Kemi

Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Kemi

vaakuna

sijainti

Sijainti 65°44′10″N, 024°33′50″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi-Tornion seutukunta
Kuntanumero 240
Hallinnollinen keskus Kemin keskustaajama
Perustettu 1869
Pinta-ala ilman merialueita 102,36 km²
294:nneksi suurin 2025 
Kokonaispinta-ala 747,16 km²
160:nneksi suurin 2025 
– maa 95,38 km²
– sisävesi 6,98 km²
– meri 644,80 km²
Väkiluku 19 339
60:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 202,8 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 13,4 %
– 15–64-v. 55,9 %
– yli 64-v. 30,7 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 92,4 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 7,5 %
Kunnallisvero 9,6 %
53:nneksi suurin 2026 
Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen
Kaupunginvaltuusto 39 paikkaa
  2025–2029
 • SDP
 • Vas.
 • Kok.
 • Kesk.
 • PS
17
10
6
4
2
www.kemi.fi

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemissä on 19 339 asukasta (31. joulukuuta 2025), ja sen pinta-ala on 747,16 km² (1. tammikuuta 2025), josta 95,38 km² maata, 6,98 km² sisävesiä ja loput 644,80 km² merta. Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin, ja tiheimmin asuttu. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio. Kemi on Lapin maakunnan kolmanneksi suurin kunta väkiluvultaan.

Nimen alkuperä

Sana kemi tarkoittaa kuivaa ja kovapohjaista, ohutmultaista, huonokasvuista ketoa, tannerta, kenttää tai useimmiten niittyä.

Historia

Pääartikkeli: Kemin kaupungin historia

Kesällä 2025 Kemistä löytyi kullattu reliefisolki, joka on valmistettu noin 475–550 jaa.

Maata viljelevä asutus lienee muodostunut Kemin seudulle viimeistään 1200–luvulla. Ensimmäinen kirjallinen tieto Kemin seurakunnasta on vuodelta 1329.

Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869. Kemin asemakaava oli tehty jo kymmenen vuotta aiemmin. Kemin vanhimmat puurakennukset ovat peräisin 1800-luvun jälkipuoliskolta, kivitaloja alettiin rakentaa kaupunkiin 1900-luvun alkuvuosina.

Kemin kirkko valmistui vuonna 1902, samana vuonna kun Oulun junarataa jatkettiin Kemiin asti.

Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat.

Vuonna 1975 käyttöön otettu Jäänmurtaja Urho oli Kemille tärkeä. Ennen sitä Kemin satama saattoi olla jäiden saartamana joulukuun alusta huhtikuuhun.

Vuonna 1996 rakennettiin ensimmäinen Kemin Lumilinna.

Maantiede

Kemi sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemin pinta-ala on 747,16 km² (1. tammikuuta 2025), josta 95,38 km² maata, 6,98 km² sisävesiä ja loput 644,80 km² merta. Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio.

Luonto

Kemin alueeseen kuuluu niin merellistä kuin erämaistakin luontoa. Karsikon niemen kierrossa voi tutustua esimerkiksi muinaisrantaan, vanhaan louhokseen, sodanaikaiseen juoksuhautaan ja Kemin suurimpaan siirtolohkareeseen. Ykskuusenhiekan luonnonsuojelualue on yli hehtaarin kokoinen hiekkadyyni. Ykskivessä on myös majakkasaari. Hepolan lakkautetussa kalliolouhoksessa on kirkasvetinen uimapaikka.

Veitsiluodossa on 55 hehtaarin kokoinen makeavesijärvi, jonka Suomen vapaa-ajan kalastajat valitsivat vuonna 2020 vuoden lähikalastuspaikaksi. Allas otettiin käyttöön vuonna 1950, jolloin se oli 10 hehtaarin kokoinen, ja nykyiseen kokoonsa se laajennettiin vuonna 1959.

Puistot

Kemissä on yhteensä 80 hehtaaria puistoja. Niistä vanhimpia on Meripuisto, jossa sijaitsee muun muassa savupirtti, jatulintarha, historiallisia aittoja ja vanha Raatihuone.

