (”Linda Lovelace”), yhdysvaltalainen pornonäyttelijä ja myöhemmin pornografian vastustaja (k. 2002)
12. tammikuuta – Haruki Murakami, japanilainen kirjailija
15. tammikuuta – Elsebeth Kock-Petersen, tanskalainen poliitikko
16. tammikuuta – Caroline Munro, brittiläinen näyttelijä ja malli
17. tammikuuta – Andy Kaufman, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä (k. 1984)
17. tammikuuta – Mick Taylor, brittiläinen muusikko
18. tammikuuta – Philippe Starck, ranskalainen muotoilija
20. tammikuuta – Göran Persson, Ruotsin pääministeri 1996–2006
20. tammikuuta – Richard Rockefeller, yhdysvaltalainen lääkäri, filantrooppi ja lentäjä (k. 2014)
21. tammikuuta – Trương Tấn Sang, Vietnamin presidentti
22. tammikuuta – Steve Perry, yhdysvaltalainen muusikko
22. tammikuuta – Manik Sarkar, intialainen poliitikko ja Tripuran pääministeri 1998–2018
23. tammikuuta – Annariitta Minkkinen, suomalainen laulaja (k. 2015)
24. tammikuuta – John Belushi, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1982)
25. tammikuuta – Paul Nurse, vuoden 2001 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti
25. tammikuuta – Margaret Skjelbred, norjalainen kirjailija
26. tammikuuta – Jonathan Carroll, yhdysvaltalainen kirjailija
27. tammikuuta – Tuija Ahvonen, suomalainen näyttelijä (k. 1983)
28. tammikuuta – Kari Lumikero, suomalainen toimittaja
29. tammikuuta – Birger Schlaug, ruotsalainen poliitikko
30. tammikuuta – Peter Agre, vuoden 2003 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen tiedemies
2. helmikuuta – Rick Hautala, amerikansuomalainen kauhukirjailija (k. 2013)
2. helmikuuta – Brent Spiner, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. helmikuuta – Olli Pellikka, suomalainen toimittaja, teatteriohjaaja ja kulttuurivaikuttaja (k. 2016)
6. helmikuuta – Matti Kyllönen, suomalainen urheiluselostaja
6. helmikuuta – Jim Sheridan, irlantilainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
7. helmikuuta – Seppo Kimanen, suomalainen sellisti ja taiteellinen johtaja
11. helmikuuta – Jørn Neergaard Larsen, tanskalainen juristi ja poliitikko
12. helmikuuta – Pentti Kouri, suomalainen kansantaloustieteilijä ja sijoittaja (k. 2009)
15. helmikuuta – Anneli Saaristo, suomalainen laulaja ja näyttelijä
20. helmikuuta – Jiří Drahoš, tšekkiläinen kemisti ja poliitikko
20. helmikuuta – Ivana Trump, yhdysvaltalainen liikenainen, kirjailija ja seurapiirihenkilö, presidentti Donald Trumpin entinen puoliso (k. 2022)
22. helmikuuta – Niki Lauda, itävaltalainen Formula 1 -ajaja (k. 2019)
23. helmikuuta – Marc Garneau, kanadalainen astronautti, poliitikko ja ministeri (k. 2025)
24. helmikuuta – Hans V. Engström, ruotsalainen näyttelijä (k. 2014)
25. helmikuuta – Ric Flair, yhdysvaltalainen showpainija
5. maaliskuuta – Bernard Arnault, ranskalainen yritysjohtaja
9. maaliskuuta – Kalevi Aho, suomalainen säveltäjä
9. maaliskuuta – Tapani Kansa, suomalainen iskelmälaulaja, -säveltäjä ja -sanoittaja (k. 2025)
10. maaliskuuta – Edvard Hoem, norjalainen kirjailija
16. maaliskuuta – Tuula Nordström (”Berit”), suomalainen iskelmälaulaja
16. maaliskuuta – Martti Viljanen, suomalainen rakennusfysiikan professori (k. 2015)
18. maaliskuuta – Åse Kleveland, norjalainen laulaja ja poliitikko
18. maaliskuuta – Hannu Siitonen, suomalainen keihäänheittäjä
18. maaliskuuta – Ismo Virtanen, suomalainen anatomian professori (k. 2010)
19. maaliskuuta – Hannele Huovi, suomalainen kirjailija ja toimittaja
21. maaliskuuta – Eddie Money, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä, kitaristi ja saksofonisti (k. 2019)
21. maaliskuuta – Slavoj Žižek, slovenialainen filosofi ja kulttuurikriitikko
22. maaliskuuta – Markku Johansson, suomalainen trumpetisti, kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja
23. maaliskuuta – Agneta Ehrensvärd, ruotsalainen näyttelijä ja ohjaaja
24. maaliskuuta – Reidar Sandal, norjalainen poliitikko
25. maaliskuuta – Markku Aalto, suomalainen arkkitehti
26. maaliskuuta – Jon English, englantilais-australialainen muusikko ja näyttelijä (k. 2016)
26. maaliskuuta – Elin Prøysen, norjalainen laulaja, kitaristi, kirjailija ja toimittaja
28. maaliskuuta – Michael W. Young, vuoden 2017 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi
29. maaliskuuta – Michael Brecker, yhdysvaltalainen saksofonisti ja sessiomuusikko (k. 2007)
29. maaliskuuta – Harri Wessman, suomalainen säveltäjä ja musiikkikriitikko

