Tervola

Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Entisessä Muolaan kunnassa sijainnutta samannimistä kylää käsittelee artikkeli Tervola (Muolaa).
Tervola

vaakuna

sijainti

Sijainti 66°05′20″N, 024°48′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi-Tornion seutukunta
Kuntanumero 845
Hallinnollinen keskus Tervolan kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 1 592,03 km²
67:nneksi suurin 2025 
– maa 1 559,90 km²
– sisävesi 32,13 km²
Väkiluku 2 837
220:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 1,82 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 53,0 %
– yli 64-v. 31,8 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 96,8 %
– muut 3,2 %
Kunnallisvero 6,9 %
294:nneksi suurin 2026 
Kunnanjohtaja Mika Simoska
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2025–2029
 • Kesk.
 • Muut1
 • Vas.
1 Sitoutumaton Tervola yhteislista
7
5
5
tervola.fi
Kuntataajamaa Keskustien pohjoispäässä

Tervola on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 2 837 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 592,03 km2, josta 32,13 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 1,82 asukasta/km2.

Naapurikuntia ovat Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tornio ja Ylitornio. Tervola sijaitsee Kemin ja Rovaniemen välillä, Tervolan keskustaan on Rovaniemeltä noin 75 kilometriä ja Kemistä noin 45 kilometriä.

Tervolassa valtaa pitävät puolueet kunnallisvaltuustossa ovat keskusta ja vasemmistoliitto. Kunta on jakautunut pitkällä aikavälillä poliittiseen keskustaan ja vasemmistoon.

Maantiede

Luonto

Tervolassa maisema alkaa saavuttaa lappilaisia piirteitä vaaroineen ja hillasoineen. Maisemaa hallitsee Suomen pisin joki, Kemijoki, jonka varrella muun muassa kuntakeskus sijaitsee.

Tervolassa sijaitsee Kätkävaara, jonka korkeus on noin 189 metriä. Kätkävaara on suosittu luontokohde. Kätkävaaran luontopolku on yhteensä 7 km pitkä ja merkitty. Luontopolun varrella on luontotorni, kaksi tulipaikkaa sekä tulistelukota vaaran huipulla.

Tervolan luontonähtävyyksiin kuuluu muun muassa Pyhäportin koski Suolijoella sekä jokivarsimaisema läpi kunnan. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa Varejoen kylässä sijaitseva Kivikylä, Tervolan vanha kirkko ja Ylipaakkolan jokirantaa mukaileva kylä meri-lappilaisessa maisemassa.

Tervolan pinta-alasta noin kaksi prosenttia on sisävesiä. Vähintään hehtaarin laajuisia järviä on 76. Suurimmat järvet ovat Ossauskosken voimalaitoksen yläallas, Konttijärvi, Haapajärvi ja Akkunusjärvi.

Aluerakenne

Kylät

Hastinrinne, Isonpalonperä, Kaisajoki, Kiviaho, Koivu, Korpela, Kuusikko, Kätkävaara, Lapinniemi (keskusta), Lehmikumpu, Liimatta, Loue, Mattinen, Ossauskoski, Paakkola, Palonperä, Peura, Reutuaapa, Sihtuuna, Suolijoki, Suukoski, Varejoki, Ylipaakkola

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Tervolassa oli 3 068 asukasta, joista 1 221 asui taajamissa, 1 804 haja-asutusalueilla ja 43:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tervolan taajama-aste on 40,4 %. Tervolan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Tervolan kirkonkylä987
2Hastinrinne234

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2025 tilanteen mukainen.

Tervolan väestönkehitys 1980–2025
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 631
1985
  
 4 471
1990
  
 4 170
1995
  
 4 079
2000
  
 3 895
2005
  
 3 679
2010
  
 3 444
2015
  
 3 195
2020
  
 3 007
2025
  
 2 837
Lähde: Tilastokeskus.