Ilmasto

Kemin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −5,7 −5,7 −0,9 4,4 11,4 17,2 20,6 18,0 12,6 5,2 0,3 −3,0 ka. 6,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −14,1 −14,4 −10,3 −3,9 1,5 7,3 11,0 9,1 4,7 −1,0 −5,5 −10,4 ka. −2,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −9,6 −9,7 −5,4 0,4 6,8 12,8 16,0 13,9 8,8 2,4 −2,6 −6,6 ka. 2,3
Sademäärä (mm) 52 43 37 33 45 51 63 61 62 61 67 58 Σ 633
Sadepäivät (pv) 10 9 8 7 8 8 9 8 8 10 12 12 Σ 109
Veden lämpötila (°C) 0 −1 −1 −1 2 6 11 13 11 8 5 3 ka. 4,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−5,7
−14,1
−5,7
−14,4
−0,9
−10,3
4,4
−3,9
11,4
1,5
17,2
7,3
20,6
11,0
18,0
9,1
12,6
4,7
5,2
−1,0
0,3
−5,5
−3,0
−10,4
S
a
d
a
n
t
a		 52
43
37
33
45
51
63
61
62
61
67
58


Aluerakenne

Näkymä Kemistä vuonna 2022

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kemissä oli 21 256 asukasta, joista 20 951 asui taajamissa, 97 haja-asutusalueilla ja 208:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kemin taajama-aste on 99,5 %. Kemin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Kemin keskustaajama*18 916
2Hepola1 701
3Ajos334

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kemin keskustaajama ulottuu osittain myös Keminmaan kunnan ja pieniltä osin Tornion kaupungin alueelle. Yhteensä Kemin keskustaajamassa on 26 832 asukasta ja sen pinta-ala on 49,94 neliökilometriä.

Kaupunginosat

Vuonna 2018 Kemin kaupunki oli jaettu kuuteen suuralueeseen, joihin kuuluu yhteensä 16 tilastoaluetta. Tilastoalueisiin kuuluu yhteensä 63 pienaluetta.

Kemin suuralueet:

Väestö

Kaupungin asukasluku on 19 339, joista suomenkielisiä on 92,4 %, ruotsinkielisiä 0,2 % sekä muita 7,5 %.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Korkeimmillaan Kemin väkiluku oli 1960-luvun puolivälissä, jolloin se oli lähes 33.000.

Kemin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 26 928
1985
  
 26 421
1990
  
 25 374
1995
  
 24 696
2000
  
 23 689
2005
  
 22 831
2010
  
 22 537
2015
  
 21 758
2020
  
 20 742
Lähde: Tilastokeskus.

Hallinto ja politiikka

Päätöksenteko

Pääartikkeli: Kemin kaupunginvaltuusto

Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva vasemmistolainen perinne. Vuoden 2021 kuntavaaleissa SDP ohitti vasemmistoliiton äänissä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Vasemmistoliitto edeltäjineen on ollut valtapuolue Kemissä sotavuosista lähtien.

Kemin kaupunginvaltuustossa on 39 paikkaa. Kaupunginvaltuuston rakenne kaudella 2025–2029 on seuraava:

Kaupunginjohtajat:

Kuntaliitokset

Kemin alue on ollut lähes nykyisellään vuodesta 1931 lähtien, jolloin Kemin maalaiskunnan puolen esikaupunkialueet liitettiin Kemiin.

Vuonna 1939 muutamia tiloja Kemin maalaiskunnasta ja Simon kunnasta liitettiin Kemiin.

Vuonna 2015 Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Kemin kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta. Kemin ja Simon kunnanvaltuustot hyväksyivät yhdistymisehdotuksen, mutta Keminmaan valtuusto hylkäsi sen.

Ystävyyskaupungit

Vuonna 2026 Kemin ystävyyskaupunkeja olivat:

Yhteistyö Venäjän Volgogradin kanssa on keskeytetty.

Talous ja elinkeinot

Kemi tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina. Vuonna 2021 noin 29 prosenttia kaupungin työpaikoista oli teollisuudessa ja 43 prosenttia palveluissa.

Vuonna 2025 kaupungin suurimpia yrityksiä henkilöstömäärän mukaan olivat:

Samana vuonna suurimpia yrityksiä liikevaihdon mukaan olivat:

Merkittävä teollinen työnantaja kemiläisille on myös Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama Elijärven kromikaivos, joka sijaitsee Keminmaan Elijärvellä. Kemin Ajoksessa sijaitsee tuulivoimapuisto.