Huhtikuu−kesäkuu

1. huhtikuuta – Paul Manafort, yhdysvaltalainen lobbaaja ja politiikan konsultti
6. huhtikuuta – Patrick Hernandez, ranskalainen diskolaulaja
6. huhtikuuta – Horst Ludwig Störmer, vuoden 1998 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalaissyntyinen fyysikko
7. huhtikuuta – Seppo Leino, suomalainen harmonikkataiteilija ja säveltäjä
13. huhtikuuta – Christopher Hitchens, brittiläis-yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2011)
13. huhtikuuta – Seppo Jokinen, suomalainen rikoskirjailija
15. huhtikuuta – Alla Pugatšova, venäläinen laulaja
16. huhtikuuta – Pirkko Saisio, suomalainen kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja
18. huhtikuuta – Bengt Holmström, vuoden 2016 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut suomalainen ekonomisti
18. huhtikuuta – Georges Leekens, belgialainen jalkapalloilija ja valmentaja
19. huhtikuuta – Risto Nevala suomalainen laulaja, Tangokuningas 1989
19. huhtikuuta – Paloma Picasso, ranskalais-espanjalainen muotisuunnittelija ja liikenainen
20. huhtikuuta – Massimo D’Alema, italialainen poliitikko
20. huhtikuuta – Abdoulaye Ascofaré, malilainen elokuvaohjaaja
22. huhtikuuta – Timo Antero Silvennoinen (”Salomon”), suomalainen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja (k. 1997)
25. huhtikuuta – Rea Mauranen, suomalainen näyttelijä
26. huhtikuuta – Werner Christie, norjalainen poliitikko
27. huhtikuuta – Yoshiko Arai, japanilais-suomalainen viulisti
27. huhtikuuta – Eva Millberg, ruotsalainen näyttelijä
30. huhtikuuta – António Guterres, portugalilainen poliitikko, YK:n pääsihteeri
4. toukokuuta – Stella Parton, yhdysvaltalainen country-muusikko ja näyttelijä
4. toukokuuta – Pekka Päivärinta, suomalainen kestävyys- ja maastojuoksija
5. toukokuuta – Pedro Hietanen, suomalainen muusikko, kapellimestari, televisio- ja radioesiintyjä (k. 2023)
9. toukokuuta – Oleg Atkov, neuvostoliittolainen kosmonautti
9. toukokuuta – Billy Joel, yhdysvaltalainen laulaja, pianisti ja lauluntekijä
11. toukokuuta – Jarmo ”Jamppa” Tuominen, suomalainen laulaja (k. 1998)
13. toukokuuta – Anitra Steen, ruotsalainen virkamies
15. toukokuuta – Leena Luostarinen, suomalainen taidemaalari (k. 2013)
17. toukokuuta – Panteleimon, Petri Sarho, Oulun metropoliitta 2002–2013
19. toukokuuta – Dusty Hill, yhdysvaltalainen basisti (ZZ Top) (k. 2021)
21. toukokuuta – Juhani Härmä, suomalainen kielitieteilijä ja professori
22. toukokuuta – Aino Trosell, ruotsalainen kirjailija
24. toukokuuta – Roger Deakins, englantilainen elokuvaaja
26. toukokuuta – Ward Cunningham, yhdysvaltalainen tietotekniikan kehittäjä
30. toukokuuta – Monna Kamu, suomalainen mezzosopraano ja pianonsoiton opettaja
31. toukokuuta – Matti Puurtinen, suomalainen muusikko, kapellimestari ja säveltäjä (k. 2017)
1. kesäkuuta – Anders Olsson, ruotsalainen kirjallisuustieteen professori
1. kesäkuuta – Ole Stavad, tanskalainen poliitikko
4. kesäkuuta – Gabriel Arcand, kanadalainen näyttelijä
5. kesäkuuta – Ken Follett, brittiläinen kirjailija
7. kesäkuuta – Veronica Pimenoff, suomalainen kirjailija, antropologi ja psykiatri
11. kesäkuuta – Frank Beard, yhdysvaltalainen rumpali (ZZ Top) (k. 2026)
12. kesäkuuta – Olli Lyytikäinen, suomalainen poptaiteilija (k. 1987)
14. kesäkuuta – Carlos María Abascal Carranza, meksikolainen poliitikko ja ministeri (k. 2008)
20. kesäkuuta – Lionel Richie, yhdysvaltalainen R&B-, pop- ja soul-laulaja
22. kesäkuuta – Meryl Streep, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. kesäkuuta – Elizabeth Warren, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko
24. kesäkuuta – Toril Brekke, norjalainen kirjailija