Väestönmuutokset

Vielä 1990-luvulla Tervolassa oli vuosittain sekä syntyneitä että kuolleita joka vuosi noin 50–60. 2020-luvulla kuolleiden määrä on ennallaan, mutta syntyneiden lukumäärä on suunnilleen puolittunut. Tästä syystä kunnan luonnollinen väestönlisäys on selvästi negatiivinen. Tervolaan kohdistuva kuntien välinen nettomuutto on useimpina vuosina sekin kymmeniä asukkaita negatiivinen. Vuonna 2025 nettomuutto oli kuitenkin positiivinen, mistä aiheutui kunnan ensimmäinen väestönkasvu vuoden 1991 jälkeen.

Ikärakenne

Tervolan asukkaat ovat keskimäärin vanhempia kuin koko maan tai maakunnan asukkaat. Tervolan asukkaista 31,8 prosenttia on 65 vuotta täyttäneitä, kun koko maassa vastaava luku on 23,8 prosenttia. Toisaalta myös nuoria on Tervolassa enemmän kuin koko maassa: Tervolan asukkaista alle 15-vuotiaita on 15,1 prosenttia, kun koko maassa vastaava luku on 14,3 prosenttia.

Yhden ikävuoden kokoiset ikäryhmät ovat Tervolassa keskimäärin suunnilleen samankokoisia kuin koko maassa suhteessa väkilukuun alle 18-vuotiaiden kohdalla, joskin hajontaa on runsaasti. Noin 18–55-vuotiaiden ikäluokat ovat puolestaan koko maata pienempiä. 55-vuotiaita vanhemmat ikäluokat ovat Tervolassa suurempia kuin muualla maassa.

Talous ja elinkeinot

Tervolan työpaikoista 60,1 % sijoittui palveluihin vuonna 2023. Jalostuksen osuus oli 27,3 % ja alkutuotannon eli maa- ja metsätalouden osuus 11,7 %. Kunnan elinkeinopalveluja, kehittämishankkeiden suunnittelua ja kuntamarkkinointia hoitaa Tervolan kunnan omistama Tervolan Elinkeinoyhtiö Oy.

Suurimpia työllistäjiä Tervolassa ovat kunnan lisäksi Millog Oy, Veljekset Vaara Oy, Paakkola Conveyors Oy, Tervolan Saha ja Höyläämö Oy ja Tervolan Konepaja Oy.

Vuonna 2024 eniten yhteisöveroa kunnassa maksoivat Tervolan Osuuspankki, Vaaran Metsä Oy ja Asennus AT-MA Oy.

Anttilankankaan alueella toimii myös Puolustusvoimia palveleva Millog Oy:n Tervolan toimipiste, joka on entinen Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen alainen Tervolan varikko (TerV). Alueella sijaitsee myös Pohjois-Suomen Huoltorykmentin alainen Tervolan varasto.

Liikenne ja infrastruktuuri

Valtatie 4 kulkee kunnan halki Kemijoen länsipuolitse ja Seututie 926 joen itäpuolitse ja siitä käytetäänkin nimitystä ”itäpuolentie”. Rovaniemelle Tervolan keskustasta pääsee kahta kautta, joko nelostietä tai itäpuolentietä. Molempia pitkin kertyy matkaa noin 75 km.

Keminmaahan pääsee kolmea tietä: nelostietä, seututietä 926 tai Paakkolan kautta kulkevaa tietä numero 9291, josta käytetään myös nimitystä ”länsipuolentie”. Nelostien tai länsipuolentien kautta Keminmaahan on matkaa 37 km. Itäpuolen tien kautta noin 45 km. Tervolasta lähtee myös seututie 929 Mellakosken kautta Ylitorniolle, jonne matkaa tulee 87 km. Ylitorniolle pääsee myös Arpelan kautta, seututietä 927. Tätä kautta matkaa kertyy samat 87 km, mikäli oikaisee Aapajoen kylän halki. Nopein reitti Tornioon on Valtatie 4 + Valtatie 29. Valtateitä pitkin Tornioon tulee matkaa 51 km ja Arpelan kautta 52 km. Ajallisesti moottoritie on vain muutaman minuutin nopeampi.