Vuonna 1993 perustettu kehitysyhtiö Kemin Digipolis Oy kehittää Meri-Lapin ja Lapin teollisuuspalveluja esimerkiksi kiertotalouteen liittyen. Digipoliksen Kiertotalouskeskus on tutkinut esimerkiksi vetytalouden mahdollisuuksia. Kemintulli-teollisuusalue sijaitsee kaupungin eteläpuolella. Aluetta alettiin rakentaa vuonna 2013.

Liikenne ja infrastruktuuri

Kemin rautatieasema
linja-autoasemat Kemi 2026

Kemin kautta kulkevat valtatie 4 ja Oulu–Tornio-rata, joista siellä erkanevat valtatie 29 ja Rovaniemen rata. Kemissä sijaitsee muun muassa Kemin rautatieasema, Kemin linja-autoasema ja Kemin sisäsatama. Kemistä pääsee junalla Ruotsiin Haaparannan kautta. Kemi-Tornion lentoaseman kautta matkusti vuonna 2024 lähes 33 000 matkustajaa.

Kemin Matkailulla on kaksi jäänmurtajaa, Sampo ja sen sisaralus Arktis. Talvikaudella 2024–2025 niillä kävi yhteensä 36 000 vierasta.

Kemin Ajoksessa sijaitsee EU:n pohjoisin yleissatama. Se kuuluu Euroopan liikenneverkosto TEN-T:hen (Trans European Network). Syväsataman syvyys oli 10 metriä, mutta sitä syvennettiin entisestään vuosina 2022–2023. Kulkusyvyydeksi tuli 12 metriä. Samalla myös Ajoksen meriväylää levennettiin.

Etäisyyksiä Kemistä

Vesi-, jäte- ja energiahuolto

Oulun Energia osti enemmistön Kemin kaupungin omistuksessa olleesta Kemin Energia ja Vesi Oy:sta joulukuussa 2024. Yhtiö toimittaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja tarjoaa myös vesihuoltoa. Vuonna 2026 yhtiön nimi muutettiin muotoon Oulun Energia Kenve Oy.

Vuonna 1998 perustettu Perämeren Jätehuolto Oy vastaa jätehuollosta Lounais-Lapissa. Kemin lisäksi se toimii Torniossa, Keminmaalla, Tervolassa ja Ylitorniolla.

Palvelut ja koulutus

Koulutus

Kemin lyseon lukio.

Syksyllä 2026 Kemissä oli viisi peruskoulua: Hepolan, Karihaaran, Kivikon, Sauvosaaren ja Syväkankaan koulut. Kaupungissa toimii myös Kemin lyseon lukio. Laajaa ammatillista koulusta tarjoaa Ammattiopisto Lappian ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemissä sijaitsevat yksiköt.

Kulttuuri

Kemin kulttuurikeskus kokoaa yhteen paikallista kulttuuritarjontaa. Kaupungissa on Kemin kaupunginorkesteri, Meri-Lapin jousikvartetti, kaupunginkirjasto, taidemuseo, Lastenkultturikeskus, historiallinen museo, Meri-Lapin musiikkiopisto, kansalaisopisto Kivalon toimipisteitä ja Kemin teatteri.

Ruokakulttuuri

Lappilainen ruokakulttuuri on jaettu kolmeen alueeseen: Kemi-Ounasjokivarsi, Tornio-Muoniojokilaakso ja saamelaisalue. Lapissa on käytetty tyypillisesti naurista, perunaa, ohraa, poroa, riekkoa, metsälintuja ja karhua ja kaloja, kuten siikaa, muikkua ja lohta. Kemi-Ounasjokivarren alueet ovat ottaneet ruokakulttuuriinsa vaikutteita idästä.

Arkkitehtuuri

Kemin rakennusperintöön ovat vaikuttaneet meren läheisyyden lisäksi saha- ja paperiteollisuuden kehittyminen. Kemin keskustassa näkyy ruutukaava, jota käytettiin usein 1800-luvun puolivälin kaupunkisuunnittelussa. Kemin ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1859. Kaupungin vanhimmat säilyneet puurakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Ensimmäiset kivitalot Kemiin rakennettiin 1900-luvun alussa. Kaupungissa on useita 1920-luvun klassismia edustavia taloja ja funktionalistisia rakennuksia 1930-luvulta. Ensimmäiset asuinkäyttöön suunnitellut kerrostalot rakennettiin 1950-luvulla. Kemissä, samoin kuin Simossa, on paljon vanhoja rakennuksia, toisin kuin muualla Lapissa, josta ne hävisivät sodan myötä.