Heinäkuu−syyskuu

2. heinäkuuta – Riitta Loiva (Miina Äkkijyrkkä, ”Liina Lång”), suomalainen kuvataiteilija ja karjanhoitaja
3. heinäkuuta – Bo Xilai, kiinalainen poliitikko
5. heinäkuuta – Sepp Schauer, saksalainen näyttelijä
7. heinäkuuta – Shelley Duvall, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tuottaja
8. heinäkuuta – Pekka Niemelä, suomalainen biodiversiteetti- ja ympäristötutkimuksen professori
15. heinäkuuta – Carl Bildt, Ruotsin pääministeri 1991–1994
15. heinäkuuta – Muhammad ibn Rašid Al Maktum, Dubain hallitsija, Arabiemiraattien pääministeri ja varapresidentti
15. heinäkuuta – Tom Pryce, walesilainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1977)
17. heinäkuuta – Zlatko Mateša, Kroatian pääministeri 1995–2000
22. heinäkuuta – Ulla-Leena Alppi, suomalainen poliitikko, kirjailija ja sijaisvanhempikouluttaja
22. heinäkuuta – Lasse Virén, suomalainen poliitikko ja juoksija (nelinkertainen olympiavoittaja)
24. heinäkuuta – Michael Richards, yhdysvaltalainen näyttelijä
24. heinäkuuta – Joan Enric Vives Sicília, espanjalainen Urgelin piispa ja toinen Andorran valtionpäämiehistä 2003–2025
26. heinäkuuta – Roger Taylor, brittiläinen rumpali (”Queen”)
31. heinäkuuta – Kristina Carlson (”Mari Lampinen”, ”Kristina Alapuro”), suomalainen kirjailija (k. 2026)
31. heinäkuuta – Tarleena Sammalkorpi, suomalainen toimittaja ja suomentaja (k. 2016)
3. elokuuta – Pertti Kaijanlaakso, suomalainen nyrkkeilijä (k. 2018)
6. elokuuta – Olli Ahvenlahti, suomalainen kapellimestari, säveltäjä ja pianisti
8. elokuuta – Matti Ruohonen, suomalainen iskelmälaulaja ja -säveltäjä
9. elokuuta – Abdullah Öcalan, turkkilainen kurdipoliitikko
10. elokuuta – Jarmo (Jake) Nyman, suomalainen musiikkitoimittaja
12. elokuuta – Mark Knopfler, skotlantilainen muusikko (”Dire Straits”)
17. elokuuta – Julian Fellowes, brittiläinen käsikirjoittaja, näyttelijä, kirjailija ja elokuvaohjaaja
17. elokuuta – Henning Jensen, tanskalainen jalkapalloilija (k. 2017)
17. elokuuta – Alpo Rusi, suomalainen diplomaatti
20. elokuuta – Phil Lynott, irlantilainen rockmuusikko (k. 1986)
24. elokuuta – Pia Degermark, ruotsalainen elokuvanäyttelijä
25. elokuuta – Chaim Witz (Eugene Klein, ”Gene Simmons”), yhdysvaltalainen muusikko (”Kiss”)
29. elokuuta – Titti Sjöblom, ruotsalainen laulaja
31. elokuuta – Richard Gere, yhdysvaltalainen näyttelijä
31. elokuuta – David Politzer, vuoden 2004 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen teoreettisen fysiikan professori
2. syyskuuta – Marianne Mörck, ruotsalainen näyttelijä ja oopperalaulaja
2. syyskuuta – Seppo Närhi, suomalainen laulaja
3. syyskuuta – Petros VII, Aleksandrian ortodoksinen patriarkka (k. 2004)
8. syyskuuta – Raoul Cédras, haitilainen upseeri, valtionpäämies 1991–1994
9. syyskuuta – Jorma Toiviainen, suomalainen sanoittaja (k. 2011)
10. syyskuuta – Tarja Kautto, suomalainen poliitikko
16. syyskuuta – Kabibulla Džakupov, kazakstanilainen poliitikko
23. syyskuuta – Bruce Springsteen, yhdysvaltalainen muusikko
26. syyskuuta – Anita Soldh, ruotsalainen oopperalaulaja
27. syyskuuta – Jahn Teigen, norjalainen muusikko (k. 2020)