Tervolan keskustasta lähtee itään seututie 923 Sompujärven kautta Simon Alaniemen kylään. Tie on osittain sorapintainen.

Tervola sijaitsee Laurila–Kelloselkä-radan varrella, ja lähes kaikki rataosalla liikennöivät VR:n henkilöjunat pysähtyvät Tervolan rautatieasemalla. Junavuoroja on useita päivässä. Linja-autovuoroja Kemistä ja Rovaniemeltä on myös useita päivässä. Pääasiallinen liikennöitsijä oli Veljekset Salmela Oy.

Infrastruktuuri

Tervolan Törmävaarassa sijaitsee Digita Oy:n vuonna 1964 valmistunut radio- ja televisioasema, jonka masto on 302 metriä korkea.

Kemijoen vesivoimaloista Ossauskosken vesivoimalaitos sijaitsee kunnan alueella.

Tervolan Varevaarassa sijaitsee vuonna 2013 valmistunut TuuliWatti Oy:n 10 tuulimyllyn tuulivoimapuisto. Tuulivoimaa on suunniteltu myös Varevaaran viereiseen Löylyvaaraan, Tervolan ja Simon kuntien rajalle Hevosselkään sekä Tervolan ja Tornion kaupungin rajalle Valkiavaaraan.

Palvelut ja koulutus

Ammattiopisto Lappia.

Tervolassa on neljä toimivaa alakoulua. Ne sijaitsevat Lapinniemellä, Kaisajoella, Louella ja Mattisella. Kunnan ainoa yläkoulu on Lapinniemellä. Tervolassa on myös lukio, sekä Louella sijaitseva ammattiopisto Lappian oppilaitos, jossa maaseutu- ja käsityöpuoli sekä koirahoitola.

Kulttuuri

Tapahtumat

Suosittuja ajanvietteitä Tervolassa ovat perinteeksi muodostuneet Maaseudulta käsin -messut, jonka yleisömäärän ennätys on noin 11 000 kävijää. Tervolan suurin talvitapahtuma Paakkolan Pilkit. Lisäksi Tervolassa järjestetään Ämpäripääpäivät, joissa kisataan muun muassa maailmanmestaruustason kilpailut ämpärinheitosta. Ämpäripää-kisat juontavat juurensa tervolalaisille annettuun Ämpäripää-nimeen, jonka synnystä on useita tarinoitakenen mukaan?. Lisäksi Tervolassa on muun muassa syysmarkkinat.

Nähtävyydet

Tervolan kirkko.

Tervolan keskustaajamassa on kolme Tervolan evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoa, joista vanhin puukirkko (kutsutaan Vanhaksi kirkoksi) on rakennettu vuonna 1687. Uudempi kirkko (1864) rakennettiin Vanhan kirkon viereen Kemijoen rannalle. Uusin kirkko sijaitsee seurakuntakeskuksessa, joka on otettu käyttöön vuonna 1974. Kaikki kirkot ovat edelleen käytössä, joskin isoa ristikirkkoa käytetään melko harvoin muun muassa sen kovien lämmityskustannusten vuoksi. Samasta syystä myös Vanhaa kirkkoa käytetään harvoin kylminä vuodenaikoina. Isoa kirkkoa käytetään pääsääntöisesti vain jouluaaton hartauksissa, sekä juhannuksena konfirmaatiojumalanpalveluksessa. Kirkot kuuluvat tiekirkkoihin.

Tervolan Varejoella sijaitsee vuonna 1950 rakennettu Oulun ortodoksisen seurakunnan Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen rukoushuone. Rukoushuone rakennettiin Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetun Petsamon ortodoksisten evakkojen käyttöön, joita asutettiin Varejoelle. Tsasounan yhteyteen on rakennettu Petsamon luostarin kellotapulin näköisversio Petsamon evakkojen muistomerkiksi.