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Museoviraston inventoinnin mukaan Kemissä on seitsemän valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä:

Nähtävyyksiä

Pääartikkeli: Luettelo Kemin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Kaupunkinäkymä kaupungintalon katolta
Kemin tullikamari

Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Kemin Lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto ja kaupungin sisäsataman alue.

  • Vuodesta 1996 lähtien Kemiin on rakennettu vuosittain Kemin Lumilinna. Ensimmäisessä Lumilinnassa oli 1100 metriä pitkät muurit ja se oli Guinnessin ennätystenkirjan mukaan maailman suurin lumilinna. Linnoilla on ollut erilaisia teemoja, esimerkiksi vuonna 2018 rakennettiin kummituslinna. Talvikaudeksi rakennettavan linnan vieressä on ympärivuotisesti muun muassa majoitus-, ravintola- ja kokoustiloja.
  • Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen Kemin kirkko on valmistunut 1902.
  • Kaupungintalon näköalatasanteelta voi nähdä koko Kemin kaupungin.
  • Matkailujäänmurtaja Sampo
  • Perinnepurjelaiva Jähti

Museot

Kemin kulttuurikeskuksessa sijaitsee sekä Kemin taidemuseo että Kemin historiallinen museo. Yli 200 vuotta vanha Yli-Jaakheikin savupirtti sijaitsee Meripuistossa. Marttalan museoalueella sijaitsevat Kähertäjämuseo ja Työläismuseo.

Kemin taidemuseossa on esillä erityisesti Lapin nykytaidetta.

Kemin historiallinen museo on keskittynyt lähialueiden historiaan ja kulttuuriin.

Tapahtumat

Kemin vuotuisiin tapahtumiin kuuluu

  • Easy Living in Kemi,
  • Eurooppalaisen elokuvan viikonloppu,
  • Kauppamaraton,
  • Kemin kevätmarkkinat ja syysmarkkinat
  • Kemin Taiteiden yö,
  • Pakkasukkoblues,
  • Rondelli-lastentapahtuma
  • Run to 60´s,
  • Satama Open Air
  • Taiteiden yö ja
  • Venetsialaiset

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Kemissä kolme kertaa, vuosina 1919, 1939 ja 1955.

Aiempia tapahtumia

Kemissä järjestettiin Kemin sarjakuvapäivät vuosina 1981–2016. Järjestelyistä vastasi pääosin Kemin sarjakuvakeskus.

Kemissä järjestetään kesinä 2004–2010 musiikkifestivaali Alhonkaturock.

Musiikki ja esittävät taiteet

Kemissä toimii sekä Kemin kaupunginorkesteri että Meri-Lapin jousikvartetti. Orkesterissa on noin 50-55 soittajaa, joista päätoimisia ovat Meri-Lapin jousikvartetin jäsenet. Kaupungin orkesteritoiminta alkoi vuonna 1930, jolloin perustettiin Kemin Soitannollinen Seura. Vuonna 1932 perustettiin orkesterikoulu. Vuonna 1966 Kemin kaupunginorkesteri kunnallistettiin.

Kemin teatteri toimii yhdistyspohjaisesti.

Media

Kemin tärkeimmät sanomalehdet ovat maakuntalehti Lapin Kansa ja ilmaisjakelulehti Lounais-Lappi. Lisäksi Kemissä sijaitsee Yle Kemin toimitus.

Viittauksia kulttuurissa

Uskonto

Kemin kirkko rakennettiin rapatusta tiilestä vuosina 1900–1902.

Vuonna 2018 Kemissä toimi yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, Kemin seurakunta (ent. Kemin kaupunkiseurakunta).

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Kemi kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Kemin vuonna 1850 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 470 jäsentä, mikä oli noin seitsemän prosenttia kaupungin väestöstä. Kemin rauhanyhdistys perustettiin vuonna 1889. Vuonna 2024 rauhanyhdistyksen nimi muutettiin Kemin seudun rauhanyhdistykseksi ja toiminnan keskus siirtyi Keminmaahan.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kemissä toimii Kemin helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemin alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta.