Lokakuu−joulukuu

2. lokakuuta – Richard Hell, yhdysvaltalainen laulaja, basisti, lauluntekijä ja kirjailija
2. lokakuuta – Pekka Ryynänen, suomalainen kuvataiteilija
3. lokakuuta – Lindsey Buckingham, yhdysvaltalainen kitaristi ja laulaja
5. lokakuuta – Peter Ackroyd, brittiläinen kirjailija, toimittaja ja kirjallisuusarvostelija
8. lokakuuta – Sigourney Weaver, yhdysvaltalainen näyttelijä
13. lokakuuta – Egil Olli, norjansaamelainen poliitikko
15. lokakuuta – Michael Köhlmeier, itävaltalainen kirjailija
15. lokakuuta – Tanya Roberts, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021)
17. lokakuuta – Göran Färm, ruotsalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
21. lokakuuta – Benjamin Netanjahu, Israelin yhdeksäs pääministeri
22. lokakuuta – Arsène Wenger, ranskalainen jalkapalloilija ja valmentaja
26. lokakuuta – Hannele Rubinstein, suomalainen teatteriohjaaja
27. lokakuuta – Garry Tallent, yhdysvaltalainen muusikko
30. lokakuuta – Michal Ajvaz, tšekkiläinen kirjailija
1. marraskuuta – Pekka Joutsi, suomalainen sanaristikoiden laatija
3. marraskuuta – Anna Wintour, brittiläis-yhdysvaltalainen päätoimittaja
9. marraskuuta – Kenneth Stevenson, brittiläinen anglikaaninen piispa (k. 2011)
10. marraskuuta – Uula Laakso, suomalainen näyttelijä
16. marraskuuta – Jukka Alihanka, suomalainen lääkäri, unitutkija, sanoittaja ja säveltäjä (k. 2013)
17. marraskuuta – Nguyễn Tấn Dũng, Vietnamin pääministeri
18. marraskuuta – Sverre Diesen, norjalainen kenraali
18. marraskuuta – Karin Thunberg, ruotsalainen toimittaja (k. 2026)
20. marraskuuta – Juha Mieto, suomalainen hiihtäjä
21. marraskuuta – Risto Lauriala, suomalainen pianisti
21. marraskuuta – Heikki Määttänen, suomalainen näyttelijä (k. 2002)
26. marraskuuta – Marí Alkatiri, itätimorilainen poliitikko
28. marraskuuta – Aleksandr Godunov, venäläinen balettitanssija (k. 1995)
1. joulukuuta – Sebastián Piñera, Chilen presidentti 2010–2014 ja 2018–2022 (k. 2024)
3. joulukuuta – Mikael Lilius, suomalainen yritysjohtaja
4. joulukuuta – Jeff Bridges, yhdysvaltalainen näyttelijä
6. joulukuuta – Esa Suvilehto, suomalainen näyttelijä
7. joulukuuta – Tom Waits, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä, elokuvasäveltäjä ja näyttelijä
9. joulukuuta – Anne Enger, norjalainen poliitikko
11. joulukuuta – Peter Brixtofte, tankalainen poliitikko (k. 2016)
12. joulukuuta – Bill Nighy, englantilainen näyttelijä
14. joulukuuta – Inger Lise Rypdal, norjalainen laulaja ja näyttelijä
15. joulukuuta – Don Johnson, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. joulukuuta – Billy Gibbons, yhdysvaltalainen kitaristi (ZZ Top)
21. joulukuuta – Thomas Sankara, Burkina Fason entinen johtaja (k. 1987)
22. joulukuuta – Robin Gibb, brittiläinen laulaja ja lauluntekijä (k. 2012)
26. joulukuuta – José Ramos Horta, vuoden 1996 Nobelin rauhanpalkinnon saanut itätimorilainen poliitikko, Itä-Timorin presidentti 2007–2012
26. joulukuuta – Mihail Bojarski, venäläinen näyttelijä
28. joulukuuta – Pirkko Alitalo, suomalainen talouselämän vaikuttaja ja Pohjola Vakuutuksen ent. varatoimitusjohtaja