Tervolassa, seututiellä 928 sijaitsee myös Suomen seitsemänneksi pisin tiesilta, joka toimii liikenteen välittäjänä Kemijoen yli valtatie 4:ltä kuntakeskukseen ja Seututielle 926. Sillalla on pituutta 494 metriä ja se on valmistunut vuonna 1975.

Uskonto

Tervolassa on koko maata suurempi osuus evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia: kun koko maan asukkaista 61,2 prosenttia kuuluu kirkkoon, Tervolan asukkaista niin tekee 75,2 prosenttia. Kirkkoon kuuluvien osuus pysyi melko vakaana vuoteen 2007 saakka, jota ennen se oli noin 88 prosenttia, vaikka koko maassa kirkkoon kuuluvien osuus alkoi laskea jo ennen tuota ajankohtaa. Vuodesta 2020 Tervolan asukkaista alle 80 prosenttia on kuulunut kirkkoon.

Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluu noin kaksi prosenttia Tervolan asukkaista. Tämäkin osuus on ollut laskussa, sillä vielä 2010-luvulla muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuului kolme prosenttia kunnan asukkaista.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tervolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Tervola kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Tervolan vuonna 1862 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 300 jäsentä, mikä oli noin 9,4 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Tervola kuuluu vanhoillislestadiolaisen haaran yhtenäiseen kannatusalueeseen, jonka piirissä toimii Tervolan rauhanyhdistys.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tervolan alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta.

Tunnettuja asukkaita

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ Kuntavaalit 2025, Tervola Oikeusministeriö. Viitattu 9.8.2025.
  6. ↑ Kätkävaara Visit Kemi. Viitattu 4.12.2020.
  7. ↑ Kätkävaaran luontopolku - nauti karun komeista maisemista Maaseutu.fi. Arkistoitu 23.1.2021. Viitattu 27.12.2020.
  8. ↑ Tervola. Järviwiki. Viitattu 20.9.2021.
  9. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  10. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  11. 1 2 Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  12. ↑ Väestönmuutokset ja väkiluku alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  13. 1 2 3 Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  14. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  15. ↑ Tervolan Elinkeinoyhtiö Oy Tervolan kunta. Viitattu 26.6.2026.
  16. ↑ Yritysten verot jatkavat pudotuksessa – OP on suurin maksaja, Neste putosi nollaan (Valitse Yhteisöverokoneen kunnaksi Tervola) Yle Uutiset. 12.11.2025. Viitattu 26.6.2026.
  17. ↑ Tervolan radio- ja tv-asemalta on välitetty tv- ja radiolähetyksiä 50 vuoden ajan 12.6.2014. Digita. Viitattu 26.6.2026.
  18. ↑ Tervolan Valkiavaaraan suunnitellaan suurta tuulivoimapuistoa Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2021.
  19. ↑ Kunta-info Tervola. Viitattu 11.3.2021.
  20. ↑ Oulun ortodoksinen seurakunta: PYHITTÄJÄ TRIFON PETSAMOLAISEN RUKOUSHUONE oulunortodoksinenseurakunta.fi. Arkistoitu 30.8.2019. Viitattu 21.10.2019.
  21. ↑ Varejoelle rakennettiin Petsamon Alaluostarin kellotapulin näköisversio 26.7.2016. ort.fi. Viitattu 21.10.2019.
  22. 1 2 Tiesillat 1.1.2010. Liikenneviraston tiesillaston rakenne, palvelutaso ja kunto. s. 41. (Rautatiesiltoja ei ole laskettu lukuun) Helsinki: Liikennevirasto, Liikenneviraston tilastoja 3/2010., 2010. ISBN 978-952-255-014-9 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 25.11.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  24. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 156. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  25. ↑ Rauhanyhdistysten osoitteet Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 21.10.2024.
  26. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 13.3.2026.

Aiheesta muualla