Liikunta ja urheilu

Kemiläisiä urheiluseuroja ovat muun muassa:

Liikuntapaikkoja

Kemin liikuntapaikkoja ovat muun muassa monitoimihalli, jäähalli ja Kemin uimahalli. Monitoimihalli Kemi Areena valmistui uimahallin viereen vuonna 2024. Kemi Areena sisältää 1 200 neliömetrin kokoisen pääareenan lisäksi monitoimisalin, tennishallin, keilahallin sekä tanssi- ja painisalin sekä ja tatamisalin. Uimahalli poistetaan käytöstä alkuvuonna 2027 ja sen tilalle rakennettava uusi halli otetaan käyttöön syksyllä 2029.

Sauvosaaren urheilupuiston kenttiä on perusparannettu. Esimerkiksi takakenttä muutettiin vuonna 2025 tekonurmikentäksi, joka sisältää valaistuksen 1 200 hengen katetun pääkatsomon sekä siirrettäviä katsomolohkoja. Yleisurheilukentältä löytyy muun muassa kahdeksan 400 metrin juoksurataa, sähköinen ajanotto ja maalikamera. Jääkiekkokaukalo uusittiin monitoimiareenaksi 2025 ja sen alusta on pinnoitettu asfaltin päälle pelialustalla, jossa voi pelata eri lajeja sekä erillinen alue koripalloiluun.lähde?

Sisäsataman ja mansikkanokan alueelle on asennettu 2025 ulkokuntosalilaitteet. Mansikkanokan uimarannan kohdalle on asennettu kuntosalilaitteita. Jungoss on kuntoportaat ja ulkokuntoiluvarusteita.

Jungossa on tekonurmikenttä, jäähalli Timitec areena, ulkojääkiekkokaukalo sekä padel-halli.lähde?

Kaupungissa voi harrastaa laajasti eri harrasteita, jopa yli 120 harrastusta. Kemistä löytyy pyöräilyyn reittejä, jotka yhdistyvät seutukunnan laajempampaan verkostoon.