Tuntematon päivämäärä

Ulla Aartomaa, suomalainen museoamanuenssi
Markku Auvinen, suomalainen Harjavallan ja Valkeakosken kaupunginjohtaja

Kuolleita

Tammikuu−maaliskuu

1. tammikuuta – Donald Heins, englantilais-kanadalainen viulisti, urkuri, kapellimestari ja säveltäjä (s. 1878)
9. tammikuuta – Tommy Handley, englantilainen näyttelijä (s. 1892)
13. tammikuuta – Aino Aalto, suomalainen arkkitehti (s. 1894)
14. tammikuuta – Joaquin Turina, espanjalainen säveltäjä (s. 1882)
16. tammikuuta – Vasili Degtjarjov, neuvostoliittolainen asesuunnittelija (s. 1880)
19. tammikuuta – Uno Wikström, suomalainen näyttelijä (s. 1897)
20. tammikuuta – Gustaf Komppa, suomalainen kemisti ja Turun yliopiston kansleri (s. 1867)
28. tammikuuta – Emil Cedercreutz, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1879)
2. helmikuuta – Rauli Tuomi, suomalainen näyttelijä (s. 1919)
5. helmikuuta − Ernst Estlander, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1870)
5. helmikuuta – Rudolf Peersen, norjalainen poliitikko (s. 1868)
7. helmikuuta – Carl Hagman, ruotsalainen näyttelijä (s. 1890)
11. helmikuuta – Axel Munthe, ruotsalainen lääkäri ja kirjailija (s. 1857)
12. helmikuuta – Hassan al-Banna, egyptiläinen islamisti, Muslimiveljeskunnan perustaja (s. 1906)
20. helmikuuta – Anders Beer Wilse, norjalainen valokuvaaja (s. 1865)
25. helmikuuta – Asti Vermanen, suomalainen taidemaalari (s. 1892)
27. helmikuuta – Kaarlo Blomstedt, suomalainen historioitsija (s. 1880)
27. helmikuuta – E. Y. Pehkonen, suomalainen poliitikko ja valtioneuvos (s. 1882)
4. maaliskuuta – Karolina Widerström, ruotsalainen gynekologi, feministi ja poliittinen vaikuttaja (s. 1856)
9. maaliskuuta – Axel Fredrik Charpentier, suomalainen juristi, oikeuskansleri 1918–1928 (s. 1865)
12. maaliskuuta – Anna-Maria Tallgren, suomalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija (s. 1886)
16. maaliskuuta – Alma Söderhjelm, suomalainen historiantutkija ja kirjailija (s. 1870)
30. maaliskuuta – Friedrich Bergius, vuoden 1931 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1884)
31. maaliskuuta – Otto Landahl, ruotsalainen näyttelijä (s. 1889)

Huhtikuu−kesäkuu

2. huhtikuuta – Emil Söderström, suomalainen jääkärieverstiluutnantti (s. 1894)
5. huhtikuuta – Eduard Grüneisen, saksalainen fyysikko (s. 1877)
15. huhtikuuta – Wallace Beery, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1885)
15. huhtikuuta – Niilo Latva, suomalainen taidemaalari (s. 1898)
22. huhtikuuta – Félix d’Herelle, kanadalainen mikrobiologi (s. 1873)
26. huhtikuuta – Alma Koskinen, suomalainen kotiteollisuuden edistäjä (s. 1872)
28. huhtikuuta – Chairil Anwar, indonesialainen runoilija (s. 1922)
4. toukokuuta – Valentino Mazzola, italialainen jalkapalloilija (s. 1919)
6. toukokuuta – Maurice Maeterlinck, vuoden 1911 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut belgialainen kirjailija (s. 1862)
7. toukokuuta – Leo Harmaja, suomalainen talous- ja tilastotieteilijä (s. 1880)
9. toukokuuta – Ludvig II, Monacon ruhtinas (s. 1870)
11. toukokuuta – William Lönnberg, suomalainen taidemaalari (s. 1887)
21. toukokuuta – Klaus Mann, saksalainen kirjailija (s. 1906)
22. toukokuuta – James Forrestal, Yhdysvaltain puolustusministeri (s. 1892)
22. toukokuuta – Hans Pfitzner, saksalainen säveltäjä ja musiikkiteoreetikko (s. 1869)
27. toukokuuta – Robert Ripley, yhdysvaltalainen piirtäjä, yrittäjä ja harrastaja-antropologi (s. 1890)
4. kesäkuuta – Maurice Blondel, ranskalainen filosofi (s. 1861)
9. kesäkuuta – Maria Cebotari, romanialaissyntyinen sopraano (s. 1910)
9. kesäkuuta – Eetu Murros, suomalainen rakennusmestari (s. 1880)
10. kesäkuuta – Sigrid Undset, vuoden 1928 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut norjalainen kirjailija (s. 1882)
11. kesäkuuta – Oskar Saxelin, suomalainen taidemaalari (s. 1862)
16. kesäkuuta – K. A. Paloheimo, suomalainen teollisuusmies ja vuorineuvos (s. 1862)
24. kesäkuuta – Themistoklís Sofoúlis, Kreikan pääministeri (s. 1861)
26. kesäkuuta – Julia Sucksdorff, suomalainen tietokirjailija ja taidemaalari (s. 1864)
27. kesäkuuta – Alejandro Lerroux, espanjalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1864)

Heinäkuu−syyskuu

2. heinäkuuta – Georgi Dimitrov, bulgarialainen kommunistipoliitikko (s. 1882)
7. heinäkuuta – K. R. Brotherus, suomalainen valtio-opin professori (s. 1880)
18. heinäkuuta – Vítězslav Novák, tšekkiläinen säveltäjä ja musiikinopettaja (s. 1870)
4. elokuuta – Jussi Sihvo, suomalainen jääkärikenraalimajuri (s. 1892)
8. elokuuta – Johan Brüning, suomalainen eläinlääkäri ja sotakorkeakoulun perustaja (s. 1877)
9. elokuuta – Edward Thorndike, yhdysvaltalainen kasvatustieteilijä ja professori (s. 1874)
13. elokuuta – Uno Harva, suomalainen uskontotieteilijä (s. 1882)
16. elokuuta – Margaret Mitchell, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1900)
16. elokuuta – Knut Tallqvist, suomalainen seemiläisten kielten tutkija ja professori (s. 1865)
21. elokuuta – Hellevi Takkinen, suomalainen lastenkirjailija (s. 1930)
7. syyskuuta – K. F. Mattsson, suomalainen poliitikko ja Tampereen apulaiskaupunginjohtaja (s. 1873)
8. syyskuuta – Richard Strauss, saksalainen säveltäjä (s. 1864)
12. syyskuuta – Erik Adolf von Willebrand, suomalainen lääketieteen professori (s. 1870)
13. syyskuuta – August Krogh, vuoden 1920 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut tanskalainen fysiologi ja eläintieteilijä (s. 1874)
14. syyskuuta – Zara Backman, ruotsalainen näyttelijä (s. 1875)
19. syyskuuta – Níkos Skalkótas, kreikkalainen säveltäjä (s. 1904)
20. syyskuuta – Richard Dix, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1893)
21. syyskuuta – Hillari Johannes Viherjuuri (”Veli Giovanni”), suomalainen opettaja, toimittaja, kustannusjohtaja ja sarjakuvantekijä (s. 1889)
22. syyskuuta – Kim Jong-suk, pohjoiskorealainen kommunisti, Kim Il-sungin ensimmäinen puoliso ja Kim Jong-ilin äiti (s. 1917)
28. syyskuuta – Karl F. Sundman, suomalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko (s. 1873)