Tunnettuja urheilijoita

Tunnettuja kemiläisiä

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 3 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 3 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. 1 2 Kuntavaalit 2025, Kemi Oikeusministeriö. Viitattu 28.6.2026.
  6. ↑ https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-on-seuraavien-nimien-tausta
  7. ↑ Tiihonen, Jarno: Kemistä löytyi 1 500 vuotta vanha kullattu solki Yle Uutiset. 27.6.2025. Viitattu 11.9.2026.
  8. ↑ Hedman, 1969, s.48-49
  9. ↑ Hedman, 1969, s.80-82
  10. ↑ Kemi täyttää tiistaina 150 vuotta Yle Uutiset. 5.3.2019. Viitattu 21.11.2022.
  11. 1 2 Rakennelmat ja arkkitehtuuri Kemi. Viitattu 11.9.2026.
  12. ↑ Risto Koskinen: Saksalaisten räjäytysyritys epäonnistui – kaupungintalo pysyi pystyssä 70 vuotta sitten Yle. 2014. Viitattu 23.2.2022.
  13. ↑ ”Jäänmurtaja on kuin lumiaura moottoritiellä” Yle Uutiset. 16.3.2025. Viitattu 11.9.2026.
  14. 1 2 Kemin lumilinna rakennetaan tänä talvenakin – mutta täysin erilaisena kuin koskaan ennen www.iltalehti.fi. Viitattu 21.11.2022.
  15. 1 2 Korpela, Pentti: Lounais-Lapin retkiopas, s. 114-144. Kivalo-kirjat, 2020.
  16. ↑ Puistot Kemi. Viitattu 12.12.2022.
  17. ↑ Kemi, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
  18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  19. 1 2 Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  20. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 26.1.2018.
  21. 1 2 Kemi alueittain 2018 (pdf) huhtikuu 2018. Kemi: Kemin kaupungin kehittämis- ja talousosasto. Arkistoitu 10.8.2021. Viitattu 21.11.2022.
  22. ↑ Kemin väkiluku lähes 33.000. Pohjolan Sanomat, 1.1.1964.
  23. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  24. ↑ Kemissä sdp teki historiallisen tempun ja ohitti vasemmistoliiton - Paavo Väyrynen nousi suvereeniksi äänikuninkaaksi Lapin Kansa. Viitattu 19.9.2021.
  25. ↑ Kaupunginvaltuusto Kemin kaupunki. Viitattu 28.6.2026.
  26. ↑ Kemin kaupungin johtoa (pdf) 19.8.2014. Kemin kaupunginarkisto. Viitattu 18.5.2018.[vanhentunut linkki]
  27. ↑ Kehittyvä Kemi yle.fi. Viitattu 21.11.2022.
  28. ↑ Hedman, 1976, s.542, 555
  29. ↑ Meri-Lapin uuden kunnan nimi selvillä 13.4.2015. Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2015.
  30. ↑ Heikinmatti, Antti: Meri-Lapin suurkunta jäi syntymättä – ainakin toistaiseksi 13.4.2015. Yle. Viitattu 13.4.2015.
  31. ↑ Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö Kemi. Viitattu 7.9.2026.
  32. ↑ Tietoja Kemistä 2022 kemi.fi. 2022. Kemin kaupunki. Viitattu 12.12.2022.
  33. 1 2 Kemi - Yritykset ja työnantajat www.finder.fi. Viitattu 7.9.2026.
  34. ↑ Suomen suurin maanalainen kaivos kasvaa edelleen: Kemin kaivoksen laajennus takaa raaka-aineen Tornion terästehtaalle kymmeniksi vuosiksi Yle. 2020. Viitattu 23.2.2022.
  35. ↑ Ajoksen tuulipuisto toimii koko laajuudessa Yle Uutiset. 9.2.2009. Viitattu 7.9.2026.
  36. ↑ Digipolis www.digipolis.fi. Viitattu 21.11.2022.
  37. ↑ Meri-Lapin teollisuuden kierrätys valittiin Sitran kärkihankkeisiin Yle Uutiset. 21.9.2016. Viitattu 21.11.2022.
  38. ↑ Meri-Lapissa aletaan selvittää vedyn mahdollisuuksia Yle Uutiset. 27.9.2021. Viitattu 21.11.2022.
  39. ↑ Kemintulli helpottaa teollisuustonttipulaa Yle Uutiset. 7.2.2013. Viitattu 12.12.2022.
  40. ↑ Kemin sisäsataman Luulajantien nimi vaihtuu Rantabulevardiksi Yle Uutiset. 3.10.2018. Viitattu 21.11.2022.
  41. ↑ Junabussi sai luvan liikennöidä Haaparannan ja Kemin välillä Yle Uutiset. 13.2.2026. Viitattu 11.9.2026.
  42. ↑ Junamme vie myös Haaparannalle, Ruotsiin! www.vr.fi. Viitattu 11.9.2026.
  43. ↑ Tiihonen, Jarno: Kemi-Tornion lentoasemalla enemmän kansainvälisiä ja vähemmän kotimaisia matkustajia Yle Uutiset. 11.3.2025. Viitattu 11.9.2026.
  44. ↑ Näin tehdään Michelin-tason illallinen keskellä Perämerta Yle Uutiset. 12.4.2025. Viitattu 11.9.2026.
  45. ↑ EU:n pohjoisin yleissatama on pian huippukunnossa Yle Uutiset. 3.2.2023. Viitattu 22.3.2023.
  46. ↑ Kemin satama Logistiikan maailma. Viitattu 22.3.2023.
  47. ↑ EU rahoittaa Kemin sataman laajennuksia ja Ajoksen väylän syventämistä 26 miljoonalla eurolla Yle Uutiset. 29.6.2022. Viitattu 22.3.2023.