Lokakuu−joulukuu

1. lokakuuta – Buddy Clark, yhdysvaltalainen laulaja (s. 1912)
8. lokakuuta – Hendrik Cornelis Siebers, alankomaalais-indonesialainen lintutieteilijä (s. 1890)
10. lokakuuta – Wilhelm Bensow, suomalainen kauppaneuvos (s. 1864)
12. lokakuuta – Viktor Andro, suomalainen lentäjä ja laskuvarjohyppääjä
12. lokakuuta – Armas Kemppi, suomalainen jääkärieversti (s. 1893)
14. lokakuuta – Aaro Pajari, suomalainen kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari (s. 1897)
15. lokakuuta – László Rajk, Unkarin kommunistijohtaja (teloitettiin) (s. 1909)
14. lokakuuta – Johannes Öhquist, suomalainen kielenopettaja, taidehistorioitsija ja kirjailija (s. 1861)
17. lokakuuta – Fjodor Tolbuhin, Neuvostoliiton marsalkka (s. 1894)
23. lokakuuta – Kristofer Lehmkuhl, norjalainen poliitikko (s. 1855)
29. lokakuuta – G. I. Gurdjieff, armenialainen mystikko (s. 1866?)
31. lokakuuta – Edward Stettinius, Jr., yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (s. 1900)
1. marraskuuta – Nikola Žekov, bulgarialainen kenraali (s. 1865)
3. marraskuuta – Solomon R. Guggenheim, yhdysvaltalainen liikemies ja taiteentukija (s. 1861)
6. marraskuuta – Ellen Trotzig, ruotsalainen taidemaalari (s. 1878)
7. marraskuuta – Jere Juutilainen, suomalainen punakaartilainen ja SDP:n kansanedustaja (s. 1889)
15. marraskuuta – Nathuram Godse, intialainen hinduradikaali, Mahatma Gandhin murhaaja (s. 1910)
19. marraskuuta – James Ensor, belgialainen taidemaalari ja taidegraafikko (s. 1860)
21. marraskuuta – John Ekman, ruotsalainen näyttelijä (s. 1880)
29. marraskuuta – Yrjö Rauanheimo, suomalainen sanomalehtimies ja kirjailija (s. 1904)
3. joulukuuta – Maria Uspenskaja, venäläinen näyttelijä (s. 1876)
5. joulukuuta – K. J. Virtanen (”K. J. Tuulensuu”), suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1885)
16. joulukuuta – Emil Aaltonen, suomalainen teollisuusmies ja suurlahjoittaja, vuorineuvos (s. 1869)
16. joulukuuta – Traitšo Kostov, entinen Bulgarian kommunistijohtaja, tuomittiin kuolemaan yhteistyöstä fasistien ja Titon kanssa ja teloitettiin (s. 1897)
18. joulukuuta – Lydia Blåfield (”Aini Sinikka”), suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1871)
19. joulukuuta – Sulo Autere, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1892)
22. joulukuuta – Ole Reistad, norjalainen lentoupseeri ja urheilija (s. 1898)
22. joulukuuta – Paul Salminen, suomalainen kantelensoittaja (s. 1887)
28. joulukuuta – Yrjö Oinonen, suomalainen kirjallisuudentutkija ja runoilija (s. 1906)
29. joulukuuta – Juhani Viiste, suomalainen arkkitehti (s. 1890)
31. joulukuuta – Emanuel Pohjaväre, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1875)
31. joulukuuta – Raimond Valgre, virolainen säveltäjä (s. 1913)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

1 2 Hernon, Matthew: The Three Big Rail Mysteries that Defined Japan's Summer of 1949 Tokyo Weekender. Viitattu 20.10.2021. (englanniksi)
↑ Gick danska M/F Tide under med man och allt? Fartyget sönk 10 km söder om Hangö digi.kansalliskirjasto.fi.. Österbottningen 21.10.1949.

[tokyoweekender-1] 1 2 Hernon, Matthew: The Three Big Rail Mysteries that Defined Japan's Summer of 1949 Tokyo Weekender. Viitattu 20.10.2021. (englanniksi)

[2] Gick danska M/F Tide under med man och allt? Fartyget sönk 10 km söder om Hangö digi.kansalliskirjasto.fi.. Österbottningen 21.10.1949.