  48. ↑ Kemin Ajoksen väylä Väylävirasto. Viitattu 7.9.2026.
  49. ↑ Oulun Energia osti suurosuuden Kemin kaupungin energia- ja vesiyhtiöstä | Yle Pohjois-Suomen videoita vuosilta 2020-2024 | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 7.9.2026.
  50. ↑ Kemin Energia ja Vesi Kemi. Viitattu 12.12.2022.
  51. ↑ Ahlstrand, Camilla: Kemin Energia ja Veden nimi muuttui Oulun Energia Kenve oy:ksi Lapin Kansa. 15.1.2026. Viitattu 7.9.2026.
  52. ↑ Perämeren Jätehuolto Oy | Jätehuoltoa Lounais-Lapissa Jäkälä. Viitattu 12.12.2022.
  53. ↑ Perusopetus - Koulut Kemi. Viitattu 7.9.2026.
  54. ↑ Kemin lyseon lukio Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  55. ↑ Lappia Kemissä lappia.fi. Viitattu 22.3.2023.
  56. ↑ Kiinteistöpalvelut - Lapin AMK Lapland University of Applied Sciences. Arkistoitu 22.3.2023. Viitattu 22.3.2023.
  57. 1 2 Kulttuuri Kemi. Viitattu 7.9.2026.
  58. ↑ Kivalo-opisto kivalo-opisto.fi. Viitattu 22.3.2023.
  59. ↑ Kemiin nousee lakkautetun kaupunginteatterin raunioille teatteri, jonka ensimmäiset esitykset ovat helmikuussa Yle Uutiset. 20.1.2023. Viitattu 22.3.2023.
  60. ↑ Ruokaperinne | Kukkolankoski kukkolankoski.fi. Viitattu 12.12.2022.
  61. ↑ Lappilainen keittiö lapinkeittiomestarit.fi. Arkistoitu 12.12.2022. Viitattu 12.12.2022.
  62. 1 2 Kemistä ja Simosta löytyy koko Suomen arkkitehtuuri Yle Uutiset. 7.2.2014. Viitattu 12.12.2022.
  63. ↑ Rakennelmat ja arkkitehtuuri Kemi. Viitattu 12.12.2022.
  64. ↑ Kulttuuriympäristöt Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  65. ↑ Nähtävyydet Visit Kemi. Viitattu 23.2.2022.
  66. 1 2 Museot Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  67. ↑ Savupirtti Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  68. ↑ Taidemuseo Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  69. ↑ Historiallinen museo Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  70. ↑ Kemin kevätmarkkinat siirtyvät Yle Uutiset. 10.2.2010. Viitattu 7.9.2026.
  71. ↑ Mehtonen, Jenni: Kemin perinteiset syysmarkkinat järjestetään taas tauon jälkeen Yle Uutiset. 16.9.2021. Viitattu 7.9.2026.
  72. ↑ Rondelli Kemi. 3.6.2022. Viitattu 22.3.2023.
  73. ↑ Valta, Laura: Kemin Taiteiden yö tarjoaa huikean määrän tapahtumia – lähes nollabudjetilla Yle Uutiset. 18.10.2019. Viitattu 7.9.2026.
  74. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  75. ↑ Suomen pitkäaikaisin sarjakuvafestivaali järjestetään tänä vuonna viimeisen kerran Yle Uutiset. 1.9.2016. Viitattu 22.3.2023.
  76. ↑ Kemin Kaupunginorkesteri ja Meri-Lapin jousikvartetti www.keminkaupunginorkesteri.fi. Viitattu 12.12.2022.
  77. ↑ Kemin kaupunginorkesteri ja Meri-Lapin jousikvartetti — Suomen Sinfoniaorkesterit ry www.sinfoniaorkesterit.fi. Viitattu 12.12.2022.
  78. ↑ Tiihonen, Jarno: Kemin teatterista vastuun ottava yhdistys on perustettu Yle Uutiset. 16.6.2022. Viitattu 7.9.2026.
  79. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  80. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 156. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  81. ↑ Historia Kemin seudun rauhanyhdistys. Viitattu 10.9.2026.
  82. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  83. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 13.3.2026.
  84. ↑ Koskinen, Risto: Vanhassa kangaskaupassa alkoi tömistä judotatami Yle Uutiset. 9.5.2023. Viitattu 7.9.2026.
  85. ↑ Iivari, Suvi: "Voi sastamolo!" Kemiläisen salibandyjoukkue Sastamolo Kingsin nimessä on jotain tuttua Tyrvään Sanomat. 15.1.2018. Viitattu 7.9.2026.
  86. ↑ Kukko-Liedes, Pirkko: Veitsiluodon suosittu kalapaikka Kemissä on uhattuna tehtaan sulkemisen vuoksi Yle Uutiset. 21.6.2021. Viitattu 7.9.2026.
  87. 1 2 3 4 Liikunnan paikat ja tilat Kemi. 4.8.2026. Viitattu 11.9.2026.
  88. ↑ Kemin monitoimihalli sai rakennusluvan Yle Uutiset. 17.2.2023. Viitattu 22.3.2023.
  89. ↑ Kemin valtuusto hyväksyi liki 40 miljoonan investoinnit uimahalliin ja yläkouluun Yle Uutiset. 10.3.2026. Viitattu 11.9.2026.
  90. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

Kemi
Kaupunginosat
Liikenne
Nähtävyyksiä